Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 763/2012 vp Sokeriveron vaikutukset lisäravinteisiin Eduskunnan puhemiehelle Lähtökohtaisesti valtion tulee edistää kansalaisten terveyttä ja tukea liikunnan harrastamista. Lisäravinteiden tarkoitus on muun muassa edesauttaa urheilun harjoittamista ja helpottaa painonhallintaa. Lisäravinteiden käyttö on monille kilpaurheilua harrastaville välttämätöntä riittävän palautumisen ja kehityksen kannalta. Monet ylipainosta kärsivät kansalaiset ovat puolestaan löytäneet lisäravinteista avun painonpudotukseen. Lisäravinteet soveltuvat myös hyvin aktiivisille kuntoliikkujille. Sokeriveromallin tarkoitus on edistää terveellistä ravitsemusta. Makeisten ja muiden epäterveellisten hyödykkeiden kohdalla veronkiristystä voidaankin perustella terveysvaikutuksilla, mutta lisäravinteiden kohdalla tilanne on päinvastainen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko lisäravinteiden hintaa korottava veromuutos perusteltavissa terveysvaikutuksilla kyseisen hyödykeryhmän osalta? Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2012 Ritva Elomaa /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ritva Elomaan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 763/2012 vp: Onko lisäravinteiden hintaa korottava veromuutos perusteltavissa terveysvaikutuksilla kyseisen hyödykeryhmän osalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain (1127/2010), jäljempänä makeisverolaki, mukaan veroa kannetaan verotaulukossa tarkoitetuista tuotteista. Veron piiriin tulevat sokerivalmisteet, suklaa, jäätelö ja lähes kaikki alkoholittomat juomat. Veron tarkoituksena on valtion tulojen kartuttaminen, eikä sille ole asetettu terveydellisiä tavoitteita. Tästä syystä verotettavia tuotteita ei ole valikoitu veropohjaan terveysvaikutusten perusteella. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan makeisten ja jäätelön valmisteveron korvaaminen sokeriverolla selvitetään. Tätä tehtävää varten valtiovarainministeriö asetti vuoden 2012 alussa työryhmän selvittämään sokeriveron käyttöönoton mahdollisuuksia Suomessa. Työryhmä kartoittaa nykyisen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron toimivuutta ja epäkohtia sekä selvittää mahdollisuudet nykyisen makeisveron veropohjan laajentamiselle vaihtoehtona sokeriverolle. Työryhmän on kartoitettava, millaisella veromallilla voitaisiin parhaiten täyttää valtion talouden fiskaaliset tavoitteet sekä edistää samalla terveellistä ravitsemusta. Tavoitteena on, että verotus kohdistuisi sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin ja ottaisi huomioon tuotteiden terveysvaikutukset. Tavoitteena on myös, että vero ohjaisi tuotteiden valmistajia valmistamaan terveellisempiä tuotteita ja että vero olisi riittävän yksinkertainen veron kannon ja valvonnan näkökulmasta sekä toteuttamiskelpoinen veronkantojärjestelmässä. Sokeriverotyöryhmän työ on toistaiseksi kesken, eikä tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida sokeriveron vaikutuksia lisäravinteille eräitä yleisiä näkökohtia lukuun ottamatta. Ravintolisät ovat elintarvikkeita, joita myydään annosmuodossa, kuten puristeet, pillerit kapselit tai nesteet. Niitä nautitaan pieninä annoksina ja niistä saatavalla energiamäärällä ei ole merkitystä ruokavalion kannalta. Ravintolisän tarkoitus on sille ominaisten ravintoaineiden tai muiden aineiden vuoksi täydentää ruokavaliota tai muulla tavalla vaikuttaa ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Jos ravintolisä on sellaisenaan juotavaa juomaa tai jauhetta, josta voidaan valmistaa juomaa, on mahdollista, että se on nykyisen makeisveron alainen. Työryhmän selvitettävänä olevan sokeriveron tavoitteena on, että verotus kohdistuisi sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin ja ottaisi huomioon tuotteiden terveysvaikutukset. Sokeriverotyöryhmä on väliraportissaan esitellyt erilaisia vaihtoehtoja sokeriveroksi. Vero voisi perustua tuotteen sokeripitoisuuteen tai tuotteen painoon taikka tilavuuteen, kuten nykyinen makeisvero. Ravintolisien verokohteluun tulee vaikuttamaan veron peruste sekä se, missä määrin EU:n valtiontukisääntöjen puitteissa on mahdollista säätää verovapauksista. Valtiontukisääntely edellyttää, että verojärjestelmä on sellainen, ettei kenenkään voida katsoa saavan kilpailuetua. 2

3 Ministerin vastaus KK 763/2012 vp Ritva Elomaa /ps Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 763/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Ritva Elomaa /saf: Kan en skatteändring som höjer priset på näringstillskott i fråga om denna produktgrupp motiveras med hälsoinverkningar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om punktskatt på sötsaker, glass och läskedrycker (1127/2010), nedan lagen om sötsaker, ska skatt betalas på de produkter som nämns i skattetabellen. Skatten täcker sockerkonfektyrer, choklad, glass och nästan alla alkoholfria drycker. Syftet med lagen är att öka statens intäkter, och det har inte ställts några hälsomässiga syften för den. Med anledning av detta har de produkter som beskattas inte valts till skattebasen på basis av hälsoinverkningar. Enligt statminister Jyrki Katainens regeringsprogram utreds möjligheten att ersätta accisen på sötsaker och glass med en sockerskatt. För detta ändamål utsåg finansministeriet i början av 2012 en arbetsgrupp för att utreda möjligheterna att införa sockerskatt i Finland. Arbetsgruppen kartlägger funktionen av och missförhållandena i den nuvarande accisen på sötsaker, glass och läskedrycker samt utreder möjligheterna att breda ut skattebasen för den nuvarande sötsaksskatten som ett alternativ till sockerskatten. Arbetsgruppen ska kartlägga med vilken sorts skattemodell man bäst kunde uppfylla statsekonomins fiskala syften och samtidigt främja hälsosam kost. Syftet är att beskattningen riktar sig till livsmedel som innehåller socker och tar hänsyn till produkternas hälsoinverkan. Ett annat syfte är att skatten styr produkternas tillverkare att tillverka hälsosammare produkter och att skatten med tanke på skatteuppbörden och -övervakningen är tillräckligt enkel och att den kan förverkligas i skatteuppbördssystemet. Sockerskattsarbetsgruppen är inte klar med sitt arbete, och i det här skedet är det inte möjligt att bedöma sockerskattens inverkan på näringstillskott, med undantag av vissa allmänna synpunkter. Näringstillskott är livsmedel som säljs i portionsform, t.ex. koncentrat, piller, kapslar eller vätska. De intas i små mängder och den energimängd som fås från dem har ingen betydelse med tanke på dieten. Syftet med ett näringstillskott är att med anledning av de näringsämnen som är karakteristiska för det eller med anledning av andra ämnen komplettera dieten eller på annat sätt påverka människans näringsmässiga eller fysiologiska funktioner. Om ett näringstillskott är en dryck som dricks som sådan eller pulver av vilket man kan tillverka en dryck, är det möjligt att det täcks av den nuvarande sötsaksskatten. Syftet med sockerskatten som utreds av arbetsgruppen är att skatten riktar sig till livsmedel som innehåller socker och tar hänsyn till produkternas hälsoinverkningar. I sin mellanrapport har sockerskattsarbetsgruppen presenterat alternativ av olika slag till sockerskatten. Skatten kunde basera sig på produktens sockerhalt eller på produktens vikt eller volym på samma sätt som den nuvarande sötsaksskatten. Skattebehandlingen av näringstillskott kommer att påverkas av skattebasen och det faktum till vilken del det inom ramen för EU:s bestämmelser om statligt stöd är möjligt att bestämma om befrielser från skatt. Regleringen om statligt stöd förutsätter att skat- 4

5 Ministerns svar KK 763/2012 vp Ritva Elomaa /ps tesystemet är sådant att ingen kan anses få konkurrensfördel. Helsingfors den 29 oktober 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 5