Lausunnon antaminen suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta: Greenwatt Honkakangas Oy

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunnon antaminen suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta: Greenwatt Honkakangas Oy YMPL 65 Äänekosken kaupungin kaavoituspalvelut pyytää lausuntoa suunnittelutarveratkaisusta, joka koskee Honkakankaan alueelle noin 30 km etäisyydelle Äänekosken keskustasta pohjoiseen sijoitettavaksi suunniteltua tuulipuistoa neljälle tuulivoimalaitokselle. Hakija on jättänyt myös rakennuslupahakemukset voimaloille. Hankealue sijaitsee tilan määräalalla. Kohde rajoittuu Kannonkosken ja Viitasaaren kuntiin. Hankkeessa on suunniteltu käytettävän napakorkeudeltaan n. 140 m korkeita voimaloita, joiden kokonaiskorkeus on n. 200 m. Kunkin neljän tuulivoimalan yksikköteho on n MW. Suunnittelutarveratkaisua koskeva lausunto on on aikataulusyistä pyydetty toimittamaan kaavoituspalveluihin, jossa asia valmistellaan kaupunginhallitukseen. Rakennusluvasta tekee päätöksen hallintosäännön mukaisesti johtava rakennustarkastaja. Mahdollinen oikaisuvaatimus siitä tehdään ympäristölautakunnalle. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) perusteella ratkaistaan, edellyttääkö tuulivoimaloiden rakentaminen alueen kaavoittamista vai onko voimalat mahdollista rakentaa yksinomaan luparatkaisuihin (suunnittelutarveratkaisu, rakennuslupa, mahdollinen ympäristölupa, vesialueella vesilupa) perustuen. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen suoraan yleiskaavan perusteella. Kun kyseessä olevalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa, joten tuulivoimala voidaan toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla, jos MRL 137 :n mukaiset edellytykset täyttyvät. Lisäksi tarvitaan rakennuslupa. MRL 137.n mukaan suunnittelutarveratkaisun myöntäminen edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistysarvojen turvaamista. Suunnittelutarveratkaisua ei voida myöntää, jos rakentaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallista ympäristö- tai muita vaikutuksia.

2 Tuulivoimarakentaminen voi edellyttää ympäristönsuojelulain nojalla myönnettävää ympäristölupaa, jos tuulivoimalasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tällaisia tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia voi syntyä lähinnä käyntiäänestä ja pyörivien lapojen varjon vilkkumisesta. Tarvittaessa lupa-asian käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kohde sijaitsee Äänekosken pohjoisimmassa osassa, kuntakartalla luoteiskulmassa. Alue on pienipiirteistä, (ojitettujen) soiden ja kivikkoisten metsäkankaiden mosaiikkia. Tuulipuistolle suunnitellulla alueella ei ole vesistöjä eikä asutusta ja se on metsätalouskäytössä. Myös kohteen lähialueet sekä Äänekosken että naapurikuntien puolella ovat saman tyyppisiä. Maakuntakaavassa kohdealueen kuntarajoja pitkin on merkitty moottorikelkkailun runkoreitti ohjeellisena. Äänekosken kaupungin rakenneyleiskaavassa ei ole kohdetta koskevia merkintöjä. Kohteen lounaisreuna rajoittuu rakenneyleiskaavassa Iisjärven ympäristöön ja Kivetyn alueelle merkittyyn ekologisen vyöhykkeen merkintään. Ekologiset vyöhykkeet ja yhteystarpeet ovat luontoselvityksen mukaisia alueita, joita tulee kehittää vastapainona taajamille ja muille rakennetuille palveluille. Osasta ekologisia vyöhykkeitä voidaan tehdä ns. hiljaisia alueita. Keski-Suomen hiljaiset alueet-selvityksen (K-S Liitto, Ari Jäntti 2013) kohde 36, Kivetyn alue, on koillisreunaltaan hieman päällekkäinen suunnitellun tuulipuiston alueen kanssa. Selvityksen mukaan talviaikaan moottorikelkkareitti rikkoo alueen yhtenäisen kolmeen osaan. Virallista moottorikelkkareittiä alueelle ei kuitenkaan ole perustettu. Sarvinevan turvetuotantoalue, joka sijoittuu pääosin Viitasaaren ja Kannonkosken alueille, on merkitty ympäristöministeriön vahvistamassa 3. vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus on vireillä aluehallintovirastossa. Hiljaisia alueita koskevan selvityksen mukaan alue sijaitsee ilmavoimien lentoharjoitusalueella. Lentoharjoitusalueen nykyisestä laajuudesta (toiminta on laajentunut Tikkakoskella vuonna 2015) ei valmistelijalla ole tietoa. Suunnittelualueelle merkityt neljä voimalaa sijoittuvat alueen länsi- ja luoteisosaan. Lähimmät talot Äänekosken puolella ovat noin 2 km:n etäisyydellä lähimmästä myllystä. Hakemuksen liitteenä on tuulivoimaselvitys, joka sisältää tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron teknisen kuvauksen, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten yleisen kuvauksen, selvityksen lähtötiedot ja menetelmät, kuvauksen hankealueen nykytilasta, linnustosta, muusta eläimistöstä, suojelukohteista sekä kulttuurihistoriallisista alueista ja arvokkaista maisema-alueista.

3 Tekniseen kuvaukseen sisältyy tietoa käytettävistä kemikaaleista. Voimaloiden konehuoneen toimintoihin käytetään öljyä. Se säilytetään konehuoneessa ja vaihteistolla varustetussa voimalassa sitä on noin litraa. Koneiston jäähdyttämiseen tarvitaan jäähdytysnestettä voimalatyypistä riippuen litraa ja voiteluihin siihen tarkoitettua rasvaa. Muita kemikaaleja ei käytetä. Lähtötietojen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia. Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä tuulivoimaloista. Hankealueen lähiympäristössä Honkakankaan tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa Iisjärven vesialueelta ja ranta-alueilta, lukuun ottamatta pohjoispuolen rantoja, sekä Iso-Korppisen itäpuolelta. Näkymäanalyysin mukaan voimalat näkyvät harvoille asuinrakennuksille alle 5 km etäisyydelle voimaloista. Tiheimmin asutut alueet hankealueen lähiympäristössä sijoittuvat yli 5 km etäisyydelle voimaloista Keiteleen Arinaselän tuntumassa ja Kalaniemen sekä Hakojärven ympäristössä hankealueen itäpuolella. Paikallisesti maisemaa muuttaa voimaloiden lähiympäristöissä ja laajemmin uusien tie- ja maakaapeliyhteyksien rakentamisen yhteydessä tehtävä maaston muokkaus. Voimaloiden ja tiestön rakentaminen vaikuttaa paikallisesti kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Suoria vaikutuksia aiheutuu noin 1-2 ha:n alalla voimalaa kohden. Kuvausten ja valokuvien perustella kasvillisuus on monimuotoisinta voimalan 2 ympäristössä, jossa voimala sijoittuu osin nuoreen ja kuusikkoon, jossa on tuoreen ja lehtomaisen kankaan kasvupaikkoja. Pari pientä lehmustakin kasvaa kuusikon seassa! Luontoselvityksessä on arvioitu, että paikalla on joskus saattanut olla asutusta ja laidunnusta. Linnusto on pääosin tyypillistä tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden metsälinnustoa. Vaateliasta vanhojen metsien lajistoa ei havaittu, eikä niistä ollut selvityksen mukaan merkintöjä Tiira-havaintoaineistossa. Huomionarvoisinta on alueen tiheä kuukkelikanta; myös hankealueelta on havainto kahdesta yksilöstä. Alueen länsipuolella on kaakkurien pesimäpaikkoja, mutta etäisyys niihin on lähimmilläänkin 3.5 km. Soidinselvityksessä alueella todettiin esiintyvän teeriä ja metsoja, mutta kannan olevan melko heikko. Hankealue ei sijoitu tunnetuille syysmuuttoreiteille ja havaittu kevätmuutto oli selvityksen mukaan vähäistä. Alueella on jälkien perusteella petonisäkkäitä ja ilmeisen runsas hirvikanta. Liito-oravia tai lepakoita alueella ei havaittu. Lähin Natura 2000-kohde on Kivetyn alue (FI , SCI/SPA). Se

4 sijaitsee hankealueen eteläpuolella, lähimmillään 3,5 km:n etäisyydellä voimaloista. Luontoselvityksen johtopäätös on, että alue on nykyisellään tehokkaasti hyödynnettyä metsätalousmaata, eivätkä voimaloiden ja ja teiden rakentamisen vaikutukset erityisesti vaikuta luonnon monimuotoisuusarvoihin. Puro, jonka yhdistävä sähkölinja ylittää/alittaa, on huomion arvoinen paikallisesti arvokas kohde, mutta maakaapelin kaivaminen ei aiheuta sille merkittävää haittaa, kun työleveys pidetään pienenä. Voimalat sijoittuvat kuukkelin elinympäristöön, ja hankkeesta aiheutuu jonkin verran elinympäristöä pirstovaa vaikutusta. Törmäysriskiä kuukkeliin ei arvioida kohdistuvan, koska roottorin lavat pyörivät huomattavan korkealla ja kuukkelit pysyvät metsän suojassa. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan haitallisesti kaakkuriin eikä (muihin) muuttolintuihin. Suojelullisesti arvokasta lajistoa, kuten lepakoita tai liito-oravaa ei havaittu. Kivetyn natura-alue sijaitsee niin etäällä hankealueesta, että siihen ei arvioida kohdistuvan haitallisia vaikutuksia yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Selvityksen perusteella arvioidaan hankkeen vaikutukset luontoon hyvin vähäisiksi ja alueen soivan tuulivoimatuotantoon hyvin. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla. Lähin asuinkäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee hankealueen kaakkoispuolella noin 2,0 km:n etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Lähimpien asuin- ja lomarakennusten pihapiirissä melu laskelmien mukaan ei ylitä tasoa 35 db(a. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot asuinrakennuksille ovat 45 db (päivä) ja 40 db (yö). Loma-asuinalueilla suunnitteluohjearvot ovat 40 db (päivä) ja 35 db (yö). Rakentamisen aikana syntyy melua huoltotöiden, voimaloiden perustusten ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen työvaiheista. Syntyvä melu on normaaliin rakentamismeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesi leviä tuulivoimapuistoaluetta laajemmalle. Tehtyjen varjostusmallinnusten mukaan varjostus (yli 1 tunti vuodessa) ulottuu todellisuutta vastaavassa tilanteessa enimmillään noin 1,8 km:n etäisyydelle tuulivoimaloista. Lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla varjostustunnit ovat tilanteessa, jossa ei ole otettu huomioon lainkaan varjostusta vähentäviä puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia, 0 tuntia. Nykyisen maankäyttö, pääasiallisesti metsätalous, voi jatkua alueella

5 normaalisti tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden ja sähkönsiirtorakenteiden alueita lukuun ottamatta. Puusto raivataan kunkin tuulivoimalan ympäriltä vajaan hehtaarin alalta. Pystytysalueen annetaan rakentamisen jälkeen palautua ennalleen. Vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön saattaa aiheutua maankäytön ja maiseman muutoksista, aiheutuvasta melusta sekä valo- ja varjostusvaikutuksista. Melu- ja varjostusvaikutukset eivät ulotu lähiseudun vesistöjen rantayleiskaava-alueille. Suunnittelualueelle ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja moreenimuodostumia tai kallioalueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 4 km:n etäisyydellä voimaloista, eikä maanrakennustoimenpiteitä tehdä pohjavesialueilla tai niiden läheisyydessä. Lausuntoa koskeva harkinta Tuulivoima on ympäristön kannalta hyvä tapa tuottaa energiaa. Tuulivoimalat tuottavat sähköä puhtaasti ja vähentävät sähköntuotannon tarvetta fossiilisilla polttoaineilla. Tuulivoimaloilla on myös kielteisiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, mikäli niiden sijainti on epäonnistunut. Kohdetta ei ole osoitettu Keski-Suomen maakuntakaavan 3. vaihekaavassa tuulivoimapuiston alueeksi, kuten ei muitakaan alueita Äänekoskella. Tämä ei sinänsä ole este sijoittamiselle, jos maankäytölliset ja ympäristölliset edellytykset täyttyvät. Suunniteltu tuulipuisto sijaitsee melko kaukana asutuksesta. Selvityksen perusteella hankkeelle näyttää olevan vain vähäisiä vaikutuksia luontoon ja maisemaan, eikä käyttö ole ristiriidassa alueiden käytön suunnitelmien (kaavojen) kanssa. Vähäinen ristiriita on osittainen päällekkäisyys Keski-Suomen liiton hiljaiset alueet-selvityksen kanssa. Toisaalta alueella on ohjeellinen moottorikelkkareitti ja. Tuulipuistoalueen reunassa on merkintä turvetuotantoon soveltuvasta alueesta. Turvetuotanto, tuulivoima ja moottorikelkkailu soveltunevat toteutettavaksi samalle alueelle. Näistä kaikista toiminnoista saattaa aiheutua kielteisiä vaikutuksia alueen perinteiselle virkistyskäytölle. Pienialaiset erityiskohteet, kuten purouomat olisi syytä huomioida rakennusvaiheessa, kun tieosuuksia parannetaan, samoin mahdollisuuksien mukaan lehmusten kasvupaikka voimalapaikan 2 läheisyydessä. Luonnonsuojeluasetuksen 10 :n mukaan Luontaisesti syntyneitä, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvia metsikköjä, joissa jaloja lehtipuita (mm. lehmus) kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella. Runkomaiseksi puuksi katsotaan lehmus, jonka läpimitta on 1,3 metrin korkeudella yli seitsemän senttimetriä. Tällaisesta esiintymästä ei näytä olevan kysymys. Kielto muuttaa luonnontilaisia

6 Ympäristöpäällikön ehdotus: tai luonnontilaiseen verrattavia lehmusmetsikköjä niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu astuisi voimaan vasta sen jälkeen, kun elinkeino- liikenneja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt rajat. Kuukkeli on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi-Suomessa. Sen elinympäristön pirstomista tulisi välttää. Luontoselvityksestä ei käy ilmi, missä kohden suunniteltua tuulipuistoaluetta kuukkelihavainnot on tehty. Tällä hetkellä ei ole olemassa lakiin perustuvaa selkeää määräystä tai ohjetta, jonka perusteella voidaan määritellä tuulivoimalan ympäristöluvan tarve. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Melumallinnus kyseisessä kohteessa osoittaa, että voimalan aiheuttama melutaso ulkona ei ylitä ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja. Myös välkevaikutus on arvioitu vähäiseksi. Ympäristöluvan tarpeesta päättää ympäristönsuojeluviranomainen tapauskohtaisesti. Mikäli kohteen osalta ilmenee uusia ympäristöluvan tarpeen kannalta olennaisia seikkoja, tulee tarvetta voida arvioida uudelleen. Mediassa on arvosteltu ympäristöministeriön ohjearvoja ja käytettävää melumallinnusta tuulivoimalle (mm. Helsingin Sanomat ), mutta YM kiistää kritiikin. Melun toimenpiderajat asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 545/2015. Hakemukseen voi tutustua kaavoituksen sivuilla: velut/kaavat/tuulivoimala_honkakangas ja se on esillä kokouksessa. (valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Esityslistan mukana oheisaineistoja jaetaan tuulipuistoaluetta ja tuulivoimalan sijaintia osoittava kartta. Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta seuraavaa: Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan rakentaminen ei aiheuta haittaa alueiden käytön järjestämiselle eikä merkittävää haittaa maisemalle. Rakentaminen ei vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä. Pienialaiset erityiskohteet, kuten purouomat, lehmusesiintymä ja kuukkelin reviirit tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon rakennusvaiheessa. Rakentaminen ei vaikeuta kohtuuttomasti alueen virkistyskäyttöä,

7 kun otetaan huomioon, että varsinaisella tuulipuistoalueella ei ole vesistöjä eikä ulkoilureittejä. Sitä ei ole varattu virkistysalueeksi, vaan käyttö perustuu retkeilyn, marjastuksen ja sienestyksen osalta ns. jokamiehenoikeuteen, joka voinee jatkua rakentamisesta huolimatta. Sinänsä on tärkeää, että tuulivoimarakentamisella ei tarpeettomasti estetä alueen perinteistä virkistyskäyttöä esimerkiksi teitä puomilla sulkemalla muutoin kuin aivan myllyjen vierialueella. Metsästysoikeuden omistamista ja maanomistajan lupaa edellyttävät alueella harjoitettava metsästys ja moottorikelkkailu ovat sinällään ajoittain melua aiheuttavia toimintoja. Koska toteuttaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallista ympäristö- tai muita vaikutuksia, on tuulipuiston toteuttaminen suunnittelutarveratkaisuun ja rakennuslupaan perustuen lautakunnan käsityksen mukaan mahdollista. Lähimmän asutuksen sijainnin ja melumallinnuksen sekä välkevaikutusarvioinnin tulosten ja muun käytettävissä olevan aineiston ja viranomaisohjeiden perusteella lautakunta arvioi tässä vaiheessa, että tuulipuiston rakentaminen ei edellytä ympäristöluvan hakemista. Kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Päätös: Hyväksyttiin ympäristöpäällikön ehdotuksesta siten täydennettynä, että alueellisesti uhanalaisen kuukkelin esiintyminen alueella tulee selvittää tarkemmin ennen asian ratkaisemista