Luotettava näytteenotto homevaurioita tutkittaessa. Sirkku Häkkilä, Projektitutkija Aerobiologian yksikkö

Transkriptio

1 Luotettava näytteenotto homevaurioita tutkittaessa Sirkku Häkkilä, Projektitutkija Aerobiologian yksikkö

2 Asumisterveysasetus Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, 20 Osa IV Mikrobiologiset olot Tulossa 2018: Laboratorio ohje Osa IV: Mikrobiologiset olot Toim. Anna Mari Pessi (TY), Kaisa Jalkanen (THL) YM, 2016: Rakennuksen kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, toim. Pitkäranta, Miia ( )

3 Asumisterveysasetus (STM 545/2015) 20 Mikrobit Toimenpideraja Ylitys: Korjaamaton kosteus tai lahovaurio; aistinvaraisesti todettu / tarvittaessa analyyseillä varmistettu Miten? 1) Rakennusmateriaali; laimennossarjaviljely tai suoraviljelymenetelmällä 2) Pintanäyte, ilmanäyte Ilmanäyte edellyttää muuta näyttöä 3) Muut menetelmät: validointiedellytys

4 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, 20 Osa IV Mikrobiologiset olot Toimenpiderajan ylittyminen määritelmät eri menetelmissä muutos rakennusmateriaalin aktinomykeettien pitoisuusrajassa Menetelmät Rakennusmateriaali laimennussarja /suoraviljely; suoramikroskopointi viljelyä tukevana Tulkinnat; lajiston huomioiminen tulkinnassa

5 Laboratorio ohje Osa IV: Mikrobiologiset olot 2018 Sisältö Näytteenoton ohjeistus: materiaali, pinta, ilma Rakennenäytteet Rakennusmateriaalinäytteet: Laimennussarjaviljelyt Menetelmäkuvaus = Asumisterveysopas 2009 Suoraviljely Menetelmäkuvaus, reseptiikka Suoramikroskopointi Menetelmäkuvaus, milloin Rakenteen pinta: Laimennussarjaviljely Menetelmäkuvaus = Asumisterveysopas 2009 Tulosten tulkinta Ilmanäytteet Menetelmäkuvaus = Asumisterveysopas tarkennuksia Tulosten tulkinta Lajisto Kosteusvaurioindikaattorit Sienisystematiikan muutosten huomiointi Lahottajasienet rakennuksessa Työturvallisuus Tutkimusten laadunvarmistus Mittausepävarmuuden määrittely ja tarve

6 Epävarmuustekijät: rakennusmateriaali ja pintanäytteet Analyysi Näytteenotto Näytteen käsittely, osanäytteen otto, viljely, inkubointi Luentaan ja pesäkkeiden tunnistukseen liittyvät epävarmuustekijät Näytteenottokohdan valinta, näytteenoton onnistuminen, kontaminaatio Säilytys, kuljetus, dokumentointi Vaurioalue Näytteen mikrobisto, heterogeenisuus Matriisi = materiaalityyppi, aika

7 Epävarmuustekijät ennen laboratoriota: rakennusmateriaali ja pintanäytteet Luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä laim. viljely Pintanäyte Rakennusmateriaali suoraviljely suoramikr. Näytteenotto, jakaminen ja säilytys; preanalyyttiset tekijät Näytteenottokohdan valinta, edustavuus x x x x Näytteenottopinta ala x x x Näytteenottoon liittyvä kontaminaatio x x x x Kuljetus ja säilytys ennen viljelyä (aika, lämpötila) x x x Vertailunäytekohdan valinta x

8 Näytteenottokohdan valitseminen, materiaali ja pintanäyte Näytteet tulisi ottaa rakennusteknisen tarkastelun yhteydessä, eikä irrallisena toimenpiteenä. Näytteenoton tulisi perustua taustatietojen perusteella tehtyyn näytteenottosuunnitelmaan. Epäillyn mikrobikasvuston selvittäminen tietyssä rakenneosassa Rakenne tutkitaan kohdasta, jossa vaurioituminen on todennäköisintä. Näytteitä otetaan vauriojälkien, mitatun tai muutoin tiedetyn kosteusrasituksen tai pintamateriaalien ulkonäössä havaittujen näkyvien muutosten perusteella. Korjauslaajuuden määritys Purku tai korjausalueen määrityksen tueksi näytteitä otetaan arvioidun purku/korjausalueen reunoilta tai kerroksellisissa rakenteissa eri rakennekerroksista. Tietyn rakenneosan yleisen mikrobiologisen kunnon määritys Määritettäessä tietyn rakenneosan yleistä mikrobiologista kuntoa (esim. peruskorjaustarpeen määrittämiseksi) on suositeltavaa ottaa näytteitä riskikohdista ja satunnaisesti muista kohdista riittävällä otoskoolla.

9 Näytteenoton merkitys mikrobituloksiin -100 m 2 omakotitalo, -paino n kg, - näkyviä pintoja (sisäkatto, ulkoseinät ja lattia) >350 m 2 + väliseinät -ilmatilavuus 250 m 3 - näyte laboratorioon mikrobitutkimuksia varten: - materiaalia vähintään 1 g - pintanäyte 10x10 cm 2 - ilmanäyte ,5 l (10-15 min) Mistä näyte? Mikä näytteenottotapa?

10 Kosteuden lähteet rakennuksessa: Mistä otan näytteen? Lähde:

11

12 Materiaalinäytteet - Näytteenottopaikan merkitys cfu/g MEA -alusta Ulko Keski Sisä -seinän eristevillanäytteitä villan sisäpinnasta, keskeltä ja ulkopinnasta kuudesta eri näytteenottokohdasta - eristeen sisäpinnalla sieni-itiöpitoisuus < 2000 cfu/g, -eristeen ulkopinnalla > cfu/g - sama näytteenottopaikka täysin eri tulokset

13 Näytteenottopinta ala / näytemateriaalin määrä Mikäli mahdollista näyte otetaan n. 10 cm 10 cm suuruiselta alueelta tai, jos materiaali on huokoista, näytettä otetaan n. 1dl. Materiaalinäytettä otettaessa on huomioitava, että mikrobit kasvavat materiaalin pinnalla, joten näyte otetaan n. 0,5 1cm:n paksuudelta pinnasta tai materiaalista irrotetaan vain vaurioitunut osa, esim. kipsilevyn pahviosa.

14 Kontaminaatio Käytä suojakäsineitä. Työvälineet ja sabluuna Suoraan maaperän tai ulkoilman kanssa kosketuksissa olevat lämmöneristeet.

15

16 Laboratorion testausseloste Tulos ja sen tulkinta koskee ainoastaan näytteeksi toimitettua ja analysoitua osaa näytteestä. Näytteenottosuunnitelman laatijan ja näytteenottajan tulee olla selvillä siitä, mitä näyte edustaa, ja tehdä tulkinta tuloksen merkityksestä osana kokonaisarviota.

17 Pintanäytteen laimennosviljely Tulosten tulkintaohjeet on määritetty havaitsemaan mikrobikasvusto rakennusmateriaalin pinnalla. Seinärakenteen pinnan mikrobimääristä ei voi saada selkeää kuvaa siitä, onko seinärakenteen sisällä kasvustoa, vaan rakenne on avattava ja näyte otettava oletetusta vauriokohdasta. Menetelmää ei tule myöskään käyttää laskeutuneen pölyn mikrobiston selvittämiseen.

18 Pintanäytteet laimennosviljelyyn Vauriopinnalta Pintamateriaali ja sen ominaisuudet, näytteenottotekniikka sekä ympäristöstä pintaan tarttuvat mikrobit vaikuttavat pintanäytteiden tulokseen Soveltuvat parhaiten koville pinnoille ja tilanteisiin joissa tutkittavasta rakenteesta ei voida irrottaa näytettä rakennusmateriaalinäytteeksi. Tulosten tulkinta perustuu vaurio ja vertailupinnalta otettujen näytteiden väliseen vertailuun. Jokaista vaurioepäilypinnalta otettua pintanäytettä varten tarvitaan vertailunäyte vastaavalta, mutta vaurioitumattomalta pinnalta. Vertailunäyte on välttämätön pintanäytteen tuloksen tulkinnan kannalta.

19 Laadukas näyte Oikeasta kohdasta Yhtä materiaalia Puhtailla välineillä Materiaalia kuumentamatta Toimitus laboratorioon mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen

20 Muista työturvallisuus!!! Käytä mikro organismeilta suojaavia suojakäsineitä. Jos tilassa on silmin nähden vaurioituneita rakenteita tai pintoja, on näytteenoton aikana käytettävä suojavaatetusta sekä P2 tai P3 luokan hengityssuojainta. Altistumisen estämiseksi on yleensä erittäin suositeltavaa käyttää P3/A2 luokan puhaltimella varustettua hengityksensuojainta (ns. puhallinnaamari, moottorimaski).

21 Epävarmuustekijät: ilmanäytteet Analyysi Näytteenotto Tila Näytteen käsittely, inkubointi Luentaan ja pesäkkeiden tunnistukseen liittyvät epävarmuustekijät Elävyyden säilyminen Laitteiden käyttö, kontaminointi, säilytys, kuljetus, dokumentointi Tilan mikrobit, kasvuston ominaisuudet Taustapitoisuudet, asumistoiminnot, vuodenaika, hetkelliset vaihtelut; ilman kosteus, painesuhteet

22 Sisäilmamittaus Sisäilmamittausten tarkoituksena on selvittää, ovatko oleskelutilojen ilman mikrobipitoisuudet ja lajisto tavanomaisia rakennuksen sijaintiin ja ikään sekä vuodenaikaan nähden. Mikrobihaittaa voidaan selvittää 6 vaiheimpaktorilla otettujen ilmanäytteiden avulla.

23 Luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä näytteenotto Tutkittavaan tilaan vaikuttavat tekijät Vuodenaika, lämpötila, painesuhteet rakennuksessa Ulkoilman taustan vaikutus Muun taustan vaikutus: esim. ihmisten tai lemmikkieläinten läsnäolo, polttopuiden käsittely, tuulettaminen, siivous, elintarvikkeiden käsittely, navetta, talli tai remonttivaatteiden vaihto, kompostorin sekoitus, kukkamullan vaihto Edeltäneet kosteusvauriokorjaukset ja niistä kulunut aika Ulkoilmavertailunäytteen etäisyys rakennuksen seinästä ja muista rakenteista Näytteenotto ja identifiointi Kasvualustojen säilytys ennen näytteenottoa; jäätyminen ja kuivuminen Näytteenottoon liittyvä kontaminaatio (välineet, näytteenottaja), Keräyskorkeus (suositus n. 1,5 m), sisätilan ilmavirtaukset Laitteen käyttö; pumpun lämmittäminen ennen käyttöä, keräyslaitteiston kokoaminen, ajanotto ja imun havainnointi kontaminaatioriski Impaktorin lataaminen: oikea kokoaminen, maljojen käsittely, maljojen kansien käsittely; ohivirtaukset Dokumentointi: tilan ja virhelähteiden kuvaus Näytekoko (= näytteenottoaika) Näytteen kuljetus ja säilytys (aika, lämpötila) ennen viljelyä Aerobiologian yksikön Asiakaspäivä / Pessi

24 Luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä näytteenotto Laitteet, laitteiden kalibrointi Impaktoripumppujen virtauksen vaihtelu ja häiriöt (laitteen imutehon vaihtelu keräyksen aikana, ilmamäärän kasvu laitteen lämmetessä) Kalibroinnin tulokseen vaikuttavat tekijät Impaktorin ja maljojen lämpötila; huoneenlämpö Elatusalustan määrä kasvualustoilla *Pumpun lämmittyä tilavuuden vaihtelu vaikuttavaa tulokseen vasta korkeissa pesäkemäärissä, jolloin virheen merkitys tulosten tulkinnassa on vähäinen tulkinnassa käytettävien toimenpidearvojen ylittyessä selvästi Aerobiologian yksikön Asiakaspäivä / Pessi

25 Ilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu Yksittäinen ilmanäyte ei kuvaa tilan pitoisuustasoa luotettavasti, koska sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat yleensä voimakkaasti. Poikkeavan tilanteen havaitsemiseksi tarvitaan yleensä toistettuja mittauksia samasta tilasta eri aikoina. Yksinomaan ilmanäytteiden tavanomaisten tulosten perusteella ei rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta voida sulkea pois. Toisaalta, suurista pitoisuusvaihteluista ja taustalähteistä johtuen Epätavanomaiseen lähteeseen viittaavan yksittäisen sisäilmanäytteen lisäksi on löydyttävä myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä

26 Asumiseen liittyviä normaalilähteitä: Muun taustan vaikutus: esim. ihmisten tai lemmikkieläinten läsnäolo, polttopuiden käsittely, tuulettaminen, siivous, homeisten/multaisten elintarvikkeiden käsittely, navetta, talli tai remonttivaatteiden vaihto, kompostorin sekoitus, kukkamullan vaihto

27 Asumiseen liittyvien toimintojen vaikutus sisäilman mikrobipitoisuuksiin RTA

28 Vuodenaika Ilmasto ja vuodenaika vaikuttaa sisäilman mikrobipitoisuuksiin Lämpimässä ilmastossa sienten keskipitoisuus ~ 1000 cfu/m 3 Lauhkeissa ja viileämmissä ilmastoissa (kuten Suomi) vuodenaikaisvaihtelu vaikuttaa ulkoilman ja sisäilman sienipitoisuuksiin kesällä sisäilman keskipitoisuus ~ 100 cfu/m 3 talvella ~ 10 cfu/m 3 (lumi maassa)

29 Ilmamittaukset sulan maan aikana? Ulkoilma on sisäilman tärkein mikrobien lähde ja ulkoilman mikrobipitoisuudet nousevat kasvukauden aikana korkeiksi. Suositeltava ajankohta näytteenotolle on talvi, jolloin maa on lumen ja jään peitossa. Ilmanäytteiden mikrobien voidaan olettaa olevan tällöin peräisin pääosin rakennuksen sisältä. Ilmanäytteenottoa ei suositella tehtäväksi sulan maan aikaan, mutta mikäli näin tehdään, sisäilmanäytteen tulosta verrataan ulkoilman mittaustulokseen.

30 SIENI ITIÖT ULKOILMASSA (KESKI SUOMI, 2003) Itiöpitoisuus ilmassa, kpl/m C cm lunta Sieni itiöt lumen syvyys lämpötila

31 Ulkoilma, Turku huhtikuu 2018, 4 min näyte Sisäilma, Turku huhtikuu 2018, 10 min näyte Sisäilma, Turku huhtikuu 2018, 10 min näyte

32 Ilmanäytteen tulosten tulkinta Kun ilmanäytteitä käytetään epätavanomaisen mikrobilähteen eli kosteus ja homevaurion selvittämiseen, on huomioitava seuraavat kolme toisiinsa liittyvää tulkinnan tasoa: 1) Näytteenoton toteutumisen, tausta sekä virhelähteiden arviointi, kokonaisarvio tulokseen vaikuttavista seikoista 2) Tila ja /tai rakennuskohtainen pitoisuuksien ja lajiston poikkeavuuden arviointi tavanomaiseen tilaan sekä tarvittaessa ulkoilmaan nähden 3) Kokonaisnäytön arvioiminen toimenpiderajan ylityksen toteamiseen tai/ja vaurion paikallistamiseen (kohdat 1 ja 2, toistetut ilmamittaukset, muut mittaukset ja havainnot) Eri osissa tehtävien tulosten tulkinta edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Tilakohtainen pitoisuuksien ja lajiston poikkeavuuden arviointi tehdään usein laboratorion tulkintana.

33 Rakennuskohtainen pitoisuuksien ja lajiston poikkeavuuden arviointi Koulurakennus x Kokonaisbakteeripitoisuus Aktinomykeetit

34 Näytteenoton ohjeistus

35 Näytteenoton ohjeistus laboratoriossa Vain varsinainen näytteenotto Ei näytteenottosuunnitelmaa tai näytteenottokohdan valintaa Pitkäranta 2016 (toim.). Rakennuksen kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö, Näytedokumentaatio Näytetiedot laboratoriota varten vrt. ISO/IEC Näytteenottajan oma dokumentaatio Materiaalinäytteet: vain yhtä rakennusmateriaalia

36 Vertailunäytteet Materiaalinäytteet Vertailunäyte saattaa helpottaa tulosten tulkintaa materiaalien kohdalla, joissa on luonnostaan mikrobirakenteita (esim. turve tai kelopuurakenteet). Ei pitoisuustulkintaa (vrt. Asumisterveysohje 2003); Pintanäytteessä (laimennosviljely) edellytys Vaurio vertailupari Ei tule käyttää laskeutuneen pölyn mikrobiston selvittämiseen

37 Ilmanäyte Virtaustilavuuden epävarmuus Impaktoripumppujen virtauksen vaihtelu ja häiriöt (laitteen imutehon vaihtelu keräyksen aikana, ilmamäärän kasvu laitteen lämmetessä) Impaktori pumppuparien virtaustilavuuden säätö Tilavuusvirran varmistaminen Pumpun lämmitys virtaustilavuuden vakioitumiseen kuluva aika tiedossa Rotametrin käyttö / säännölliset virtaus tarkistukset Elatusalustan määrä kasvualustoilla Säädössä käytettävän virtausmittarin kalibrointi

38 Impaktori pumppuparin virtaustilavuuden säätö

39 Rakennusmateriaalinäytteet

40 Rakennusmateriaalinäytteet Kelpoisuus, aistinvarainen arvio Dokumentointi: Märkä, laho tai hyönteisvioittunut näyte, Näkyvä tummentuma, muu värimuutos Silminnähtävä kasvusto Voimakas mikrobiperäinen haju materiaalissa Säilytys Ennen viljelyä ja sen jälkeen viileässä Viljely 3 päivän sisällä näytteenotosta. Jos näyte on kostea, näytteenottoa seuraavana päivän.

41 Suoramikroskopointi

42 Rakennusmateriaalinäytteen suoramikroskopointi osana viljelyanalyysiä Viljelyllä Havaitaan elinkykyiset/ käytetyllä kasvualustalla kasvavat mikrobit Ei havaita kuollutta, jo kuivunutta kasvustoa. Suoramikroskopointi varmentavana menettelynä

43 Milloin? Sienipitoisuus alle määritysrajan, pesäkemäärät ovat pieniä ja/tai lajiston poikkeavuus viittaa vanhaan kuivuneeseen vaurioon Vauriokohta on selkeästi näkyvissä preparoitavissa Lähinnä kovilta pinnoilta Ei yleensä luotettavasti sovellettavissa huokoisilta/ jauhemaisilta/ jauhaantuneilta materiaaleilta (mineraalivilla, hiekka, rappaus, sahanpuru) Pinnan tummentuma / muu selvä värimuutos, poikkeava pintarakenne tai haju, lahoepäily tai on syytä olettaa, että kostunut materiaali on kuivunut

44 Miten? 1. Havainnot näytteestä: visuaaliset / stereomikroskopia 2. Teippipreparaatti / preparointi suoraan materiaalista (ISO ) Osa vauriopinnasta talteen / kestopreparaatti saapuessa Värjääminen, petausaineet Mikroskopia: havainnoidaan sienirihmojen ja muiden sienirakenteiden esiintyminen, rakenteet kirjataan ylös

45 Tulkinta? Yhtenäinen tai laikuittainen sienikasvustoksi epäiltävä muutos Silmämääräisesti / stereomikroskooppisesti havaittavissa Rihmaston esiintyminen varmennetaan valomikroskopoinnilla Muu muutos/epäily Preparaatin systemaattinen luenta Pelkät itiöt eivät riitä: voivat viitata kontaminaatioon muusta lähteestä Rihmastoa havaittava, yksittäiset rihmaston kappaleet eivät riitä: vrt. Harvaa, pistemäistä (esim. pesuhuoneen pinnoilla ja muissa kosteudelle alttiissa tiloissa esiintyvää yleensä huonosta ilmanvaihdosta johtuvaa) mikrobikasvua ei tulkita vaurioituneeksi.

46 Suoramikroskopointi käytännössä Yhtenäinen tai laikuittainen sienikasvustoksi epäiltävä muutos Muu värimuutos/epäily

47 Vain viljelyn tukena. Miksi? Opinnäytetyöt: Miettinen 2012, Tulonen 2005; Validointiaineisto: Aerobiologian yksikkö 2012: Väärien negatiivisten näytteiden korkea osuus Pieni osanäyte; edustavuuden ongelmat Erityisesti huokoisissa materiaaleissa Ei sovellu bakteerikasvustojen, mukaan lukien aktinomykeetti kasvustojen, luotettavaan havainnointiin Laajempi käyttö: validoitava viljelymenetelmään nähden Määriteltävä soveltuvat materiaalit, suurennos, osanäytteiden koko ja havainnoitava pinta ala/materiaalimäärä,

48 Kosteusvaurioindikaattorimikrobit

49 Kosteusvaurioindikaattorimikrobit Vaurioituneissa materiaaleissa ja vaurioituneiden kohteiden ilmassa esiintyy usein tavanomaisten sienisukujen lisäksi mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien rakennusten rakenteissa ja ilmassa. Julkaisut, konsensuslistat jo 1990 luvulta alkaen Perustunut viljely ja mikroskopointimenetelmiin sekä niihin perustuvaan sienisystematiikkaan DNA menetelmät muuttaneet sienisystematiikka

50 Uudempaan DNA:n perustuvaan systematiikkaan perustuen lajistoa ei voi "kaventaa" (ilman tutkimustietoa). Huomioitava kirjallisuutta ja vertailukantoja käytettäessä! Lajien jakautuminen useisiin eri lajeihin sektiot, lajiryhmät, sensu lato (laajasti ymmärrettynä) Ulkonäköön perustuvat polyfyleettiset suvut (lajit todellisuudessa eri suvuista polveutuvia) Aiemmilla menetelmillä saatua kosteusvaurioindikaattorilistaa käytetään edelleen nykysystematiikka huomioiden Aspergillus versicolor mm. A. jensenii, A. puulaauensis, A. versicolor = Aspergillus sectio versicolores; Aspergillus versicolor sensu lato Aspergillus ochraceus mm. A. ochraceus, A. westerdijkiae = Aspergillus ochraceus ryhmä, Aspergillus ochraceus sensu lato Phialophora sensu lato: Phialophora, Cadophora, Coniophora, Coniochaeta/Lecytophora

51 Lahovaurio lahottajasienet Korjaamaton lahovaurio = toimenpiderajan ylitys Laboratorio opas: lyhyt lahon ja lahottajasienten kuvaus Milloin ohjata lahottaja analyysiin Phialophora hoffmannii Coniophora hoffmannii kesikkä

52 Mittausepävarmuus ja muu epävarmuuden arviointi

53 Mikrobiologisen määrityksen tuloksen mittausepävarmuus Riippuu mittaustuloksesta Ei menetelmäkohtaista mittausepävarmuutta Pesäkelaskenta Poisson jakautunutta count dataa Pesäkeluvun hiukkastilastollinen epävarmuus kasvaa pesäkemäärän pienentyessä Mittausepävarmuus arvioidaan erikseen kunkin tuloksen osalta

54 Osatekijöiden yhdistäminen Materiaalinäyte laimennuskertoimen epävarmuus (yhdistelmä kaikkien homogenaatin laimentamiseksi tarvittavien tilavuusmittausten mittausepävarmuuksista) pesäkelaskennan lukemaepävarmuus maljahajotusviljelystä Ilmanäyte Ilmavirtauksen epävarmuus: näytteenoton vaikutus Pesäkelaskennan lukemaepävarmuus Korjatun pesäkemäärän luottamusväli (Macher, 1989: korjaustaulukko, CI 95% )

55 Ilmanäyte Virtaustilavuuden epävarmuus Impaktoripumppujen virtauksen vaihtelu ja häiriöt (laitteen imutehon vaihtelu keräyksen aikana, ilmamäärän kasvu laitteen lämmetessä) Impaktori pumppuparien virtaustilavuuden säätö Tilavuusvirran varmistaminen Pumpun lämmitys virtaustilavuuden vakioitumiseen kuluva aika tiedossa Rotametrin käyttö / säännölliset virtaus tarkistukset Elatusalustan määrä kasvualustoilla Säädössä käytettävän virtausmittarin kalibrointi

56 Näytteenoton epävarmuustarkastelu Laboratorion rooli varsinaisessa näytteenotossa pieni: laboratorio ei tee näytteenottoon liittyvää epävarmuustarkastelua. Laboratoriolta ohjeita näytteenottoon liittyen. Laboratorio antaa pyydettäessä tulkinnan mittausepävarmuusarvioineen vain omasta osuudestaan, huomioidaan vain laboratoriossa tehtävä osanäytteen valintaan liittyvä epävarmuus. Näytteenoton merkitys on tuloksen kannalta oleellinen: tulosten lopullinen tulkinta ja tulosten merkitys kokonaisuuteen kuuluu yleensä näytteenottajalle. Kohteen tarkastuskertomukseen on liitettävä tiedot käytettävien mittareiden ja analyysimenetelmien mittausepävarmuudesta sekä sanallinen mittaus ja näytteenottotapahtumaan liittyvä epävarmuustarkastelu. Mikrobinäytteiden ottamiseen liittyviä epävarmuustekijät, kuten sisäilmanäytteissä muut mikrobilähteet.

57 Kiitos