ÕÊÊÇ. Ñ ª»¼»² µ ««²µ. ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïë. ß Ô ëòçòîðïê.

Transkriptio

1 ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 3 Ñ ª»¼»² µ ««²µ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïë ß Ô ëòçòîðïê Õ»² ± ééèñïê

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUN SUORITUS JÄTEVESIKUORMITUS VUODEN 215 SÄÄOLOT TARKKAILUTULOKSET Oriselän vedenlaatu (13 A) Talvikerrosteisuus Kesäkerrosteisuus Pappilanselän vedenlaatu (V11A) Neulaniemen vedenlaatu (V11) Koljonselän vedenlaatu (V12) REHEVYYSTARKKAILU Rehevyysaste Minimiravinne Minimiravinteen määrittäminen Kokonaisravinnesuhde (Kok N / Kok P) Mineraaliravinnesuhde (NH 4 -N+NO 23 -N/PO 4 -P) YHTEENVETO...16 LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta Liite 3. Puhdistamon kuormituskuvaajat Liite 4. Rehevyysselvitys

4

5 Vesiosasto/ALa Kirjenumero 778/16 ORIVEDEN KAUPUNKI Tekninen toimisto PL ORIVESI YHTEENVETO ORIVEDEN TÄHTINIEMEN KESKUSPUHDISTAMON VESISTÖTARKKAILUSTA VUONNA JOHDANTO Oriveden kaupungin Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan Oriselkään. Oriselän vedet laskevat Venehjokea pitkin Längelmäveden Pappilanselkään. Oriselän alueella on lukuisia pieniä järviä ja lampia, jotka laskevat Oriselkään, kuten Kirkkolahti, Oripohjanjärvi, Myllyhauta ja Lahnus. Oriselkä kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja sijaitsee Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueelle kuuluvalla Oriselän alueella (35.741). Oriselän alueen pinta-ala on 226,57 km 2, järvisyys 8,8 % ja keskivirtaama 2,1 m 3 /s. Oriselän pinta-ala on 2,58 km 2, keskisyvyys 6,7 m ja maksimisyvyys 25,6 m. Tiedot on poimittu ympäristöhallinnon ylläpitämästä Hertta -tietokannasta sekä Suomen ympäristökeskuksen kehittämästä ja ylläpitämästä Vesistömallijärjestelmästä. Oriselkä on järvityypiltään pieni humusjärvi. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisessa luokittelussa sen ekologinen tila on tyydyttävä. Jätevesien vaikutuksia Oriselkään tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Tarkkailua hoitaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Oriveden kaupungin toimeksiannosta. Tarkkailua valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. 2. TARKKAILUN SUORITUS Tarkkailuohjelma on Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin (nykyinen Pirkanmaan ELY-keskus) hyväksymä. Vuonna 1994 tarkkailuohjelmaan tehtiin joitain tarkistuksia Oriselän ja Koljonselän osalta (Hämeen ympäristökeskuksen kirje nro 395Y196/123). Tarkkailuohjelman mukaan Oriselältä (13A) otetaan näytteet alku- ja lopputalvella sekä alku- ja loppukesällä. Pappilanselältä (11A) ja Neulaniemestä (11) näytteet otetaan lopputalvella ja loppukesällä. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere

6 2 Kolmen vuoden välein tarkkailu toteutetaan laajempana, jolloin se sisältää perustarkkailun lisäksi näytteenotot Koljonselällä (V12) lopputalvella ja loppukesällä sekä rehevyysselvityksen (ORKKPT). Rehevyysselvitysnäytteet otetaan Oriselältä, Pappilanselältä, Neulaniemestä ja Koljonselältä -2 metrin syvyydeltä kokoomanäytteenä kesän aikana kuusi kertaa. Vuonna 215 vuorossa oli laaja tarkkailu. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (taulukko 2.1). Vesinäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset vedenlaatumuuttujat. Vesianalyysit tehtiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64. Taulukko 2.1. Havaintopaikat ja havaintoajankohdat vuonna ORKK/13A Oriselkä V13A x x x x ORKK/11A Längelmävesi 11a Pappilanselkä x x ORKK/11 Neulaniemi V11 x x ORKK/V12 Koljonselkä V12 x x Rehevyysselvitys ORKKPT/13A Oriselkä V13A x x x x x x ORKKPT/11A Längelmävesi 11a Pappilanselkä x x x x x x ORKKPT/11 Neulaniemi V11 x x x x x x ORKKPT/V12 Koljonselkä V12 x x x x x x 3. JÄTEVESIKUORMITUS Tähtiniemen puhdistamolla käsitellään Oriveden kaupungin keskusta-alueen jätevedet sekä vuodesta 212 alkaen myös Hirsilän ja Juupajoen jätevedet. Verkoston liittyjämäärä on noin 6 asukasta. Lisäksi puhdistamolla käsiteltiin vuonna 215 sakokaivolietteitä 827 m 3 ja umpikaivolietteitä 2634 m 3. Myös Eräjärven puhdistamon tiivistetyt lietteet ja Juupajoen kunnalta vastaanotetut tiivistetyt lietteet käsiteltiin puhdistamon lieteprosessissa. Puhdistamoa on saneerattu vuosina , minkä myötä puhdistamon ilmastus- ja selkeytystilavuus on kasvanut. Tämä onkin näkynyt sitä seuranneiden vuosien erinomaisessa puhdistustuloksessa (taulukko 3.1). Puhdistamon toiminta täytti vuonna 215 kaikki ympäristölupavaatimukset sekä yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/26) mukaiset vaatimukset. Vesistökuormitus on pienentynyt puhdistamon saneerauksen jälkeen huomattavasti aiemmasta keskimääräisestä tasosta (taulukko 3.1). Poistuva typpi oli lähes kokonaan vesistössä happea kuluttamattomassa nitraattimuodossa. Tähtiniemen puhdistamon toimintaa käsitellään tarkemmin erillisessä vuosiraportissa (Koponen 216).

7 3 Taulukko 3.1. Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolta Oriselkään johdettu keskimääräinen kuormitus vuosina Virt. BOD7-ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi m3/d mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% , 44,3 88,61 1, , 52, , 48,5 85,41 1, , 55, , 75,1 77,79 1, , 53, , 86,8 81,52 1, , 68, , 85,9 75 1,2 3,9 73 2, 65, , 46, 84,74 1, , 65, , 5, 81,65 1,7 9 2, 54, ,7 28,3 88,75 2,2 85 2, 57, ,6 23,8 88,61 1, , 54, ,1 8,7 96,22, , 37, ,9 16, 94,31, , 43, ,3 9,9 96,25, , 43, 3 1,6 23, ,9 14,9 95,3, , 42, 37 9,3 23, ,9 8,5 96,33, , 32, 5 9,9 17, ,1 14,9 93,4, , 4, 35 12,2 25, ,3 14,7 94,44, , 39, 43 11,9 23, , 9, 97,19, , 37, 4 11, 19, ,6 6,7 98,14, , 35, 46 3, 1, , 6,2 98,15, , 27, 61 3, 6, ,6 9,9 98,16, , 24, 66 2,2 4, ,6 6,4 98,24, , 4, 38 1,1 3, ,6 4,4 99,2, , 29, 55 1,5 2, ,2 3,3 99,19, , 27, 59 2,2 3, ,4 3,5 99,21, , 47, 37,6, ,8 5,8 99,16, , 45, 39 1,5 3, ,3 4,3 99,23, , 43, 48 1,2 2, , 7,5 98,23, , 6, 25 1,7 3, ,2 6, 99,27,5 96 3, 56, 34 1, 1, ,9 7,5 98,31, , 57, 37 1,2 3, , 6,8 99,22, , 5, 49 6,5 11, ,2 7,9 98,24, , 49, 51 2,7 5, ,1 1, 99,28, , 49, 53 3,4 6, , 3, 93,44, , 64, 31 6,4 13, ,9 3,6 99,11, , 61, 37,9 1, ,7 3,1 1,13, , 67, 4,5, , 4,1 99,14, , 74, 25,5 1, VUODEN 215 SÄÄOLOT Vuoden 214 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalilla tasolla, joten runsaita valumia ei havaittu. Järvien pinnat olivat jäätymisajankohtana normaalia alempana. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun 2. päivän kohdalla. Talven kannalta tämä tarkoitti hyvää happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia.

8 4 Tammikuussa oli pakkasia, joten jääpeite vahvistui normaalisti. Helmikuun sää oli kuitenkin lauha ja kuun puolivälissä lämpötila oli selvästi plussalla. Sade tuli samaan aikaan osin vetenä, mikä sulatti lumia ja sai purot virtaamaan voimakkaasti. Valuma-alueen etelälaidalla tilanne vastasi jopa kevään ylivalumaa. Valumien mukana tuli hapekasta vettä järviin, joten lopputalven happitilanne helpottui tätäkin kautta. Maaliskuun puolivälissä alkoivat yöpakkaset ja päivisin oli aurinkoista. Jääpeite jopa vahvistui maaliskuun pakkaskaudella. Valumat pysähtyivät lähes täysin maaliskuun puolivälin jälkeen. Järvien jäät ja pellot olivat lumettomia, joten keväästä oli odotettavissa niukkavalumainen. Maalis-huhtikuun vaihteessa satoi kuitenkin vettä ja räntää, jonka seurauksena valumat lisääntyivät uudelleen. Järvien jääpeite suli huhtikuun puolivälissä eli pari viikkoa normaalia aikaisemmin. Sen jälkeen säätyyppi oli viileä, joten pintavesi lämpeni hitaasti. Huhtikuun 23. päivä oli voimakastuulinen, mikä sekoitti syvänteet pohjaa myöten. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Valumat jäivät huhtikuulla kokonaisuutena vähäisiksi. Säätyyppi jatkui viileänä ja sateisena toukokuulle saakka. Pintavedet lämpenivät siten hitaasti, eikä jyrkkää kerrosteisuutta muodostunut kovin aikaisessa vaiheessa. Sadanta oli keväällä normaalia runsaampaa, mutta valumat pysyivät silti vähäisinä. Kesäkuussa sää oli edelleen viileää ja hyvin tuulista. Sateet jäivät vähäisiksi. Voimakkaat tuulet sekoittivat tehokkaasti vesimassaa ja kerrosteisuuden muodostuminen viivästyi. Monet järvet olivat kesäkuun alussa tasalämpöisiä pohjaan saakka, jolloin alusvesi lämpeni normaalia enemmän. Toisaalta happipitoisuus oli alkukesällä pohjallakin korkea. Lämpötilan nousu nopeuttaa kuitenkin hapen kulumista, joten loppukesällä alusveden happipitoisuus voi olla alhainen alkukesän korkeammista happipitoisuuksista huolimatta. Säätyyppi pysyi normaalia viileämpänä koko heinäkuun. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa. Pintavedet pysyivät selvästi normaalia kylmempinä, eikä levien pintakukintoja juurikaan havaittu. Säätyyppi muuttui vasta elokuussa, jolloin koettiin parin viikon hellekausi. Pintavedet lämpenivät tuolloin korkeimmilleen. Kun sää oli lisäksi tuuleton, alkoivat sinilevät lisääntyä ja useilla alueilla esiintyi leväkukintoja elokuun lopulla. Sateet olivat hellejaksolla hyvin vähäisiä, joten valumat tyrehtyivät ja järvien pinnat laskivat. Syyskuun alussa ilma viileni jälleen. Syyskuu oli normaalia sateisempi ja keskimääräistä lämpimämpi. Haihdunta piti valumat kuitenkin vähäisinä. Lokakuun alkupuoli oli lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja ja järvien pinta laski edelleen. Längelmävesi mm. laski kesän aikana yli 5 cm. Sateet tulivat marraskuussa edelleen vetenä. Lämpötila laski alle 6 asteeseen, joten syyskierto oli käynnissä ja syvänteet hapettuivat ennen talven tuloa. Kuun puolivälissä satoi lunta, joka suli kuitenkin nopeasti aiheuttaen valumahuipun. Sateet jatkuivat kuun lopullakin runsaina, joten vesitilanne parani nopeasti lisäten selvästi virtaamia puroissa ja jokivesissä. Joulukuun alku oli erittäin tuulinen ja sateinen. Valumat olivat erittäin runsaita ja virtaamat kohosivat tulvalukemiin. Hajakuormitus oli siten voimakasta ennen talven tuloa ja tulee näkymään kohonneina ravinnepitoisuuksina alkutalvella. Runsas virtaama ja myöhäinen jäätyminen parantavat toisaalta järvien ja jokien happitilannetta. Pienten järvien jäätyminen tapahtui Suuret selät jäätyivät vasta vuoden 216 alkupuolella.

9 5 mm 16 Jämsä, Halli Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4.1. Sademäärä kuukausittain vuosina 214 ja 215 sekä pitkän ajan keskiarvo Jämsän Hallin säähavaintoasemalla. 5. TARKKAILUTULOKSET 5.1 Oriselän vedenlaatu (13 A) Talvikerrosteisuus Jätevedet kerääntyvät talvisin suuremman tiheytensä takia Oriselän alusveteen. Tämä näkyi alusvedessä korkeampina kokonaistyppipitoisuuksina (22-38 µg/l) myös talvella 215. Suurin osa typestä oli nitraattitypen muodossa, eikä ammoniumtyppeä havaittu keski- eikä lopputalvella kohonneita pitoisuuksia. Vesistötulokset tukevat siten jätevedenpuhdistamon seurantatuloksia, joiden perusteella voitiin todeta jätevesien nitrifioinnin olevan tehokasta. Päällysvedessä ei nytkään todettu jätevesien vaikutuksia. Fosforipitoisuus (kok P: µg/l) oli lievästi rehevälle järvelle ominainen ja sähkönjohtavuus luonnonvesien tasoa. Alusveden happipitoisuudet laskivat talven aikana, mutta happea riitti vielä lopputalvestakin pohjan läheisyydessä (kuva 5.1). Happitilanne oli siten erinomainen. Myös päällysveden hygieeninen laatu oli erinomainen molemmilla tarkkailukerroilla.

10 Lopputalvi mg O2/l 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.1. Oriselän veden happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina Pohjan happitilanne on edellisinä vuosina vaihdellut paljonkin, mutta ollut huomattavasti parempi nitrifikaation käynnistymisen (1997) jälkeen (kuva 5.1). Jätevesillä on nykyään pääsääntöisesti vain hyvin vähäistä vaikutusta happipitoisuuteen. Myös fosforipitoisuus on kääntynyt selvään laskuun (kuva 5.2). Etenkin pohjanläheiset ja väliveden (1 15 m) pitoisuudet ovat pienentyneet, koska kuormitus kohdistuu purkuputkesta juuri väliveteen ja sitä kautta myös syvimpään vesikerrokseen m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.2. Oriselän veden fosforipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina Happea kului alusvedestä ennen nitrifioinnin aloittamista ( ) tammi-maaliskuussa keskimäärin 24 8 kg. Talvella 215 sitä kului kg (29 kg/d). Hapen kulutus johtuu rehevyydestä ja järven humuspitoisuudesta, sillä puhdistamon suora orgaaninen kuormitus oli keskimäärin vain noin 4 kg/d.

11 Typpisisältö oli alkutalvella kg koko vesimassassa, josta alusvedessä oli noin 11 7 kg. Tulosten mukaan typpisisältö lisääntyi alusvedessä talven aikana noin 225 kg (46 kg/d). Määrä on pienempi kuin jäteveden keskimääräinen kuormitus (74 kg/d). Kokonaistyppisisältö on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. 2-luvun alussa sisältö oli kasvussa (kuva 5.3), mikä oli seurausta puhdistamon typpikuormituksen lisääntymisestä. Typpeä on peräisin myös hajakuormituksesta. Nykyisin myöskään hapettomia olosuhteita vaativaa denitrifikaatiota ei tapahdu alusvedessä happitilanteen parannuttua selvästi. Jätevesien nitrifiointi on kuitenkin vähentänyt oleellisesti alusveden ammoniumtyppimäärää. Alusveden ammoniumtyppisisältö oli lopputalvella vuonna 215 selvästi edellistä vuotta pienempi (215: 13 kg, 214: 98 kg). Ammoniumtyppeä on nykyään huomattavasti vähemmän kuin 199-luvulla, jolloin vuosina määrä oli jopa kg. Fosforisisältö oli alkutalvella koko vesimassassa 482 kg, josta alusvedessä oli 18 kg. Fosforisisältö laski laskelman mukaan talven aikana kokonaisuudessaan 39 kg. Mitatut fosforipitoisuudet olivat talven molemmilla näytteenottokerroilla samalla tasolla. Oriselän fosforisisältö on vähentynyt vuosina selvästi (kuva 5.4), mikä johtuu puhdistamon aiheuttaman fosforikuormituksen pienentymisestä. Lisäksi jätevesien nitrifioinnin aloittaminen on parantunut happitilannetta, minkä ansiosta sisäinen kuormitus on pienentynyt. kg N 4 Keskiarvo Kuva 5.3. Oriselän vesimassan typpisisältö vuosikeskiarvona sekä minimi- ja maksimiarvot eri havaintokuukausina vuosina Kesäkuun 5 m pitoisuus on laskettu 1m ja 1 m pitoisuuksien keskiarvona.

12 kg P Keskiarvo Kuva 5.4. Oriselän fosforisisältö vuosikeskiarvona sekä minimi- ja maksimiarvot eri havaintoajankohtina vuosina Kesäkuun 5 m pitoisuus on laskettu 1m ja 1 m pitoisuuksien keskiarvona Kesäkerrosteisuus Kesällä Oriselällä vallitsi selvä lämpötilakerrosteisuus. Päällysveden fosforimäärä (19-23 µg/l), viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun. Myös levää todettiin lievästi rehevälle vedelle ominaisesti (klorofyllia 8,3-9,3 mg/m 3 ). Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli alkukesästä luonnontasosta koholla ja vastasi ekologisessa luokittelussa välttävää tilaa (Aroviita ym. 212). Loppukesästä typpipitoisuus oli laskenut ja oli ekologisen luokittelun mukaan hyvässä tilassa. Levämäärä vastasi hyvää ekologista tilaa. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen. Alusvedessä jäteveden vaikutukset näkyivät lähinnä korkeahkoina typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Parempien sekoittumisolosuhteiden ansiosta pitoisuudet ovat kesäisin talvea ja kevättä alhaisemmat. Maksimipitoisuudet mitattiin loppukesällä tavanomaiseen tapaan 1 metrin syvyydellä, joten jätevedet levisivät välivedessä. Alkukesästä vesimassa oli sekoittuneempaa ja pitoisuudet samankaltaisia koko alusvedessä. Levätuotanto kulutti typpeä päällysvedestä, muualla vesipatsaassa typpipitoisuudet olivat melko tasaiset. Ammoniumtyppipitoisuus oli alhainen, ja pohjan läheisyydessäkin pitoisuudet olivat korkeimmillaan vain 57 µg/l. Jätevesillä ei ollut vaikutusta alusveden fosforipitoisuuteen, koska minimipitoisuudet havaittiin välivedessä, eivätkä pitoisuudet kasvaneet suuresti pohjallakaan. Erikoisen ilmiön selityksenä lienee fosforin sedimentoituminen typen liuetessa väliveteen. Happitilanne oli alkukesällä erinomainen mutta loppukesällä kokonaisuutena enää tyydyttävä. Päällysvesi oli elokuussakin hapekasta, mutta syvemmällä pitoisuus laski ja pohjan lähellä happea oli vain,2 mg/l. Talven tavoin alusveden happea kulutti Oriselällä lähinnä järven rehevyys ja humuspitoisuus, sillä puhdistamolta tullut happea kuluttavan ammoniumtypen ja orgaanisen aineen kuormitus oli vähäistä. Tilastojen mukaan myös loppukesän happitilanne on parantunut alusvedessä selvästi jätevesien nitrifikaation alettua vuonna 1997 (kuva 5.5). Alusveden happisisältö loppukesällä vuosien keskiarvona oli 1 8 kg, kun vuonna 215 se oli 2 7 kg.

13 Päällysveden rehevyys ei ole nitrifikaation tehostumisen myötä vähentynyt. Sen sijaan väliveden fosforipitoisuus on laskenut (kuva 5.6). Fosforipitoisuus on siten laskenut samassa kerroksessa, jossa esiintyy typpimaksimi. Myös pohjan lähellä fosforipitoisuus on laskussa parantuneen happitilanteen ansiosta. Nitrifikaatio on siten vaikuttanut eniten alusveden laatuun. Avovesikausi on typen poistajana hyvin oleellinen. Nitraattia poistui kesän 215 näytteenottokertojen välillä denitrifikaatiossa aivan päällysveden pintakerroksesta noin 3 kg. Alusvedessä määrä sen sijaan kasvoi noin 65 kg. Typpikuormitus sekä typen sedimentaatio selittävät typen lisääntymistä alusvedessä. Loppukesä mg O2/l 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.5. Oriselän veden happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina µg P/l m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.6. Oriselän veden fosforipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina

14 Pappilanselän vedenlaatu (V11A) Pappilanselän päällysvesi oli vuoden 215 lopputalvella hieman Neulaniemen päällysvettä ravinnepitoisempaa ja ruskeampaa. Tämä johtui Oriselältä laskevan Venehjoen lisävirtaaman vaikutuksesta päällysveden laatuun. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin alhaisemmat kuin Oriselällä. Vesi oli suhteellisen kirkasta ja lievästi humuspitoista. Fosforipitoisuus (15 µg/l) ilmensi lievää rehevyyttä. Kokonaistyppipitoisuus (81 µg/l) oli tyydyttävällä tasolla. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Happea oli päällysvedessä hyvin, mutta aivan pohjan lähellä happi oli kulunut loppuun (kuva 5.7). Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävä. Typen ja fosforin pitoisuudet sekä sameus kohosivat pohjan läheisyydessä lievästi, mikä viittaa sisäiseen kuormitukseen. Jätevesien vaikutuksia ei havaittu. Lopputalven fosforipitoisuudet ovat olleet tasaisia (kuva 5.8). mg O2/l 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m 14 Lopputalvi Kuva 5.7. Pappilanselän happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina

15 µg P/l 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m Lopputalvi Kuva 5.8. Pappilanselän fosforipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina Loppukesällä Pappilanselällä vallitsi selvä lämpötilakerrosteisuus. Päällysveden laatu oli hyvin samankaltainen kuin Neulaniemessä. Fosforin määrä (18 µg/l) ja levämäärää (klorofylli-a: 8,1 mg/m3) viittasivat lievästi reheviin vesiin. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen ja vesi soveltui uimiseen hyvin. Happitilanne oli kokonaisuudessaan tyydyttävä (kuva 5.9). Päällysvedessä happea oli hyvin mutta aivan pohjan lähellä happea oli vain,28 mg/l. Pohjan lähellä happitilanne olikin viime vuosia heikompi. Täysin hapetonta vesi ei kuitenkaan ollut. Fosforipitoisuuksissa ei ole todettu suuria vaihteluita ja ne olivat nytkin normaalissa vaihteluvälissä (kuva 5.1). mg O2/l 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m 12 1 Loppukesä Kuva 5.9. Pappilanselän happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina

16 µg P/l 8 Loppukesä 7 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m Kuva 5.1. Pappilanselän fosforipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina Neulaniemen vedenlaatu (V11) Neulaniemessä päällysvesi oli lopputalvella kirkasta ja veden humusleima oli lievä. Venehjoen vaikutus ei ulottunut Neulaniemeen saakka. Ravinnepitoisuudet olivat karuille vesille ominaiset (kok P: 1 µg/l, kok N: 51 µg/l) ja matalammat kuin Pappilanniemessä. Happitilanne oli hyvä. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella moitteeton. Loppukesällä Neulaniemen päällysvesi oli lievästi samentunut. Typpipitoisuus oli laskenut ja fosforipitoisuus noussut talvesta. Ekologisessa luokittelussa fosforipitoisuus (19 µg/l) vastasi tyydyttävää ja kokonaistyppipitoisuus (36 µg/l) erinomaista tilaa (Aroviita, ym. 212). Happitilanne oli hyvä. Fosforipitoisuus ei kasvanut pohjan läheisyydessä ja korkein kokonaisfosforipitoisuus tavattiin päällysvedessä. Päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus ilmensivät lievästi rehevää vettä. Veden hygieeninen laatu oli kesälläkin erinomainen. 5.4 Koljonselän vedenlaatu (V12) Pintavesien tila Koljonselällä oli sekä talvella että kesällä hyvin samanlainen kuin Neulaniemessä. Fosforipitoisuudet olivat lievästi reheville vesille ominaiset ja hygieeninen vedenlaatu kautta linjan erinomainen. Humusleima ja ruskea väri olivat lieviä, mutta vesi oli kirkkaampaa kuin Neulaniemessä. Neulaniemeen verrattuna alusveden happitilanne oli Koljonselällä parempi. Happitilanne oli koko vesipatsaassa talvella hyvä ja kesällä jopa erinomainen happipitoisuuden ollessa pohjan läheisessä vedessä 6,5 mg/l. Sähkönjohtavuus pysyi niin ikään alhaisempana.

17 13 6. REHEVYYSTARKKAILU 6.1 Rehevyysaste Kesällä 215 Oriselän, Pappilanselän, Neulaniemen ja Koljonselän havaintopaikoilla toteutettiin rehevyystarkkailu. Päällysvedestä otettiin kokoomanäytteet kuusi kertaa kesä-elokuun aikana ja näytteistä analysoitiin ravinnepitoisuudet. Taulukossa 6.1. on esitetty rehevyysluokitukseen käytetyt kokonaisfosfori- ja klorofylli-a -pitoisuudet. Taulukko 6.1. Järvien jaottelu eri rehevyysluokkiin. Kok. P Klorofylli µg/l mg/m 3 Karu <12 <4 Lievästi rehevä Rehevä Erittäin rehevä >5 >2 Rehevyysselvityksen mukaan Oriselkä oli selkeästi rehevämpi kuin muut havaintopaikat (taulukko 6.2). Oriselän kesäajan keskimääräinen fosforipitoisuus (18 µg/l) oli lievästi reheville vesille ominainen. Planktonleviä oli kuitenkin runsaasti, ja klorofyllipitoisuus oli reheville vesille ominainen. Taulukko 6.2. Kokonaisfosforipitoisuuden, kokonaistyppipitoisuuden ja klorofylli a-pitoisuuden keskiarvo Oriselällä (13A), Pappilanselällä (11A), Neulaniemessä (11) ja Koljonselällä (V12) kesä-elokuussa vuosina 212 ja Kok. P Kok. N Klorofylli 215 Kok. P Kok. N Klorofylli µg/l µg/l mg/m3 µg/l µg/l mg/m3 Oriselkä 13A , Pappilanselkä 11A , ,4 Neulaniemi , ,5 Koljonselkä V , ,2 Neulaniemi, Koljonselkä ja Pappilanselkä olivat toisiinsa nähden rehevyysasteeltaan melko samaa tasoa. Klorofyllipitoisuudeltaan (5,2 6,5 mg/m³) vedet vastasivat lievästi reheviä vesiä. Pappilanselän ja Neulaniemen kokonaisfosforipitoisuudetkin (12 13 µg/l) ilmensivät lievästi rehevää vettä. Koljonselän kokonaisfosforipitoisuus oli hieman matalampi (11 µg/l) ollen karuille vesille ominainen. Planktonlevämäärä Oriselällä oli muihin havaintopaikkoihin verrattuna kaksinkertainen. Pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisellä tarkkailujaksolla vuonna 212. Keskimääräinen typpipitoisuus oli Oriselällä kasvanut mutta muilla havaintopisteillä laskenut. Pappilanselän rehevyystaso oli tällä jaksolla lähempänä Neulaniemen ja Koljonselän vedenlaatua kuin vuonna 212. Kokonaistyppi ja nitraattityppi vähenivät Oriselällä selvästi loppukesää kohti (kuva 6.1). Nitraatti ei kuitenkaan ehtinyt kulua loppuun koko kesänä. Fosfaattipitoisuudessa muutokset olivat vähäisiä. Pitoisuus kuitenkin pieneni loppukesää kohden. Kokonaisfosforin pitoisuus oli matalimmillaan keskikesällä. Klorofyllin määrä laski alkukesällä ja kasvoi sitten loppukesää kohden.

18 14 µg PO 4 -P µg chl a/l µg P/l Fosfaattifosfori Klorofylli a Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraattityppi µg NO 3 -N/l µg N/l Kuva 6.1. Oriselän ravinnepitoisuuksien vaihtelu eri havaintoajankohtina vuonna 215. µg P/l A 11A 11 V12 Kuva 6.2. Päällysveden (-2 m) kesäajan keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus eri havaintopaikoilla vuosina Fosforipitoisuuden perusteella arvioituna kaikki havaintopaikat näyttäisivät karuuntuneen jonkin verran viimeisen 3 vuoden aikana (kuva 6.2) Selkein ero on purkupaikan välittömässä läheisyydessä. 2-luvulla rehevyystilanne ei ole enää selkeästi muuttunut. Kuitenkin vuonna 215 fosforipitoisuudet olivat selvästi aiempaa matalampia kaikilla havaintopisteillä. Tulevat vuodet näyttävät, onko suuntaus pysyvä. Sen sijaan levämäärä ei näyttäisi vähentyneen, vaan se on pysynyt suunnilleen samassa vaihteluvälissä. Ajoittaisia levän kasvupiikkejä on kuitenkin todettu, edellisen kerran vuosina 1997 ja 212 (kuva 6.3).

19 15 mg chl a/m A 11A 11 V12 Kuva 6.3. Päällysveden (-2 m) kesäajan keskimääräinen klorofyllipitoisuus eri havaintopaikoilla vuosina Minimiravinne Minimiravinteen määrittäminen Yksi tapa arvioida rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta ovat ravinnepitoisuuksien suhteet. Ravinnesuhteitten käyttö perustuu yhteyttävien organismien keskimääräisen typpi/fosfori-suhteen ja veden ravinnesisällön vertailuun. Vertailuun voidaan käyttää kokonaisravinteiden suhdetta (kok.n/kok.p) tai mineraaliravinnesuhdetta (NH 4 -N+NO 3 -N+NO 2 -N)/PO 4 -P). Kokonaisravinteiden suhteen käytön heikkoutena on, että kokonaisravinteiden määrät eivät kuvaa leville käyttökelpoisten ravinteiden määrää. Leväsolujen sisäinen typpi/fosfori suhde on noin 7. Typpi rajoittaa tuotantoa, kun veden mineraaliravinnesuhde on pienempi kuin 5. Välillä 5-12 sekä typpi että fosfori voivat olla minimiravinteita. Suhteen ollessa yli 12 on fosfori rajoittava ravinne. Kokonaisravinteille vastaavat rajat ovat 1 ja 17. (Antikainen yms. 28). Alhaisen mineraaliravinteiden suhteen on todettu edistävän veteen liuenneen molekulaarisen typen sidontaan kykenevien sinilevien esiintymistä, mikäli olot ovat muuten suotuisat (mm. korkea kokonaisfosforipitoisuus, lämmin tyyni sääjakso) Kokonaisravinnesuhde (Kok N / Kok P) Typpipitoisuudet olivat vuonna 215 keskimäärin aiempien vuosien tasolla, mutta fosforipitoisuudet olivat tavallista pienempiä. Kokonaisravinteiden suhde oli kaikilla neljällä havaintopisteellä jokaisella

20 16 tarkkailukerralla yli 17, minkä perusteella fosfori oli kaikilla havaintopaikoilla minimiravinne koko kesän ajan (liite 4) Mineraaliravinnesuhde (NH 4 -N+NO 23 -N/PO 4 -P) Minimiravinteen arviointia mineraaliravinteiden suhteen pohjalta vaikeutti liukoisen fosforin pitoisuuksien jääminen ajoittain alle määritysrajan (<2 µg/l). Ravinnesuhdetta laskettaessa käytettiin tällöin fosfaattifosforille arvoa 1 µg/l, mistä seuraa epävarmuutta tulosten tulkintaan. Myös mineraaliravinteiden suhteen perusteella minimiravinteena Oriselällä, Pappilanselällä ja Koljonselällä oli edelleen fosfori koko kesän ajan. Neulaniemessä jakson viimeisellä havaintokerralla sekä nitraatti- ja nitriittityppi-, ammoniumtyppi- että fosfaattifosforipitoisuus olivat alle määritysrajan eikä mineraaliravinnesuhdetta voitu siksi laskea. Muilla havaintokerroilla minimiravinne oli fosfori. 7. YHTEENVETO Vuonna 215 Tähtiniemen puhdistamolla jätevedenpuhdistus täytti sekä lupaehdot että yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaiset ehdot. Puhdistamon toiminta on ollut tehokasta vuonna 213 valmistuneen saneerauksen jälkeen. Jätevedet johdetaan rehevähköön, humussävytteiseen Oriselkään, jossa jätevedet kerääntyivät talvella suuremman tiheytensä takia alusveteen 1 24 metrin syvyydelle. Tämä näkyi korkeahkoina kokonaistyppipitoisuuksina pohjaa lähestyttäessä. Pääosa typestä oli nitraattimuodossa jätevesien tehokkaan nitrifioinnin takia, eikä happea kuluttavaa ammoniumtyppeä todettu pieniä pitoisuuksia enempää. Alusveden happipitoisuus laski lopputalvella mutta tilanne pysyi kokonaisuutena erinomaisena. Jätevesillä oli vain hyvin vähäistä vaikutusta happipitoisuuteen nitrifioinnin toimiessa hyvin. Päällysvedessä ei todettu jätevesien vaikutuksia. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella erinomainen. Myös kesällä jätevesien vaikutukset näkyivät Oriselän alusvedessä kohonneina typpipitoisuuksina. Loppukesällä maksimit mitattiin 1 metrin syvyydellä, jossa jätevedet tavallisesti leviävät. Tällä syvyydellä oli kuitenkin fosforiminimi, mikä kertoo tehokkaasta jätevesien fosforinpoistosta. Jätevesien aiheuttama hapenkulutus oli melko pientä, ja rehevyydestä johtuvan hapenkulutuksen osuus oli valtaosa kokonaiskulutuksesta. Kesäkuussa happitilanne oli erinomainen mutta elokuussa enää tyydyttävä. Oriselältä Pappilanselkään laskevan Venehjoen vaikutukset näkyivät talvella Pappilanselän pintavedessä lievänä samenemisena ja ravinteiden lisääntymisenä Neulaniemeen verrattuna. Oriselkään verrattuna Pappilanselän vedenlaatu oli kuitenkin parempi. Fosforipitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla. Happi kului pohjan lähellä loppuun talvella ja oli vähissä myös kesällä. Sisäisestä kuormituksesta oli viitteitä mutta jätevesien vaikutuksia ei havaittu. Neulaniemessä ravinnepitoisuudet olivat talvella karuille ja kesällä lievästi reheville vesille ominaiset. Happitilanne oli hyvä ja hygieeninen vedenlaatu moitteeton. Koljonselän vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä hyvin samanlainen kuin Neulaniemessä. Happitilanne oli kuitenkin parempi ollen loppukesällä erinomainen.

21 17 Rehevyystarkkailun perusteella Oriselkä kuului rehevään tai lievästi rehevään tuotantotyyppiin ja oli selvästi rehevämpi kuin muut tarkkailupisteet. Neulaniemi, Koljonselkä ja Pappilanselkä olivat toisiinsa nähden rehevyysasteeltaan melko samaa tasoa. Pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisellä tarkkailujaksolla vuonna 212. Perustuotantoa rajoittava ravinne oli koko kesän fosfori. Minimiravinteen arviointia mineraaliravinteiden suhteen pohjalta hankaloitti pitoisuuksien jääminen ajoittain alle määritysrajan. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Tutkimusassistentti Asta Laari Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta VIITTEET: Antikainen, R., Holmberg, M., Kauppila, J., Kauppila, P., Ketola, T., Korpinen, P., Lepistö, A., Lepistö, L., Pietiläinen, O.-P., Pitkänen, H., Rantanen, P., Rekolainen, S., Räike, A., Santala, E., Similä, J., Tamminen, T. & Vuorenmaa, J. 28. Yhdyskuntien typpikuormitus ja pintavesien tila. Suomen ympäristö 46/28. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/212. Koponen H Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto 215. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 76/16, moniste, 7 s. + liitteet. TIEDOKSI: Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi) Pirkanmaan ELY-keskus (anneli.vainonen@ely-keskus.fi) Oriveden kaupunki, tekninen johtaja (antti.jortikka@orivesi.fi) Oriveden kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen (tarja.viteli@orivesi.fi)

22 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1a, sivu 1/3 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT_titr *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 1, m; Lumi,7 dm; Jää 3 dm; Klo 13:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 2; 1,,4 11,4 79 3,2 5,4 6, ,,7 12, 84 2,5 7, <3 2 1, 1,3 11,3 8 3, 7,6 6,8 9, , 1,3 11,6 82 3,2 8, , 1,7 11, 79 3,3 9,7 6, , 1,9 8,3 6 4,5 1,1 6, ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,8 m; Näk.syv. 2, m; Jää 3 dm; Klo 1:1; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1,,7 1,4 72 2,6 5,8 6, , 1,2 1,5 74 2,1 6,9 6, <3 19 1, 1,4 9,6 68 2,8 8,3 6, < , 1,5 9,5 68 2, 8,8 6, <3 22 2, 1,7 8,4 6 3,4 1,8 6, ,8 2,2 6,4 46 4,1 11,8 6, ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 16:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 13,4 9,6 92 3,4 5,7 6, , 1,6 9,1 82 2,2 6, 6, , 9,2 8,8 77 1,7 6,4 6, , 8,9 8,8 76 2,2 6,4 6, , 8,6 8,5 73 3,4 6,4 6, , ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 7:55; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1, 19,8 8,6 94 4,2 5,7 7, , 18,6 7,1 76 4, 5,7 7, , 17,2 4,4 46 1, 14,6 3,3 33 2,2 8,9 6, , 12,3 2,1 2 3,2 7,7 6, , 9,9 1, 9 3,1 7,6 6, , 9,2,2 2 2,8 8, 6, ,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

23 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1a, sivu 2/3 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT_titr *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m ORKK / 11A Längelmäv V11a Pappilans Kok.syv. 31,8 m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 3 dm; Klo 11:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.,9 11,3 79 1,5 5,8 6,8 57 9, ,3 11,1 79 1,9 5,7 7, 29 7, ,8 9,1 65 2,7 6,1 6,7 48 8, , 6, ,2 3, , 9,1 11,1 7,2 75 9, ORKK / 11A Längelmäv V11a Pappilans Kok.syv. 31,7 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 18,7 8,6 92 5,1 5,5 7,5 27 7, ,9 6,6 7 2,6 5,5 7,1 26 7, ,5 3, 28 3, 5,9 6,7 31 6, ,7 1, ,8,28 2 6,8 6,4 6,5 4 7, , ORKK / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 33, m; Näk.syv. 5,1 m; Jää 3 dm; Klo 11:2; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,1 12,1 85,96 5,3 7,2 26 7, ,3 1,8 77 1,2 5,3 7, 7, ,8 8,8 63 2,1 5,6 6,8 28 6, ,2 4, , 2,3 1, ,2 6,5 49 7, ORKK / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 33,2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 22 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 19,3 8,8 95 3,2 5,4 7,5 25 7, ,4 6,7 71 3,6 7,1 7, ,2 1,9 19 4,7 5,8 6,6 3 7, , 1, ,5 12,9 1,4 13 7,6 5,9 6,6 34 7, , ORKK / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 46,2 m; Näk.syv. 4,5 m; Jää 3 dm; Klo 13:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,2 12, 85,75 4,6 7, 4 8, ,2 11, ,6 1,9 78,97 4,7 6,9 38 8, ,9 1, ,2 9,6 7 1,1 4,7 6,8 7, ,2 2,8 2,4 18 6,8 5,6 6,5 57 8, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

24 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1a, sivu 3/3 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT_titr *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m ORKK / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 46,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 24 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 2,3 8,5 94 1,8 4,6 7,5 3 7, ,7 5, ,3 6,2 56 1,9 4,7 6,7 34 8, ,9 6, ,8 6,7 56 1, 4,8 6,6 8, ,8 6,5 55 1,2 4,8 6,7 37 8, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

25 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1b, sivu 1/2 Oriveden kaup.purkuv.perustuot (ORKKPT) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof Syvyys (m) C µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m ORKKPT / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 16:35; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -2 13, , ORKKPT / 13A Oriselkä V13A Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; -2 14, , ORKKPT / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 12; -2 2, ORKKPT / 13A Oriselkä V13A Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; -2 19, ORKKPT / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 7:55; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2 18, < ORKKPT / 13A Oriselkä V13A Näk.syv. 1,1 m; Klo 8:; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2 19, <2 9, ORKKPT / 11A Pappilanselkä Näk.syv. 1,5 m; Klo 16:; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -2 12, <2 3, ORKKPT / 11A Pappilanselkä Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; -2 13, <2 6, ORKKPT / 11A Pappilanselkä Näk.syv. 2, m; Klo 13:; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 15; -2 18, , ORKKPT / 11A Pappilanselkä Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 21 C; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 3; -2 18, , ORKKPT / 11A Pappilanselkä Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 15; -2 18, <2 8, ORKKPT / 11A Pappilanselkä Klo 9:; Näytt.ottaja MN; -2 18,5 35 6, <2 8, ORKKPT / 11 Neulaniemi V11 Näk.syv. 2, m; Klo 14:5; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -2 12, <2 4, ORKKPT / 11 Neulaniemi V11 Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; -2 13, , ORKKPT / 11 Neulaniemi V11 Näk.syv. 1,8 m; Klo 16:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 1; -2 19, , ORKKPT / 11 Neulaniemi V11 Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 21 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; -2 18, ,5 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

26 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1b, sivu 2/2 Oriveden kaup.purkuv.perustuot (ORKKPT) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof Syvyys (m) C µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m ORKKPT / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 8:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 15; -2 18, < ORKKPT / 11 Neulaniemi V11 Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja MN; -2 19,3 33 <5 <3 17 <2 5, ORKKPT / V12 Koljonselkä V12 Näk.syv. 2,4 m; Klo 15:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -2 11, <2 4, ORKKPT / V12 Koljonselkä V12 Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; -2 13, , ORKKPT / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 45, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 1; -2 19, <2 6, ORKKPT / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 45, m; Näk.syv. 2, m; Klo 13:55; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; -2 18, <2 4, ORKKPT / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 42, m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s; -2 18, <2 5, ORKKPT / V12 Koljonselkä V12 Klo 13:25; Näytt.ottaja MN; -2 2, <2 5,2 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

27

28 Liite 3 kg/d 1 ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo BHK-kuormitus kg/d 3,5 ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo Fosforikuormitus , 2,5 2, 1,5 1,,5, kg/d ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo Typpikuormitus

29 Liite 4 REHEVYYSSELVITYS 215 Minimi- Oriselkä klorof kok N NO 23 -N NH 4 -N kok P PO 4 -P N/P ravinne (NO 23 -N+NH 4 -N)/PO 4 ravinne , P 238 P , P 245 P P 166 P P 127 P P 371 P , P 212 P keskiarvo 12, Minimi- Pappilanselkä klorof kok N NO 23 -N NH 4 -N kok P PO 4 -P N/P ravinne (NO 23 -N+NH 4 -N)/PO 4 ravinne , P 282 P , P 246 P , P 2 P , P 48 P , P 81 P , P 25 P keskiarvo 6, Minimi- Neulaniemi klorof kok N NO 23 -N NH 4 -N kok P PO 4 -P N/P ravinne (NO 23 -N+NH 4 -N)/PO 4 ravinne , P 248 P , P 54 P , P 41 P , P 23 P P 65 P ,9 33 2,5 1, P keskiarvo 6, <2 Minimi- Minimi- Minimi- Minimi- Minimi- Koljonselkä klorof kok N NO 23 -N NH 4 -N kok P PO 4 -P N/P ravinne (NO 23 -N+NH 4 -N)/PO 4 ravinne , P 26 P , P 87 P , P 17 P , P 8 P P 7 P , P 25 P keskiarvo 5, <2