Vaikuttavaa koti- ja omaishoitoa -hallituksen kärkihanke ajurina

Transkriptio

1 Vaikuttavaa koti- ja omaishoitoa -hallituksen kärkihanke ajurina Satu Karppanen neuvotteleva virkamies, STM

2 Mitä tavoitellaan? Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä palvelurakenne kotihoidon ensisijaisuus, joka kaikki palvelujärjestelmän osat tukevat vapaaehtoistyöstä erikoissairaanhoitoon oikeus asua kotona myös sairaana ja toimintakykyrajoitteisena luottamuksen lisääminen iäkkään selviytymiseen kotona omaishoidon roolin vahvistaminen palvelujen yhteen sovittaminen tulevissa rakenteissa palveluintegraation varmistaminen asiakas- ja palveluohjauksella

3 Millä välineillä? Sote-uudistus: isot rakenteet ja uudet valinnanvapauden välineet Iäkkäiden ja omaishoidon kärkihanke: toteuttaa soteuudistusta iäkkäiden osalta Iäkkäiden laatusuositus: vanhuspalvelulain toimeenpano

4 SOTE: Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta yhdelle toimijalle

5 Satu Karppanen

6 Uusi valinnanvapauslakiesitys Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sote-keskuksia ja suunhoidon yksiköitä: Maakunnan liikelaitoksella tulee olla oma sote-keskus ja suunhoidon yksikkö Voivat olla samassa liikelaitoksessa muiden palvelujen kanssa tai niitä varten voi olla erillisiä liikelaitoksia Valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen Sote-keskuksen palveluvalikoimaa on muutettu, mm. sosiaalipalveluja saa vain liikelaitoksesta Asiakassetelin voi antaa vain maakunnan liikelaitos, asiakassetelisääntelyä tarkennettu

7

8

9 Järjestäjä vastaa siitä, että asiakas saa vaikuttavia ja yhteensovitettuja palveluja kaikilla tasoilla

10 Sote-keskuksen valinta Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa Asukas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen sote-keskuksen. Valinnan voi tehdä alkaen. Valintaan sitoudutaan puoleksi vuodeksi. Jos asukas ei valitse itse sote-keskusta, hänet listataan liikelaitoksen sote-keskuksen asiakkaaksi. Asiakas voi kuitenkin halutessaan vaihtaa sotekeskusta. Jos asukas ei ole valinnut sote-keskusta vuoden 2023 alkuun mennessä, hänestä tulee parhaiten saavutettavissa olevan sote-keskuksen asiakas

11 Sote-keskuksen palvelut Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin palvelut, sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjaus ja neuvonta alkaen ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoislääkärien palveluja. Palvelut ja maksut ovat kaikissa sote-keskuksissa samat. Sote-keskus ei myönnä asiakasseteleitä. Sote-keskus vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita

12 Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sote-keskuksessa Maakunnan pitää jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sotekeskusten tueksi. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sote-keskuksen kanssa, asiakassuunnitelman laadinta ja päätökset muista kuin sote-keskuksen palveluista, ml. palvelut asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla. Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja

13 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta. Mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta

14 Mikä on asiakasseteli? Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet)

15 Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa

16 -

17 Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin

18 Voimaantulo vaiheittain Sote-järjestämislain ja valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta maakunnille. Henkilökohtainen budjetti tulisi käyttöön Asiakasseteli olisi otettava käyttöön viimeistään Maakunnan olisi otettava asiakasseteli käyttöön tietyissä erikoissairaanhoitoa koskevissa palveluissa viimeistään Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa Suunhoidon yksiköt aloittaisivat toimintansa

19 Valinnanvapauspilotit ja palvelusetelikokeilu Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamista kokeillaan palvelusetelikokeiluissa ja valinnanvapauspiloteissa. Parhaillaan käynnissä olevat palvelusetelikokeilut tuottavat tietoa uuden valinnanvapausmallin valmisteluun ja toimeenpanoon. Kokeiluissa noudatetaan nykyistä lainsäädäntöä. Valinnanvapauspilotit puolestaan toteutetaan osana uutta lainsäädäntöä. Pilottien on tarkoitus alkaa kesällä Lisäksi Sitralla on käynnissä Valintakokeilut sote-palveluissa -hanke

20 Valinnanvapauspilotit Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan Pilottien valtionavustushaku toteutetaan alkuvuonna Aiempaan valinnanvapauspilottien hakuun osallistuneet voivat muokata hakemuksiaan uuteen hakuun sopiviksi ilman uutta hakemusta. Hakijat saavat tästä erillisen ohjeistuksen. Uuden haun kriteerit julkaistaan vuoden vaihteessa. Pilotoinnin siirtäminen uuden lainsäädännön mukaiseksi mahdollistaa sen, että uutta valinnanvapausmallia voidaan kokeilla laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Myös useammalla maakunnalla on mahdollisuus ehtiä mukaan pilotteihin. Valinnanvapauspilotteja varten on valtion talousarviossa varattu 20 miljoonaa euroa vuodelle Ensi vuoden talousarvioon on esitetty valinnanvapauspilottien toteuttamiseen 100 miljoonan euron määrärahaa. Osa näistä määrärahoista käytetään palvelusetelikokeilujen laajentamiseen

21

22 Iäkkäiden Sote-uudistusta toimeenpannaan kärkihankkeella Ikäihmisten Integroitu palvelukokonaisuus Liisa Niiranen Rita Oinas Eija Tolonen Liisa Pia Ahonen Päivi Vähäkangas Tikkanen Tuula Anneli Saarinen Tuija Kiviniemi Koivist Irma Pirjo Mari o Ahokas- Rehul Patrone Anu Kukkonen n Merja Kirsi a Annukka Olkkon Kuismin Tepponen Kiviniemi en- Nikula Tommi Soili Partanen Reiman Maritta Haavisto (Pks) I&O Muutosagentit kaikissa maakunnissa Asumisen ja palvelun yhdistäminen Omais- ja perhehoito Keskitetty alueellinen asiakasja palveluohjaus Toimiva kotihoito Isot, monitoimijaiset ja maakunnalliset kokeilut

23 Maakuntien muutosagentit I&O 18+1 alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen muutoksen johtaminen maakunnan toimijoiden muutokseen innostaminen & motivointi tietoon perustuvan muutoksen johtaminen hallitsemalla alueellinen tietoperusta ja ymmärtämällä alueen historiallinen kehitys I&O -kärkihankkeen kokeilujen tuki niillä alueilla, joissa niitä on. Muutosagentin työn tuloksena on kirjallinen ja alueen toimijoiden hyväksymä toimintasuunnitelma iäkkäiden elämisen ja palveluiden yhdistämisestä maakunnassa sisältäen toimintasuunnitelman toteutumisen seurannan (vrt. VaPL 980/2012, 5 ) Liisa Niiranen Rita Oinas Liisa Pia Vähäkangas Ahonen Anneli Tuija Saarinen Koivisto Eija Tolonen Päivi Tikkanen Tuula Kiviniemi Irma Mari Pirjo Ahokas- Patronen Anu Rehula Kukkonen Annukka Olkkonen- Merja Tepponen Kirsi Kuismin Nikula Kiviniemi Tommi Reiman Soili Partanen Maritta Haavisto (Pks)

24 Palvelukoordinaattori Hoito- ja palvelusuunnitelma Palvelutarpeen arviointi yhteneväisin ja vertailukelpoisin menetelmin Iäkkäiden palvelukokonaisuus ja omais- ja perhehoitoa tukevat palvelut maakunnassa Erilaisten palveluntuottajien valikko, josta palvelu tai tuki valitaan Neuvontapalvelut Keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus - yhden luukun periaate Asiakassegmentointi ja tukien ja palveluiden myöntäminen Peruspalvelut Tukipalvelut Lähipalvelut lähellä asiakasta ja omaishoitajaa Järjestöjen toiminta ja palvelut Asuminen Ennaltaehkäisevät palvelut Matalan kynnyksen palvelut Seurakunnat Alueellinen omais- ja perhehoidon keskus Kotihoito ja -kuntoutus

25 Alueellinen asiakas ja palveluohjaus - maakunnallinen toimintamalli Yhden luukun periaate Neuvonta - yhteydenotto asiakas / omainen / ammattilainen / poliisi tai tms. / naapuri etc. - tiedonvälitys ja neuvonta ja muu ohjeistus - 80 % asiakkaista ohjautuu järjestöjen tai tukien tai vapaaehtoistoiminnan tai seurakunnan toiminnan piiriin Asiakasohjaus - moniammatillinen ja laaja-alainen palvelutarpeenarviointi, asiakassuunnitelma ml. kuntoutus ja myönnetyt tuet ja palvelut - palveluntuottajan (julkinen, yksityinen, järjestö) valinta ja sen tukeminen - noin 20 % asiakkaista, joista noin 10 % päätyy säännöllisten palvelujen asiakkaaksi Seuranta ja koordinointi - vastuu ja seuranta asiakkaille myönnettyjen palvelujen toteutumisesta ja vastaavuudesta asiakkaan tarpeisiin Kymenlaakso Pirkanmaa Varsinais-Suomi Digitalisaatio, kokonaisarkkitehtuuri Tietojohtaminen Osallisuus Poikkihallinnollisuus Palvelun tuottajarekisteri

26 Keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus (KAAPO) - kokeilut kolmessa maakunnassa Järjestöt, vapaaehtoistyö, asuminen, kulttuuri, liikenne etc. tietoa Hankkeet: Kymenlaakso, Pirkanmaa, Varsinaissuomi Muisti- ja monisairaat, useita tukia ja palveluja käyttävät iäkkäät, palvelujen koordinaation tarve

27 Toimivan kotihoidon peruselementit maakunnassa Henkilöstö mukana kehittämässä 24/7 palvelu Toimivan kotihoidon asiakas Akuuttitilanteiden toimintamalli Keski- Suomi, Lappi, SiunSote Digitalisaatio, kokonaisarkkitehtuuri Tietojohtaminen Osallisuus Poikkihallinnollisuus Kuntouttava toimintamalli

28 Omais- ja perhehoidon kehittäminen maakunnan tasolla Muistisairaan omaishoito yhteistyönä malli Essote, Eksote ja Kainuu Omais- ja perhehoidon keskus Digitalisaatio, kokonaisarkkitehtuuri Tietojohtaminen Osallisuus Poikkihallinnollisuus Vammaisen lapsen omaishoidon malli Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien omaishoidon malli

29 Asumisen ja palvelun yhdistäminen Savitaipale, Kyläpiha: Välittömät lähialueet ja sisäisen integraation vahvistaminen Porvoo kortteli: Kytkeytyminen palvelurakenteeseen ja ulkoisesti lähialueen palveluiden ja resurssien verkostoihin. Lapinjärvi, Myös ikäihmisten keskusta: Täytyy-konseptin talo- /tilatyyppi, käytännössä modulaarinen ja toistettava rakennusratkaisu Tietojohtaminen Osallisuus Poikkihallinnollisuus Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Soterainstituutti: Toimintamallit kaikkien käyttöön

30 Hankkeet Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus Pirkanmaa: Kymenlaakso: Varsinais-Suomi: Kotona asumisen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella. Kymenlaakson IkäOpastin. KomPAssi - Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke. Pohjois-Karjala: Arvokasta Vanhenemista Omatoimisuutta Tukemalla (AVOT) -hanke. Toimiva kotihoito Lappi: Toimiva kotihoito Lappiin - Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hanke. Asumisen ja palvelun yhdistäminen (ei maakunnallista kriteeriä) Keski-Suomi: Porvoo, Lapinjärvi, Savitaipale ja Aalto yliopisto: Etelä-Savo, Eksote ja Omaishoidon toimintamallit Kainuu: Kukoistava kotihoito - Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus -hanke. Täydentäen toimivaa (Täytyy) -hanke. Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omaisja perhehoitoon -hanke

31 Iäkkäiden laatusuositus Julkaistiin Kärkihanke toimeenpanee osaltaan laatusuosituksen sisältöjä Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollonyhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjille ja johdolle Sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat Satu Karppanen

32 Laatusuosituksen tavoitteena Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuosituksen tarkoituksena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä niiden iäkkäiden palvelujen uudistustyössä sekä varautumisessa väestön ikärakenteen ja toimintaympäristön muutoksiin. Laatusuosituksella myös tuetaan ja konkretisoidaan vanhuspalvelulain (980/2012) toimeenpanoa. Tavoite yhteneväinen sote-uudistuksen kanssa: sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä toiminta Satu Karppanen

33 Tavoitteena sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä iäkkäiden palvelujen järjestelmä Väestön ikärakenteen muutos ilmiönä ja sen mittaluokka edellyttävät muutokseen varautumista varautumisessa onnistuminen edellyttää, että nykyisillä ja suunnitelluilla toimilla vaikutetaan riittävästi iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen tarjolla oikea-aikaista kuntoutusta kotiin annettavien palvelujen valikko on vaikuttavaksi osoitettu ja omais- ja läheisauttajia tuetaan riittävästi Satu Karppanen

34 Yhteiskunnan toimenpiteissä korostuvat Esteettömyyden huomiointi Turvallinen asuin- ja elinympäristö Liikenneratkaisut Mahdollisuus asiointiin, mielekkääseen tekemiseen Monialainen tuen ja palvelujen tarpeen arviointiin perustuvia, yksilöllisesti räätälöityjä palveluja Oikea-aikaisuus ja läheisyys, ellei keskittäminen ole perusteltua palvelujen laadun ja turvallisuuden vuoksi Mahdollisuus elää omanlaistaan elämää omissa yhteisöissään Satu Karppanen

35 Hyvä elämänlaatu Hyvä elämänlaatu ei ole vain hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tai eriasteista hoidon ja huolenpidon tarpeen arviointia ja siihen vastaamista vaan siihen liittyy monia näkökulmia, kuten Itsemääräämisoikeus: Iäkäs asettaa itse omat tavoitteensa, valikoi kiinnostuksen kohteensa ja toimintatapansa sekä arvioi omaa toimintaansa ja hänellä on vastuu omasta hyvinvoinnistaan Toimivan arjen turvaaminen kaikkien toimijoiden yhteistyönä Hyte palvelujen parantaminen Satu Karppanen

36 Laatusuosituksen teema-alueet 1. Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä 2. Asiakas- ja palveluohjaus keskiöön 3. Laadulla on tekijänsä 4. Ikäystävällinen palvelujen rakenne 5. Teknologiasta kaikki irti Kullakin sisältöalueella on omat suosituksensa Satu Karppanen

37 Suositukset toimintakyvyn turvaamiseksi 1. kuntien toimilla tuetaan iäkkäiden omaehtoista toimintaa eri toimijoiden yhteisiä toimenpiteitä 2. lisätään vaikuttavaksi todettuja toimenpiteitä, kuten liikunta, ravitsemusneuvonta, kaatumisten ehkäisy 3. sisällytetään palveluvalikoimaan kohdennettuja toimia riskiryhmille Satu Karppanen

38 Suositukset asiakas- ja palveluohjauksesta järjestämisen periaatteet matala kynnys asioinnin helppous asiakas- ja palveluohjauksen kautta laajan tuen ja palvelujen verkoston tavoittaminen sähköisen asioinnin mahdollisuus pääosin lähipalveluja järjestetään maakunnallisena/alueellisena ja monialaisena toimintana neuvonta ja ohjaus palvelutarpeen arviointi yksi yhteinen suunnitelma päätökset yhtenäisillä kriteereillä osallisuus ja valintojen tuki Satu Karppanen

39 Henkilöstöä koskevat suositukset 1. henkilöstön määrää ja osaamista arvioidaan ja kohdennetaan asiakasrakenteen mukaan joustavasti 2. Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve määräytyy myönnettyjen palvelujen toteuttamiseen tarvittavana henkilöstönä huomioiden välilliset tehtävät. Tehostetussa palveluasumisessa toteutunut vähimmäismitoitustaso on vähintään 0,50 suosituksessa on määritelty miltä osin henkilöstöä lasketaan mukaan mitoitukseen 3. Henkilöstön välitöntä asiakasaikaa ja -työtä lisätään toimintatapoja uudistamalla 4. Johtamista kehitetään 5. Henkilöstön mitoituksen osalta julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia ohjataan, valvotaan ja seurataan samoin perustein Satu Karppanen

40 Suositukset ikäystävälliseen palvelurakenteeseen 1. Palvelurakenne ja -valikoima rakennetaan integroituna kokonaisuutena alueen väestön tarpeiden mukaan huomioiden erityisesti suuret palvelujen tarvitsijaryhmät 2. Iäkkäiden tarpeet huomioidaan asuntokannan uudistamisessa sekä asuinympäristöjen suunnittelussa ja ylläpidossa noudattaen normaaliuden periaatetta Satu Karppanen

41 Teknologiasta kaikki irti Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotiikasta esittää vuoteen 2020 robotiikan ja automaation huomattavaa lisäämistä kaikilla toimialoilla. itsemääräämisoikeiden tukeminen omahoito kotona asumisen tuki: turvateknologia ja yhteydenpito omaishoitajien tuki henkilöstön työn tehostaminen Satu Karppanen

42 Suositukset teknologian hyödyntämiseksi 1. Asiakkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä henkilöstön uudelleen kohdentamiseksi tai korvaamiseksi teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään nykyistä laajemmin 2. Lääketurvallisuuden lisäämiseksi, lääkehävikin vähentämiseksi ja henkilökunnan työajan uudelleen kohdentamiseksi lisätään lääkkeiden koneellista annosjakelua 3. Johtamisen tehostamiseksi hyödynnetään teknologisia ratkaisuja Satu Karppanen

43 Kiitos! Kärkihankkeen hankepäällikkö Satu Karppanen Kärkihankkeen projektipäällikkö Anja Noro Neuvotteleva virkamies (Anne-Mari Raassina sij. Riitta Saksanen) Ylitarkastaja Tiina Ahtiainen Kärkihankkeen projektisihteeri Tarja Slant-Storti s-posti: #IKIOMAT