Oranssin Valvomo. Nuorten toimintakeskus suvilahteen

Transkriptio

1 Oranssin Valvomo Nuorten toimintakeskus suvilahteen

2 oranssin valvomo: NuorteN toimintakeskus suvilahteen Hankesuunnitelma 2010 oranssi RY Vesa Peipinen ARKKITEHTITOIMISTO LIVADY OY Lauri Saarinen Panu Lehtovuori Tuomas Klaus

3 SISÄLLYsluettelo 1 esipuhe, FÖrorD 2 oranssin valvomo 3 Perustiedot hankkeesta Basinformation om projektet HANkkeeN LÄHTÖkohDat 4 Nuorisotyön muuttuva toimintaympäristö Oranssi ry omaehtoisen toiminnan kehittäjänä Kansainvälisiä esimerkkejä Valvomo-rakennus muuttuvassa Suvilahdessa YhteiskuNNallisia JA kaupunkikulttuurisia mahdollisuuksia 6 Sosiaalinen ja kulttuurinen kehittämisalusta Urbaani ja avoin nuorten free zone valvomon toimintakonsepti 8 Free zonen edellytykset Kohderyhmät valvomon tilaohjelma 10 Sisäänkäynti 12 Klubikerros 14 Kahvilakerros 16 Liittyminen ympäristöön 18 valvomo-rakennuksen kunnostaminen 20 Rakennuksen kunto Kunnostuksen periaatteet Tekniikka valvomo-työpajat 22 Korjauskokeet valvomo Valvomo verkossa aikataulu 24 LÄhteet 26 Aihetta syventävää kirjallisuutta Kuvat sisällysluettelo 1

4 ESIPUHE FÖrorD Syksyllä 2008 Helsingin Suvilahdessa nähtiin oranssihaalarisia nuoria siivoamassa purkuun tuomittua kaasulaitoksen valvomorakennusta. Syksyn aikana rakennus suojattiin talkoilla ja vapaaehtoisten voimin. Syntyi idea itäisen ja läntisten kaupunginosien kohtaamispisteessä sijaitsevasta nuorten toimintakeskuksesta, Valvomosta. Tässä julkaisussa esitellään Oranssi ry:n suunnitelma Valvomon toiminnasta ja kunnostamisesta. Valvomo-rakennus kunnostetaan ja otetaan käyttöön vaiheittain vuosien aikana osana Suvilahden urbaania kulttuurikeskittymää. Hankkeen keskeisiä elementtejä ovat nuorten osallistaminen, työllistäminen ja yhteisöllinen toimintatapa. Sen vaikutukset ulottuvat koko Helsingin metropolialueelle. Helsingissä on pitkä omaehtoisen toiminnan historia Kallion Kill Citystä Lepakkoon, Oranssin toimintakeskuksiin ja 2000-luvun talonvaltausliikkeeseen. Valvomosta luodaan tätä perinnettä uusintava nuorten free zone ideoiden ja uusien toimintatapojen vapaa vyöhyke. Valvomo edustaa uudenlaista nuorisotoimintaa, jossa Oranssin kokemuksella tartutaan kaupunkikulttuurisesti merkittävään korjaus- ja uudiskäyttöhankkeeseen. Hanke on konkreettista nuoriso- ja työllisyyspolitiikkaa, jossa Oranssin toimintamallia edelleen kehitetään uudessa toimintaympäristössä. Kiitämme hanketta tukeneita tahoja: Opetusministeriö, Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskus ja Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Suurin kiitos kuuluu Valvomosta innostuneille vapaaehtoisille, joita ilman hanke olisi mahdoton. Helsingissä Vesa Peipinen Panu Lehtovuori Under hösten 2008 började ungdomar iklädda orangefärgade arbetskläder städa upp gasverkets gamla kontrollbyggnad (valvomo på finska) i Suvilahti i Helsingfors. Byggnaden var då dömd att rivas, men med hjälp av volontärarbete styrdes byggnaden in mot ett nytt liv. En idé om en verksamhetscentral, Valvomo, belägen mitt mellan de östra och västra stadsdelarna uppstod. Den här publikationen presenterar Oranssi rf:s plan för Valvomos verksamhet och renovering av byggnaden. Valvomo kommer att bli en del av Suvilahtis urbana kulturverksamhet. Planen är att stegvis renovera och ta i bruk byggnaden under perioden Projektets centrala mål är att involvera och sysselsätta ungdomar samt att utveckla kollektiva verksamhetsmodeller, med en inverkan som sträcker sig över hela Helsingfors metropolområde. Helsingfors har en lång historia av liknande självständig verksamhet, som Kill City i Berghäll, Lepakko, Oranssis verksamhetscentraler och 2000-talets husockuperingsrörelse. Valvomo siktar på att fortsätta och förnya den här traditionen genom att bli en frizon för idéer och nya verksamhetsmodeller. Valvomo representerar en ny form av ungdomsverksamhet. Med hjälp av Oranssis erfarenhet kan man ta itu med detta stadskulturellt betydande renoverings- och nybruksprojekt. Projektet riktar sig på konkret ungdoms- och sysselsättningspolitik genom att i en ny miljö ytterligare förnya Oranssis verksamhetsmodell. Vi tackar de som understött projektet: Undervisningsministeriet, Helsinfors stads ungdomscentral, Fastighets AB Kaapelitalo och Demos Helsingfors. Mest av allt vill vi tacka alla ivriga frivilliga utan vilka projektet inte skulle ha gått att genomföra. I Helsingfors Vesa Peipinen Panu Lehtovuori 2

5 JUNATIE HERMANNI ORANSSIN VALVOMO M ITÄVÄYLÄ SÖRNÄISTEN RANTATIE VALVOMO PERUSTIEDOT hankkeesta Valvomo-hankkeen toteutuksesta vastaa Oranssi ry. Suvilahden alue rakennuksineen on siirtynyt Helsingin kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallintaan. Alueen asemakaavaa valmistellaan parast aikaa. BASINFormatioN om PROJektet Oranssi rf ansvarar för förverkligandet av Valvomo-projektet. Suvilahti, inklusive byggnaderna i området, hör sedan till Fastighets Ab Kaapelitalo som ägs av Helsingfors stad. Områdets stadsplan håller som bäst på att förberedas. Oranssi ry ja Kaapelitalo Oy ovat tehneet hankkeesta esisopimuksen syksyllä Yhteinen tavoite on tehdä Valvomo-rakennuksesta 30 vuoden vuokrasopimus. Ylläpidon ja toiminnan varmistaa pitkäaikainen kumppanuussopimus Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Oranssi rf och Kaapelitalo Ab har hösten 2009 ingått ett föravtal om projektet. Det gemensamma målet är att ingå ett hyreskontrakt på 30 år. Ett långtida samarbetskontrakt med Helsingfors stads ungdomscentral skall säkra verksamheten och underhållet av byggnaden. Korjaustyön vastuunjako on se, että Helsingin tilakeskus / Kiinteistö Oy Kaapelitalo tekee tarvittavat tekniset liittymät, rakentaa lämmönjakohuoneen kellariin, puhdistaa Valvomoa ympäröivän maan ja salaojittaa perustukset (työ käynnissä syksyn ja talven ). Oranssi ry kunnostaa rakennuksen ja vastaa kaikesta sisälle tulevasta tekniikasta ja sen käytöstä. Ansvaret för renoveringsarbetet är följande. Helsingfors stad och Fastighets Ab Kaapelitalo svarar för nödvändiga tekniska anslutningar, värmefördelningsrummet i källaren, upprensning av jordmaterialet kring byggnaden och täckdikning av grunden. Detta utförs under hösten och vintern Oranssi rf renoverar byggnaden och svarar för all inomhusteknik. Oranssi ry on suojannut ja siivonnut Valvomon talkootyönä vuosina Rakennus korjataan ja otetaan käyttöön vuosien välisenä aikana. Oranssi rf har skyddat och städat upp Valvomobyggnaden genom talkoarbete under åren Byggnaden renoveras och tas i bruk under perioden Valvomo sijaitsee Helsingin Suvilahdessa, lähellä Kalasataman metroasemaa. Käännös: Anders Lindfors 3

6 Hankkeen lähtökohdat NUORISOTYÖN muuttuva toimintaympäristö ORANSSI RY omaehtoisen toiminnan kehittäjänä KANSAINVÄLISIÄ esimerkkejä Nuorisotyö on suuren muutoksen edessä. Kaupungistuminen, kansainvälistyminen, maahanmuuttajanuorten määrän kasvu, elämäntapojen erilaistuminen ja yksilöllistyminen, nuorisokulttuurien pirstaloituminen sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden muutos luovat uusien toimintamallien tarvetta. Kansalaisyhteiskunnan tarkasteluun ja osallisuuteen tarvitaan nuorten näkökulmasta uusia ajattelutapoja ja kumppanuuksia. Oranssi ry:n nuorisotoiminnassa näkyy kehitys, jossa nuoret yhä enemmän toimivat perinteisten järjestöjen sijasta erilaisissa avoimissa ja muuttuvissa, muodollisesti järjestäytymättömissä ryhmissä. Organisoituneen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle on noussut yhä keskeisemmäksi arkielämän politiikka. Omaehtoinen toiminta ja nuorten kansalaisaktiivisuus tulisi nähdä laajemmin nuorisotyön voimavarana. Oranssi ry on vuonna 1990 perustettu helsinkiläinen nuorten kansalaisjärjestö. Kahden vuosikymmenen aikana radikaalista kansalaisaktivismista ja talonvaltauksesta alkunsa saaneesta nuorisotoiminnasta on tullut vakiintunut osa helsinkiläistä nuorten kaupunkikulttuuria. Oranssi ry:n toimintakeskukset ovat syntyneet nuorten tarpeesta omaan tilaan. Yhdistyksen ylläpitämät nuorten toimintakeskukset ovat sijainneet Putkinotkossa ( ), Skattalla ( ) sekä Hertsigassa ( ). Valvomo-hankkeessa hyödynnetään kansainvälisiä kokemuksia omaehtoisista nuorten tiloista: Ateneu Nou Barris sijaitsee Barcelonan esikaupunkialueella. Asukkaiden valtaamasta sementtitehtaasta on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä kulttuurikeskus. ABC No Rio sijaitsee New Yorkin Lower East Sidella. Nuorten taiteilijoiden vuonna 1979 valtaama rakennus on kansainvälisesti tunnettu toimintakeskus ja nuorisokulttuurien kehittämisalusta. Café Respekt Tukholman Rinkebyssä on maahanmuuttajanuorten ylläpitämä nuorisokahvila, musiikkitila ja kohtaamispaikka. Vastaavaa mallia on jo sovellettu Oranssin toiminnassa. Priboi (Modern Art Center) on Pietarissa Vasilin saarella sijaitseva vanha elokuvateatteri, joka toimii yksityisen säätiön ylläpitämänä kulttuurikeskuksena. Uus Maailm on Tallinnan yksi kaupunginosa, jossa asukas- ja kansalaisaktivistit ovat ryhtyneet luomaan uutta toimintaa ja tiloja. Projekti on elävöittänyt kaupunginosaa ja siitä on kehittynyt Virossa merkittävä esimerkki kansalaisaktivismin voimasta. Uus Maailm järjestää tapahtumia, ylläpitää seuraintaloa, pientä hotellia ja mm. kirjastoa. Kulttuuritalo Annankatu 6 on Porin kaupungin omistama entinen teollisuuskiinteistö, joka luovutettiin nuorten teatteriharrastajien käyttöön vuonna Anniksesta on kehittynyt valtakunnallisesti tunnettu nuorten omaehtoinen kulttuurikeskus. Sillä on ollut Porin kaupungille suuri merkitys. 4

7 VALVOMO-RAKENNUS muuttuvassa suvilahdessa Suvilahden rakennus nro 11 on valmistunut 1930-luvun lopulla kaasulaitoksen työntekijöiden ruokalaksi. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gunnar Taucher. Rakennus muutettiin 1970-luvun alussa kaasulaitoksen valvomoksi, mistä juontuu sen nykyinen nimitys. Valvomo on ollut yli kymmenen vuotta kylmänä ja tyhjillään. Rakennuksen kohtalo oli epäselvä kunnes Oranssi ry otti sen haltuun syksyllä Valvomo on rakenteiltaan hyväkuntoinen ja kunnostettavissa. Helsingin tulevista kaupunginosista Kalasatama on urbaanein. Valvomo sijaitsee tulevan kaupunginosan keskustassa: se on lähellä metroasemaa, kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoisen liike- ja toimistokortteliston naapurissa. Valvomo on osa Suvilahtea, joka kunnostetaan monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi vaiheittain. Oranssin toimintakeskus Valvomo tuo sen kokonaisuuteen oman ulottuvuutensa. Aluetta hallinnoiva Kiinteistö Oy Kaapelitalo tukee vahvasti Valvomoa ja Oranssin tavoitetta ei-kaupallisesta, itsehallinnollisesta ja omaehtoisesta nuorten tilasta. Kalasataman metroasema Suvilahden tapahtumakenttä, Valvomo oikealla The Flaming Lips Suvilahdessa 2009 Flow 2009 (Valvomo taustalla) 5

8 yhteiskunnallisia ja kaupunkikulttuurisia mahdollisuuksia sosiaalinen ja kulttuurinen kehittämisalusta urbaani ja avoin nuorten Free ZONE Teollisen tuotantomuodon muovaamat läntiset yhteiskunnat ovat tulossa systeemisen muutoksen vaiheeseen. Muutos edellyttää kokeiluja ja pilotteja myös nuorisotyössä. Valvomo-hanke ei välttämättä tarjoa suoraan monistettavia ja skaalattavia malleja, vaan toimii uniikkina sosiaalisena ja kulttuurisena kehittämisalustana, osana laajaa sosiaalisten innovaatioiden kenttää. Kehittämisalustan funktiota ovat mm. törmäytin (fusion chamber), jossa ennalta tuntemattomat ihmiset tai ryhmät tulevat yhteen ja muodostavat uusia hybridisiä käytäntöjä, ja hautomo (spin offs), josta uudet ideat ja toimintatavat saavat ilmaa siipiensä alle. Myös yrittäjyys ja työnteon oppiminen kuuluvat Valvomon toiminnan ulottuvuuksiin. Helsingin seudulla on pitkä omaehtoisten tilojen ja toiminnan historia, mutta tällä hetkellä avoimista tiloista on pulaa. Missä ovat uudet skenet? Mitä nuoret voivat itse tehdä oman elämansä ja asuinympäristönsä eteen? Mihin kontrollia tarvitaan? Valvomoa ei konseptoida ongelmalähtöisesti, vaan ideana on nuoriin kansalaisina luottava toiminta. Eurooppalaisessa vertailussa urbaanit, avoimet ja ei-kaupalliset kaupunkitilat ovat kaupunkikulttuurille ja elämälle oleellisia. Valvomo on mahdollisuus tuottaa käyttäjälähtöinen vapaa vyöhyke. Berliinin Friedrichshainissa sijaitseva rautatievyöhyke RAW-Tempel on kansainvälisesti tunnettu free zone, jossa yhdistyvät skeittihallit, vapaasti muotoutuneet puistot, klubit ja mediayrittäjät. Helsingin Kaapelitehdas on kansainvälinen best practice. 6

9 YHTEISKUNNAN MUUTOS UUSIEN TOIMINTAMALLIEN TARVE VALVOMO Sosiaalinen ja kulttuurinen kehittämisalusta Urbaani ja avoin nuorten tila, freezone SUVILAHDEN KULTTUURIKESKUS ITÄISEN JA LÄNTISEN HELSINGIN KOHTAAMISPISTE VAIHTOEHTOINEN NUORTEN TILA METROPOLIALUEELLA KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN SOLMU ORANSSI NUORTEN OMAEHTOISEN TOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ 7

10 valvomon toimintakonsepti FREE ZONEn edellytykset kohderyhmät Eri yhteyksissä (Oranssin kokemus, hankkeen valmistelu, alan tutkimus) on tunnistettu joukko toisaalta sosiaalisen ja kulttuurisen kehittämisalustan ja toisaalta kaupunkikulttuurisen freezonen edellytyksiä ja ominaisuuksia. Valvomon toimintaan kiinnittyminen on helppoa ja epämuodollista. Tavoitteena on luoda jatkumo, joka ruokkii itseään innovatiivisilla ratkaisuilla, mm. kouluttamalla ohjaajia omista harrastajista, luomalla uusia toimintamalleja, verkostoitumista ja sisältöjä. Valvomon toiminta, tapahtumien järjestäminen ja osittain tilojen ylläpito perustuvat talon käyttäjien itsehallintoon ja vastuun ottamiseen. Toiminta on monimuotoista ja uudelle avointa. Valvomo on avoin kaikille nuorille. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret. Metropolialueella hankkeen erityinen anti kohdistuu etnisten ryhmien väliseen dialogiin. Oranssin aiemmat toimintakeskukset ovat osoittaneet että omaehtoinen toiminta antaa maahanmuuttajataustaisille nuorille mahdollisuuksia (ml. yrittäjyys), joita ei missään muualla ole tarjolla. Toimintakonsepti luo maaperän, josta voi kasvaa hyvin erilaisia toiminnan muotoja. Valvomo antaa alati muuttuvalle ja uudelleen verkottuvalle urbaaniteetille pysyvän alustan. Hautomo synnyttää uusia ideoita, toimintamalleja ja spin off -yrityksiä. Levy-yhtiö ja -kauppa If Society on esimerkki Oranssin toimintakeskuksista vauhtia saaneista yrityksistä. NDSM Telakka, Amsterdam, Tilapäinen hiekkaranta, Berliini Kattopuutarha Zinneke Parade, Bryssel 8

11 The Rasmus Zen Café Pienet levy-yhtiöt If Society Blogi Verkkoyhteisöt Tietopankki Dokumentaatio Helppokäyttöiset puitteet Turvallinen toimintaympäristö Vaihtoehtoisuus/ Yrittäjyys Valvomo 2.0 verkossa Tuotannon työkalupakki Oppisopimuskoulutus Linuxpohjainen nettikahvila Päihteettömyys Verkkoalusta KVyhteishankkeet Helsinki Design Capital 2012 Kansainvälinen verkottuminen ORANSSIN VALVOMO kehittämisalusta freezone Itseorganisoituva yhteisö Workshopit Learn by doing Krax- Citymined.org Kalasataman taideprojekti Kulttuurien välisyys Autonomia/ Vastuullisuus Käyttäjälähtöisyys/ TSI-mentaliteetti Tapahtumat/ produktiot Teatteriryhmät Café Respekt Talonkokoukset Volunteers comission Reipas Irma Oranssi-klubi Toimintakonsepti, periaatteet ja toimintamuotoja 9

12 valvomon tilaohjelma 3. VALVOMON TILAT JA toiminta Valvomo tarjoaa nuorille joustavat ja helppokäyttöiset puitteet erilaisten projektien ja tapahtumien toteuttamiseen. Toiminta tukee nuorten itseorganisoitumista ja proggiksen ympärille syntyvien ryhmien toimintaa. Vanhan rakennuksen tilat sopivat Oranssin käyttöön erinomaisesti. Sisäänkäynti 2. Valvomo avautuu sekä Suvilahden tapahtumakentälle että Kalasataman kaupunginosaan. Sen kumpaankin pääkerrokseen on suora käynti ulkoa, minkä ansiosta päätilat voivat olla auki toisistaan riippumatta, myös tapahtumien aikana. 1. Klubikerros Ensimmäisessä kerroksessa on klubi ja teatteritila sekä pieni studionäyttämö. 2. Kahvilakerros 1. Toisessa kerroksessa on kirjakahvila keittiöineen ja aputiloineen, Oranssin toimisto ja tuotantopaja. 3. Energiakatto Mahdollistaa uusiutuvaan energiaan ja kaupunkiviljelyyn liittyvät kokeilut. 10

13 Julkisivu itään 1:200 Julkisivut pohjoiseen ja etelään1:200 Julkisivu länteen 1:200 11

14 sisäänkäynti ENERGIAKATTO KERROS PÄÄOVI KERROS KELLARI Leikkaus D-D 1:100 12

15 KERROS PÄÄOVI Vanhoja ikkunadetaljeja KERROS KELLARI PÄÄOVI Valvomon sisääntulopääty näkyy hyvin niin tapahtumakentälle kuin Kalasataman uuteen kaupunginosaan. Sisääntulokatos, ovet ja portaan ikkunat, pääovi ja katos restauroidaan. Sisäänkäyntiin valitaan rakennuksen funkistyyliin sopivat värit ottaen huomioon uuden käytön räväkkyys. Katon tasanteelle asennetaan Valvomo-kyltti. Sisäänkäynnin julkisivu ja pääportaan nykyiset puukehyksiset ikkunat kunnostetaan. ESTEETTÖMYYS Rakennuksen kumpaankin pääkerrokseen järjestetään oma esteetön sisäänkäynti. Toisen kerroksen terassille asennetaan henkilönostin. Kummankin kerroksen WC:t mitoitetaan reilusti pyörätuoliasiakkaille riittäviksi. PORRASHUONE Korkea, valoisa ja hyvin säilynyt porrashuone on talon käyntikortti. Kaide ja tilan puuosat, sisäpinnat, seinät ja kattopinnat kaikkine yksityiskohtineen korjataan ja maalataan funkisajan sävyjä mukaillen. Ylätasanteen graffitit säilytetään. Portaan kaide varustetaan tyylikkäästi tarvittavilla lisäpienoilla. Porrashuone valaistaan vanhaa ratkaisua mukaillen suurilla riippuvalaisimilla. Ulkona sisääntuloovea korostetaan huomaamattomin valaisimin. energiakatto Valvomon tasainen katto antaa mahdollisuuden kokeilla kaupunkiviljelyä ja omaa energiantuotantoa tuulesta ja auringosta. Leikkaus B-B 1:100 Kansainvälisiä esimerkkejä kattoviljelystä. My Farm yhdistää Kaliforniassa toimivia pihaviljelijöitä palveluverkostoksi. 13

16 KLUBIKERROS WC 15,5 m² +2,47 KLUBI 180 m² TARPEISTO 25 m² STUDIONÄYTTÄMÖ 64 m² 1. kerroksen pohjapiirustus 1:100 14

17 1. kerros keväällä 2009 Alkuperäinen pohjapiirustus TEATTERI JA klubi Valvomon toinen päätila: tekniikaltaan nopeasti muunneltava black box. Suurin henkilömäärä on 100. Tilassa on isompia tapahtumia 1-2 kertaa viikossa, muuten pienryhmien käytössä. Tilan nykyiset rakenteet vaativat vähäisiä töitä: kiviset pinnat siistitään ja maalataan mustiksi. Sen sijaan tekninen varustelu vaatii uusien järjestelmien asentamista näyttämötekniikalle ja akustiikalle. Klubi-teatterin ja studion valaistus on muuntuva. Kiinteät sähköasennukset toteutetaan hyvin yksinkertaisesti minimaalisin asennuksin. Rakennetaan puitteet muuttuvaan sisustukseen ja näyttämötekniikkaan liittyvälle varustukselle. Muunneltavia ovat myös pyörillä kulkeva baaritiski ja modulaarinen lava. STUDIONÄYTTÄMÖ Studio on itsenäinen teatteritila tai treenikämppä, jolla on oma sisäänkäynti. Tila voi toimia myös isojen produktioiden takanäyttämönä. Se kunnostetaan rakenteiltaan klubin kanssa yhtenevästi. Monikäyttöisyys vaatii myös mahdollisuuden erottaa huone klubitilasta ja seisauttaa koneellinen ilmanvaihto. Ikkunat kunnostetaan. pukuhuone ja tarpeisto Studion yhteyteen tehdään esiintyjien puku- ja pesuhuone ja teatteritarpeisto. 15

18 kahvilakerros WC 15,5 m² KEITTIÖ 37,5 m² VARASTO 9 m² +6,06 TUOTANTOPAJA KIRJAKAHVILA 180 m² 26,5 m² TOIMISTO 21 m² 2. kerroksen pohjapiirustus 1:100 16

19 kirjakahvila 2012 Alkuperäinen pohjapiirustus KIRJAKAHVILA TUOTANTOPAJA Välipohjan aukkoihin sovitetut valaisimen ja sähköpistokkeiden luonnos. Valvomon päätila. Kahvilaan on suora ja esteetön käynti uudelta kadulta (nyk. Parrukatu), mikä mahdollistaa kenen tahansa ohikulkijan pistäytymisen. Kirjakahvila on puolijulkinen kolmas paikka. Kahvilan kalustus, mm. matalat hyllyt ja tiskit, muodostaa jakoja ja omia alueita eri ryhmille ja käytöille. Voidaan tarvittaessa käyttää teatteri- ja tapahtumatilana. Hieno tila kunnostetaan huolellisesti mukaillen sen vanhinta asua. Valoisa väritys; huoneen ikkunarivit kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa. Tilaan suunnitellaan ja rakennetaan erityinen kiinteä kalustus sekä muu sisustus. KEITTIÖ Valoisa päätyhuone on neuvotteluhuone ja erilaisten tuotantojen mediapaja. Pitkä pöytä, neljä tietokonepaikkaa. Hyvä IT-valmius. TOIMISTO ja aputilat Oranssi ry:n ja Oranssi asunnot ry:n toimisto. Kerrokseen tehdään esteetön WC. Varmistetaan sisäänkäynnin esteettömyys. Yhteisöllinen harrastustila jossa toimiva perusvarustus. Voidaan valmistaa ruokaa, mutta ei kaupallisesti myyntiin. valvomosali keväällä

20 LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Ulkoalueet Rakennusten 11 ja 8 väliin tehdään Kaapelitalo Oy:n toimesta leveä porras joka johtaa uudelle kadulle (nyk. Parrukatu) ja tulevaan puistoon. Valvomon sisäänkäynti aukeaa suoraan uuden portaan juurelle. Valvomon eteläpuolella tehdään maanmuokkausta. Maa täytetään uuteen korkoon salaojitustyön (Helsingin tilakeskus) yhteydessä. Varmistetaan normit täyttävä esteetön ulkoyhteys tapahtumakentän tasosta Valvomon 2. kerroksen sisäänkäynnille. Sisäänkäynnin eteen rakennetaan terassi jonka eteläpäätyyn asennetaan henkilönostin. Turha puusto kaadetaan ja rakennuksen sokkeli kaivetaan esiin. Muutos / taide Lähimpien kortteleiden rakentaminen käynnistyy jo lähivuosina Valvomon kunnostushankkeen aikana mutta monilta osin lähiympäristö pysyy keskeneräisenä pitkään. Hanasaaren hiilikasa muun muassa siirrettäneen aivan Valvomon lähelle. Tienoota leimaa pysyvyyden ja muutoksen jännite. Tähän kenttään Valvomon useita vuosia kestävä muutostyö sopii hyvin. Siitä tulee yksi etappi Kalasataman ympäristötaiteen reittiin, kokonaisuuteen jota koordinoi Suunnittelutoimisto Part Oy. Havainnekuva (KSV) Ote osayleiskaavasta (KSV) tapahtumakenttä Valvomo on aivan Suvilahden tapahtumakentän äärellä. Se voi tilanteesta riippuen toimia sivulavana tai tukirakennuksena. Parrukadun suunnalta säilyy käynti myös tapahtumien aikana. Havainnekuva Kalasatamasta(KSV) 18

21 SUVILAHDEN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI SUVILAHTI CIRCO TOIMISTORAKENNUS (SUUNNITTEILLA) TAPAHTUMAKENTTÄ RAKENNUS 8 GRAFFITIAITA (KONSERTTI- LAVA) HUOLTOREITTI VALVOMO TERASSI PUISTO PORTAAT UUSI KATU HELSINGIN ENERGIA 19 Asemapiirustus 1:500

22 valvomo-rakennuksen kunnostaminen RAKENNUKSEN kunto KUNNOSTUKSEN Periaatteet Valvomosta on hankesuunnittelun yhteydessä tehty kuntoarvio ja tekninen korjaussuunnitelma (Pentinmikko Oy / Juhani Pentinmikko) sekä ilmanvaihdon alustavia tarkasteluja (Leo Maaskola Oy / Jukka Sainio ja Esa Leino). Rakennus on nuhjuisesta asustaan huolimatta rakenteiltaan hyväkuntoinen ja korjattavissa. Kiireellisimmät korjauskohteet ovat lämmitysjärjestelmä, ikkunat ja vesikatto. Kunnostuksen periaatteena on järkevä ja tilaan sopeutuva uudiskäyttö. Tilojensa puolesta Valvomo-rakennus sopii Oranssin toimintaan lähes sellaisenaan. Korjaaminen on ekologista, koska muutoksia on vähän. Sisätiloissa pyritään systemaattiseen ja niukkaan korjaamiseen, jossa toisaalta korostetaan rakennuksen kolmiulotteisuutta ja 1930-luvun tyyliä, toisaalta annetaan tilaa Oranssin muuttuvalle toiminnalle ja sen värikkäälle estetiikalle. Seinille ja smyygeille annetaan sama väritys kautta rakennuksen. Monin paikoin graffiteja säilytetään ja annetaan tilaa myös uusille interventiolle kuten julisteseinille ja taideteoksille. Kattopintoja ei rapata uudelleen vaan korjataan olevaa. Lattiat tehdään pääosin sävylakattuina hiottuina betonipintoina, mahdollisuuksien mukaan vanhaa hyödyntäen. Ikkunat ja ovet korjataan käsityönä, ja rakennusosia kierrätetään. Valvomon tekniikka on pääosin uusittava. Uudet järjestelmät sovitetaan käyttöön ja tilaan, välttäen nykyisin tavallinen ylimitoitus. 20

23 AKUSTIIKKA JA ÄÄNitekNiikka Klubin kaikille seinille asennetaan mustat akustiikkaverhot. Kahvilaan ja pääportaaseen ei tule erillistä akustointia. Massiivinen välipohja ja tiivistetyt (palo)ovet portaan ja klubin / kahvilan välillä varmistavat riittävän äänieristyksen ja tilojen toisistaan riippumattoman käytettävyyden. ILMANVAIHTO JA LÄmmitYS Uutta LVI-tekniikkaa sovelletaan vanhan tilan ehdoilla, energiatehokkuutta nostaen, toiminnan kausivaihtelut huomioon ottaen ja niin että installaatiot voi purkaa ja haluttaessa palauttaa vanha rakennusfysiikka. Järjestelmissä varaudutaan siihen että myöhemmin voidaan ottaa käyttöön enemmän uusiutuvaa energiaa (energiakatto). Ilmanvaihtoon on Leo Maaskola Oy:n kanssa löydetty järkevä sekamalli. Päätiloissa on kerroskohtainen tulo/poisto, jossa käytetään mitoitusta 6 l / henkilö / s. Asia on sovittu Helsingin rakennusvalvonnan kanssa. Tällä päästään noin puolet nykyistä perusnormia pienempään kojemitoitukseen eikä päätiloihin tule lainkaan näkyviä uusia IVasennuksia. Pääportaan WC-pakettiin asennetaan erillinen poistokoje. Keittiön rasvakanava toteutetaan jo tässä vaiheessa, mutta sitä ei ole välttämätöntä kojeistaa. Portaiden ja kellarin ilmanvaihto säilyy painovoimaisena. Lämmitysjärjestelmä uudistetaan vanhalla periaatteella vanhoja tiilisiä pystyroiloja ja patterien asennustiloja hyödyntäen. Tutkitaan mahdollisuus käyttää näkyvillä paikoilla vanhoja pattereita. SÄHKÖ JA valaistus Sähköt ja valaistus uusitaan käytännössä kokonaan. Valvomon sähkökeskus ja kaapelointi tehdään niin että voidaan myöhemmin tehdä ulkovalaistus. Klubin kattoon asennetaan valaisinkiskot, roikilla toteutettu valaisinasennus ja himmenninyksikkö. Useita valaistusvaihtoehtoja käytön mukaan: mystinen klubi, pimeä teatteri, käytännöllinen perusvalaistus, hätävalaistus. (ks. myös s. 15) Paloalueet ja poistumistiet ovat melko ongelmattomat. Valvomo on kauttaaltaan palamattomista aineista rakennettu. 21

24 valvomo-työpajat VALVOMO-TYÖPAJat Valvomo-hankkeen toteuttamiseksi käynnistetään perinteisiä rakentamistapoja elvyttävä työpajatoiminta. Työpaja osallistuu rakennuksen kunnostamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. Valvomo-workshopeissa tarjotaan myös vapaaehtoisille mahdollisuus tutustua vanhan rakennuksen korjausmenetelmiin ja kädentaitoihin. KORJauskokeet Työpajat alkavat korjauskokeilla, jossa asiantuntijoiden opastuksella kokeillaan sopivia työmenetelmiä. Kokeilemalla tutkitaan millä työtavoilla on sujuvimmin tehtävissä vaativimmat sisäpintojen ja osien korjaukset. Työpajoja varten palkataan kaksi ohjaaja, jotka vastaavat työn organisoinnista. Työpajatoiminnan erityispiirteenä on maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistäminen. Työpajatoiminnassa kartoitetaan työllistettävien tilanne (lähtötilannehaastattelu) arvioidaan, onko heillä akuutteja, välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä tarpeita palveluunohjaukseen selvitetään nuorten mahdollisuuksia työnsaantiin ja koulutukseen työharjoittelujakson jälkeen Ikkunakorjausta (Kallion Savo-seura) 22

25 valvomo 2.0 VALVOMO VERKOSSA Hankkeelle luodaan oma internet-sivusto joka toimii alustana ja näkyvyyden luojana Valvomohankkeelle, tilassa tapahtuvalle toiminnalle ja verkkoyhteisöjen luomiselle. Verkkotoiminnassa hyödynnetään myös olemassa olevia alustoja ja sosiaalisen median mahdollisuuksia (mm. Facebook, MySpace, Youtube, Twitter). Valvomo-sivusto toimii hankkeen tietopankkina. Sivustolle perustetaan nettipäiväkirja (blogi) jossa tapahtuu prosessin seuranta ja dokumentaatio. Verkkosivusto toimii hankkeen yleisenä tiedotuskanavana, jonne kootaan tietoa kunnostuksen vaiheista, tiedotus workshopeista ja talkoista. 23

26 aikataulu Hankesuunnitelma, rahoitushakemukset Suojaus ja siivous Kuntoarvio 1939 Ruokala 1970 Valvomo 2009 Valvomon käytön ideointia 24

27 Toteutusasiakirjat Lämmitys kuntoon, ikkunoiden kunnostus alkaa Porras ja WC:t Korjauskokeet Teknistä suunnittelua IV-laitteet ja av-tekniikka klubiin, ikkunoiden kunnostus Vesikaton kunnostus, energiakatto Työpajoja IV-laitteet kahvilaan Keittiö ja tuotantopaja Uusi terassi Työpajoja Viimeistely Kalustus Julkisivun kunnostus Työpajoja Valvomon toimintakonseptin kehittäminen: workshopit, Valvomo-Forum, ekskursiot, kv. verkottuminen Talo täydessä toiminnassa Klubi ja teatteri väliaikaisissa tiloissa, FLOW 2010 Alppipuisto Klubit ja teatteri, kesänäyttelyitä Klubit pyörii, kirjakahvila käyttöön Media Facades e-static shadows Kalasataman ympäristötaidehanke Omaa energiantuotantoa kokeillaan Urbaani viljely Energiantuotanto Helsinki Design Capital yhteishankkeita Osallistuminen Valvomon edessä olevan puiston ohjelmointiin Valvomo Kalasataman ympäristötaiteen etappina 25

28 lähteet AIHETTA SYVENTÄVÄÄ kirjallisuutta KUVAT Chora (Bunschoten, Raoul; Hoshino, Takuro & Binet, Hélène) Urban Flotsam. Stirring the City. 010 Publishers. Rotterdam. Eronen, Seppo Tämä talo on vallattu - tutkimus Oranssi ry:stä Helsingissä. Sosiologian pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. Groth, Jaqcueline & Corijn, Eric Reclaiming urbanity: Indeterminate spaces, informal actors and urban agenda setting. Urban Studies, vol. 42, no. 3, ss Lefebvre, Henri 1996 [1968]. Right to the city. Teoksessa Writings on Cities.: Blackwell. Oxford (MA), ss [Le droit à la ville, engl. käännös Kofman, E. and Lebas, E.] Lehtovuori, Panu & Hentilä, Helka-Liisa & Bengs, Christer Tilapäiset käytöt kaupunkisuunnittelun unohdettu voimavara. Yhdykuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 58. Teknillinen korkeakoulu. Maffesoli, Michel Maailman mieli. Yhteisöllisen tyylin muodoista. Gaudeamus. Helsinki. van Ostaijen, Mark DiverCity and ThirdSpace, between freezones and heterotopias: A comparative research on youth centers as nodes of diversity, difference and inclusion in contemporary urbanity. Pro gradu tutkielma. POLIS: MA in European urban cultures (Free University of Brussels, Tilburg University, Manchester Metropolitan University, University of Art and Design Helsinki). Peipinen, Vesa Putkinotkosta Hertsigaan - Oranssi ry:n nuorten toimintakeskukset Helsingissä Opinnäytetyö. Humanistinen Ammattikorkeakoulu Peipinen, Vesa & Lehtinen, Pekka & Paju, Maija & Porkola, Pilvi Oranssi ry nuorten oma asuntotuotanto. Ympäristöministeriö ja Rakennustieto Oy. Helsinki. Pruijt, Hans Squatting in Europe. Englanninkielinen käännös artikkelista Okupar en Europa julkaisussa Martinez Miguel, Adell Ramón (toim.) Dónde están las llaves? El movimento okupa: practicas y contextos sociales. Madrid. La Catarata, ss Rasimus, Ari Uudet liikkeet. Radikaali kansalaisaktivismi luvun Suomessa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampereen yliopistopaino Juvenes Print. Tampere. Rantanen, Miska Lepakkoluola Lepakkoluolan ja liekkihotellin tapahtumia ja ihmisiä WSOY. Helsinki. Salasuo, Mikko & Stranius, Leo (toim.) Talonvaltaus liikkeenä miksi squat ei antaudu? Nuorisotutkimusverkosto. Verkkojulkaisu. Helsinki. Stranius, Leo Yksilöllinen kevytaktivismi on uutta kansalaistoimintaa. Helsingin Sanomat Schulman, Sari & al Suvilahti. Rakennushistoriaselvitys. Salasuo, Mikko Nuorisotyön ytimissä. Kaleidoskooppi pääkaupunki- seudun nuorisotyöhön ja käytäntöihin. Helsingin kaupungin Tietokeskus. Salasuo, Mikko Atomisoitunut sukupolvi. Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 81. Helsingin kaupungin Tietokeskus. Stevens, Quentin The Ludic City. Exploring the potential of public spaces. Routledge. New York. issuu.com/linnalabor/docs/linnaaiandus krax.citymined.org/ rinkeby.nu/ s.4 (Reclaim the streets) s.5 (Metroasema) Kaupunkisuunnitteluvirasto Olli Turunen s.5 (Flow 2009) Sami Heiskanen (Flaming Lips) Santtu Särkäs s.6 (tilap. hiekkaranta) Studio Urban Catalyst s. 8 (NDSM) Studio Urban Catalyst (Zinneke Parade) Legasse Photo s.13 (My Farm) Nerin Cohen. civileats.com s.18 (Kalasataman kaava ja havainnekuvat) Kaupunkisuunnitteluvirasto, Adactive s.22 (Ikkunakorjauskuva) Kallion Savo-seura Muut kuvat ovat Oranssi ry:n Arkkitehtitoimisto Livadyn tai nimilehdellä mainittujen tekijöiden. 26

29 27