Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta 2017
|
|
- Pertti Esa Sipilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta 217 Asta Laari RAPORTTI 218 nro 829/18
2 Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta 217 Tutkimusraportti nro 829/18, Laari, A Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta 217. KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 829/ s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Asta Laari, tutkija, FM Tilaaja: Oriveden kaupunki
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUN SUORITUS JÄTEVESIKUORMITUS VUODEN 217 SÄÄOLOT TARKKAILUTULOKSET Oriselän vedenlaatu (V13A) Talvikerrosteisuus Kesäkerrosteisuus Pappilanselän vedenlaatu (V11A) Neulaniemen vedenlaatu (V11) Koljonselän vedenlaatu (V12) YHTEENVETO... 1 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta Liite 3. Puhdistamon kuormituskuvaajat
4
5 Yhteenveto Oriveden Tähtiniemen keskuspuhdistamon vesistötarkkailusta vuodelta Johdanto Oriveden kaupungin Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan Oriselkään, jonka vedet laskevat Venehjokea pitkin Längelmäveden Pappilanselkään. Oriselän alueella on lukuisia pieniä Oriselkään laskevia järviä ja lampia, kuten Kirkkolahti, Oripohjanjärvi, Myllyhauta ja Lahnus. Oriselkä kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja sijaitsee Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueelle kuuluvalla Oriselän alueella (35.741). Oriselän alueen pinta-ala on 226,57 km 2, järvisyys 8,8 % ja keskivirtaama 2,1 m 3 /s. Oriselän pinta-ala on 2,58 km 2, keskisyvyys 6,7 m ja maksimisyvyys 25,6 m. Tiedot on poimittu ympäristöhallinnon ylläpitämästä Hertta-tietokannasta sekä Suomen ympäristökeskuksen kehittämästä ja ylläpitämästä Vesistömallijärjestelmästä. Oriselkä on järvityypiltään pieni humusjärvi. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisessa luokittelussa sen ekologinen tila on tyydyttävä. Jätevesien vaikutuksia Oriselkään tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Tarkkailua hoitaa KVVY Tutkimus Oy (KVVY) Oriveden kaupungin toimeksiannosta. Tarkkailua valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. 2. Tarkkailun suoritus Tarkkailuohjelma on Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin (nykyinen Pirkanmaan ELY-keskus) hyväksymä. Vuonna 1994 tarkkailuohjelmaan tehtiin joitain tarkistuksia Oriselän ja Koljonselän osalta (Hämeen ympäristökeskuksen kirje nro 395Y196/123). Tarkkailuohjelman mukaan Oriselältä (13A) otetaan näytteet alku- ja lopputalvella sekä alku- ja loppukesällä. Pappilanselältä (11A) ja Neulaniemestä (11) näytteet otetaan lopputalvella ja loppukesällä.
6 2 Kolmen vuoden välein tarkkailu toteutetaan laajempana, jolloin se sisältää perustarkkailun lisäksi näytteenotot Koljonselällä (V12) lopputalvella ja loppukesällä sekä rehevyysselvityksen (ORKKPT). Rehevyysselvitysnäytteet otetaan Oriselältä, Pappilanselältä, Neulaniemestä ja Koljonselältä -2 metrin syvyydeltä kokoomanäytteenä kesän aikana kuusi kertaa. Laajempi tarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 215, ja vuonna 217 oli vuorossa perustarkkailu. Epähuomiossa näytteet otettiin kuitenkin myös Koljonselältä. Muuten näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (taulukko 2.1). Vesinäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset vedenlaatumuuttujat. Vesianalyysit tehtiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64. Taulukko 2.1. Havaintopaikat ja havaintoajankohdat vuonna /3.8. ORKK/13A Oriselkä V13A x x x x ORKK/11A Längelmävesi 11a Pappilanselkä x x ORKK/11 Neulaniemi V11 x x ORKK/V12 Koljonselkä V12 x x 3. Jätevesikuormitus Tähtiniemen puhdistamolla käsitellään Oriveden kaupungin keskusta-alueen jätevedet sekä vuodesta 212 alkaen myös Hirsilän ja Juupajoen jätevedet. Verkoston liittyjämäärä on noin 6 asukasta. Lisäksi puhdistamolla käsiteltiin vuonna 217 sakokaivolietteitä 1172 m 3 ja umpikaivolietteitä 224 m 3. Myös Eräjärven puhdistamon tiivistetyt lietteet ja Juupajoen kunnalta vastaanotetut tiivistetyt lietteet käsiteltiin puhdistamon lieteprosessissa. Eräjärven puhdistamon toiminta loppui kesällä 217, ja verkostoalueen jätevedet on alkaen johdettu Tähtiniemen puhdistamolle käsiteltäviksi. Tähtiniemen puhdistamoa saneerattiin vuosina , minkä myötä puhdistamon ilmastus- ja selkeytystilavuus kasvoi. Tämä onkin näkynyt sitä seuranneiden vuosien erinomaisessa puhdistustuloksessa (taulukko 3.1). Puhdistamon puhdistustulos oli vuonna 217 kaikilta osin ympäristöluvan edellyttämällä tasolla ja myös yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/26) edellyttämä puhdistustulos saavutettiin kaikilta osin. Poistuva typpi oli lähes kokonaan vesistössä happea kuluttamattomassa nitraattimuodossa. Tähtiniemen puhdistamon toimintaa käsitellään tarkemmin erillisessä vuosiraportissa (Juusela 218).
7 3 Taulukko 3.1. Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolta Oriselkään johdettu keskimääräinen kuormitus vuosina Virt. BOD7-ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi m3/d mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% ,6 6,4 98,24, ,1 3, ,6 4,4 99,2, ,5 2, ,2 3,3 99,19, ,2 3, ,4 3,5 99,21, ,6, ,8 5,8 99,16, ,5 3, ,3 4,3 99,23, ,2 2, , 7,5 98,23, ,7 3, ,2 6, 99,27, , 1, ,9 7,5 98,31, ,2 3, , 6,8 99,22, ,5 11, ,2 7,9 98,24, ,7 5, ,1 1, 99,28, ,4 6, , 3, 93,44, ,4 13, ,9 3,6 99,11, ,9 1, ,7 3,1 1,13, ,5, , 4,1 99,14, ,5 1, ,8 5,8 99,18, ,1 2, , 6,4 99,22, ,5 1, Vuoden 217 sääolot Joulukuu 216 oli leuto ja sateinen, mutta lämpötila alkoi kylmetä heti vuoden vaihduttua. Tammikuu oli tavanomaista lauhempi ja monin paikoin keskimääräistä kuivempi (kuva 4.1). Sateet tulivat ajoittain vetenä. Helmikuu oli myös tavanomaista leudompi ja sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Helmikuun lopulla sää lämpeni ja sateet tulivat Etelä-Suomessa vetenä. Maaliskuu oli pääosin tavanomaista lämpimämpi muutamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Sademäärä oli suuressa osassa maata melko tavanomainen. Maaliskuun aikana lumien sulaminen oli jo hyvässä vauhdissa maan etelä- ja keskiosassa. Huhtikuukin alkoi melko tavanomaisten lämpötilojen saattelemana, mutta kuukauden puolivälin tienoilla tuli noin viikon kestänyt selvästi keskimääräistä kylmempi jakso. Päivälämpötilat jäivät tällöin Etelä-Suomessakin nollan asteen tuntumaan, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellista. Suuressa osassa maata huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Toukokuu oli koko maassa tavanomaista viileämpi ja kuivempi. Kuun puolivälissä saatiin vielä lumisateita ja noin puolet maasta oli vielä lumen peitossa. Myöhäinen kevääntulo viivästytti jäiden lähtöä. Kuun puolivälin jälkeen sää alkoi lämmetä. Lämpötila laski vielä loppukuusta yöllä maanpinnassa etelää myöten paikoin pakkaselle. Päivällä mitattiin Etelä-Suomessa ylimmillään noin 2 astetta. Kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä koleammat, ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Helleraja ylittyi vain yksittäisinä päivinä eikä yhtenäistä hellejaksoa ollut. Elokuussa sää jatkui epävakaisena. Pilviset olosuhteet pitivät päivälämpötilat alhaisina, mutta toisaalta yölämpötilat korkeina, jolloin
8 4 keskilämpötila oli melko tavanomainen lähes koko maassa. Elokuun sademäärä oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista suurempi. Syyskuun alussa oli poutaista ja vuodenaikaan nähden melko lämmintä, mutta kuukauden keskivaiheilla sää muuttui sateisemmaksi. Runsaasta pilvisyydestä johtuen päivälämpötilat jäivät monin paikoin tyypillisten arvojen alapuolelle, mutta yölämpötilat olivat puolestaan tavanomaista korkeampia. Lokakuun alussa runsaita sateita levisi suureen osaan maata. Eniten satoi maan etelä- ja länsiosassa, jossa vuorokausikertymät olivat useita kymmeniä millimetrejä. Lokakuun loppua kohden sää viileni selvästi ja myös Etelä-Suomeen saatiin kuun loppupuolella muutamaksi päiväksi lumipeite. Sää jatkui keskimääräistä lauhempana ja sateisena marraskuussa. Ajoittain satoi lunta, joka kuitenkin suli pois. Joulukuu oli tavanomaista leudompi ja lähes koko maassa tavanomaista sateisempi. Paikoin sademäärät rikkoivat paikkakuntakohtaisia ennätyksiä maan etelä- ja keskiosassa. mm 16 Jämsä, Halli Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4.1. Sademäärä kuukausittain vuosina 216 ja 217 sekä pitkän ajan keskiarvo Jämsän Hallin säähavaintoasemalla. Lähde: Ilmatieteen laitos. 5. Tarkkailutulokset 5.1 Oriselän vedenlaatu (V13A) Talvikerrosteisuus Jätevedet kerääntyvät talvisin suuremman tiheytensä takia Oriselän alusveteen. Tämä näkyi alusvedessä korkeampina kokonaistyppipitoisuuksina (32-45 µg/l) myös talvella 217. Suurin osa typestä oli nitraattitypen muodossa eivätkö ammoniumtyppipitoisuudet olleet koholla. Vesistötulokset tukevat siten jätevedenpuhdistamon seurantatuloksia, joiden perusteella voitiin todeta jätevesien nitrifioinnin olevan tehokasta. Päällysvedessä ei nytkään todettu jätevesien vaikutuksia. Sähkönjohtavuus (4,9-6,2 ms/m) oli luonnonvesien tasoa ja fosforipitoisuus vaihteli µg/l. Alusveden happipitoisuudet laskivat talven
9 aikana, mutta happea riitti lopputalvestakin pohjan läheisyydessä ja happitilanne oli kokonaisuutena hyvä (kuva 5.1). Päällysveden hygieeninen laatu oli molemmilla tarkkailukerroilla hyvä. Lopputalvi mg O2/l 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.1. Oriselän veden happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina Pohjan happitilanne on 2-luvulla vaihdellut paljonkin, mutta on kuitenkin ollut huomattavasti aiempaa parempi nitrifikaation käynnistymisen (v. 1997) jälkeen (kuva 5.1). Jätevesillä on nykyään pääsääntöisesti vain hyvin vähäistä vaikutusta happipitoisuuteen. Myös fosforipitoisuus on laskenut selvästi (kuva 5.2). Etenkin pohjanläheiset ja väliveden (1 15 m) pitoisuudet ovat pienentyneet. Jätevedenpuhdistamon kuormitus kohdistuu purkuputkesta juuri väliveteen ja sitä kautta myös syvimpään vesikerrokseen m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.2. Oriselän veden fosforipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina
10 Happea kului alusvedestä ennen nitrifioinnin aloittamista (v ) tammi-maaliskuussa keskimäärin 24 8 kg. Talvella 217 sitä kului kg (221 kg/d). Hapen kulutus johtuu rehevyydestä ja järven humuspitoisuudesta, sillä puhdistamon suora orgaaninen kuormitus oli keskimäärin vain noin 6,4 kg/d. Fosforisisältö oli laskennallisesti alkutalvella koko vesimassassa 589 kg, josta alusvedessä oli 28 kg. Fosforisisältö laski talven aikana kokonaisuudessaan 96 kg. Oriselän fosforisisältö on vähentynyt tarkkailujakson aikana selvästi (kuva 5.3), mitä selittää puhdistamon aiheuttaman fosforikuormituksen pienentyminen. Lisäksi jätevesien nitrifioinnin aloittaminen on parantunut happitilannetta, minkä ansiosta sisäinen kuormitus on pienentynyt. Typpisisältö oli laskennallisesti alkutalvella kg koko vesimassassa, josta alusvedessä oli kg. Tulosten mukaan typpisisältö lisääntyi alusvedessä talven aikana noin 7486 kg (17 kg/d). Määrä on suurempi kuin jäteveden keskimääräinen kuormitus (72 kg/d). Kokonaistyppisisältö on pysynyt 21-luvulla samalla tasolla. Vuoden 216 ja 217 maksimiarvot olivat kuitenkin aiempaa suurempia (kuva 5.3). 2-luvun alussa typpisisältö oli kasvussa, mikä oli seurausta puhdistamon typpikuormituksen lisääntymisestä. Typpeä on peräisin myös hajakuormituksesta. Nykyisin myöskään hapettomia olosuhteita vaativaa denitrifikaatiota ei tapahdu alusvedessä happitilanteen parannuttua selvästi. Jätevesien nitrifiointi on kuitenkin vähentänyt oleellisesti alusveden ammoniumtyppimäärää. Vuonna 217 alusveden ammoniumtyppisisältö oli lopputalvella 62 kg. Ammoniumtyppeä on nykyään huomattavasti vähemmän kuin 199-luvulla, jolloin vuosina määrä oli jopa kg. kg P 1 Fosfori kg N 45 Typpi Kuva 5.3. Oriselän vesimassan fosfori- ja typpisisältö vuosikeskiarvona sekä havaintokuukausien minimi- ja maksimiarvot vuosina Kesäkuun 5 m pitoisuudet on ennen vuotta 217 laskettu 1m ja 1 m pitoisuuksien keskiarvona Kesäkerrosteisuus Kesällä Oriselällä vallitsi selvä lämpötilakerrosteisuus. Päällysveden fosforimäärä (2-21 µg/l) viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun. Levämäärä oli kuitenkin rehevälle järvelle ominainen (klorofylli-a mg/m 3 ). Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli luonnontasosta koholla ja vastasi alkukesästä ekologisessa luokittelussa välttävää tilaa (pienet humusjärvet, Aroviita ym. 212). Loppukesästä typpipitoisuus oli kuitenkin laskenut ja oli ekologisen luokittelun mukaan hyvässä tilassa. Fosforipitoisuuden perusteella tila oli sekä alku- että loppukesästä hyvä. Hygieeninen vedenlaatu oli loppukesällä hyvä.
11 7 Alusvedessä jäteveden vaikutukset näkyivät lähinnä korkeahkoina typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Parempien sekoittumisolosuhteiden ansiosta pitoisuudet ovat kesäisin talvea alhaisemmat. Maksimipitoisuudet mitattiin loppukesällä tavanomaiseen tapaan 1 metrin syvyydellä, joten jätevedet levisivät välivedessä. Myös sähkönjohtavuus oli koholla 1 metrissä. Alkukesästä vesimassa oli sekoittuneempaa ja pitoisuudet samankaltaisia koko alusvedessä. Levätuotanto kulutti typpeä päällysvedestä. Ammoniumtyppipitoisuudet eivät olleet päällysvedessä koholla. Pohjan läheisyydessä pitoisuus oli korkeimmillaan kesäkuussa 11 µg/l. Jätevesillä ei ollut vaikutusta alusveden fosforipitoisuuteen, koska minimipitoisuudet havaittiin välivedessä. Aiempinakin vuosina pienimpiä fosforipitoisuuksia on havaittu välivedessä ja pitoisuudet ovat kasvaneet pohjaa kohden. Erikoisen ilmiön selityksenä lienee fosforin sedimentoituminen typen liuetessa väliveteen. Happitilanne oli alkukesällä erinomainen mutta loppukesällä vain tyydyttävä. Päällysvesi oli elokuussakin hapekasta, mutta syvemmällä pitoisuus kuitenkin laski ja pohjan lähellä happea oli vain,3 mg/l (kyll.% 3). Talven tavoin alusveden happea kulutti Oriselällä lähinnä järven rehevyys ja humuspitoisuus, sillä puhdistamolta tullut happea kuluttavan ammoniumtypen ja orgaanisen aineen kuormitus oli vähäistä. Tilastojen mukaan myös loppukesän happitilanne on parantunut alusvedessä selvästi jätevesien nitrifikaation alettua vuonna 1997 (kuva 5.4). Alusveden happisisältö loppukesällä vuosien keskiarvona oli 1 8 kg, kun vuonna 216 se oli 27 kg. Loppukesällä 217 tilanne oli tavallista heikompi ja alusveden happisisältö oli 13 2 kg. Päällysveden rehevyys ei ole nitrifikaation tehostumisen myötä vähentynyt. Sen sijaan väliveden fosforipitoisuus on laskenut (kuva 5.5). Fosforipitoisuus on siten laskenut samassa kerroksessa, jossa esiintyy typpimaksimi. Myös pohjan lähellä fosforipitoisuus on ollut laskussa parantuneen happitilanteen ansiosta. Nitrifikaatio on siten vaikuttanut eniten alusveden laatuun. Avovesikausi on typen poistajana hyvin oleellinen. Nitraattia poistui kesän 217 näytteenottokertojen välillä denitrifikaatiossa aivan päällysveden pintakerroksesta noin 15 kg. Alusvedessä määrä sen sijaan kasvoi noin 97 kg. Typpikuormitus sekä typen sedimentaatio selittävät typen lisääntymistä alusvedessä. Loppukesä mg O2/l 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.4. Oriselän veden happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina
12 µg P/l m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.5. Oriselän veden fosforipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina Pappilanselän vedenlaatu (V11A) Pappilanselän päällysvesi oli vuoden 217 lopputalvella hieman Neulaniemen (V11) päällysvettä ravinnepitoisempaa ja ruskeampaa. Tätä selittää Oriselältä laskevan Venehjoen lisävirtaaman vaikutus päällysveden laatuun. Oriselän (V13A) päällysveteen verrattuna ravinnetaso oli kuitenkin matalampi. Päällysvesi oli kirkasta ja lievästi humuspitoista. Fosforipitoisuus oli 15 µg/l ja typpipitoisuus 61 µg/l. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Happea oli päällysvedessä hyvin, mutta pohjan lähellä happi oli kulunut lähes loppuun (kuva 5.6). Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet, sähkönjohtavuus ja sameus kohosivat pohjan läheisyydessä. Kohoaminen oli kuitenkin lievää eikä selviä merkkejä sisäisestä kuormituksesta ollut siten havaittavissa. Myöskään jätevesien vaikutuksia ei havaittu. mg O2/l Lopputalvi 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m Kuva 5.6. Pappilanselän happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina
13 Loppukesällä Pappilanselällä vallitsi selvä lämpötilakerrosteisuus. Päällysveden laatu oli hyvin samankaltainen kuin Neulaniemessä (V11). Fosforipitoisuus (12 µg/l) ja levämäärää (klorofylli-a: 8,4 mg/m 3 ) viittasivat lievästi reheviin vesiin. Ekologisessa luokittelussa pintaveden fosforipitoisuus vastasi hyvää ja kokonaistyppipitoisuus (32 µg/l) erinomaista tilaa (suuret vähähumuksiset järvet, Aroviita, ym. 212). Hygieeninen vedenlaatu oli moitteeton ja vesi soveltui uimiseen hyvin. Happitilanne oli kokonaisuudessaan hyvä (kuva 5.7). Päällysvedessä happea oli hyvin mutta alusvedessä pitoisuus oli alentunut. Hapetonta vesi ei kuitenkaan ollut. mg O2/l Loppukesä 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m Kuva 5.7. Pappilanselän happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina Neulaniemen vedenlaatu (V11) Neulaniemessä päällysvesi oli lopputalvella kirkasta ja veden humusleima oli lievä. Venehjoen vaikutus ei ulottunut Neulaniemeen saakka. Ravinnepitoisuudet (kok P: 13 µg/l, kok N: 47 µg/l) olivat hieman matalammat kuin Pappilanniemessä. Happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli hapekasta 2 metriin asti (kyll.% 74-82), mutta 3 metrissä pitoisuus oli selvästi alentunut (kyll.% 1) ja pohjan lähellä pitoisuus oli vain,41 mg/l (kyll.% 3). Sisäisestä kuormituksesta ei kuitenkaan ollut selviä merkkejä, vaikka ravinnepitoisuudet, sameus ja sähkönjohtavuus pohjan lähellä hieman kasvoivatkin. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella moitteeton. Loppukesällä Neulaniemen päällysvesi oli lievästi samentunutta. Ravinnepitoisuudet olivat laskeneet hieman talvesta. Ekologisessa luokittelussa fosforipitoisuus (11 µg/l) vastasi hyvää ja kokonaistyppipitoisuus (31 µg/l) erinomaista tilaa (Aroviita ym. 212). Happitilanne oli hyvä. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus ilmensi karua ja klorofyllipitoisuus lievästi rehevää vettä. Veden hygieeninen laatu oli kesällä hyvä.
14 5.4 Koljonselän vedenlaatu (V12) 1 Pintavesien tila Koljonselällä oli sekä talvella että kesällä hyvin samankaltainen kuin Neulaniemessä (V11). Humusleima ja väri olivat lieviä, ja päällysvesi oli talvella kirkasta ja kesällä lievästi sameaa. Kesällä pintaveden fosforipitoisuus oli karuille vesille ominainen. Ekologisessa luokittelussa sekä pintaveden fosfori- että typpipitoisuus (kok P: 1 µg/l, kok N: 31 µg/l) vastasivat erinomaista tilaluokkaa (suuret humusjärvet, Aroviita ym. 212). Hygieeninen vedenlaatu oli talvella moitteeton ja kesällä hyvä. Neulaniemeen verrattuna alusveden happitilanne oli Koljonselällä parempi. Happitilanne oli kokonaisuudessaan talvella hyvä ja kesällä jopa erinomainen happipitoisuuden ollessa pohjan läheisessä vedessä 6,2 mg/l (kyll.% 52). 6. Yhteenveto Vuonna 217 Tähtiniemen puhdistamon käsittelytulos oli ympäristöluvan käsittelymääräysten ja yhdyskuntajätevesiasetuksen edellyttämän tason mukainen. Puhdistamon toiminta on ollut tehokasta vuonna 213 valmistuneen saneerauksen jälkeen. Jätevedet johdetaan rehevähköön, humussävytteiseen Oriselkään, jossa jätevedet kerääntyivät talvella suuremman tiheytensä takia alusveteen 1 24 metrin syvyydelle. Tämä näkyi korkeahkoina kokonaistyppipitoisuuksina pohjaa lähestyttäessä. Pääosa typestä oli nitraattimuodossa jätevesien tehokkaan nitrifioinnin takia, eikä happea kuluttavaa ammoniumtyppeä todettu kohonneita pitoisuuksia. Alusveden happipitoisuus laski lopputalvella mutta tilanne pysyi kuitenkin kokonaisuutena hyvänä. Jätevesillä oli vain hyvin vähäistä vaikutusta happipitoisuuteen nitrifioinnin toimiessa hyvin. Päällysvedessä ei todettu jätevesien vaikutuksia. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella hyvä. Myös kesällä jätevesien vaikutukset näkyivät Oriselän alusvedessä kohonneina typpipitoisuuksina. Loppukesällä maksimit mitattiin 1 metrin syvyydellä, jossa jätevedet tavallisesti leviävät. Fosforipitoisuudet eivät kuitenkaan olleet tässä syvyydessä koholla, mikä kertoo tehokkaasta jätevesien fosforinpoistosta. Jätevesien aiheuttama hapenkulutus oli melko pientä, ja rehevyydestä johtuvan hapenkulutuksen osuus oli valtaosa kokonaiskulutuksesta. Kesäkuussa happitilanne oli erinomainen mutta elokuussa vain tyydyttävä. Oriselältä Pappilanselkään laskevan Venehjoen vaikutukset näkyivät talvella Pappilanselän pintavedessä lievänä ravinteiden lisääntymisenä Neulaniemeen verrattuna. Happipitoisuus oli alentunut alusvedessä sekä talvella että kesällä. Hapetonta vesi ei kuitenkaan ollut eikä sisäisestä kuormituksesta ollut selviä viitteitä. Fosforipitoisuus oli loppukesällä lievästi rehevällä tasolla. Selviä jätevesien vaikutuksia ei havaittu. Neulaniemessä ravinnepitoisuudet olivat kesällä karuille vesille ominaiset. Happitilanne oli talvella tyydyttävä ja kesällä hyvä. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä. Koljonselän päällysveden vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä hyvin samankaltainen kuin Neulaniemessä. Happitilanne oli parempi ollen talvella hyvä ja loppukesällä erinomainen.
15 11 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Tutkija Asta Laari Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta Jakelu Oriveden kaupunki, tekninen johtaja Oriveden kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo Pirkanmaan ELY-keskus Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/212. Juusela, V Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto 217. KVVY Tutkimus Oy. Kirje nro 288/18, 7 s. + liitteet.
16 KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,2 m; Lumi,3 dm; Klo 14:3; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; 1,,8 11, 77 3,8 4,9 6, , 1,3 11,5 81 3,1 6, , 1,8 1,8 78 3,1 6,7 6, , 2, 1,7 78 3,6 8, , 2,1 1,6 77 3,8 9,6 6, ,5 2,5 7,9 58 4,7 1,5 6, ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,2 m; Näk.syv. 2,1 m; Jää 5 dm; Klo 1:2; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 22; 1, 1,8 1,4 75 1,3 6,2 6, , 1,7 1,1 72 1,4 6,2 6, , 1,7 8,9 64 1,7 8,7 6,7 9, , 1,9 8,5 61 1,9 11,6 6, , 1,9 7,8 56 2,4 12,4 6, ,2 2,1 5,6 4 3, 13,5 6,7 85 9, ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 22 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1, 16, 1,1 1 3,4 6,2 7, , 12,3 8, , 1,5 8,6 77 2, 7, 6, , 9,4 8, 7 2, 7,3 6, , 8,5 7,6 65 2,2 7,3 6, , 8,4 7,4 63 3, 7,5 6, ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 17:1; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 15,7 7,7 78 3,9 5,9 7,1 58 9, , 15,6 7,9 79 3,8 5,9 7, , 13,4 7, 67 1, 12,2 2, 18 3,2 1,6 6,6 8, , 9,7 1,5 13 6, 7,8 6, <1 45 2, 9,3,79 7 5, 7,8 6, < , 9,2,3 3 9, 7,9 6,5 64 8, < ORKK / 11A Längelmäv V11a Pappilans Kok.syv. 31,4 m; Näk.syv. 3,6 m; Jää 5 dm; Klo 12:1; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 22; 1. 1,7 11, 79,86 5,3 6,9 39 6, ,7 1, 72 1,2 5,3 6,7 43 6, ,1 8,2 59 2, 5,4 6,6 46 6, ,4 5, ,7,92 7 3,5 3,3,62 5 4,1 11,1 7,5 51 9, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.
17 KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m ORKK / 11A Längelmäv V11a Pappilans Kok.syv. 32, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 2; 1. 16,2 8,6 88 3,3 5, 7,2 23 4, ,1 8,6 87 3,6 5, 7,3 17 4, ,4 3,3 28 3, 5,4 6,5 31 5, ,4 2, ,2 1, 9 9, 5,6 6,4 38 5, , ORKK / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 32,8 m; Näk.syv. 3,9 m; Jää 5 dm; Klo 11:4; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 22; 1. 1,9 1,5 75,79 5, 6,9 28 5, ,9 11,4 82,84 5, 6,9 5, ,1 1,2 74 1,6 5,1 6,7 29 5, ,6 1, , 3,,41 3 5,5 9,2 7,3 48 6, ORKK / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 33, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 2; 1. 16, 8,2 83 3,3 5, 7,2 23 5, , 8,4 85 3,3 7,3 5, ,2 2,3 2 5,2 5,4 6,5 29 6, , 1, ,5 1, 1,3 12 8,8 5,4 6,4 36 4, , ORKK / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 45,5 m; Näk.syv. 3,6 m; Jää 5 dm; Klo 14:; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 22; 1. 2,1 1,7 78,56 4,3 6,9 4 6, ,1 11, ,2 1,4 76,73 4,3 6,8 37 6, ,5 9, ,7 7,5 56,97 4,5 6,5 6, ,5 3,2 2,4 18 1, 5,3 6,4 57 7, ORKK / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 46,7 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 2; 1. 15,7 8,3 84 2,2 4,3 7,1 27 5, ,7 8, ,2 6,5 56 1,6 4,4 6,6 3 5, ,4 6, ,2 6,8 58 1,2 4,4 6,6 5, , 6,2 52 1,4 4,4 6,6 34 5, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.
18
19 Liite 3 kg/d ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo BHK-kuormitus kg/d ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo Fosforikuormitus ,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, kg/d ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo Typpikuormitus
ÕÊÊÇ. Ñ ª»¼»² µ ««²µ. ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê. ß Ô íðòïðòîðïé.
ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 3 Ñ ª»¼»² µ ««²µ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê ß Ô íðòïðòîðïé Õ»² ± çîëñïé SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...
LisätiedotÕÊÊÇ. Ñ ª»¼»² µ ««²µ. ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïë. ß Ô ëòçòîðïê.
ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 3 Ñ ª»¼»² µ ««²µ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïë ß Ô ëòçòîðïê Õ»² ± ééèñïê SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014
Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 2 3.1 Iso-Tappuri... 2 3.2 Kivikesku... 3 3.3 Koukkujärvi... 4 3.4 Pikku-Koukkujärvi... 4 3.5 Sanasjärvi...
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016
VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan
LisätiedotJuurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017
1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotVirtain kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018
Virtain kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 Riina Ruususaari RAPORTTI 2019 nro 163/19 Virtain kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 163/19, 7.1.2019 Ruususaari,
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotPIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007
Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 1 2.1 Iso-Inha... 1 2.2 Onkemäenjärvi... 2 2.3 Pikku-Inha... 3 2.4 Pyhäjärvi, Vakkalanselkä... 3 2.5 Ruokojärvi... 4 2.6 Suonojärvi... 4 2.7
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 30.1.2018 Nro 31-18-559 2 (7) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2016
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2018
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 20.4.2018 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk.
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotKARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013
LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotSammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotSysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019
1 / 3 Vulcan Hautalampi LAUSUNTO 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Liperin kunta Viinijärven kalalaitos 1.10.2019 Tiedoksi: GTK Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sysmäjärvi - Heposelän
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018
Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018 Riina Ruususaari RAPORTTI 2019 nro 180/19 Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 180/19, 11.1.2019 Ruususaari, R. 2018. Pirkkalan järvitutkimukset
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotHARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 411/2018 Jennifer Holmberg ja Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan
LisätiedotNokian kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018
Nokian kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 Riina Ruususaari RAPORTTI 2019 nro 174/19 Nokian kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 174/19, 9.1.2019 Ruususaari, R.
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotPYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ Väliraportti nro
Liite 7 PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ 2017 Väliraportti nro 175-17-7818 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 4.9.2017 tehdystä Pyhämaan merialueen veden
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotKerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017
6.11.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kerklammen ja järveen luoteesta Leikkilän suunnasta laskevan puron
LisätiedotHausjärven järvitutkimukset vuonna 2018
Liite nro 6 16.1.2019 Ympla 13 Hausjärven järvitutkimukset vuonna 2018 Riina Ruususaari RAPORTTI 2018 nro 1009/18 Hausjärven järvitutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 1009/18, 28.11.2018 Ruususaari,
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019 Väliraportti nro 116-19-2572 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 18.-19.3.2019 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin ja UPM
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 217 Väliraportti nro 116-17-5598 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää ohessa tulokset 17. 18.7.217 tehdystä n merialueen tarkkailusta (kuva
LisätiedotÕÊÊÇ. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕËÒÒßÒ Î ËÌÌßÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïê. Õ Ê µ±²»² ïíòêòîðïé.
ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 300 б³ µ«² µ«² ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕËÒÒßÒ Î ËÌÌßÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïê Õ Ê µ±²»² ïíòêòîðïé Õ»² ± êëèñïé
Lisätiedot