Ohjelma. 12:15 Lounas ja näytteenottovälineistöön tutustuminen

Transkriptio

1 Ohjelma 10:30 Mikrobinäytteet ja näytteenottomenetelmät Aerobiologian yksikkö 11:00 Muu näyte näytteenottajan mahdollisuudet ja laboratorion rajoitukset erikoistutkija Anna-Mari Pessi, Aerobiologian yksikkö 11:30 Rakennusten tuholaishyönteiset dosentti Ilari Sääksjärvi, Turun yliopiston eläinmuseo 12:15 Lounas ja näytteenottovälineistöön tutustuminen 13:15 Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 14:00 Kahvitauko ja näytteenottovälineistöön tutustuminen 14:20 Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus (jatkuu) neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM 15:00 Uusi vuosi, uudet kujeet - kurkistus Aerobiologian laboratorion vuoteen 2016 rakennusterveysasiantuntija Sirkku Häkkilä, Aerobiologian yksikkö

2 Mikrobinäytteet ja näytteenottomenetelmät Satu Saaranen ja Oskari Talvitie

3 VIRALLISET OHJEET NÄYTTEENOTTOON, NÄYTTEIDEN KÄSITTELYYN, ANALYSOINTIIN JA TULKINTAAN: Asumisterveysasetus 2015 Valviran soveltamisohje, tulossa STM:n Asumisterveysohje 2003 Asumisterveysopas 2009 (Asumisterveysohjeen soveltamisopas) Kivirakenteisten koulujen ilmanäytteet: Meklin & al. 2008: Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot Toimistotilojen ilmanäytteet: Sosiaali- ja terveysministeriö: Kosteusvauriot työpaikoilla

4 Mistä tietoa??? Laboratoriot (mm. Aerobiologian yksikkö) Mikrobinäytteisiin ja näytteiden ottamiseen liittyvät kysymykset Asumisterveysliitto Neuvoo ja opastaa asumisterveysongelmiin joutuneita oma-aloitteiseen asioiden hallintaan. Allergia- ja astmaliitto / Hengitysliitto Sisäilma- ja korjausneuvontapuhelin Lahottajat Kasvimuseo, Seppo Huhtinen , Monenlaisia oppaita ja ohjeita, tutkimustuloksia ym. Korjausneuvoja (kunnat, kaupungit) valtion avustukset Terveystarkastajat terveyshaitta asiat

5 MILLOIN NÄYTE? Näytteistä tehtävien mikrobiologisten analyysien tarkoituksena on saada tietoa rakenteiden tai sisäilman mikrobiologisesta laadusta etenkin silloin, kun mikrobikasvu ei ole näkyvää tai selvää, tai jos vauriota ei ole pystytty paikantamaan rakennusteknisillä arvioilla / tutkimuksilla, mutta homeenhaju, asukkaiden oireilu tai muut seikat viittaavat mahdolliseen vaurioon. Aina näytettä ei tarvitse ottaa

6 Näytteenottajan tulee arvioida näytteenottokohdan merkitys sisäilman laadulle ja tehdä tulkintansa näytteenottokokonaisuudesta ja tilan käytön ja virhelähteiden merkityksestä. Tämä arvio hänen tulee liittää omaan raporttiinsa. Laboratorio antaa lausunnon ainoastaan näytteestä ja näytteen mikrobiologisesta laadusta. Laboratorio ei anna lausuntoa vaurion iästä ja laajuudesta tai kiinteistön korjaustarpeesta. Lausunnossa esiintyvät viittaukset mahdolliseen terveyshaittaan perustuvat Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antamiin ohjeisiin ja raja-arvoihin.

7 Mittaus ja näytteenotto Mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottovälineiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja.

8 OHJEET ja OPASTUS Perusvalikoimamme näytetyypeistä yksiköllämme on vakioidut ohjeet koskien näytteenottoa, näytteiden käsittelyä ja analyysiä sekä tulkintaa. Pyydä ohjeita ja opastusta tarvitessasi. EI LAUSUNTOA Muista näytteistä laboratorio ei anna analyysituloksen lisäksi lausuntoa (laskeumamaljoilla otetut ilmanäytteet, irtaimistonäytteet, laskeutuneen pölyn näytteet jne.).

9 Näytteiden toimittaminen laboratorioon Näytteiden vastaanotto laboratoriossa ma pe klo 8:00 15:30. Yli 20 näytteen eristä pyydämme ilmoittamaan etukäteen. Postipaketit saapuvat laboratorioon perille asti ilman erillistä jakelutilausta. Ilmanäytteenottoa varten toimitamme näytteenottovälineet ensisijaisesti Matkahuollon kautta. Välineet on palautettava Matkahuollon kautta laboratorioon perille asti jakeluna.

10 Hyvännäköinen paketti

11 AEROBIOLOGIAN YKSIKÖN ANALYYSIPALVELUT, EVIRAN HYVÄKSYMÄT MENETELMÄT Materiaalinäyte, laimennos (Pintanäyte, laimennos) Ilmanäyte TULOSSA: Materiaalinäyte, suoraviljely Muita menetelmiä Natiivi Pintanäyte, suoraviljely Materiaalinäyte, suoraviljely

12 Materiaalinäytteistä tehtävät analyysit Aerobiologian yksikössä Rakennusmateriaalinäytteen laimennusviljely: LAIM Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 cfu/g, sienet >10 000, aktinot >500 Rakennusmateriaalinäytteen suoraviljely: MAT -, +, ++, +++, ++++ Rakennusmateriaalinäytteen suoramikroskopointi: NAT sanallinen kuvaus + LAJISTO * kosteusvaurioindikaattorit ª toksiinin tuottajat

13 Rakennusmateriaalinäyte, yleistä Suositeltava menetelmä Kun mikrobivauriota epäillään huokoisessa ja/tai helposti irrotettavassa materiaalissa. Rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet, ei voida soveltaa Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen (2003) tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos materiaalien kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisätiloihin Suojautuminen tilanteen mukaan

14 Näytteenottokohdan valinta Näytteenottokohdat valitaan siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin vaurioaluetta. Jos kasvustoa epäillään esiintyvän useissa eri materiaaleissa (esim. seinän eri rakenne-kerrokset), kustakin materiaalista tulisi ottaa vähintään yksi näyte eri pusseihin. Materiaalinäyte otetaan puhtailla välineillä. Näytteenottovälineet voi puhdistaa esim. 80 % etanolilla tai Sinolilla. Näytteen lämpötila ei saa nousta yli C.

15 Materiaalia otetaan n. 10 cm 10 cm suuruiselta alueelta tai, jos materiaali on huokoista, näytettä otetaan n. 2 3 dl (n g). Useimmat mikrobit kasvavat materiaalien pintaosissa, joten näyte otetaan enintään n. 0,1 0,5 cm syvyydeltä pinnasta tai materiaalista irrotetaan vain vaurioitunut osa. Jokainen näyte pakataan erikseen omaan puhtaaseen, suljettavaan näytepussiinsa tai purkkiin, esimerkiksi elintarvike, muovi- tai Minigrip-pussiin. (ei solmua liian tiukaksi)

16 Suoramikroskopointi Materiaalinäytteestä tai teipillä otetusta näytteestä voidaan nopeasti havaita mikroskoopin avulla sienikasvuston (rihmasto, itiöt ja niitä tuottavat rakenteet) esiintyminen. Mikroskopoinnilla voidaan havaita myös kuollut tai lahottajasienen rihmasto, joita ei viljely- menetelmällä havaita. Menetelmää ei voi käyttää bakteerikasvuston havaitsemiseen. Vain sileäpintaisille materiaaleille. Näytteenotto kuten viljelynäytteessä, mutta näytteessä oltava riittävästi ehjää pintaa.

17 Pintanäytteet rakenteista Pintanäytteitä voidaan ottaa silloin, kun epäillään vaurioalueen olevan aivan rakenteen pintaosissa, erityisesti kovilla materiaaleilla, kun pintaa ei haluta rikkoa. Toisin kuin materiaalinäytteessä, tilattava analyysi on huomioitava jo näytteenottovaiheessa. (laimennos/suora) pintanäytteen suoraviljely PIN -, +, ++, +++, ++++ sekä lajisto

18 Näytteenottokohdan valinta Näytteenottokohdat valitaan siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin vaurioaluetta. Asumisterveysohjeen pintanäytteen tulosten tulkintaohje soveltuu vain pinnalle, jossa epäillään olevan kasvustoa. On tärkeää huomioida, että pintanäyte kuvaa kasvua ainoastaan tutkitulta pinnalta. Tulkintaohjetta ei sovelleta myöskään laskeutuneen pölyn tai ilmastointikanaviin kertyneen pölyn sisältämän mikrobiston merkityksen arviointiin.

19 Pintanäyte: näytteenotto suoraviljelyä varten Tutkittava pinta sivellään kostutetulla pumpulipuikolla kolmeen kertaan mittakehystä käyttäen. Puikkojen varret katkaistaan putken sisäreunaa vasten taittamalla Koeputket nimetään selkeästi näytetunnuksella (esim. A, B, C). Huolellisesti suljetut koeputket toimitetaan kylmälaukussa laboratorioon 24 h kuluessa näytteenotosta. 2 puikkoa 10x10 cm 1 ml Välineet suoraviljelyä varten otettavaan pintanäytteeseen.

20

21 Ilmanäytteet Ilmanäyttein pyritään havaitsemaan mikrobivaurio. Tästä syystä sisäilman mikrobimittausta ei yleensä tarvita kun vaurioalue on jo paikallistettu ja/tai tilassa on todettu mikrobikasvua. Sisäilmamittauksin selvitetään, ovatko tutkitun tilan sisäilman sieniitiöpitoisuudet ja -suvusto tavanomaisia

22 Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä, esimerkiksi viikon välein) Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa! Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois.

23 Ilmanäytteenoton virhelähteet ja tulosten tulkinta Virhelähteiden merkitys suhteessa tuloksiin on näytteenottajan tulkittava, ei laboratorion! Mittauspöytäkirja on apunasi Virhelähteiden vähentämiseksi mittauskohteeseen (asukkaille / tilassa työskenteleville) on hyvä toimittaa kirjalliset ohjeet näytteenottoa edeltävistä toimista ja vältettävistä toiminnoista hyvissä ajoin ennen näytteenottoa.

24 Ilmanäytteenoton virhelähteet ja tulosten tulkinta Ulkoilmavertailu on välttämätön sulan maan aikana; muuten tulosten tulkinta on mahdotonta. Voi toki olla mahdotonta ulkoilmavertailun kanssakin, jos näytteenotto ajoitetaan kesään, jolloin sisäilman pitoisuudet häviävät helposti ulkoilman taustapitoisuuksien alle Pumpun kalibroinnin oltava kunnossa Poikkeava ilmanvaihto Vähäinen ilmanvaihto nostaa pitoisuuksia Suodatettu tuloilma suodatuksen tasosta riippuen vähentää pitoisuuksia

25 Pitoisuuksia nostavia virhelähteitä Ulkoilma on sisäilman tärkein mikrobilähde; ovet ja ikkunat tulee pitää suljettuina vähintään 2 tuntia ennen näytteenottoa. Näytteenottokohteessa tehdyt toimet Esim. siivoaminen, vuodevaatteiden vaihto, kompostiastian käsittely, kukkamullan vaihto, remontti, maaseutuympäristö, multaiset juurekset, kellarissa käynti, häkkieläimet, korjausrakentaminen kohteessa, eläinharrastukset, maanviljelysammatit

26 Pitoisuuksia nostavia virhelähteitä Lyhytkestoinen pakkasjakso ennen näytteenottoa voi laskea ulkoilman pitoisuudet hyvin mataliksi, mutta sisäilmaan aiemmin (ulkoilmasta) kertyneet mikrobit voivat näkyä yhä mittauksessa. Näytteenottaja voi olla mikrobilähde näytteenottotilasta toiseen siirtyessä mikrobit voivat kulkeutua vaatteiden ja näytteenottovälineiden mukana. Näytteenottojärjestyksen tulisi olla puhtaammasta tilasta likaisempaan. Näytteenottovälineet, jatkojohdot ja niiden kuljetusvälineet on tarvittaessa puhdistettava myös ulkopuolelta.

27 Pitoisuuksia nostavia virhelähteitä Kohtuuttoman pitkä avoin aika lataamis- ja purkuvaiheessa. Pumppua ei ole esilämmitetty asianmukaisesti

28 Pitoisuuksia laskevia virhelähteitä Kohteen käytön puute, asumattomuus Itiöt laskeutuvat pinnoille Ulkoilmavertailun kontaminaatiolähteet Kun tuloksista vähennettävä tausta (=ulkoilmavertailu) kasvaa, näytteiden tulokset laskevat Esim. muokattu maa, puutarhajätekompostit, pihatot ja kotieläinsuojat Desinfioivat toimet näytteenoton läheisyydessä Huolimaton käsien/välineiden viinailu näytteenoton läheisyydessä

29 Huolimattomasti ladattu impaktori, jonka vaiheiden väliin on jäänyt rako Sivuvirtaukset ohitse maljojen vähentävät kokonaisvirtausvastusta, jolloin ilmavirta on kalibroitua suurempi Impaktorin ensimmäinen oikein asennettu vaihe sieppaa kaikkien edellisten vaiheiden hiukkaset Esim. vaiheiden 3. ja 4. välissä rako maljalle neljä iskeytyvät vaiheiden 1-4 hiukkaset, jolloin malja on (tilan puhtaudesta riippuen) suurella todennäköisyydellä kasvanut umpeen eli tulosten lasku on mahdotonta. Jos rako on alimmassa vaiheessa, millään maljalla ei kasva mitään

30 Aerobiologian laboratoriossa nähdään toisinaan maljoja, joiden kansia on pyyhitty jollain, ilmeisesti ajatuksena kuivata kanteen tiivistyneet pisarat elatusaineessa on selvästi jonkun uteliaan sormenjälki pinnassa ei ole nähtävissä lainkaan impaktiojälkiä Kyyllähän se pistää mietityttämään näytteenoton laadukkuutta..! J Mutta paljon on näytteenottoon liittyviä virhelähteitä, joita emme laboratoriossa voi huomata!

31 Kuvassa bakteerimaljalla (THG) inkuboidut sormenjäljet ja jos samat sormenjäljet ovatkin maljan kannessa, ja pöpöt tipahtelevat siitä elatusaineelle Ei lopputulos ole yhtään sen parempi Tietokoneen näppäimistö WC:n ovenkahva

32 Pumpun kalibrointi Ilmavirtausmittari (=kalibraattori) Jos ilmavirran mittausvälineet eivät ole kalibroituja, mikä arvo on niillä saaduilla tuloksilla? Onko pumppu kalibroitu sen kanssa käytettävälle impaktorille/impaktoreille? Eihän letkujen dimensioita ole muutettu kalibroinnin jälkeen? Onhan pumppu kalibroitu maljoilla? Onhan kalibrointimaljojen tilavuus sama kuin näytteenotossa käytettävien?

33 Pumppuun kiinteästi liitetty mekaaninen suoraan osoittava virtausnopeusmittari on oiva apu kentällä osoittamaan, ettei mikään ole ainakaan pahasti pielessä. Lukematarkkuuden vuoksi siitä ei kuitenkaan ole korvaamaan kalibrointia! Kuva:

34 Aerobiologian yksikön sisäinen kalibrointilomake Erikseen pyydettäessä saatavilla kopio täytetystä lomakkeesta Näyttöä esim. riitatapauksiin tai laatua epäileville asiakkaillenne

35 UUDET NÄYTTEENOTTOLOMAKKEET

36 Jatkossa mittauspöytäkirja omana lomakkeenaan

37

38 Loppuun vielä kerran yleisimmät kompastuskivet näytteenotossa Sivelynäytteet: Viljely tulee tehdä 24h sisällä Liian lyhyet tikut Materiaalinäytteet: Liian vähän materiaa; minimi 6 g Materiaalia valtavasti, eikä oletettu vauriokohta ole silmin havaittavissa Ilmanäytteet Impaktorin vaiheet eivät ole näytteenotossa olleet tiiviissä paketissa, sivuvirtaukset pilanneet näytteen