MUISTILUOTSI -KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 MUISTILUOTSI -KÄSIKIRJA päivitetty helmikuussa

2 Sisällys Saatteeksi... 1 JOHDANTO... 2 MUISTILUOTSITOIMINNAN PERUSTEET... 4 Muistiluotsien tehtävät... 4 Yhteinen laatulupaus... 4 Maakunnallisen Muistiluotsin tavoitteet... 5 RAY toiminnan raamittajana... 5 VALTAKUNNALLINEN VERKOSTO... 7 Muistiliitto verkoston koordinoijana... 7 Valtakunnallinen Muistiluotsikoordinaatio... 7 Järjestötyön asiantuntijoiden tuki... 8 Verkostotapaamiset... 9 Lyhty-tapaamiset... 9 Toiminnanohjausjärjestelmä... 9 MUISTILUOTSIYHTEISTYÖ MAAKUNNISSA Yhteiset pelisäännöt Maakunnallinen yhteistyö Työmuodot Ohjausryhmä toiminnan tukena Toiminnan vuosikello Liite 1. Sopimusmalli Liite 2. Esimerkki toimintasuunnitelmasta kumppaniyhdistyksen kanssa

3 Saatteeksi Muistiluotsitoiminnan käsikirjan uudessa versiossa painotetaan yhteistyön mahdollisuuksia ja muotoja maakunnan muistiyhdistysten, muiden maakunnallisten toimijoiden sekä Muistiliiton ja Muistiluotsiverkoston kesken. Toivomme, että tämä käsikirja tarjoaa perustiedot asiantuntija- ja tukikeskusten toiminnasta, jäsentää suunnittelua ja tarjoaa esimerkkejä jo olemassa olevista hyvistä toimintakäytännöistä niin Muistiluotsien työntekijöille, hallinnoivien yhdistysten luottamushenkilöille sekä kumppaniyhdistysten toimijoille. Opastusta Muistiluotsi-toimintaan löytyy myös yhteisen toiminnanohjausjärjestelmä tueksi tehdystä Toiminnanohjauksen käsikirjasta. Lisäksi Muistiliiton Extranet-sivustosta löytyvät materiaalit ja hyvät käytännöt tarjoavat lisätietoa Muistiluotsitoiminnasta. Visiona on, että Muistiluotsiverkosto yhteistyökumppaneineen ainutlaatuisena yhteistyön muotona pystyisi hyödyntämään kaiken potentiaalinsa ja toimimaan yhä vahvemmin muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin tukena. 1

4 JOHDANTO Muistiluotsit ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä maakunnallisia asiantuntija- ja tukikeskuksia, jotka tarjoavat apua ja tukea muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen järjestölähtöistä auttamistyötä vahvistaen. Verkostoa on kehitetty pitkäjänteisesti vuodesta 2006 alkaen. Muistiluotsit tekevät vaikuttamistyötä muistisairaiden ihmisten yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän puolesta sekä toimivat aktiivisesti maakuntansa verkostoissa. Muistiluotseissa vahvistetaan erityisesti muistisairauksiin liittyvää vapaaehtoisja vertaistoimintaa sekä varmistetaan muistisairaiden ihmisten äänen kuuluminen. Keskuksia on 18 yhteensä 17 maakunnassa, ja niiden hallinnoinnista vastaa maakunnassaan pääsääntöisesti yksi Muistiliiton jäsenyhdistys paitsi Uudellamaalla on kaksi hallinnoivaa yhdistystä. Luotsikeskuksissa työskentelee yhteensä yli 80 muistityön ammattilaista. Valtakunnallista verkostoa koordinoi, ohjaa ja seuraa Muistiliitto ja toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Muistiluotseja yhdistää yhteinen laatulupaus sekä yhteiset periaatteet ja toiminnan sisällöt. Tukena toiminnassa ja sen arvioinnissa on vuoden 2014 alusta käyttöön otettu ja 2018 päivitetty toiminnanohjausjärjestelmä. Muistiluotsitoiminnan tavoitteena on ollut muodostaa verkosto, joka tarjoaa muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen yhtenäiset, valtakunnallisesti kattavat ja tasalaatuiset palvelut. Maakunnalliset Muistiluotsit luovat vapaaehtoistoiminnalle tilaa ja osallisuudelle mahdollisuuksia. Keskeisiä arvoja järjestötoiminnassa ovat tasavertaisuus ja osallisuus eli se, miten näkyy sairastuneiden ja läheisten osallisuus vaikuttavina subjekteina, ei toiminnan kohteina. Vapaaehtoistoiminnassa tulee painottua strategisen hallitustyöskentelyn ohella sosiaali- ja terveysjärjestölle luontainen vapaaehtoisuuteen perustuva auttamis- ja tukityö, kuten sairastuneiden ja läheisten tukeminen ja arjen asiantuntijuudesta nouseva laaja-alainen edunvalvonta. 2

5 Maakunnalliset Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskukset Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi ja Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Kymenlaakso Uusimaa Helsinki ja Itä-Uusimaa 3

6 MUISTILUOTSITOIMINNAN PERUSTEET Muistiluotsien tehtävät Muistiluotsien työ perustuu laatulupaukseen ja yhteisiin tavoitteisiin. Muistiluotsin tehtävänä on varmistaa maakunnassaan, että muistisairaat ihmiset ja heidän perheensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista, ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista ja mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin. Muistiluotsit toimivat maakunnassaan sen puolesta, että muistisairaalla ihmisellä ja hänen perheellään olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Tämän toteuttamiseksi Muistiluotsien velvoitteena on tarjota tukea ja toimintaa lähellä muistisairasta ihmistä ja hänen läheisiään. Sekä ammattilaisten että arjen asiantuntijoiden yhdistetty tietotaito ja kokemukset antavat luotsikeskuksille vahvan perustan toimia muistiasioiden puolestapuhujina. Muistiluotsitoiminnalla pyritään edistämään muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta mahdollistamalla aktiivinen vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä vahvistetaan muistisairaiden ihmisten ja läheisten äänen ja tarpeiden kuulumista muistisairaiden hyvinvointia edistävissä verkostoissa. Luotsitoiminnan tarkoituksena ei ole korvata julkisen sektorin palveluita, vaan tuoda esille järjestötoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia muistiasioiden edistämiseksi. Järjestölähtöinen auttamistyö on asiakaslähtöistä matalan kynnyksen toimintaa ja perustuu tuettavien ihmisten omiin tarpeisiin. Vertaistuki ja mahdollisuus samassa tilanteessa olevien ja saman kokeneiden ihmisten kohtaamiseen toteutuu Muistiluotsien järjestämässä vertaistukitoiminnassa. Yhteinen laatulupaus Muistiluotsiverkosto on antanut yhteisen laatulupauksen niin asiakkaille, rahoittajalle kuin itselleenkin. Laatulupaus on verkoston itsensä muotoilema ja siihen on tiivistetty koko toiminnan tarkoitus. Laatulupaus takaa sen, että kaikki Muistiluotsit noudattavat samoja periaatteita ja tarjoavat samantyyppistä tukea ja toimintaa koko maassa. Toiminnan tulee kuitenkin perustua maakunnan muistisairaiden ja läheisten tarpeeseen, joten toiminta ei ole täysin samanlaista joka paikassa. 4

7 Laatulupaus Muistiluotsikeskusten alueilla muistisairaat ja heidän perheensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista, ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista, mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin sekä vaikuttaa ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Maakunnallisen Muistiluotsin tavoitteet 1. Asiakastyö: Tukee muistisairasta ihmistä ja hänen läheisiään asiakaslähtöisesti ja maakunnasta nousevien tarpeiden mukaisesti kehittämällä ja ylläpitämällä matalan kynnyksen asiantuntija- ja tukikeskustoimintaa sekä tarjoamalla vertaistukea ja tietoa muistista ja muistisairauksista. 2. Vapaaehtoistoiminta: Vahvistaa muistisairaitten ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaisuuden kokemusta vapaaehtoistoiminnan avulla. 3. Vaikuttaminen ja verkottuminen: Edistää muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvointia, oikeuksien toteutumista ja tarpeiden huomioimista maakunnassa verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa, vaikuttamalla maakunnan muisti- ja hoitotyön kehittämiseen sekä levittämällä ajankohtaista tietoa muistisairauksista, tukimahdollisuuksista sekä aivoterveydestä. STEA toiminnan raamittajana Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA (entinen RAY) on rahoittanut Muistiluotsitoimintaa vuodesta 2012 alkaen kohdennetulla toiminta-avustuksella (Ak), jonka kautta toiminnan jatkuvuus on turvatummalla pohjalla. STEA kohdentaa tuen keskuksia hallinnoiville muistiyhdistyksille ja seuraa luotsikeskusten toimintaa verkostona. Rahoittaja on määritellyt tarkkaan, mihin myönnettyä avustusta voi käyttää. STEAn 5

8 toiminta perustuu lakiin raha-automaattiavustuksista, jossa linjataan hyvinkin tarkasti, mihin avustuksia saa käyttää. Lisäksi rahoitusta haettaessa on saatu ohjeet avustuksen käytöstä ja siitä mitä rahalla saa tehdä. Näiden lisäksi STEA antaa Muistiluotseille aika ajoin uusia ohjeita ja tarkennuksia siitä, mihin toimintaa pitäisi suunnata ja mikä taas ei ole Muistiluotsien toiminnan keskiössä. STEAn linjausten perusteella luotsikeskusten toimintaan eivät kuulu julkisen sektorin vastuulle lukeutuvat tehtävät, kuten: ammattilaisten koulutus lääkinnällinen kuntoutus ensitietokurssit päivätoiminta Kelan sopeutumisvalmennusta vastaava toiminta. Sen sijaan Muistiluotsitoiminnassa pitäisi korostua entistä enemmän järjestölähtöisen auttamistyön näkökulma, jolloin toiminnassa painottuvat: asiakastyö vertaistuki ja muut sosiaalisen kuntoutuksen muodot muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä ääni vaikuttamistyö. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa: matalan kynnyksen toimintaa, helppo osallistua, lähellä ihmisiä lisää ryhmiä muistisairaille ja läheisille enemmän virikkeellistä toimintaa muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä osallisuuden ja äänen vahvistumista. 6

9 VALTAKUNNALLINEN VERKOSTO Muistiliitto verkoston koordinoijana Valtakunnallista Muistiluotsiverkostoa koordinoi Muistiliitto. Koordinaatiotiimiin kuuluvat muistiluotsikoordinaattori sekä järjestötyön asiantuntijat. Muistiluotsitoiminta on osa koko muistijärjestön yhteistä työtä ja toiminnan painopistealueet kiinnittyvät aina myös Muistiliiton strategisiin tavoitteisiin. Muistiliiton tuki Muistiluotseja hallinnoiville yhdistyksille, maakunnalliselle yhteistyölle ja Muistiluotsien työntekijöille toteutuu järjestötyön asiantuntijoiden alueellisen ohjauksen ja valtakunnallisen Muistiluotsikoordinaattorin tuen myötä. Valtakunnallinen Muistiluotsikoordinaatio Valtakunnallisen koordinaation tehtävänä on varmistaa, että maakunnalliset asiantuntija- ja tukikeskukset pystyvät lunastamaan asiakkaille annetun laatulupauksen. Valtakunnallinen koordinaatio on sitoutunut keskusten työn tukemiseen kaikissa toimintaan liittyvissä asioissa. Keskeinen koordinaatiotehtävä on konsultoivan tuen antaminen Muistiluotseille. Missä tahansa asiassa, voi ottaa yhteyttä koordinaatioon. Koordinaatio on verkostoa varten ja valmis vastaamaan verkoston tarpeisiin resurssiensa puitteissa. Koordinaatio on tiiviisti yhteydessä rahoittajan kanssa ja välittää viestejä verkostolle. Järjestölähtöisen auttamistyön vahvistaminen ja yhteisten tavoitteiden toteutumisen seuranta kuuluvat myös koordinaation tehtäviin. Koordinaatiotyön kautta varmistetaan myös keskusten sisällöllisen toiminnan yhtenäisyys ja jatkuvuus. Valtakunnallisten ja alueellisten verkostotapaamisten organisoiminen on olennainen osa Muistiluotsikoordinaatiota. Tapaamiset mahdollistavat yhteisen oppimisen ja kehittämisen, hyvien käytäntöjen sekä uusien ideoiden jakamisen. Lisäksi valtakunnallinen näkyvyys ja viestinnälliset tehtävät, kuten yhteisen materiaalin tuottaminen ovat osa koordinaation toimenkuvaa. Myös koulutuksellinen tuki sisällöllisissä asioissa kuuluu koordinaation tehtäviin. Koordinaatio on järjestänyt mm. koulutuksia ryhmänohjaamisesta sekä työntekijöille että vapaaehtoisille. Koordinaatio huolehtii myös siitä, että verkostolla on toiminnan seurantaan ja arviointiin sopivia työvälineitä ja että saatavilla on tukea niiden käyttöön. 7

10 Koordinaatio mahdollistaa myös yhteisen kehittämistyön ja verkoston eteenpäin menemisen sekä uuden oppimisen. Yksi keskeisimmistä tehtävistä on varmistaa, että Muistiluotsitoiminta on kiinteä osa koko muistijärjestön toimintaa niin liitossa kuin alueilla. Muistiluotsi on mittava resurssi ja yksi työväline yhteisen muistityön tekemiseen kattavasti koko maassa. Koordinaation tuella varmistetaan, että maakunnallinen Muistiluotsityö jakautuu koko maakunnan alueelle ja hyödyttää kaikkia maakunnan muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään. Koordinaation tuen ulkopuolelle on rajattu työnantajuuteen liittyvät asiat. Niistä vastaa hallinnoiva yhdistys. Liitto suosittelee kaikkia luotsiyhdistyksiä liittymään jäseneksi työnantajaliittoon, josta saa neuvontaa työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Rahoitukseen liittyvissä asioissa koordinaatio antaa konsultoivaa tukea, mutta yksityiskohtaisissa asioissa, parhaan tuen saa suoraan Sosiaali- ja terveysjärjestön avustuskeskukselta (STEA). Järjestötyön asiantuntijoiden tuki Muistiliiton järjestötyön asiantuntijat tukevat jäsenyhdistyksiä perusjärjestötyön alueella eli perustoiminnan tuessa ja kehittämisessä sekä hallinnon ja luottamushenkilöstön tukemisessa. Perustoimintaan liittyviä toimia ovat muun muassa yhdistys- ja hallitustyöskentely, jäsenhankinta, varainhankinta ja viestintä. Järjestötyön asiantuntijat toimivat Muistiliiton keskustoimiston ja yhdistysten välisenä yhdyssiteenä ja välittävät tietoa, tarpeita ja osaamista yhdistysten ja liiton välillä. Asiantuntijat tiedottavat yhdistyksiä valtakunnallisista kampanjoista, koulutuksista ja muista ajankohtaisista tapahtumista ja välittävät samalla yhdistysten terveisiä kentältä keskustoimistolle. Yhdistyksen perustoiminta on pääsääntöisesti yhdistysten tehtävää eikä siihen voi käyttää STEAn antamaan Muistiluotsirahoitusta. Tästä poikkeuksena on STEAn yleiskulujyvitys, jota voidaan käyttää Muistiluotsia hallinnoivan yhdistyksen yleishallinnon kuluihin ( Yhdistyksen perustoimintaa on: Yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen määräämät tehtävät Yhdistyksen hallinto, kokoukset, sihteerinä toimiminen Jäsenhuolto, jäsenretket, jäsentiedotus Varainhankinta Paikallinen yhteistyö 8

11 Verkostotapaamiset Muistiluotsiverkosto kokoontuu yhteisiin tapaamisiin, joissa voidaan yhdessä tarkastella toimintaa ja suunnitella yhteisiä työmenetelmiä ja sekä sopia linjauksista. Yhteinen kehittäminen ja oppiminen ovat tapaamisten keskiössä. Koko verkostolle järjestetään tapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi vastaavat työntekijät tapaavat kerran vuodessa ja alueellisia tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan 1-2 kertaa vuodessa neljällä alueella. Muistiluotseja kannustetaan järjestämään tapaamisia myös omaehtoisesti sekä vierailemaan toisissa luotseille. Kokemusten mukaan vierailukäynnit ovat parhaita tilaisuuksia kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä vertaiskehittämiseen. Lyhty-tapaamiset Maakunnallisen yhteistyön tukemiseksi koordinaatio järjestää alueellisia muistiyhdistysten ja luotsien yhteistyötapaamisia eli Lyhty-tapaamisia tarpeen mukaan. Tapaamisissa käydään läpi Muistiluotsitoiminnan periaatteita ja vahvistetaan yhteistyötä tutustumalla toisiin, suunnittelemalla toimintaa yhdessä ja kuulemalla hyvä malleja toisista maakunnista. Lyhty-tapaamisia järjestetään myös pienempimuotoisina maakunnallisina tilaisuuksina, joiden järjestämistä koordinaatio tukee. Toiminnanohjausjärjestelmä Muistiluotsien toiminnanohjausjärjestelmä on vuoden 2014 alusta käyttöön otettu väline luotsiverkoston toiminnan seurantaan sekä laadun arvioimiseen. Järjestelmä kehitetään yhdessä verkoston kanssa ja se perustuu luotsien yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja yhteisiin kriteereihin. Rahoittajan näkökulmasta toiminnanohjausjärjestelmä on edellytys Ak-avustukselle ja järjestelmä onkin sovitettu yhteen STEAn tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen (TVS) kanssa, joka luotsien on tehtävä toiminnastaan tällä hetkellä joka toinen vuosi. STEA edellyttää avustuksen saajilta toiminnan tilastointia, arviointia ja palautteen keräämistä. Järjestelmästä onkin saatu hyvää palautetta rahoittajalta ja sitä on käytetty hyvänä esimerkkinä toimivasta seuranta- ja arviointijärjestelmästä. Yhtenäinen ja kattava toiminnanohjausjärjestelmä auttaa luotseja paikantamaan maakunnan ajankohtaiset tarpeet, löytämään oman toimintansa kehittämiskohteet ja tuottamaan siten yhä laadukkaampia palveluita. Kun oma työ muuttuu tilastoinnin ja raportoinnin kautta näkyväksi, se selkeyttää 9

12 toiminnan suunnittelun perusteita ja helpottaa uusien tavoitteiden asettamista. Perusteellisen kuvauksen toiminnanohjausjärjestelmästä ja sen käytännön toteuttamisesta tarjoaa Toiminnanohjauksen käsikirja. Järjestelmän käyttäminen vaatii Muistiluotsien työntekijöiltä paljon työtä. Työ kuitenkin kannattaa, sillä järjestelmä tekee näkyväksi tehdyn työn, parantaa toiminnan laatua ja tekee kehittämisestä systemaattisempaa. Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyt haasteiden tunnistaminen ja nopea reagointi työn tulosten ja koettujen vaikutusten saaminen esiin toiminnan uskottavuuden lisääntyminen arvioinnin kautta avoimuuden ja ymmärryksen lisääntyminen yhtenäiset arviointimenetelmät valtakunnallisesti yhtenäisen laadun pohjana työn merkityksen analysointi oppiminen ja kehittyminen yhdessä 10

13 Hyvä käytäntö! Vertaisarviointi (Etelä-Savon Muistiluotsi ja Kymenlaakson Muistiluotsi) Toteutetaan vertaisarviointikäynti toiseen Muistiluotsiyhdistykseen Kaikki työntekijät paikalla Tarkistuslistoista nousseet asiat käsitellään yhdessä Pohditaan yhdessä, miten voisi kehittää luotsitoimintaa Tehdään 1-2 krt vuodessa Molempien luotsien toiminnan hyvät toimintamallit ja ideat siirtyvät Tunnetaan toiset tunteminen ja tieto lisäävät mahdollisuuksia oman toiminnan kehittämiseen ja oppimiseen toiselta luotsilta 11

14 MUISTILUOTSIYHTEISTYÖ MAAKUNNISSA Yhteiset pelisäännöt Muistiluotsiverkoston kaltainen toimija elää yhteistyöstä. Sen vuoksi on tärkeää yhteisesti pohtia arkipäivän yhteistyön rakennusaineksia. Ihmisten välisessä toiminnassa korostuvat samat perustavanlaatuiset arvot, kuin laajemmissa verkostoissa: kuuleminen, kunnioitus ja arvostaminen, tasavertaisuus ja luottamus. Yhteistyön kivijalat näyttäytyvät käytännön toiminnassa aitona kiinnostuksena toisen toimijan ajatuksia ja toimintaa kohtaan sekä tämän näkemysten arvostamisena ja hyväksymisenä. Osapuolten on kyettävä ottamaan vastaan viestejä ja luomaan siten avoimuuden ilmapiiriä, jossa jokaisella on oikeus tuoda esille omat mielipiteensä ja kokemuksensa. Kuuleminen Tasavertaisuus Kunnioitus ja arvostaminen Luottamus Lähtökohtana onkin, että jokainen hyväksyy toisten yhteistyöhön osallistuvien asiantuntijuuden. Arvostavan kohtaamisen ja aidon kuulemisen toteutuminen on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa toimijoiden arvo- ja kokemusmaailmat ja toimintakulttuurit eroavat paljon toisistaan. Luottamuksen ilmapiirin aikaansaamisessa keskeistä on sitoutuminen yhteisiin päämääriin tavoilla, jotka palvelevat myös osapuolten omia tarpeita. Yleisistä yhteistyön pelisäännöistä kiinni pitäminen on ehtona pitkäaikaiselle ja laadukkaalle yhteistyölle. Toimijoiden näkemykset siitä, mikä on hyvää ja millä tavoin paras mahdollinen lopputulos saavutetaan, voivat olla erilaisia, mutta 12

15 rakentavassa hengessä käyty keskustelu voi helpottaa kompromissien löytämistä. Vaikka yhteisesti sovittuun sitoutumisessa sopimuksiin sitoutuminen edellyttää usein luopumista jostakin itselle tärkeästä, jaetun asiantuntijuuden ja yhteistyön kautta on kuitenkin mahdollista löytää entistä rikkaampia näkemyksiä ja uusia toiminnan paikkoja. Maakunnallinen yhteistyö Muistiluotsitoiminnan lähtökohtana on se, että keskusten resurssit tulevat koko muistijärjestön käyttöön muistisairaiden ihmisten ja läheisten parhaaksi. Muistiluotsikeskus on maakunnallinen toimija ja tarkoituksena on, että toiminta on aidosti levinnyt koko maakunnan alueelle. Toiminnan menestystekijöitä ovat perusteellinen ja johdonmukainen pohjatyö, jatkuva asiakastarpeen ja toimintaympäristön kartoitus sekä kiinteä ja aktiivinen yhteistyö maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Maakunnallisuuden ja koko Muistiluotsitoiminnan tärkein edellytys on kuitenkin yhteistyö maakunnan kaikkien muistiyhdistysten kesken. Yhteistyön mahdollistaminen kuuluu Muistiluotsin tehtäviin ja on Muistiluotsin vastuulla. Verkostoitumisessa on muistettava yhdistysten itsenäisyys ja tasavertaisuus sekä huomioitava yhdistysten muu toiminta. Muistiluotsia hallinnoiva yhdistys ja kumppanimuistiyhdistys ovat keskenään tasavertaisia. Yhdistys on pysyvä toiminnan perusyksikkö, jolle Muistiluotsitoiminta on yksi työväline ja näin ollen alisteinen toimija. Muistiliiton liittohallituksen linjauksen mukaan toiminnassa mennään yhdistykset edellä. Tästä pääsäännöstä on muutama poikkeus Muistiluotseissa, joiden toiminta-alue ei ole yksi yhteen maakuntarajojen kanssa. Yhdistysten itsenäisyys Luotsikeskusten ja maakunnan muistiyhdistysten yhteistyön toivotaan toteutuvan yhteisen toiminnan suunnittelun kautta. Lähtökohtana yhteistyölle on kuitenkin se, ettei yhdistysten itsenäisyyttä toiminnan ja vertaistuen järjestäjänä kyseenalaisteta, vaan luotsikeskusten osaaminen ja resurssit kohdennetaan sellaiseen toimintaan, johon yhdistyksen omat resurssit eivät riitä ja johon yhdistys kaipaa tukea. Koska yhdistysten toiveet ja tuen tarpeet ovat erilaisia, myös luotsien on oltava joustavia pohtiessaan yhteistyömuotojen kokonaisuutta. Yhteinen suunnittelu sekä kehittäminen ja arviointi auttavat yhdistyksiä löytämään palveluntarpeita, joiden täyttämisessä luotsikeskusten tietotaito ja resurssit johtavat asiakkaiden kannalta parhaaseen lopputulokseen. 13

16 Sopimuksellisuus Sopimuksellisuus raamittaa Muistiluotsien toimintaa monin tavoin. Toiminnan suunnittelun tasolla on huomioitava sekä STEAn toiminnalle asettamat ehdot että verkoston yhdessä sopimat asiat. Sopimusten laatiminen edellyttää aina yhteistoimintaa, sillä sopimuksen osapuolina on aina vähintään kaksi eri toimijaa, joilla voi olla myös toisistaan eroavia tavoitteita ja intressejä. Molemminpuolinen kunnioitus ja omien vastuiden tunnistaminen luovat onnistuneet edellytykset osapuolia hyödyttävälle sopimukselle. Sopimuksia laadittaessa on hyvä miettiä myös paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden merkitystä, jotta tehty sopimus palvelisi parhaiten oman alueen asiakkaita. Sopimuksen laatimisessa keskeistä on kirjata ylös se mitä tehdään, mitkä ovat osapuolten roolit ja millaiset ehdot sopimukseen liittyy. Sopimuksen muoto voi olla vapaa, mutta pohjana voi käyttää myös tämän käsikirjan mallia (liite 1). Suositeltavaa on, että Muistiluotsit ja yhteistyöyhdistykset laativat kirjalliset sopimukset yhteistyöstä. Päättävät Kumppaniyhdistys HALLITUS Hallinnoiva Muistiyhdistys HALLITUS Kumppaniyhdistys HALLITUS Muistisairaat ja läheiset maakunnassa Ammattilaisasiantuntija Yhteistyökumppani (esim. järjestö) Muistiluotsin työntekijä / asiantuntija Toteuttavat Arjen asiantuntija Yhteistyökumppani (esim. julkistaho) Käyttäjäasiantuntija Vapaaehtoinen/ yhdistys- /alaosastoasiantuntja Muistiyhdistysten, Muistiluotsin ja muiden toimijoiden roolit Muistiluotsiyhteistyössä 14

17 Muistiluotsin ja kumppaniyhdistyksen työnjako ROOLI JA KÄYTÄNNÖN TOIMET Yhteistyön muoto Kumppani-muistiyhdistys Muistiluotsi ja hallinnoiva yhdistys Osaamisen jakaminen Sitoutuminen ja hallinnon tuki Tieto alueesta, alueen tarpeet, esim. luennoitsijana toimiminen Sitoutuminen yhteistyöhön Muistiluotsi-keskuksen käytännön toiminta Talous- ja työnantajavastuu; päivittäisjohto Sopimukset Sopimuksen sisällöstä sopiminen yhteistyössä Sopimuksen sisällöllinen toteutus Rahoitus Rahoituksen valmisteluun osallistuminen Rahoituksen valmistelu ja rahoitushakemukset, vastuu avustuspäätöksen mukaisen toiminnan toteuttamisesta Suunnittelu Yhteiseen suunnitteluun osallistuminen Yhteisen suunnittelun järjestäminen Työryhmä Yhteiseen työryhmään osallistuminen Yhteisen työryhmän järjestäminen Sisällölliset toimenpiteet Seuranta ja arviointi Yhteistyö Tiedotus Osallistuminen laatulupauksen mukaiseen toimintaan Sisällöllinen kehittäminen Esim. Ohjaus ja neuvonta omalla toimialueella Virkistysloma: -osallistujien hankkiminen Yhdistyksestä läheisten vertaisryhmä Yhdistys tiedottaa tapahtumasta paikkakunnallaan Seurantaan ja arviointiin osallistuminen (tarvittaessa osallistujatilastot, palautekeskustelut työryhmässä) Paikalliset yhteistyöverkostot Paikalliset kumppanit, yhteinen vaikuttamistyö Muistiluotsin kanssa paikkakunnalla Paikallinen tiedotus (yhdistys edellä; Muistiluotsi tapahtumista riippuen) Laatulupauksen mukaisen toiminnan järjestäminen yhteistyössä Sisällöllinen kehittäminen, tiedon keruu ja koonti Esim. Puhelinneuvonta koko maakunnan alueella Virkistysloman järjestäminen, paikan ja tarjoilujen kustannukset Luotsista sairastuneiden vertaistukiryhmä Tiedotuksen tuki, materiaali, lehtiilmoitukset Vastaa seurannasta ja arvioinnista (toiminnanohjausjärjestelmä) Maakunnalliset yhteistyöverkostot, yhteinen vaikuttamistyö kumppaniyhdistysten kanssa Maakunnallinen tiedotus (Muistiluotsin toimintaan liittyvä) Esim. paikallisen yhdistyksen materiaali sekä Muistiluotsin materiaali 15

18 Työmuodot Käytännön yhteistyö voi toteutua toiminnan eri vaiheissa, olla osa arkityötä tai osaamisen ja resurssien yhdistämistä tilaisuuksien ja suurempien ulostulojen yhteydessä. Toimintaa voi järjestää sovitusti yhdessä, Muistiluotsin toimesta tai muistiyhdistyksen toimesta Muistiluotsin tukemana. Toimintamuodot ja yhteiset toimenpiteet suunnitellaan yhdessä ja kirjataan maakunnallisen Muistiluotsin toimintasuunnitelmaan. Muistiluotsikeskusten kumppaneittensa kanssa tekemä yhteistyö voi olla esimerkiksi: Yhteistä suunnittelua rahoituksen valmistelu toiminnan suunnittelua (esim. toimintasuunnitelma kumppaniyhdistyksen kanssa, ks. liite 2) työnjaoista ja rooleista sopimista (yhteiset sopimukset, ks. liite 1) Yhteistä tekemistä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämistä (esim. vertaistuki, Muisti-KaVeRi, tuetut lomat, virkistys) vaikuttamistyötä (esim. sisäinen ja ulkoinen tiedotus, kannanotot, päättäjätapaamiset) verkostoitumista (ohjausryhmät, muut alueen verkostot) sitoutumista yhteiseen työhön ja hallinnon tukea Yhteistä kehittämistä seurantaa ja arviointia (toiminnanohjausjärjestelmä ja rahoittajan vaatimukset) Yhteinen tekeminen Yhteinen suunnittelu Yhteinen arviointi 16

19 Ohjausryhmä toiminnan tukena Luotsikeskusten, toimintaympäristöjen sekä alueellisten tarpeiden erilaisuus johtaa siihen, että maakunnalliset ohjausryhmät voivat muodostua hyvinkin erilaiseksi ja nimetkin voivat olla monenlaisia. Mallista riippumatta ohjausryhmän tärkein tavoite on olla toimiva ja Muistiluotsitoimintaa ohjaava ja kehittävä kokonaisuus, joka palvelee Muistiluotsitoimintaa ja mahdollistaa maakunnan tarpeiden kuulemisen ja toiminnan kehittämisen. Ohjausryhmiä voi olla monenlaisia ja myös useampia yhdellä Muistiluotsilla, jos tuntuu tarpeelliselta. Joskus on tarpeen kuulla asiakkaiden, muiden yhteistyökumppaneiden ja ulkopuolisten tahojen ääntä ja tätä varten voi olla ohjausryhmänsä. Muistiyhdistysten välinen yhteistyö on kuitenkin tiiviimpää, perusteellisempaa ja käytännönläheisempää, jolloin se tarvitsee oman fooruminsa. Foorumi voi olla ohjausryhmä tai sitten vaan säännöllinen kokoontuminen sovitulla joukolla. Monet yhteistyöhön liittyvät kysymykset ovat sellaisia, että niitä ei välttämättä kannata lähteä puimaan ulkopuolisten tahojen kanssa eikä käytännön toimenpiteiden suunnittelu oikein onnistu, jos mukana on tahoja, joita asia ei koske. Ohjausryhmä yhteistyön foorumina Yhteistyö kattaa toiminnot aina suunnittelusta, toteutukseen ja toiminnan arviointiin sekä kehittämiseen. Yhteistyön foorumina voi toimia ohjausryhmä. Sen säännölliset kokoontumiset antavat hyvän ryhdin ja rytmin yhteistyölle. Yhteisten työskentelymuotojen kautta pyritään resurssien mahdollisimman tehokkaaseen jakoon, toimintaan sitoutumiseen ja siten parhaan mahdollisen hyödyn tuottamiseen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeistä on, että yhdistysten luottamushenkilöt ovat perehtyneet luotsitoiminnan sisältöihin ja periaatteisiin ja ovat mukana suunnittelussa, hallinnoinnissa ja päätöksenteossa. Ohjausryhmässä olisi hyvä olla mukana yksi tai useampi edustaja kaikista maakunnan muistiyhdistyksistä. 17

20 Hallinnoiva muistiyhdistys Muistiyhdistys (kumppani) Maakunnallinen Muistiluotsi Muistiyhdistys (kumppani) Alaosasto Ohjausryhmän voi muodostaa myös seuraavan laisten mallien avulla: Johtoryhmämalli: yksi johtoryhmä johtaa yhdistyksen kaikkea hanke- ja Ak-toimintaa Asiantuntijaryhmämalli: kokemusasiantuntijoiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden valjastaminen kehittämistyöhön Satelliittimalli: yksi johtoryhmä, useita paikallisia työ/ohjaus/kehittämisryhmiä Houkuttava ohjausryhmä: kiinnostava luento tai seminaari, kokous sen jälkeen tai ennen sitä Kehittämisryhmä: yhteisiä kehittämisiltoja kumppaniyhdistysten kanssa Jalkautuva ohjausryhmä muistiyhdistysten yhteistyön foorumina, paikkakunta vaihtuu (esimerkkinä Muistiluotsi Keski-Pohjanmaa) 18

21 Hyvä käytäntö! Jalkautuva ohjausryhmä (Muistiluotsi Keski-Pohjanmaa) Kokoontuu vuorotellen kumppani-muistiyhdistyksen ja hallinnoivan yhdistyksen paikkakunnalla Kokoontumispaikkakunnan yhdistyksestä koko hallitus paikalla ja toiselta paikkakunnalta autolastillinen (työntekijät + loput hallituksen jäseniä) Muistiluotsi maksaa matkakulut, kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa Molempien koko hallitus kärryillä Muistiluotsin toiminnasta, kun ovat mukana joka toisessa kokouksessa Tunnetaan toiset tunteminen ja tieto lisäävät sitoutumista toimintaan ja yhteinen kehittäminen onnistuu Ohjausryhmätyöskentelyn käytäntöä Ohjausryhmätyöskentely voi vastata moneen erilaiseen tarpeeseen, kuten toimintaa suunnittelevien ja sitä toteuttavien henkilöiden sitouttamiseen, uusien ideoiden kehittämiseen, hyvien mallien levittämiseen ja juurruttamiseen, yhteistyön vahvistamiseen, maakunnallisuuden varmistamiseen sekä muistisairaiden ihmisten ja läheisten äänen kuulumiseen. Ohjausryhmän tehtävien pohtiminen auttaa osaltaan selkeyttämään ryhmän työskentelemiseen liittyviä käytännön asioita. Ryhmän kokoonpano, suuruus sekä kokoontumistiheys määrittävät ohjausryhmän luonnetta. Tarvittaessa kannattaa perustaa oma ohjausryhmä Muistiluotsin, kumppaniyhdistysten/ alaosastojen työn tueksi sekä toinen vahvistamaan muistitoimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyötä. Vastaavasti, jos Muistiluotsilla ei ole kumppaniyhdistyksiä, voi ohjausryhmän hyvinkin muodostaa muiden alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Onnistunut ohjausryhmätyöskentely vaatii selkeän paikan ja tehtävän. Kun kaikki tietävät ryhmän tarkoituksen ja tavoitteet (yhteinen näkemys), parantaa 19

22 se jäsenten orientoitumista ohjausryhmän tehtäviin. Onnistuneen työskentelyn kannalta merkityksellistä on, että kokoukset ovat hyvin valmisteltuja ja kokouskutsut ja tarvittavat liitteet lähetetään riittävän aikaisin, jotta osallistujilla on tarpeeksi aikaa perehtyä kokouksen asioihin. Kun kokouksen looginen kulku on mietitty etukäteen ja työskentelyssä keskitytään olennaiseen, saavutetaan kokoukselle asetetut tavoitteet. Kokouksen kulun ja päätösten dokumentointi lisää työskentelyn läpinäkyvyyttä ja helpottaa käsiteltyihin asioihin palaamista myöhemmin. Lisävinkkejä ohjausryhmän työn tueksi Säännöllinen kokoontuminen, mutta ei liian tiuhaan ennakkoon teema tiedoksi tai jopa tehtäviä Jokaisella jäsenellä selkeä rooli, jonka jäsenet tietävät o myös itse (mitä odotetaan, mitä itse hyötyy) Jokaisella kokoontumisella esim. oma teema Sopivan kokoinen ryhmä, sopivan pituiset kokoontumiset Osallistaminen Lopuksi lyhyt palautekeskustelu 20

23 Lähteet Opetushallitus 2007: Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön STEA 2017: Yleiskuluohje Muistiliitto ry: Muistiluotsien Toiminnanohjauksen käsikirja

24 Toiminnan vuosikello 22

25 Liite 1. Sopimusmalli Lisää tähän maakunnallisen Muistiluotsin logo Muistiyhdistys ry:n ja Muistiyhdistys ry:n yhteistyösopimus SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Tällä sopimuksella Muistiyhdistys ry ja Muistiyhdistys ry sitoutuvat yhteistyöhön maakunnalliseen Muistiluotsitoimintaan liittyen. Toiminnan tausta Maakunnallisen Muistiluotsin toiminta perustuu Muistiluotsi-käsikirjaan kirjattuihin valtakunnallisen Muistiluotsiverkoston yhteisiin periaatteisiin, tavoitteisiin ja laatulupaukseen sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) periaatteisiin. Muistiluotsia hallinnoiva yhdistys on sitoutunut näihin periaatteisiin ja valtakunnallisen verkoston toimintaan. Muistiluotsin maakunnallisuus velvoittaa yhteistyöhön muistiyhdistysten kanssa kaikkien yhteisen päämäärän, muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvän elämän edistämiseksi. Laatulupaus Muistiluotsin tehtävänä on varmistaa maakunnassaan, että muistisairaat ja heidän perheensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista, ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista ja mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin. Muistiluotsit toimivat maakunnassaan sen puolesta, että muistisairaalla ja hänen perheellään olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Yhteistyön muodot ja käytännön toimenpiteet 1. Yhteinen toiminnan suunnittelu Muistiyhdistykset suunnittelevat yhdessä vuosittaiset tavoitteet ja toteutettavat toimenpiteet sekä yhteistyön muodot maakunnallisten ja paikallisten tarpeiden pohjalta. Suunnitellut toimenpiteet huomioidaan rahoitushakemuksessa ja Muistiluotsin talousarviossa. Suunnittelussa otetaan huomioon myös molempien yhdistysten muu toiminta. Yhdistykset sopivat työnjaoista ja rooleista toimintokohtaisesti. Yhteiset suunnitelmat kirjataan vuosittain maakunnallisen Muistiluotsin toimintasuunnitelmaan. Suunnitelmaa on mahdollista tarkistaa kesken vuoden tarpeiden ja resurssien mukaisesti. Yhteistyössä huomioidaan molemminpuolinen osaamisen jakaminen ja molempien osaamisresurssit hyödynnetään. 2. Sitoutuminen ja yhteinen työryhmä Yhteistyöyhdistykset osallistuvat johto- tai ohjausryhmätyöskentelyyn sekä toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Muistiluotsia hallinnoiva yhdistys mahdollistaa johto- tai ohjausryhmätyöskentelyn ja yhteistyöyhdistysten osallistumisen siihen (kokoontumisaika, - paikka, matkakorvaukset). 23

26 Yhteistä suunnittelua ja toiminnan kehittämistä varten yhdistykset kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Maakunnallisessa johto- tai ohjausryhmässä on edustus kaikkien yhteistyöyhdistysten luottamusjohdosta, jolloin yhteistyöhön liittyviä päätöksiä voidaan tehdä työryhmässä. 3. Yhteiset toimenpiteet Yhteistyön toimintamuodot perustuvat Muistiluotsien yhteisiin sisältöalueisiin: asiakastyöhön, vapaaehtoistoimintaan sekä vaikuttamis- että verkottumistyöhön. Toiminnan priorisointia tehdään laatulupauksen ja maakunnallisten ja paikallisten tarpeiden pohjalta. Toimenpiteiden suunnittelussa huomioidaan maakunnallisen Muistiluotsin sisältökohtaiset tavoitteet: 1. Asiakastyö: Tukee muistisairasta ihmistä ja hänen läheisiään asiakaslähtöisesti ja maakunnasta nousevien tarpeiden mukaisesti kehittämällä ja ylläpitämällä matalan kynnyksen asiantuntija- ja tukikeskustoimintaa sekä tarjoamalla vertaistukea ja tietoa muistista ja muistisairauksista. 2. Vapaaehtoistoiminta: Vahvistaa muistisairaitten ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaisuuden kokemusta vapaaehtoistoiminnan avulla. 3. Vaikuttamisen ja verkottumisen tavoite: Edistää muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvointia, oikeuksien toteutumista ja tarpeiden huomioimista maakunnassa verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa, vaikuttamalla maakunnan muisti- ja hoitotyön kehittämiseen sekä levittämällä ajankohtaista tietoa muistisairauksista, tukimahdollisuuksista sekä aivoterveydestä. Muistiyhdistykset voivat tehdä yhteistyötä maakunnallisten, paikallisten ja yhdistysten tarpeiden pohjalta seuraavissa asioissa: Tuen ja ohjauksen järjestäminen muistisairaille ja läheisille (esim. puhelinneuvonta) Yhteisten osallistumismahdollisuuksien, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen (esim. vertaistuki, Muistikaveri, tuetut lomat, virkistys) Yhteinen vaikuttamistyö (esim. päättäjätapaamiset, kannanotot) Yhteinen verkostoituminen ja yhteistyö (esim. paikalliset yhteistyöverkostot) Toimintaa voi järjestää sovitusti yhdessä, Muistiluotsin toimesta tai muistiyhdistyksen toimesta Muistiluotsin tukemana. Toimintamuodot ja yhteiset toimenpiteet kirjataan maakunnallisen Muistiluotsin toimintasuunnitelmaan. 4. Yhteinen kehittäminen ja sisäinen tiedotus Yhdistykset sitoutuvat Muistiluotsin rahoittaman ja yhteistyössä toteutetun toiminnan seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen Muistiluotsiverkoston yhteisen Toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Seurannasta ja arvioinnista sovitaan erikseen ja Muistiluotsi huolehtii riittävästä perehdytyksestä ja tarvittavasta materiaalista. Molemmat yhdistykset tiedottavat toisilleen avoimesti ja aktiivisesti Muistiluotsiyhteistyöhön liittyvistä asioista sekä muusta yhteistyöhön vaikuttavasta toiminnastaan. SOPIMUSEHDOT Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimuksen sisältö tarkistetaan sopimuskumppanien kesken kahden vuoden välein sekä lisäksi tarvittaessa. Maakunnallisen Muistiluotsin toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Muistiluotsin resurssien määrä ohjaa toiminnan määrää. Sopimuksen voimassaolon edellytys on Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksen saaminen Muistiluotsitoimintaan. Sopimuksen sisältöä ohjaavat toiminnan rahoittajan (STEA) sekä valtakunnallisen Muistiluotsiverkoston ja Muistiliiton Muistiluotsikoordinaation linjaukset. Muistiluotsitoiminnan valvova elin on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), joka seuraa yksittäisten Muistiluotsien toiminnan lisäksi verkostoa kokonaisuutena ja Muistiluotseja osana verkostoa. 24

27 Tämä sopimus on sanottavissa irti puolen vuoden irtisanomisajalla molemmin puolin. Sopimusrikkomuksista neuvotellaan aina tapauskohtaisesti. Paikka ja päiväys Muistiyhdistys ry Muistiyhdistys ry Puheenjohtaja Puheenjohtaja Lisää tähän yhdistyksen logo Lisää tähän yhdistyksen logo 25

28 Liite 2. Esimerkki toimintasuunnitelmasta kumppaniyhdistyksen kanssa MUISTILUOTSIN TOIMINNAN TASOT SISÄLLÖLLINEN YHTEISTYÖ Asiakastyö MITÄ? KENELLE? MILLOIN? KUKA/KETKÄ? MUUT RESURSSIT (budjetti, yhteistyökumppanit) Asiakasneuvonta ja tuki Muistiluotsin puhelinneuvonta Muistisairaat ihmiset ja läheiset Arkipäivisin Muistiluotsi Vapaaehtoiset Kuntayhtymä: muistikoordinaattori ja - hoitajat Virkistys- ja vertaiskurssit 1 x vuosi Kuntayhtymän työntekijät & Muistiluotsi Muistiluotsi Tuetut lomat 3 x vuosi Muistiluotsi MTLH / Hyvinvointilomat Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Retket Vertaisryhmät Muistisairaat ja läheiset Sovitusti 1 x kk Muistiluotsi Kumppaniyhdistyksen vapaaehtoiset ja kunnan muistikoordinaattori (luotsin tuki käynnistykseen ja markkinointiin) Sovitaan etukäteen Kustannusten jako, esim. kahvitus, sovitaan etukäteen (luotsi, kunta, kumppaniyhdistys) Kuntayhtymän työntekijät ohjaavat asiakkaat Virkistys ja koulutus Vapaaehtoiset (mm. ryhmänohjaajat, vertaislinjapäivystäjät) 4 x vuosi Muistiluotsi Yhteistyössä yhdistyksen hankkeen kanssa Tuki vertaislinjan vapaaehtoiselle mentorointi jatkuva Muistiluotsin työntekijä Muistikahvilakiertue Suuri yleisö Alueen kunnat kerran vuodessa Muistiluotsi Muistihoitajat paikkakunnittain, kumppaniyhdistyksen vapaaehtoiset Vaikuttaminen ja verkottuminen Tiedottaminen Muistisairaat ihmiset ja perheet sekä suuri yleisö Tarvittaessa, maakunnalliset tilaisuudet Muistiluotsi, kumppaniyhdistyksen vapaaehtoiset, yhdistyksen esitteet Kustannukset ja osallistuminen sovitaan etukäteen HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ Maakunnallinen ohjausryhmä Yleisöluennot Yhteistyösopimus Suuri yleisö Laadittu x vuodessa Kahden vuoden välein tai tarvittaessa Kuntayhtymän geriatri, yhdistyksen vapaaehtoiset, luotsi organisoi yhdessä yhdistyksen vapaaehtoisten kanssa Muistiluotsi ja kumppaniyhdistys Kustannusten jaosta sovitaan etukäteen (kahvitus) Kustannusten jako sovitaan aina etukäteen tapauskohtaisesti. Taloudellinen vastuu Muistiluotsilla Seuranta ja arviointi Johtoryhmä Kehittämispäivä Toiminnanohjausjärjestelmä RAY 2 x vuodessa 1 x vuodessa Vuosittain huhtikuu Muistiluotsi Taloudellinen vastuu Muistiluotsilla (tilat, ruuat, matkat) TVS (Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitys) Joka 2. vuosi Itsearviointi Toimintasuunnitelman pohja Vuosittain Johtoryhmä ja muut yhteistyökumppanit 26

29 27