Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman. Fellmannia

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman seminaari Fellmannia

2 Päijät-Hämeen, Iitin, Myrskylän ja Pukkilan ulkomaan kansalaiset , yhteensä henkilöä Lähde: Tilastokeskus, Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa pinta-ala

3 Alipin palvelualueen ulkomaalaistaustaiset henkilöä Päijät-Häme (ei Asikkala), Iitti, Pukkila ja Myrskylä ,1 % Lahden väestöstä on ulkomaalaistaustaisia Lähde: Tilastokeskus, Väestö, Väestörakenne, Väestön syntyperä taustamaanosittain sukupuolen mukaan alueittain

4 Lahti Hennala Alaikäiset Lahti Tapanilakoti Alaikäiset Nastola Niinitie Heinola Opeko Heinola Reuma Orimattila Kotitalousopisto Hartola, alaik. Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden sijoittuminen Päijät-Hämeeseen Päijät-Hämeeseen on saapunut 976 turvapaikanhakijaa, joista 66 on alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita. Suunnitteilla on tällä hetkellä 890 paikkaa lisää. Yhteensä turvapaikanhakijaa, joista 21 alaikäisiä, ilman huoltajaa tulevia. Lähde: Etelä-Suomen Sanomat ja , Hennalan hätämajoitusyksikkö

5 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman laadinta Päijät-Hämeen ensimmäinen maahanmuutto-ohjelma Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma laadittiin Päijät-Hämeen liiton johdolla. Ohjelma valmistui loppuvuonna 2009 ja sitä täydennettiin humanitaarisen maahanmuuton osuudella keväällä Kuntien yhteiselle ohjelmalle oli suuri tarve sillä monissa kunnissa, joissa maahanmuuttajien osuus oli hyvin pieni, ei entuudestaan ollut omia maahanmuutto- ja/tai kotouttamisohjelmia. Ohjelmasta laadittiin seurantaraportti vuonna Nyt vuosille laadittava ohjelma on siis järjestyksessään toinen alueelle laadittu yhteinen ohjelma. Ohjelman laadinnassa on otettu huomioon kansallinen ja EU-lainsäädäntö, Suomea sitovat kansainväliset sopimukset, kansalliset ohjelmat, alueelliset ja kunnalliset strategiat sekä ohjelmat. Lisäksi lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia on pyritty ennakoimaan. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän valmistelu ja valtakunnallinen sote-uudistus ovat vielä ohjelmaa laatiessa valmisteluvaiheessa, joten niiden mukanaan tuomia muutoksia ei ole vielä voitu tarkasti ennakoida.

6 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on lakisääteinen maakunnan ja maakunnan ulkopuolella sijaitsevien kolmen kunnan kotouttamisohjelma, jossa on otettu huomioon kotoutumislain säädökset, alueelliset strategiat, sopimukset ja ohjelmat. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen tulee huomioida kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Jos kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan kotouttamisohjelman ja kunta tehnyt sopimuksen ELY -keskuksen kanssa, ELY -keskus korvaa lain 44 :n mukaan korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden kotoutumisesta aiheutuneet kustannukset kunnalle.

7 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman ohjausryhmä Päijät-Hämeen liiton nimeämä ohjausryhmä: Päijät-Hämeen liitto: puheenjohtaja ja sihteeri Päijät-Hämeen kuntien sekä Iitin, Myrskylän ja Pukkilan edustajat ja varajäsenet Hämeen ELY-keskus (varajäsen) Hämeen TE-toimisto (varajäsen) Päijät-Hämeen koulutuskonserni (varajäsen) Lahden ammattikorkeakoulu (varajäsen) Päijät-Hämeen Yrittäjät (varajäsen) Alueellinen integraatiopalvelupiste (Alipi)

8 Ohjausryhmän kokoukset ja työpajat Ohjausryhmän kokous Työpajat: Työllisyys ja yrittäjyys Aikuiskoulutus Lapset ja nuoret Kotouttaminen ja etnisten suhteiden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuolto Teematyöpaja - Järjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja muiden 3. sektorin edustajien tapaaminen Kuulemistilaisuus maahanmuuttajille Ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän kokous (käytiin läpi kehittämiskohteita), ohjelma kuntiin kommenttikierrokselle Ohjausryhmän kokous , ohjelman luonnos hyväksyttiin ja se lähetettiin lausuntokierrokselle

9 Lausuntoja ja ohjelman hyväksyminen Lausuntojen antajatahoja oli 21. Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Maahanmuutto-ohjelma tukee ja edistää tavoitteensa mukaisesti kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta työllistyä ja osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Ohjelman toteuttaminen edistää kotoutumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Akava katsoo, että maahanmuuton tarkastelu kunnissa poikkihallinnollisesti, laajemmin kuin sosiaali- ja terveys- tai sivistyssektorilla, on erityisen kannatettava ehdotus. Kannatettavaa on myös se, että maahanmuuttajaväestöä muuttaisi tasaisemmin eri asuinalueille, myös eri kuntiin. Elinkeinoelämän keskusliitto: Elinkeinoelämälle ensisijaista on, että työikäisten maahanmuuttajien pääsyä työelämään - työntekijänä tai yrittäjänä - on voitava nopeuttaa. Maahanmuuttajien yrittäjäpotentiaali niin palvelualoilla kuin asiantuntijatöissäkin on saatava realisoitumaan yrityksiksi ja työpaikoiksi nykyistä tehokkaammin. Kuntaliitto: Vapaaehtoistyön merkitys on ollut vahvasti esillä ajankohtaisessa turvapaikanhakijoiden vastaanottotilanteessa. Olisi tärkeää saada nyt virinnyt kansalaisjärjestöjen sitoutuminen jatkumaan myös kotouttamisvaiheessa. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa kotouttamisessa täydentää julkisia palveluja. Maakuntahallitus hyväksyi Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman Maakuntahallituksen hyväksymisen jälkeen ohjelma lähetetään vielä hyväksyttäväksi kunnanvaltuustoihin. Kunnanvaltuustojen tulee hyväksyä ohjelma myös kunkin kunnan viralliseksi kotouttamisohjelmaksi.

10 Työpajojen tulokset Työpajojen ja maahanmuuttajien kuulemistilaisuuden pohjalta valittiin uuteen ohjelmaan 39 kappaletta kehittämiskohteita. Ohjelmassa kehittämiskohteet jaettiin kolmeen eri pääluokkaan: (1.) Kotouttamistoimenpiteet (2.) Aikuiskoulutus, työllisyys ja yrittäjyys (3.) Etnisten suhteiden edistäminen ja yhdenvertaisuus Ohjelmaan haluttiin myös saada maahanmuuttajien oma ääni paremmin kuuluviin. Ohjelmaa varten haastateltiin kuutta eri-ikäistä ja eri puolilta maailmaa ohjelma-alueelle muuttanutta henkilöä.

11 Kehittämiskohteet 1) Kotouttamistoimenpiteet: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat keskeisessä asemassa. Kehittämiskohteita on yhteensä kuusi ja niissä korostuvat : Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan maahanmuuttotyön osaamisen lisääminen Kotouttamistoimenpiteiden toteuttaminen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja vammaispalvelujen sekä muiden viranomaistahojen kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tiedottaminen ja palveluohjauksen parantaminen eri ikäryhmille Maahanmuuttajiin kohdistuvan mielenterveystyön erityisosaamisen parantaminen Uuden sosiaalihuoltolain käyttöönotto ja sen mahdollisuuksien käytäntöön vieminen Tulkkauspalvelujen käyttö tulee turvata ja lisäksi kouluttaa henkilökuntaa niiden käyttämisessä.

12 Lapset ja nuoret : Lasten osalta yhteensä kolme kehittämiskohdetta: Maahanmuuttajien äidinkieltä puhuvien avustajien määrän säilyminen varhaiskasvatuksessa Maahanmuuttajataustaisten lasten matemaattisia valmiuksia tulee kehittää sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksen alkuvaiheessa Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen turvaaminen Nuorisotyössä keskityttiin yhteensä viiteen kehittämiskohteeseen: Syrjäytymisen ehkäisy Lukio- ja ammatilliseen koulutukseen kannustaminen Koulutuspolkujen rakentaminen oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa maahan tulleille nuorille Maahanmuuttajien yhdenvertaisen osallistumisen edistäminen harrastustoimintaan Nuorten mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoito sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet

13 Muihin kotouttamistoimenpiteisiin laadittiin yhteensä seitsemän kehittämiskohdetta: Kuntien maahanmuuttotyön koordinointi ja verkostoyhteistyö Verkostoyhteistyö sekä eri toimijoiden roolien selventäminen kotouttamistoiminnassa ja turvapaikanhakijoiden esikotouttamistoimenpiteiden kehittäminen Eri kuntien kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä muiden hallintokuntien mukaan saaminen kotouttamistyöhön Kolmannen sektorin, seurakuntien, yksityishenkilöiden ja muiden tahojen kotouttamistyön edistäminen Alipin roolin ja tunnettavuuden vahvistaminen Kotoutumisen vähimmäistason turvaaminen kaikille maahanmuuttajaryhmille Asumisasioihin panostaminen enemmän tulevaisuudessa

14 2) Aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksessa kehittämisen kohteita on yhteensä neljä: Kotoutumis- tai kielikoulutuksen takaaminen kaikille maahanmuuttajaryhmille sekä kaikkien koulutusten työelämäyhteyden lisääminen Osaamisen tunnustaminen, tunnistaminen ja niiden kehittäminen, osaamisen esilletuonti ja markkinoinnin kehittäminen työnantajille Täydentävän koulutuksen, näyttötutkintojen ja oppisopimuskoulutusten mahdollisuuksien kehittäminen työllistymispolussa Aikuisten peruskouluopetuksen järjestäminen

15 Työllisyys ja yrittäjyys Työllistämiseen liittyviä kehittämiskohteita kirjattiin yhteensä kolme: Tukimekanismit työnantajille maahanmuuttajien työllistämisessä Työllistymisvalmiuksien parantaminen ja työllistymismahdollisuuksien hyödyntäminen Työyhteisöjen ja monimuotoisuuden johtamisen kehittäminen

16 Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi ja kansainvälisten opiskelijoiden saamiseksi alueelle ja heidän työllistymisvalmiuksien edistämiseksi laadittiin kolme kehittämiskohdetta: Päijät-Hämeen vetovoimaisuuden ja kansainvälisen imagon vahvistaminen Koulutetun työvoiman ja kansainvälisten opiskelijoiden houkutteleminen alueelle ja opiskelijoiden alueelle jäämisen mahdollisuuksien parantaminen Työnantajien, työyhteisöjen, yritysneuvojien ja ammattiliittojen kansainvälistymis- ja työsuojelukoulutusten sekä muiden tukipalvelujen järjestäminen työvoiman tuloon valmistautumista varten ja jo maassa oleville maahanmuuttajille työllistymisen tueksi

17 Yrittäjyys Maahanmuuttajien oman osaamisen tunnistaminen ja kaupallistaminen Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien asiantuntijayrittäjyyden tukeminen

18 3) Etnisten suhteiden edistäminen ja yhdenvertaisuus Etnisten suhteiden edistämisen ja yhdenvertaisuuden osalta kehittämiskohteita on laadittu yhteensä kuusi: Syrjimättömyyden ja tasavertaisuuden edistäminen Maahanmuuttajien kuuleminen vuosittain erilaisten yhteisten foorumien kautta Viranomaistahojen ja kolmannen sektorin (mm. seurakuntien, maahanmuuttajayhdistysten sekä muiden tahojen) tiiviimpi yhteistyö maahanmuuttoasioiden suunnittelussa Maahanmuuttajien laajempi osallistaminen yhteiskunnalliseen toimintaan (esim. yhdistystoiminta) Faktatietoa maahanmuutosta päättäjille ja suurelle yleisölle, avoimeen ja rakentavaan maahanmuuttokeskusteluun kannustaminen Yhdenvertaisuuslain tunnetuksi tekeminen

19 Ohjelman toteutusta on tarkoitus seurata ja päivittää tarvittaessa Päijät-Hämeen liitto kutsuu ohjausryhmän koolle vuosittain tarkistamaan tilannetta Kokouksessa päätetään ohjelman päivitystarpeesta. Tarvittaessa tarkistaminen voi tapahtua esim. työpajojen kautta, joihin kutsutaan eri hallintokuntien, järjestöjen, maahanmuuttajien ym. Edustajia Ohjelman taittamaton versio on ladattavissa osoitteessa hame.fi/uutiset/paijat-hameeseen-uusi-maahanmuutto-ohjelma-vuosille /

20 KIITOS! Anne, Jenni ja Johanna