ÕÊÊÇ. Ñ ª»¼»² µ ««²µ. ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê. ß Ô íðòïðòîðïé.

Transkriptio

1 ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 3 Ñ ª»¼»² µ ««²µ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê ß Ô íðòïðòîðïé Õ»² ± çîëñïé

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUN SUORITUS JÄTEVESIKUORMITUS VUODEN 216 SÄÄOLOT TARKKAILUTULOKSET Oriselän vedenlaatu (13 A) Talvikerrosteisuus Kesäkerrosteisuus Pappilanselän vedenlaatu (V11A) Neulaniemen vedenlaatu (V11) Koljonselän vedenlaatu (V12) YHTEENVETO LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta Liite 3. Puhdistamon kuormituskuvaajat

4

5 Vesiosasto/ALa Kirjenumero 925/17 ORIVEDEN KAUPUNKI Tekninen toimisto PL ORIVESI YHTEENVETO ORIVEDEN TÄHTINIEMEN KESKUSPUHDISTAMON VESISTÖTARKKAILUSTA VUODELTA JOHDANTO Oriveden kaupungin Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan Oriselkään. Oriselän vedet laskevat Venehjokea pitkin Längelmäveden Pappilanselkään. Oriselän alueella on lukuisia pieniä Oriselkään laskevia järviä ja lampia, kuten Kirkkolahti, Oripohjanjärvi, Myllyhauta ja Lahnus. Oriselkä kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja sijaitsee Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueelle kuuluvalla Oriselän alueella (35.741). Oriselän alueen pinta-ala on 226,57 km 2, järvisyys 8,8 % ja keskivirtaama 2,1 m 3 /s. Oriselän pinta-ala on 2,58 km 2, keskisyvyys 6,7 m ja maksimisyvyys 25,6 m. Tiedot on poimittu ympäristöhallinnon ylläpitämästä Hertta -tietokannasta sekä Suomen ympäristökeskuksen kehittämästä ja ylläpitämästä Vesistömallijärjestelmästä. Oriselkä on järvityypiltään pieni humusjärvi. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisessa luokittelussa sen ekologinen tila on tyydyttävä. Jätevesien vaikutuksia Oriselkään tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Tarkkailua hoitaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Oriveden kaupungin toimeksiannosta. Tarkkailua valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. 2. TARKKAILUN SUORITUS Tarkkailuohjelma on Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin (nykyinen Pirkanmaan ELY-keskus) hyväksymä. Vuonna 1994 tarkkailuohjelmaan tehtiin joitain tarkistuksia Oriselän ja Koljonselän osalta (Hämeen ympäristökeskuksen kirje nro 395Y196/123). Tarkkailuohjelman mukaan Oriselältä (13A) otetaan näytteet alku- ja lopputalvella sekä alku- ja loppukesällä. Pappilanselältä (11A) ja Neulaniemestä (11) näytteet otetaan lopputalvella ja loppukesällä. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere

6 2 Kolmen vuoden välein tarkkailu toteutetaan laajempana, jolloin se sisältää perustarkkailun lisäksi näytteenotot Koljonselällä (V12) lopputalvella ja loppukesällä sekä rehevyysselvityksen (ORKKPT). Rehevyysselvitysnäytteet otetaan Oriselältä, Pappilanselältä, Neulaniemestä ja Koljonselältä -2 metrin syvyydeltä kokoomanäytteenä kesän aikana kuusi kertaa. Laajempi tarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 215, ja vuonna 216 oli vuorossa perustarkkailu. Epähuomiossa näytteet otettiin kuitenkin myös Koljonselältä. Muuten näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (taulukko 2.1). Vesinäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset vedenlaatumuuttujat. Vesianalyysit tehtiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64. Taulukko 2.1. Havaintopaikat ja havaintoajankohdat vuonna ORKK/13A Oriselkä V13A x x x x ORKK/11A Längelmävesi 11a Pappilanselkä x x ORKK/11 Neulaniemi V11 x x ORKK/V12 Koljonselkä V12 x x 3. JÄTEVESIKUORMITUS Tähtiniemen puhdistamolla käsitellään Oriveden kaupungin keskusta-alueen jätevedet sekä vuodesta 212 alkaen myös Hirsilän ja Juupajoen jätevedet. Verkoston liittyjämäärä on noin 6 asukasta. Lisäksi puhdistamolla käsiteltiin vuonna 216 sakokaivolietteitä 729 m 3 ja umpikaivolietteitä 2594 m 3. Myös Eräjärven puhdistamon tiivistetyt lietteet ja Juupajoen kunnalta vastaanotetut tiivistetyt lietteet käsiteltiin puhdistamon lieteprosessissa. Eräjärven puhdistamon toiminta loppui kesällä 217, ja verkostoalueen jätevedet on siitä lähtien johdettu Tähtiniemen puhdistamolle käsiteltäviksi. Puhdistamoa on saneerattu vuosina , minkä myötä puhdistamon ilmastus- ja selkeytystilavuus on kasvanut. Tämä onkin näkynyt sitä seuranneiden vuosien erinomaisessa puhdistustuloksessa (taulukko 3.1). Puhdistamon toiminta täytti vuonna 216 kaikki ympäristölupavaatimukset sekä yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/26) mukaiset vaatimukset. Kuormitus oli kuitenkin hieman edellisvuosia suurempaa. Poistuva typpi oli lähes kokonaan vesistössä happea kuluttamattomassa nitraattimuodossa. Tähtiniemen puhdistamon toimintaa käsitellään tarkemmin erillisessä vuosiraportissa (Koponen 217).

7 3 Taulukko 3.1. Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolta Oriselkään johdettu keskimääräinen kuormitus vuosina Virt. BOD7-ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi m3/d mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% mg/l kg/d red% ,6 6,4 98,24, ,1 3, ,6 4,4 99,2, ,5 2, ,2 3,3 99,19, ,2 3, ,4 3,5 99,21, ,6, ,8 5,8 99,16, ,5 3, ,3 4,3 99,23, ,2 2, , 7,5 98,23, ,7 3, ,2 6, 99,27, , 1, ,9 7,5 98,31, ,2 3, , 6,8 99,22, ,5 11, ,2 7,9 98,24, ,7 5, ,1 1, 99,28, ,4 6, , 3, 93,44, ,4 13, ,9 3,6 99,11, ,9 1, ,7 3,1 1,13, ,5, , 4,1 99,14, ,5 1, ,8 5,8 99,18, ,1 2, VUODEN 216 SÄÄOLOT Vuoden 215 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalia runsaampaa ja valumat jatkuivat runsaina vuoden lopulle saakka. Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun lopulla. Vesistöjen kannalta tämä merkitsi tavanomaista parempaa happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Valumat tyrehtyivät pienissä ojissa. Sademäärät eivät merkittävästi poikenneet tavanomaisesta. Lumisateet olivat pääasiassa heikkoja. Tammikuun loppupuoli oli puolestaan lauha ja vesisateet sulattivat nopeasti satanutta lumipeitettä. Helmikuu oli lähes koko maassa harvinaisen leuto ja monin paikoin poikkeuksellisen sateinen (kuva 4.1). Sulamisvalumia kohdistui jokiin ja puroihin Etelä-Suomen alueella jo tässä vaiheessa. Vesisateiden vuoksi peltoaukeat olivat kokonaan lumettomia ja sulanut vesi virtasi ojissa. Kuukauden puolivälissä lumipeite elpyi runsaiden sateiden myötä laajalti ja sää pakastui, mikä pysäytti valumat kokonaan. Maaliskuu alkoi lauhana, joten lumet alkoivat vähitellen sulaa. Sademäärät jäivät suuressa osassa maata alle puoleen tavanomaisesta ja maan länsiosissa kuukausi oli harvinaisen kuiva. Huhtikuu alkoi suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpänä ja vähäsateisena, mutta kuun loppupuolella sää muuttui koleaksi ja sateiseksi. Sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden ja valumat runsastuivat. Jäät lähtivät huhtikuun puolivälin jälkeen. Näissä oloissa järvet sekoittuivat hyvin, eikä nopeaa kerrostumista muodostunut. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti.

8 4 Toukokuun alku oli lähes helteinen, jolloin pintavesi lämpeni nopeasti muodostaen järviin kerrosteisuuden. Paikoitellen rikottiin jopa toukokuun keskilämpötilaennätys. Sademäärät olivat pääosin keskiarvojen alapuolella. Kuun puolivälissä sateet lisääntyivät ja loppupuolella sadanta oli paikoitellen runsaampaa. Kuun lopulla sää poutaantui koko maassa ja alkoi uudelleen lämmetä. Kesäkuu alkoi kesäisen lämpimänä ja hellelukemia mitattiin yleisesti. Kesäkuun puolivälissä yllettiin hellelukemiin paikoitellen maan etelä- ja keskiosassa ja matalapaine toi mukanaan rankkasateita eri puolille maata. Loppukuu oli kesäisen lämmin ja sateet tulivat rankkasateina ja ukkoskuuroina. Kesäkuun sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Heinäkuu alkoi monin paikoin helteisenä, aurinkoisena ja melko poutaisena. Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Ukkosia esiintyi lähes joka päivä. Sää jatkui epävakaisena, mutta heinäkuun lopulla oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso, joka mahdollisti levien pintakukinnat, joita todettiinkin useissa järvissä. Elokuun alku oli kesäisen lämmin. Kuun puolivälissä useampi matalapaineen alue ja sademäärät kohosivat. Myös tuuli oli ajoittain puuskaista lisäten syksyn tuntua. Loppukuuta kohden Suomen eteläpuolelle pääsi idästä virtaamaan kuivempaa ja lämpimämpää ilmaa. Syyskuu alkoi varsin kesäisissä lukemissa, mutta pian sää viileni ja yöt olivat kylmiä. Syyskuun sademäärät jäivät pääasiassa keskiarvojen alapuolelle. Sadepäiviä oli etelässä ja lännessä harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen vähän. Lokakuu oli pitkään lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja. Lokakuussa todettiin monin paikoin sinilevien massaesiintymiä. Talvinen sää alkoi koko maassa marraskuun alussa. Pakkanen oli paikoin kireää ja lunta satoi runsaasti etenkin suurten vesistöjen läheisyydessä. Välillä sää lauhtui ja sateet sulattivat lumet. Sää pakastui uudelleen kuun lopulla. Joulukuussa sää pysyi talvisena lähes jouluun saakka, jolloin lauha sää sateineen sulatti lumet. Vuosi vaihtui maan eteläosassa plussakelissä. mm 16 Jämsä, Halli Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4.1. Sademäärä kuukausittain vuosina 215 ja 216 sekä pitkän ajan keskiarvo Jämsän Hallin säähavaintoasemalla. Lähde: Ilmatieteen laitos.

9 5 5. TARKKAILUTULOKSET 5.1 Oriselän vedenlaatu (13 A) Talvikerrosteisuus Jätevedet kerääntyvät talvisin suuremman tiheytensä takia Oriselän alusveteen. Tämä näkyi alusvedessä korkeampina kokonaistyppipitoisuuksina (28-36 µg/l) myös talvella 216. Suurin osa typestä oli nitraattitypen muodossa. Tammikuun havaintokerralla ammoniumtyppipitoisuus oli pohjan läheisessä vedessä hieman koholla (97 µg/l), mutta maaliskuun havaintokerralla ammoniumtyppeä ei enää havaittu kohonneita pitoisuuksia. Vesistötulokset tukevat siten jätevedenpuhdistamon seurantatuloksia, joiden perusteella voitiin todeta jätevesien nitrifioinnin olevan tehokasta. Päällysvedessä ei nytkään todettu jätevesien vaikutuksia. Fosforipitoisuus (kok P: 27 µg/l) oli lievästi rehevälle järvelle ominainen ja sähkönjohtavuus luonnonvesien tasoa. Alusveden happipitoisuudet laskivat talven aikana, mutta happea riitti vielä lopputalvestakin pohjan läheisyydessä (kuva 5.1). Happitilanne oli siten hyvä. Myös päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä molemmilla tarkkailukerroilla. Lopputalvi mg O2/l 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.1. Oriselän veden happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina Pohjan happitilanne on 2-luvulla vaihdellut paljonkin, mutta on kuitenkin ollut huomattavasti aiempaa parempi nitrifikaation käynnistymisen (1997) jälkeen (kuva 5.1). Jätevesillä on nykyään pääsääntöisesti vain hyvin vähäistä vaikutusta happipitoisuuteen. Myös fosforipitoisuus on kääntynyt selvään laskuun (kuva 5.2). Etenkin pohjanläheiset ja väliveden (1 15 m) pitoisuudet ovat pienentyneet, koska kuormitus kohdistuu purkuputkesta juuri väliveteen ja sitä kautta myös syvimpään vesikerrokseen.

10 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.2. Oriselän veden fosforipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina Happea kului alusvedestä ennen nitrifioinnin aloittamista (v ) tammi-maaliskuussa keskimäärin 24 8 kg. Talvella 216 sitä kului kg (232 kg/d). Hapen kulutus johtuu rehevyydestä ja järven humuspitoisuudesta, sillä puhdistamon suora orgaaninen kuormitus oli keskimäärin vain noin 6 kg/d. Typpisisältö oli alkutalvella kg koko vesimassassa, josta alusvedessä oli noin 1 5 kg. Tulosten mukaan typpisisältö lisääntyi alusvedessä talven aikana noin 998 kg (149 kg/d). Määrä on suurempi kuin jäteveden keskimääräinen kuormitus (74 kg/d). Kokonaistyppisisältö on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Vuoden 216 maksimiarvo oli kuitenkin aiempaa suurempi (kuva 5.3). 2-luvun alussa typpisisältö oli kasvussa, mikä oli seurausta puhdistamon typpikuormituksen lisääntymisestä. Typpeä on peräisin myös hajakuormituksesta. Nykyisin myöskään hapettomia olosuhteita vaativaa denitrifikaatiota ei tapahdu alusvedessä happitilanteen parannuttua selvästi. Jätevesien nitrifiointi on kuitenkin vähentänyt oleellisesti alusveden ammoniumtyppimäärää. Alusveden ammoniumtyppisisältö oli lopputalvella vuonna 216 edellisvuotta suurempi mutta kuitenkin vain kolmannes vuoden 214 määrästä (216: 32 kg, 215: 13 kg, 214: 98 kg). Ammoniumtyppeä on nykyään huomattavasti vähemmän kuin 199-luvulla, jolloin vuosina määrä oli jopa kg.

11 kg N 4 Keskiarvo Kuva 5.3. Oriselän vesimassan typpisisältö vuosikeskiarvona sekä minimi- ja maksimiarvot eri havaintokuukausina vuosina Kesäkuun 5 m pitoisuus on laskettu 1m ja 1 m pitoisuuksien keskiarvona. Fosforisisältö oli alkutalvella koko vesimassassa 627 kg, josta alusvedessä oli 227 kg. Fosforisisältö laski talven aikana kokonaisuudessaan 76 kg. Oriselän fosforisisältö on vähentynyt vuosina selvästi (kuva 5.4), mikä johtuu puhdistamon aiheuttaman fosforikuormituksen pienentymisestä. Lisäksi jätevesien nitrifioinnin aloittaminen on parantunut happitilannetta, minkä ansiosta sisäinen kuormitus on pienentynyt. kg P Keskiarvo Kuva 5.4. Oriselän fosforisisältö vuosikeskiarvona sekä minimi- ja maksimiarvot eri havaintoajankohtina vuosina Kesäkuun 5 m pitoisuus on laskettu 1m ja 1 m pitoisuuksien keskiarvona.

12 Kesäkerrosteisuus Kesällä Oriselällä vallitsi selvä lämpötilakerrosteisuus. Päällysveden fosforimäärä (19-29 µg/l) viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun. Levämäärä oli kuitenkin kesäkuussa erittäin rehevälle vedelle ominainen (klorofylli-a 24 mg/m 3 ) ja elokuussakin rehevälle vedelle ominainen (klorofylli-a 14 mg/m 3 ). Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli luonnontasosta koholla mutta vastasi alkukesästä kuitenkin ekologisessa luokittelussa hyvää tilaa (Aroviita ym. 212). Loppukesästä typpipitoisuus oli noussut ja oli ekologisen luokittelun mukaan tyydyttävässä tilassa. Myös fosforipitoisuuden perusteella tila oli alkukesästä hyvä ja loppukesästä tyydyttävä. Loppukesällä levämääräkin vastasi tyydyttävää tilaa, mutta alkukesällä se vastasi ravinnetasosta poiketen välttävää tilaa. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä. Alusvedessä jäteveden vaikutukset näkyivät lähinnä korkeahkoina typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Parempien sekoittumisolosuhteiden ansiosta pitoisuudet ovat kesäisin talvea ja kevättä alhaisemmat. Maksimipitoisuudet mitattiin loppukesällä tavanomaiseen tapaan 1 metrin syvyydellä, joten jätevedet levisivät välivedessä. Alkukesästä vesimassa oli sekoittuneempaa ja pitoisuudet samankaltaisia koko alusvedessä. Levätuotanto kulutti typpeä päällysvedestä. Ammoniumtyppipitoisuus oli alhainen, ja pohjan läheisyydessäkin pitoisuus korkeimmillaan vain 3 µg/l. Jätevesillä ei ollut vaikutusta alusveden fosforipitoisuuteen, koska minimipitoisuudet havaittiin välivedessä, ja pitoisuudet kasvoivat lievästi pohjaa kohden. Erikoisen ilmiön selityksenä lienee fosforin sedimentoituminen typen liuetessa väliveteen. Happitilanne oli alkukesällä erinomainen ja loppukesälläkin kokonaisuutena vielä hyvä. Päällysvesi oli elokuussakin hapekasta, mutta syvemmällä pitoisuus kuitenkin laski ja pohjan lähellä happea oli vain 1,9 mg/l. Talven tavoin alusveden happea kulutti Oriselällä lähinnä järven rehevyys ja humuspitoisuus, sillä puhdistamolta tullut happea kuluttavan ammoniumtypen ja orgaanisen aineen kuormitus oli vähäistä. Tilastojen mukaan myös loppukesän happitilanne on parantunut alusvedessä selvästi jätevesien nitrifikaation alettua vuonna 1997 (kuva 5.5). Alusveden happisisältö loppukesällä vuosien keskiarvona oli 1 8 kg, kun vuonna 216 se oli 27 kg. Päällysveden rehevyys ei ole nitrifikaation tehostumisen myötä vähentynyt. Sen sijaan väliveden fosforipitoisuus on laskenut (kuva 5.6). Fosforipitoisuus on siten laskenut samassa kerroksessa, jossa esiintyy typpimaksimi. Myös pohjan lähellä fosforipitoisuus on ollut laskussa parantuneen happitilanteen ansiosta. Nitrifikaatio on siten vaikuttanut eniten alusveden laatuun. Avovesikausi on typen poistajana hyvin oleellinen, mutta vuonna 216 määrät näyttivät lähinnä lisääntyvän havaintokertojen välillä. Päällysveden pintakerroksessa nitraatin määrä kasvoi noin 1 kg ja alusvedessä noin 5 kg. Typpikuormitus sekä typen sedimentaatio selittävät typen lisääntymistä alusvedessä.

13 Loppukesä mg O2/l 1 m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.5. Oriselän veden happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina µg P/l m 1 m 15 m 2 m 24 m Kuva 5.6. Oriselän veden fosforipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina Pappilanselän vedenlaatu (V11A) Pappilanselän päällysvesi oli vuoden 216 lopputalvella hieman Neulaniemen (V11) päällysvettä ravinnepitoisempaa ja ruskeampaa. Tämä johtui Oriselältä laskevan Venehjoen lisävirtaaman vaikutuksesta päällysveden laatuun. Päällysveden typpipitoisuus oli jopa hieman korkeampi kuin Oriselällä. Fosforipitoisuus oli hieman matalampi. Vesi oli lievästi sameaa ja lievästi humuspitoista. Fosforipitoisuus (24 µg/l) ilmensi lievää rehevyyttä. Kokonaistyppipitoisuus (78 µg/l) oli tyydyttävällä tasolla. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Happea oli päällysvedessä hyvin, mutta pohjan lähellä happi oli kulunut lähes loppuun (kuva 5.7). Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävä. Typen pitoisuus ja sähkönjohtavuus kohosivat pohjan

14 läheisyydessä mutta fosforin pitoisuus ja sameus laskivat. Selviä merkkejä sisäisestä kuormituksesta ei siten ollut havaittavissa. Myöskään jätevesien vaikutuksia ei havaittu. Vuoden 216 lopputalvella pohjan läheisen veden fosforipitoisuus (<5 µg/l) oli poikkeuksellisen pieni (kuva 5.8). mg O2/l Lopputalvi 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m Kuva 5.7. Pappilanselän happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina µg P/l Lopputalvi 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m Kuva 5.8. Pappilanselän fosforipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina Loppukesällä Pappilanselällä vallitsi selvä lämpötilakerrosteisuus. Päällysveden laatu oli hyvin samankaltainen kuin Neulaniemessä. Fosforipitoisuus (14 µg/l) ja levämäärää (klorofylli-a: 6,6 mg/m 3 ) viittasivat lievästi reheviin vesiin. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä ja vesi soveltui uimiseen hyvin. Happitilanne oli kokonaisuudessaan hyvä (kuva 5.9). Päällysvedessä happea oli hyvin mutta alusvedessä pitoisuus aleni. Hapetonta vesi ei kuitenkaan ollut. Fosforipitoisuuksissa ei ole todettu suuria vaihteluita ja ne olivat nytkin normaalissa vaihteluvälissä (kuva 5.1).

15 mg O2/l 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m Loppukesä Kuva 5.9. Pappilanselän happipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina µg P/l Loppukesä 1 m 1 m 2 m 25 m 31 m Kuva 5.1. Pappilanselän fosforipitoisuus eri syvyyksillä loppukesällä vuosina Neulaniemen vedenlaatu (V11) Neulaniemessä päällysvesi oli lopputalvella lievästi sameaa ja veden humusleima oli lievä. Venehjoen vaikutus ei ulottunut Neulaniemeen saakka. Ravinnepitoisuudet olivat lievästi reheville vesille ominaiset (kok P: 14 µg/l, kok N: 64 µg/l) ja matalammat kuin Pappilanniemessä. Happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli hapekasta 2 metriin asti, mutta 3 metrissä pitoisuus oli selvästi alentunut ja pohjan lähellä pitoisuus oli vain,64 mg/l. Sisäisestä kuormituksesta ei kuitenkaan ollut merkkejä. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella moitteeton. Myös loppukesällä Neulaniemen päällysvesi oli lievästi samentunutta. Typpipitoisuus oli laskenut talvesta mutta fosforipitoisuus pysynyt pääosin samalla tasolla. Ekologisessa luokittelussa fosforipi-

16 12 toisuus (14 µg/l) vastasi hyvää ja kokonaistyppipitoisuus (38 µg/l) erinomaista tilaa (Aroviita, ym. 212). Happitilanne oli hyvä. Fosforipitoisuus ei juuri kasvanut pohjan läheisyydessä. Päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus ilmensivät lievästi rehevää vettä. Veden hygieeninen laatu oli kesällä hyvä. 5.4 Koljonselän vedenlaatu (V12) Pintavesien tila Koljonselällä oli sekä talvella että kesällä melko samanlainen kuin Neulaniemessä. Ravinnepitoisuudet olivat hieman matalammat kesän typpipitoisuutta lukuun ottamatta. Fosforipitoisuudet olivat karuille tai lievästi reheville vesille ominaiset ja hygieeninen vedenlaatu hyvä. Humusleima ja ruskea väri olivat lieviä, ja vesi oli hieman kirkkaampaa kuin Neulaniemessä. Neulaniemeen verrattuna alusveden happitilanne oli Koljonselällä parempi. Happitilanne oli koko vesipatsaassa talvella hyvä ja kesällä jopa erinomainen happipitoisuuden ollessa pohjan läheisessä vedessä 6,4 mg/l. Sähkönjohtavuus pysyi niin ikään alhaisempana. 6. YHTEENVETO Vuonna 216 Tähtiniemen puhdistamon käsittelytulos oli ympäristöluvan käsittelymääräysten ja yhdyskuntajätevesiasetuksen edellyttämän tason mukainen. Puhdistamon toiminta on ollut tehokasta vuonna 213 valmistuneen saneerauksen jälkeen. Vuonna 216 kuormitus oli kuitenkin hieman edellisvuosia suurempaa. Jätevedet johdetaan rehevähköön, humussävytteiseen Oriselkään, jossa jätevedet kerääntyivät talvella suuremman tiheytensä takia alusveteen 1 24 metrin syvyydelle. Tämä näkyi korkeahkoina kokonaistyppipitoisuuksina pohjaa lähestyttäessä. Pääosa typestä oli nitraattimuodossa jätevesien tehokkaan nitrifioinnin takia, eikä happea kuluttavaa ammoniumtyppeä todettu kohonneita pitoisuuksia paitsi aivan pohjan lähellä alkutalvesta. Alusveden happipitoisuus laski lopputalvella mutta tilanne pysyi kokonaisuutena hyvänä. Jätevesillä oli vain hyvin vähäistä vaikutusta happipitoisuuteen nitrifioinnin toimiessa hyvin. Päällysvedessä ei todettu jätevesien vaikutuksia. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella hyvä. Myös kesällä jätevesien vaikutukset näkyivät Oriselän alusvedessä kohonneina typpipitoisuuksina. Loppukesällä maksimit mitattiin 1 metrin syvyydellä, jossa jätevedet tavallisesti leviävät. Tällä syvyydellä oli kuitenkin fosforiminimi, mikä kertoo tehokkaasta jätevesien fosforinpoistosta. Jätevesien aiheuttama hapenkulutus oli melko pientä, ja rehevyydestä johtuvan hapenkulutuksen osuus oli valtaosa kokonaiskulutuksesta. Kesäkuussa happitilanne oli erinomainen ja elokuussakin vielä hyvä. Oriselältä Pappilanselkään laskevan Venehjoen vaikutukset näkyivät talvella Pappilanselän pintavedessä lievänä samenemisena ja ravinteiden lisääntymisenä Neulaniemeen verrattuna. Fosforipitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla. Happipitoisuus oli alentunut alusvedessä sekä talvella että kesällä. Hapetonta vesi ei kuitenkaan ollut eikä sisäisestä kuormituksesta ollut viitteitä. Selviä jätevesien vaikutuksia ei havaittu. Neulaniemessä ravinnepitoisuudet olivat karuille tai lievästi reheville vesille ominaiset. Happitilanne oli talvella tyydyttävä ja kesällä hyvä. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä.

17 13 Koljonselän päällysveden vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä melko samankaltainen kuin Neulaniemessä. Happitilanne oli parempi ollen talvella hyvä ja loppukesällä erinomainen. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Tutkija Asta Laari Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta VIITTEET: Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/212. Koponen H Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto 216. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 752/17, moniste, 7 s. + liitteet. TIEDOKSI: Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi) Pirkanmaan ELY-keskus (anneli.vainonen@ely-keskus.fi) Oriveden kaupunki, tekninen johtaja (antti.jortikka@orivesi.fi) Oriveden kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen (tarja.viteli@orivesi.fi)

18 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/3 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT_titr *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,6 m; Näk.syv. 1, m; Lumi,2 dm; Jää 2 dm; Klo 1:3; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -28 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1,,2 11,5 79 4,2 5,3 6, , 1,6 12, 86 4,8 6, , 1,7 11, 79 4,9 6,8 6, , 1,8 11,4 82 5,4 6, , 2, 1,8 78 5,1 8,2 6, , 2,2 11,5 83 6, 9,4 6, ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,7 m; Näk.syv. 2, m; Lumi,9 dm; Jää 5 dm; Klo 9:4; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5; 1,,5 1,1 7 3,7 4,1 6, , 1,9 1,2 74 2,4 6,6 6, , 2,3 9, 66 2,6 8,3 6, , 2,5 9,2 67 3,1 1,2 6, , 2,6 8,9 66 3,1 11,6 6, , 3,1 3,7 27 3,7 12,4 6, ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 24,9 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 15,8 8,6 87 3,7 4,7 7, , 7,4 7,3 61 2, 6,8 6, , 6,8 7,2 59 2, 6,9 6, , 6,6 7,2 59 2,1 6,9 6, , 6,6 6,4 52 2,3 6,9 6, ORKK / 13A Oriselkä V13A Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1, 15,7 7,8 79 4,8 5,6 7, , 15,7 7,7 78 5,5 5,6 7, , 15,2 7,2 72 1, 12,9 4,4 41 2,9 7,6 6,6 9, , 7,3 2,3 19 1,9 7,7 6, , 7, 2,1 17 1,5 7,7 6, , 6,8 1,9 15 1,9 7,8 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

19 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/3 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT_titr *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m ORKK / 11A Längelmäv V11a Pappilans Kok.syv. 31,9 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5; 1.,6 1,2 71 3,5 4,9 6, ,4 11,2 8 2,8 5,8 6,9 36 8, ,7 9,6 71 1,7 5,8 6,8 33 7, ,8 5, ,2, ,6,21 2 2,9 12, 7,5 51 9,1 15 < ORKK / 11A Längelmäv V11a Pappilans Kok.syv. 31,8 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 16,3 7,5 76 2,9 5,1 7,2 31 6, ,1 7,9 8 3,1 5,1 7,1 31 6, ,2 3,6 31 2,6 5,7 6,5 41 6, ,8 2, ,8 1,9 16 3,1 6,3 6,6 44 7, , ORKK / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 33, m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 1:4; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5; 1.,3 12,3 85 2,5 5,7 7, 4 9, ,5 11,9 85 1,3 5,4 7, 7, ,9 1,7 77 1,9 5,7 6,9 27 6, ,6 3, , 3,1, ,5 7,2 53 7,9 11 < ORKK / 11 Neulaniemi V11 Kok.syv. 33,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 14:2; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 16,3 8,1 83 3,5 5, 7,2 28 5, ,8 8, 81 5,4 7,1 5, , 3,1 27 5,6 5,5 6,5 38 6, ,8 2, ,8 2,7 23 8,7 5,6 6,5 43 6, , ORKK / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 45,5 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi,9 dm; Jää 3 dm; Klo 12:4; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5; 1.,8 11,5 8 1,2 4,6 7, 35 8, ,9 11, ,2 11,3 82 1,9 4,8 6,9 32 7, ,6 1, ,8 9,6 71 1,6 4,8 6,8 8, ,5 3,3 3, ,2 6,5 59 8, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

20 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/3 Oriveden kaupungin purkuv. (ORKK) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *KHT_titr *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg/m ORKK / V12 Koljonselkä V12 Kok.syv. 46,8 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 16:2; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 16,5 8,4 86 2,3 4,4 7,2 35 7, ,8 8, ,8 6,2 52 1,4 4,6 6,5 36 7, ,1 6, ,9 6,5 53 1, 4,6 6,5 7, ,8 6,4 53 1,1 4,6 6,5 38 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

21

22 Liite 3 kg/d 1 ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo BHK-kuormitus kg/d 3,5 ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo Fosforikuormitus , 2,5 2, 1,5 1,,5, kg/d ORIVEDEN KAUPUNKI, Tähtiniemen puhdistamo Typpikuormitus