Työhygieeninen selvitys isoilla työkoneilla VR:n ratatyömailla kesällä 2010

Transkriptio

1 Oy VR-Rata Ab Katja Pekkanen Ratapihantie HELSINKI Työhygieeninen selvitys isoilla työkoneilla VR:n ratatyömailla kesällä 2010 Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki puh , faksi Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella

2 1 (20) TYÖHYGIEENINEN SELVITYS ISOILLA TYÖKONEILLA VR:N RATATYÖMAILLA KESÄLLÄ 2010 Tiivistelmä Työhygieenisen selvityksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden altistumista hengitysilman epäpuhtauksille, melulle ja tärinälle Oy VR-Rata Ab:n ratatyömailla, joissa käytössä oli isot työkoneet. Ilman epäpuhtaudet Ratatyömaiden ulkotyöntekijöiden hengitysvyöhykkeillä ja ilmastoimattomassa pyöräkuormaajassa epäorgaanisen pölyn pitoisuudet olivat HTP-arvoon nähden merkittäviä (yli 50 % HTP-arvosta). Työmaakoneiden ohjaamoissa ja ilmastoidussa pyöräkuormaajassa pölypitoisuudet olivat pieniä, joten ohjaamoiden työntekijöiden altistuminen jää vähäiseksi. Isoilla työmaakoneille tehtävät vuoron aikaiset työajat vaihtelevat suuresti. Näin ollen altistuminen ja HTP-arvoihin verrattavissa oleva altistumispitoisuus riippuu suuresti tehdystä työajasta. Myös käsiteltävän sepelin/hiekan laatu vaikuttaa altistumiseen. Toivala-Siilinjärvi -työmaalla näytteistä todettiin kvartsia, kun Ilmalan työmaalla ei missään näytteessä todettu kvartsia. Koska altistuminen riippuu sekä työajasta että kulloisenkin työmaan maaperästä, eivät yksittäiset mittaukset ole yleistettävissä. Ulkotyöntekijöillä mitatut pöly- ja kvartsipitoisuudet olivat HTP-arvoihin nähden kuitenkin niin suuria, että suosittelemme ulkotöihin hengityksensuojaimia (P2-luokan suodatin). Suosittelemme myös kaikkiin työkoneiden ohjaamoihin ja pyöräkuormaajien hytteihin ilmastointia ja pölyn suodatusta. Melu Melulle altistuminen oli suurinta sepelinpuhdistuskoneella ja vaihteentukemiskoneella, joilla ylempi toiminta-arvo, 85 db, ylittyi useimmissa tehtävissä. Melutaso sepelin kuormauspaikalla ja sepelinpudotuksessa ylittää 85 d. Muilla koneilla ajoittainen altistuminen yli 80 db, eli alemman toiminta-arvon ylittävälle melulle on mahdollista. Päiväkohtainen altistumisaika voimakkaimmalle melulle ratkaisee päivittäisen melualtistustason. Sepelinpuhdistuskoneella työskentelevät altistuvat toistuvasti db melutasoille. Yhtä suuria ajoittaisia melutasoja esiintyi manuaalisissa ratatöissä, esimerkiksi ratakiskon katkaisussa. Tällöin jatkuva suojautuminen riittävän tehokkailla, aina hyväkuntoisilla kuulonsuojaimilla on tärkeää. Muista koneista poiketen vaihteentukemiskoneella myös hyteissä enimmäkseen työskennelleiden työntekijöiden melualtistustaso ylitti alemman tai ylemmän toiminta-arvon ja melutaso hyteissä on suuren osan ajasta yli 80 db. Sisätilojen eristys- ja vaimennusmahdollisuudet tulisi selvittää ja tähän tulisi kiinnittää huomiota myös kalustoa uudistettaessa. Tärinä Mittausten perusteella työskentely tutkituilla ratatyökoneilla ei aiheuta merkittävää kehotärinäaltistusta. Työntekijöiden kokemuksen mukaan tärinätaso kuitenkin vaihtelee kulloisenkin työmaan maaperän mukaan, joten yksittäinen mittaus yhdellä työmaalla ei ole yleistettävissä.

3 2 (20) Sisällysluettelo 1 Yleistä Olosuhteet Toivala-Siilinjärvi -työmaa Ilmalan työmaa Menetelmät Ilman epäpuhtaudet Melu Tärinä Vertailuarvot Ilman epäpuhtaudet Melu Tärinä Tulokset ja niiden tarkastelu Ilman epäpuhtaudet Melu Tärinä Riskitason arviointi Ilman epäpuhtaudet Melualtistus Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Ilman epäpuhtaudet Melu Tärinä Viitteet... 19

4 3 (20) 1 Yleistä Työhygieenisen selvityksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden altistumista hengitysilman epäpuhtauksille, melulle ja tärinälle Oy VR-Rata Ab:n ratatyömailla, joissa käytössä oli isot työkoneet. Hengittyvän pölyn ja kvartsin pitoisuuksia sekä työvuoron aikaisia meluannoksia mitattiin sekä työntekijöiden hengitys- /kuulovyöhykkeiltä että kiinteistä mittauspisteistä koneiden hyteistä ja ulkopuolelta. Tärinämittaukset tehtiin työkoneiden hyteistä. Mittauskohteita ja -suunnitelmaa käytiin läpi alkupalaverissa yhteistyössä Oy VR-Rata Ab:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Oy VR-Rata Ab:lta paikalla olivat Katja Pekkanen, Jarmo Nyberg ja Teuvo Majamäki. Työterveyslaitoksesta palaverissa olivat Tapani Tuomi, Erkko Airo ja Katriina Puttonen. Mittauskohteiksi valittiin Toivala-Siilinjärvi -ratatyömaa ja Ilmalan ratatyömaa Katja Pekkanen Oy VR-Rata Ab:sta oli selvityksen yhdyshenkilö. Työhygieenikot Henna Kinnari ja Erkko Airo Työterveyslaitoksen Helsingin aluetoimipisteestä sekä erikoismittaushygieenikko Juhani Rautiainen Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipisteestä tekivät selvityksen mittauksineen. Henna Kinnari on laatinut lausuntoon ilman epäpuhtauksien osion ja Erkko Airo melu- ja tärinäosiot. 2 Olosuhteet Ilman epäpuhtauksia sekä melua ja tärinää mitattiin taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Mittauskohteet ja mitatut kappalemäärät Mittauspaikka Hengittyvä Pölyn pöly alveolijae Kvartsi Melu Tärinä Toivala-Siilinjärvi työmaa Sepelinpuhdistuskone 4 hv, 1 kp 4 hv, 1 kp 2 hv, 1 kp 4 hlö Sepeliharja 2 hlö Linjatukemiskone 3 hlö x Sepelöintiyksikkö / sepelinlaskukone 1 hv 1 hv 1 hv 3 hlö Sepelin kuormaus 1 hv, 1 kp 1 hv, 1 kp 1 hv, 1 kp 1 hlö, 1 kp Stabilisaattori 2 hlö x Ilmalan työmaa Vaihteentukemiskone 1 hv, 1 kp 1 hv, 1 kp 1 hv 3 hlö Ratatyöt 1 hv 1 hv 1 hv 1 hlö Sepelöinti 1 hv/kp 1 hv/kp 1 hv/kp 1 hlö hv = hengitysvyöhykenäyte, kp = kiinteän pisteen näyte Sepeliharjan pöly- ja kvartsinäytteet jäivät keräämättä huonojen sääolosuhteiden takia.

5 4 (20) Työntekijät eivät käyttäneet hengityksensuojaimia kummallakaan työmaalla missään työtehtävissä. Muut työhön liittyvät huomiot on kirjattu tulosliitteen (liite 1) taulukoihin. Työvuorojen aikaiset altistumisajat on kerrottu kappaleissa 4.1 ja 5.1. Tiedossamme ei ollut työntekijöiden ratatyöpäivien osuutta vuosittaisesta työajasta tai työntekijöiden altistumista muissa työtehtävissä. 2.1 Toivala-Siilinjärvi -työmaa Ilmatieteen laitoksen Kuopion lentoaseman sääaseman mukaan sääolot mittausten aikana olivat taulukon 2 mukaiset. Ensimmäisenä mittausyönä ei satanut. Toisena mittausyönä sepelin kuormauksen aikana satoi osan mittausaikaa ,4 8,4 6,3 6,7 12,6 11,5 10,2 10, ,8 1013,8 1014,3 1014,7 1015,1 1015,7 1015,1 1015, tuulen nopeus m/s ,6 2,6 1, Ilmalan työmaa Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen sääaseman mukaan sääolot mittausten aikana olivat taulukon 3 mukaiset. Mittausten aikana ei satanut. Taulukko 2. Sääolot Kuopion lentoaseman sääasemalla pvm klo lämpötila C suhteellinen kosteus % ilmanpaine mbar tuulen suunta Taulukko 3. Sääolot Kaisaniemen sääasemalla pvm klo lämpötila C suhteellinen kosteus % ilmanpaine mbar tuulen suunta , , , , , , , ,8 117 tuulen nopeus m/s 4,6 6,1 5,8 7,3 Muut työhön liittyvät huomiot on kirjattu tulosliitteen (liite 1) taulukkoon.

6 5 (20) 3 Menetelmät 3.1 Ilman epäpuhtaudet Ilmanäytteiden keräys- ja määritysmenetelmät olivat taulukon 4 mukaiset. Taulukko 4. Käytetyt mittaus- ja analyysimenetelmät Mitattu aine Hengittyvä pöly Pölyn alveolijae Kvartsi Pölyn jakeiden jatkuva mittaus Näytteen keräysmenetelmä näytekeräin IOM-keräin, selluloosaasetaattisuodatin MP-keräin ja sykloni, selluloosaasetaattisuod. suora osoitus pumppu/laite Ladattava pumppu, virtaus 2 l/min Ladattava pumppu, virtaus 2,75 l/min Ladattava pumppu, virtaus 2,75 l/min Grimm ja TSI Sidepak AM510 -aerosolimittarit Analyysimenetelmä 1 Eurooppalaisen kvartsisopimuksen edellyttämä mittaustapa, /1/ Mittayksikkö Viite Gravimetrinen mg/m 3 SFS-EN 481/1993, ISO 7708, TY-TY-003 Gravimetrinen mg/m 3 481/1993, ISO 7708, SFS-EN TY-TY-003 MP-keräin ja sykloni, selluloosaasetaattisuod. Infrapunaspektrometrinen (FT-IR) Laser-säteen sirontaan perustuva mittaus mg/m 3 mg/m 3 TY01-TY Hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien mittasuureet ilmenevät Euroopan standardisoimiskomitean standardissa EN 481 (Workplace Atmospheres - Size Fraction Definitions for Measurement of Airborne Particles). Standardissa on yksilöity hiukkaskoon mukaiset jakeet, joita käytetään arvioitaessa työpaikan ilman hiukkasmaisten epäpuhtauksien aiheuttamaa terveysvaaraa. Hiukkaskoolla on ratkaiseva vaikutus siihen, mihin osaan hengityselimiä hiukkaset pääsevät ja kertyvät sekä siihen, mitä terveyshaittaa ne voivat aiheuttaa. Tämän huomioimiseksi on erikokoisia hiukkasia sisältävä pöly jaettu kolmeen jakeeseen. hengittyvä jae (kertyy minne tahansa hengityselimiin) keuhkojae tai torakaalinen jae (kertyy kurkunpään alapuolelle ja keuhkoihin) alveolijae (kertyy värekarvattomalle alueelle eli alveolialueelle). Yleensä mitataan joko hengittyvää pölyä tai alveolijaetta (< 5 µm), joka kvartsin ollessa kyseessä kuvaa parhaiten pölyn haittavaikutuksia. 3.2 Melu Työterveyslaitoksen Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus on akkreditoitu testauslaboratorio T013 (FINAS-akkreditointipalvelut, EN ISO/IEC 17025). Selvityksen analyyseistä hengittyvän ja alveolijakeisen pölyn sekä kvartsin analyysit kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Tulosten tarkastelu, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset eivät ole akkreditoituja. Melualtistusmittaukset tehtiin Larson Davis 705 meluannosanalysaattoreilla soveltaen standardin SFS-4578 mukaista seurantamenetelmää. Meluannosmittareilla voidaan määrittää mittausjakson keskiäänitaso (L Aeq ) sekä äänitason vaihtelu ja C-painotettu

7 6 (20) huippuäänitaso. Mittaustuloksista on määritetty melualtistustaso VNa 85/2006 edellyttämällä tavalla. Sepelinpuhdistuskoneen, stabilisaattorin sekä linja- ja vaihteentukemiskoneen ulkopuolisilla työskentelyalueilla tehtiin paikallisia äänitasomittauksia melualueiden määrittämiseksi koneiden ympärillä. Mittaukset tehtiin Brüel & Kjaer 2260 meluanalysaattorilla. Mittauksessa määritettiin keskiäänitaso (L Aeq ) 30 s 2 min ajalta eri puolilta viiden metrkin viiden metrin etäisyydellä koneesta. Täydentäviä mittauksia tehtiin muilla etäisyyksillä. Mittaustuloksista on laskettu koneita ympäröivät 85 db melualueet/etäisyydet soveltaen melun etäisyysvaimentuman peruslaskentakaavoja. 3.3 Tärinä Tärinämittaukset tehtiin Svan 948 -tärinäanalysaattorilla ja kolmisuuntaisella istuinanturilla. Mittauksessa määritettiin painotettu tärinäkiihtyvyyden taso pituus-, poikittais- ja pystysuunnissa, ja mittaustuloksesta sekä tärinäaltistuksen kestosta voidaan määrittää tärinäaltistuksen taso VNa 48/2005 edellyttämällä tavalla. Mittausmenetelmä ja tulosten tarkastelu perustuu standardiin ISO (1997). 4 Vertailuarvot 4.1 Ilman epäpuhtaudet Valtioneuvoston asetus (715/2001) kemiallista tekijöistä työssä edellyttää altistumisen luonteen ja määrän selvittämistä niin, että turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat vaarat voidaan arvioida ja tarpeelliset torjuntatoimenpiteet tehdä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2009:11 "HTP-arvot 2009, Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet" on annettu mitatuille ilman epäpuhtauksille taulukon 5 mukaiset ohjeraja-arvot kahdeksan tunnin (HTP 8h ) ja 15 minuutin (HTP 15min ) keskipitoisuuksina. HTP-arvot ovat pienimpiä ilman epäpuhtauspitoisuuksia, jotka ministeriön arvion mukaan voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle. Taulukko 5. HTP-arvot mitatuille ilman epäpuhtauksille mitattu altiste HTP 8h HTP 15min mittayksikkö kvartsi (piioksidi, kiteinen) Huom. 0,05 - mg/m 3 alveolijae epäorgaaninen pöly 10 - mg/m 3 hengittyvä jae Pölyn alveolijakeelle ei ole HTP-arvoa. Alveolipöly on uusien käsittelyyn otettavien nimikkeiden joukossa vuoden 2011 HTP-luetteloon. Silloin, kun työ kestää arvioinnin kohteena olevana työpäivänä pitemmän tai lyhyemmän ajan kuin 8 tuntia tai, kun mittauksissa näytteenottoaika on 8 tunnista eroava, ei mittaustuloksia verrata suoraan 8 tunnin HTP-arvoon, vaan

8 7 (20) mittaustuloksista ja muusta tiedosta arvioidaan työntekijän työpäivän hengitysaltistuksen kanssa yhtä suuren altistuksen aiheuttava 8 tunnin keskipitoisuus. Työpäivän aikainen keskipitoisuus, jota voidaan verrata HTP 8h -arvoon, lasketaan eri työtehtävissä mitattujen pitoisuuksien ja työtehtäviin käytetyn ajan perusteella seuraavasti: C 8h = (C 1 T 1 + C 2 T 2 + C 3 T C n T n ) / 8h C n = keskipitoisuus aikavälillä n T n = aikavälin n pituus Toivala-Siilinjärvi -työmaalla työntekijät tekivät mitatussa vuorossa töitään n. 1,5-4,5 tunnin ajan. Loppuvuoron ajalta on oletettu, ettei altistusta tapahdu ja kahdeksan tunnin altistumispitoisuudet on laskettu em. kaavan tavoin liitteeseen 2. Ilmalan työmaalla tehtiin työtä koko 8 tunnin vuoro, jossa on n. 7 tuntia työtä ja 1 tunti taukoja (ruoka- ja kahvitauot). Myös Ilmalan osalta kahdeksan tunnin altistumispitoisuudet on laskettu em. kaavan tavoin liitteeseen Melu Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työntekijä on suojattava voimakkaalta melulta ja tärinältä. Valtioneuvoston asetuksen (85/2006) mukaan työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle ja sen mukaisesti tunnistettava melua aiheuttavat tekijät, arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän melulle altistuminen sekä huolehdittava siitä, että melualtistuksesta aiheutuvat vaarat ja haitat vähennetään mahdollisimman alhaiselle tasolle ottaen huomioon tekninen kehitys ja vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käytettävissä olevat toimenpiteet. Melualtistuksen ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä on huomioitava mm. seuraavat seikat: vähemmän melualtistusta aiheuttavat työmenetelmät, sellaiset asianmukaiset työvälineet, jotka aiheuttavat työn luonne huomioon ottaen mahdollisimman vähän melua, työvälineiden, työpaikan ja työpaikalla käytettävien laitteiden ja niihin liittyvien järjestelmien huolto- ja kunnossapito-ohjelmat, työpaikkojen ja työpisteiden suunnittelu, melun tekninen vähentäminen esimerkiksi vaimennusta, eristystä, melusuojia, kapselointia tai ääntä absorboivaa kattamista käyttäen sekä melualtistuksen keston ja voimakkuuden rajoittaminen. Päivittäisen melualtistuksen (L EX,8h ) alempi toiminta-arvo on 80 db ja äänen huippupaineen (L Cpeak ) alempi toiminta-arvo on 135 db (112 Pa). Alemman toimintaarvon ylittyessä työntekijöiden on saatava käyttöönsä kuulonsuojaimet ja opastusta melun mahdollisista haitoista sekä heillä on oikeus päästä kuulontarkastukseen. Melualtistuksen ylempi toiminta-arvo on 85 db ja äänen huippupaineen 137 db (135 Pa). Mikäli melualtistus vastaa ylempää toiminta-arvoa tai ylittää sen, työntekijöiden on käytettävä kuulonsuojaimia ja työnantajan on järjestettävä

9 8 (20) määräaikainen kuuloseuranta. Lisäksi työnantajan on tällöin laadittava ja käynnistettävä meluntorjuntaohjelma, jonka tavoitteena on alentaa melualtistus mahdollisimman alhaiselle tasolle. Kuulonsuojaimia valittaessa on huomioitava niiden sopivuus sekä työssä vallitsevien meluolojen että henkilökohtaisen käytettävyyden kannalta. Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 db ja äänen huippupaineen rajaarvo 140 db (200 Pa). Raja-arvoja sovellettaessa otetaan huomioon työntekijän käyttämien kuulonsuojainten vaimentava vaikutus, eikä korvaan kohdistuva melualtistus saa ylittää raja-arvoa missään olosuhteissa. Työssä, jossa työntekijän päivittäinen altistuminen melulle vaihtelee huomattavasti työpäivästä toiseen, voidaan raja-arvojen soveltamisessa käyttää päivittäisen arvon sijasta viikoittaista keskiarvoa. Taulukko 6. Kuulolle haitalliseksi tunnetut päivittäiset melussaoloajat. Kuulontarkkailu on tarpeen silloin, kun nämä turvallisuusrajat ylitetään. äänitaso (db) altistusaika 85 8 h 88 4 h 91 2 h 94 1 h min min min min min min 115 alle 1 min 4.3 Tärinä Kehotärinälle on Valtioneuvoston asetuksessa 48/2005 määritetty toiminta-arvo 0,5 m/s 2 ja raja-arvo 1,15 m/s 2 määritettynä kahdeksan tunnin nimellisen työpäivän keskimääräisenä tärinätasona. Työntekijän tärinäaltistuksen ylittäessä toiminta-arvon työnantajan on laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää tärinäaltistus ja siihen liittyvät vaarat mahdollisimman alhaiselle tasolle. Tärinän torjunnassa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi työmenetelmien ja työvälineiden valintaan, niin että ne aiheuttavat kyseisen työn huomioiden mahdollisimman vähän tärinää, sekä tärinän huomioiminen työpaikan, -pisteiden suunnitteluun.

10 9 (20) Tärinäaltistuksen raja-arvon ylittyessä työnantajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. 5 Tulokset ja niiden tarkastelu 5.1 Ilman epäpuhtaudet Mittaustulokset esitetään liitteen 1 taulukoissa. Näytteet kerättiin ratatöiden aikana, joten määritetyt epäpuhtauspitoisuudet kuvaavat töiden aikaista keskipitoisuutta mittauspäivän kaltaisissa olosuhteissa. Kohdan 4.1 kaavan mukaan lasketut 8 tunnin HTP-arvoon verrattavissa olevat altistumispitoisuudet ja niiden vertailu raja-arvoon on laskettu liitteen 2 taulukoihin. Arvioidut altistumistasot on esitetty mittauspäivän kaltaisille työvuoroille, jolloin Toivala-Siilinjärvi -työmaalla tehtiin työtä n. 1,5-4,5 h ja lopputyövuoron osalta on arvioitu, ettei altistumista tapahdu. Ilmalan työmaalla tehtiin työtä koko 8 tunnin vuoro, jossa on n. 7 tuntia työtä ja 1 tunti taukoja (ruoka- ja kahvitauot). Liitteeseen 2 on Toivala-Siilinjärvi -työmaan osalta laskettu altistumistasot myös koko 8 tunnin vuorolle (7 h töitä, 1 h taukoja). Liitteessä 3 esitetään pölypitoisuuksien kuvaajia koneiden hyteistä ja sepelin laskijan hengitysvyöhykkeeltä. Toivala-Siilinjärvi -työmaa Sepelinpuhdistuskoneen työntekijät tekivät mittauspäivänä töitä n. 4,5 h. Tästä ajasta laskettuna hengittyvän pölyn kahdeksan tunnin altistumispitoisuudet ovat konemiehillä %, rataesimiehellä 16 % ja kuljettajalla 2 % HTP 8h -arvosta. Vastaavasti kvartsin pitoisuudet ovat konemiehillä % ja rataesimiehellä 12 % kvartsin HTP-arvosta. Kuljettajalla kvartsin pitoisuus jäi alle menetelmän määritysrajan ollen alle 9 % HTP 8h -arvosta. Sepelinpuhdistuskoneen ohjaamossa pölypitoisuus oli raja-arvoon verrattuna pieni (n. 7 % HTP-arvosta). Liitteen 3 kuvaajasta nähdään kuitenkin hetkittäisiä korkeitakin pölypiikkejä, jotka voivat johtua mm. ohjaamon oven pitämisestä auki. Mittauspäivänä sepelin kuormaajan ja sepelin laskijan työajat olivat vain. n. 1,5-2 h. Näille ajoille laskettuna kahdeksan tunnin altistumispitoisuudet jäävät pieniksi. Hengittyvän pölyn altistumispitoisuus on korkeintaan 2 % epäorgaanisen pölyn HTP 8h - arvosta. Kvartsin pitoisuudet jäivät alle menetelmän määritysrajan ollen alle 12 % HTP 8h -arvosta. Sepelöintiyksikön ohjaamossa pölypitoisuudet olivat hyvin pieniä pysyen alle 0,5 mg/m 3 (alle 5 % HTP 8h -arvosta) koko mittausten ajan (ks. kuvaaja liitteestä 3), keskiarvon ollessa 0,04 mg/m 3. Mittauspäivänä työntekijöiden altistumisjaksot olivat melko lyhyitä, vain n. 1,5 4,5 h. Mikäli työtä tehdään koko kahdeksan vuoron ajan, jossa on työtä n. 7 tuntia ja n. tunti taukoja, ovat HTP-arvoihin verrattavat altistumispitoisuudet suurempia kuin mittauspäivälle lasketut. Näin lasketut pitoisuudet on esitetty liitteen 2 taulukossa.

11 10 (20) Ilmalan työmaa Ilmalan työmaalla tehtiin kaikkia mitattuja töitä lähes koko vuoron ajan. Näin ollen ulkomiehen kahdeksalle tunnille laskettu hengittyvän pölyn altistumispitoisuus oli 54 % epäorgaanisen pölyn HTP 8h -arvosta. Pyöräkuormaajan kuljettajan altistumispitoisuus oli vastaavasti 59 % ja vaihteentukemiskoneen ulkotyöntekijän 46 % HTP-arvosta. Vaihteentukemiskoneen ohjaamon työntekijöiden altistumispitoisuus oli arviolta 5 % HTP-arvosta. Liitteen 3 kuvaajasta nähdään kuitenkin hetkittäisiä korkeitakin pölypiikkejä (yli 4 mg/m 3 ), jotka voivat johtua mm. ohjaamon oven aukaisuista. Kaikki mitatut kvartsipitoisuudet jäivät alle menetelmän määritysrajan ollen alle 26 % kvartsin HTP 8h -arvosta. 5.2 Melu Melualtistusmittausten perustulokset on esitetty taulukoissa 7 ja 8 ja lisätuloksia ja - tietoja, esimerkiksi äänitason vaihtelun kuvaaja, on liitteessä 5. Mittausajat olivat 1,5 6 tuntia. Yli neljän tunnin mittaukset kuvaavat hyvin työvuoron melualtistusta. Osa altistumismittauksista Toivalassa tehtiin työn rytmityksen ja aikataulujen vuoksi lyhytkestoisina. Tällöin päivittäinen melualtistuksen vaihteluväli on arvioitu tapauskohtaisesti, ja tulkintaan vaikuttaa, katsotaanko mittauksen olevan näyte kyseisen tehtävän tavanomaista melulle altistumista (mutta altistumisaika voi myös olla pidempi kuin mittausaika) vai tehtiinkö mittauksen aikana tehtävään liittyvät meluisat työvaiheet ja muu osa vuorosta on vähämeluista. Lyhytkestoisissa mittauksissa on ilmoitettu erikseen mittausjakson keskiäänitaso (L Aeq ) sekä vastaava melualtistustaso normitettuna kahdeksan tunnin työvuoron ajalle. Mikäli altistumisaika esimerkiksi päivittäisen vaihtelun vuoksi on suurempi kuin mittauspäivänä, kuvaa mittauksen keskiäänitaso altistustasoa. Taulukko 7. Melualtistusmittausten tulokset Toivala-Siilinjärvi -työmaalla. L Aeq on mittausjakson keskiäänitaso ja L EX,8h on vastaava melualtistustaso normitettuna kahdeksan tunnin työpäivälle. Työntekijä, tehtävä, mittauskohde L EX,8h L Aeq Muuta sepelöintiyksikkö: Timo Pelkonen, TKA-kuljettaja <2 h Matti Myllymäki, sepelinpudottaja, vaunussa ,5 h NN, sepelinpudottaja, vaunun sivulla ,5 h sepelin kuormaus: Seppo Kokkonen, pyöräkuormaajan kuljettaja, kuormaus ,5 h sepelin kuormauspaikka, kiinteä piste ,5 h sepeliharja: Jari Nenonen, työstä vastaava ,5 h Seppo Kalliotuuli, koneenhoitaja ,5 h

12 11 (20) Työntekijä, tehtävä, mittauskohde L EX,8h L Aeq Muuta sepelinpuhdistuskone: Timo Koski, rataesimies 95 Kimmo Vulli, konemies 91 Ari Peurala, konemies 93 Matti Mukkala, konemies 98 stabilisaattori: Reima Oksman, pääkäyttäjä 81 Jorma Turunen, koneenkäyttäjä 78 linjatukemiskone: Markku Tauru, työnjohtaja 78 Tero Tynys, konemies, kuljettaja 73 Pasi Markkanen, konemies, ulkona 74 Taulukko 8. Melualtistusmittausten tulokset Ilmalan työmaalla. L Aeq on mittausjakson keskiäänitaso ja L EX,8h on vastaava melualtistustaso normitettuna kahdeksan tunnin työpäivälle. Työntekijä, tehtävä, mittauskohde L EX,8h L Aeq Muuta vaihteentukemiskone: Jouni Ostrovski, etuhytti 83 Heikki Laitinen, toppahytti, 1. toppaaja 85 Antti Mutikainen, ulkomies 89 Timo Martikainen, sepelöinti, pyöräkuormaaja 78 Tommi Elonen, ratatöitä 96 impulsseja Linjatukemiskonetta lukuun ottamatta kaikilla tutkituilla isoilla koneilla melualtistus voi ylittää alemman toiminta-arvon, 80 db, ainakin osassa tehtävistä. Sepelinpudotuksessa, sepelinpuhdistus- ja vaihteentukemiskoneilla sekä manuaalisissa ratatöissä ylempi toiminta-arvo, 85 db, ylittyy tai se on mahdollista. Sepelöintiyksilöllä ja sepelin kuormauksessa melu syntyy sepelin käsittelystä, mutta itse koneiden melu ei aiheuta merkittävää melualtistusta. Pyöräkuormaajan kuljettajien melualtistustaso oli hieman yli tai alle 80 db. Sepeliyksikön kuormaus on meluisampaa kuin sepelöinti suoraan rakenteeseen. Kuormauksen aikana melutaso on korkea, pyöräkuormaajan ohjaamossa noin 90 db ja ulkopuolella noin 100 db. Melutaso on suuri erityisesti kunkin vaunun täytön alkaessa ensimmäisten sepelikauhallisten ajan. Sepelöintiyksiköllä, sepelinkuormauksessa sekä sepeliharjalla työskentelyaika mittauspäivänä oli lyhyt ja tulosten tulkintaan vaikuttaa mahdollinen työskentelyajan vaihtelu:

13 12 (20) Esimerkiksi sepelinpudottajien melualtistuksen kannalta merkittävä sepelinpudotus kesti mittauspäivänä alle 1,5 h ja muu osa työajasta oli suhteellisen vähämeluista, ja työvuoron melualtistustaso oli db (taulukon 2 L EX -sarake). Mikäli meluisan työvaiheen ajallinen kesto kasvaa, on melualtistustaso nyt mitattua korkeampi. Samoin sepeliharjalla oli melutason vaihtelun kuvaajan mukaan joitakin 90 db jaksoja, jotka liittyvät ajoittaiseen työskentelyyn ohjaamohytin ulkopuolella. Näiden jaksojen toistuvuus ja kesto vaikuttavat huomattavasti melualtistukseen, eikä 1,5 tunnin mittausaikaa tältä osin voi pitää edustavana. Melualtistustaso voi siis olla korkeampi kuin mitattu 81 db. Sepelinpuhdistuskoneella kaikkien työntekijöiden melualtistus ylitti ylemmän toimintaarvon. Ketjun lähellä melutaso on yli 100 db ja meluannosmittausten tulosten (ks. liite 5, kuvaajat) mukaan useat työntekijät työskentelevät meluisimmilla alueilla useita kertoja vuoron aikana. Kuvassa 1 on esitetty melun taajuusjakauma sepelinpuhdistuskoneen ketjun lähellä mitattuna. Tietoa melun taajuussisällöstä voi hyödyntää kuulonsuojainten valinnassa. Kuva 1. Sepelinpuhdistuskoneen meluspektri ketjun luona. A-painotettu äänitaso (L Aeq ) oli 102 db ja C-painotettu äänitaso (L Ceq ) 104 db. Seuraavissa kuvissa 2-5 on esitetty mittauksiin ja laskentaan perustuvat melualueet, 85 db, 91 db (ja 97 db) melualueet tutkittujen isojen ratatyökoneiden ympärillä. Useimpien koneiden pääasiallinen melunlähde on koneen keskellä, minkä lisäksi moottorit, generaattorit yms. laitteet aiheuttavat melua koneen etu- ja takaosissa.

14 13 (20) Kuva 2. Melualueet sepelinpuhdistuskoneen ympärillä. Melun leviämisen epäsymmetrisyys aiheutuu ylimääräisen maa-aineksen poistokuljettimen äänistä koneen oikealla sivulla. Kuva 3. Stabilisaattori melualuekuvaajat. Melutaso ylitti 91 db koneen toimilaitteen läheisyydessä.

15 14 (20) Kuva 4. Melualueet linjatukemiskoneen ympärillä. Kuva 5. Melualueet vaihteentukemiskoneen ympärillä. Harja ei ollut käytössä mittauksia tehtäessä.

16 15 (20) 5.3 Tärinä Tärinämittaukset tehtiin stabilisaattorissa hytin lattiasta ja työskentelyistuimelta sekä linjatukemiskoneessa ns. toppajakkaralta eli istuimelta, jota käytetään nimenomaan tukemistyön aikana. Tärinätason mittaukset tehtiin 0,5 1,25 tunnin kestoisina sinä aikana, jolloin koneet tekivät nimellistä työtehtäväänsä mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Mittaukseen ei sisältynyt siirtoajoa. Mitattu kone Tärinäkiihtyvyys a w, m/s 2 Suunta Linjatukemiskone 0,28 pystysuunta (z) Stabilisaattori - istuin 0,20 poikittainen (y) - lattia 0,12 pystysuunta (z) Mitatut tärinätasot alittavat alemman toiminta-arvon, joten tavanomaisen työpäivän aikana myös laskennallinen tärinäaltistustaso alittaa tärinäaltistuksen toiminta-arvon. 6 Riskitason arviointi 6.1 Ilman epäpuhtaudet Liitteessä 4 esitetään standardiin BS 18004:2008 pohjautuva, yksinkertainen kemikaaliriskien luokittelu. Se on tarkoitettu apukeinoksi työpaikoille, työsuojeluorganisaatioille ja työterveyshuolloille, jotta riskit saadaan luokiteltua tärkeysjärjestykseen ja tarvittavat hallintatoimenpiteet saadaan kohdennettua oikeisiin kohteisiin. Tällä tapaa tehty kemikaaliriskien arviointi täyttää Valtioneuvoston asetuksen 715/2001 vaatimukset, mutta ei ole tieteellinen, toksikologinen terveysriskien arvio. Luokituksessa kemikaalien aiheuttamien haittojen vakavuus (seuraukset) arvioidaan varoituslausekkeiden (R-lausekkeet) avulla tai näiden puuttuessa vastaavan arvion perusteella. Hengitysteitse altistumisen seurauksena syntyvien terveyshaittojen todennäköisyys arvioidaan mitattujen pitoisuuksien perusteella. Ihoaltistuksen aiheuttamien terveyshaittojen todennäköisyys voidaan arvioida mm. kemikaalin käyttökertojen mukaan. Pitkäaikainen altistuminen kvartsille (kiteinen piidioksidi) voi aiheuttaa silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta. Kansainvälinen syövän tutkimuslaitos (IARC) on luokitellut kiteisen piidioksidipölyn ihmisille karsinogeeniseksi (karsinogeenisuusryhmä 1). Tämän perusteella kvartsi luokitellaan liitteen 4 taulukon mukaan vakavia terveysvaikutuksia aiheuttavaksi hengitysteitse tapahtuvassa altistumisessa. Epäorgaaninen pöly luokitellaan vähäisiä terveysvaikutuksia aiheuttavaksi. Riskiluokittelun tulisi perustua päivittäiseen keskimääräiseen altistumiseen. Tässä tapauksessa ei ole huomioitu ratatyöpäivien osuutta kaikista vuosittaisista työpäivistä eikä ratatyöntekijöiden altistumista muissa työtehtävissä.

17 16 (20) Toivala-Siilinjärvi Mittauspäivän kaltaisissa olosuhteissa lasketut kvartsin kahdeksan tunnin altistumispitoisuudet sepelinpuhdistuskoneen ulkotyöntekijöiden hengitysvyöhykkeellä ovat % raja-arvosta. Näin ollen taulukon mukaan kvartsin aiheuttamien vakavien terveyshaittojen takia riski luokitellaan merkittäväksi ja toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi ovat välttämättömiä. Sepelin kuormaajan ja sepelinlaskijan työajat olivat n. 1,5-2 h, jolloin kahdeksalle tunnille lasketut altistumispitoisuudet jäävät pieniksi. Myös koneiden ohjaamoiden työntekijöiden/kuljettajien altistumispitoisuudet jäävät pieniksi l. alle 10 %:iin rajaarvosta. Kvartsin aiheuttamien vakavien terveyshaittojen takia riski luokitellaan kuitenkin aina vähintään kohtalaiseksi. Ilmala Ilmalassa ei missään näytteessä todettu kvartsia, vaikka pölypitoisuudet olivat melko suuria. Ilmalan sepelihiekka ei siis todennäköisesti sisällä kovin suurta määrää kvartsia. Näin ollen riskinarviointi Ilmalan osalta on tehty mitattujen epäorgaanisen pölyn pitoisuuksien mukaan. Mittauspäivän kaltaisissa olosuhteissa sepelöinnin pyöräkuormaajan kuljettajan sekä ulkomiehen lasketut epäorgaanisen pölyn altistumispitoisuudet olivat yli 50 % rajaarvosta. Näin ollen liitteen 4 taulukon mukaan epäorgaanisen pölyn aiheuttamat terveyshaitat ovat mahdollisia ja riski luokitellaan kohtalaiseksi. Toimenpiteitä altistumisen pienentämiseksi tarvitaan. Mittauspäivän olosuhteissa vaihteentukemiskoneen ulkotyöntekijällä laskettu kahdeksan tunnin altistumispitoisuus oli 46 % raja-arvosta, jolloin taulukon mukaan riski luokitellaan vähäiseksi ja tilanne vaatii seurantaa. Huomattava kuitenkin on, että mittauspäivänä osa ulkotyöntekijän mittaus- ja työajasta vaihteentukemiskone oli rikki ja työntekijä korjasi konetta. Mikäli koko työaika olisi tehty vaihteentukemistyötä, on todennäköistä, että ulkotyöntekijän hengitysvyöhykkeellä laskettu 8 h altistumispitoisuus olisi noussut yli 50 %:iin raja-arvosta, jolloin riski olisi noussut kohtalaiseksi. Vaihteentukemiskoneen ohjaamoissa pölypitoisuudet olivat hyvin pieniä ja ohjaamoiden työntekijöiden riski luokitellaan erittäin vähäiseksi. 6.2 Melualtistus Melualtistuksen ylittäessä ylemmän toiminta-arvon katsotaan terveydellisen riskin (kuulovaurion vaara) olevan merkittävä, mikä edellyttää toimenpiteitä altistuksen alentamiseksi mahdollisimman nopealla aikataululla ja suojautumista siihen asti kun altistusta voidaan muilla keinoin alentaa. Tutkituista tehtävistä työ sepelinpuhdistuskoneella ja vaihteentukemiskoneella sekä myös manuaaliset ratatyöt, kun niihin liittyy meluisia työvaiheita, kuuluvat tähän luokkaan.

18 17 (20) Mikäli melualtistuksen taso ylittää alemman toiminta-arvon, mutta jää ylemmän toiminta-arvon alapuolelle, on riskitaso kohtalainen. Tällöin tilanne ei edellytä kiireellisiä toimenpiteitä, mutta vähintään muutostilanteissa ja hankintojen yhteydessä tulee toimia niin, että melualtistus alenee tai ei ainakaan lisäänny. Tähän luokkaan sijoittuvia tehtäviä ovat työ stabilisaattorilla ja mahdollisesti sepeliyksikön kuormaus sekä sepeli vaunussa työskentely (altistustaso riippuu altistusajasta). Mikäli työhön liittyy satunnaisia melujaksoja, lyhyitä meluisia työvaiheita tai häiritseväksi koettua melua, mutta päivittäinen melualtistus alittaa alemman toimintaarvon tason, on melun aiheuttama riskitaso vähäinen. Tilanne ei edellytä toimenpiteitä, mutta seurannalla tulee varmistaa, että altistustilanne ei muutu huonommaksi. Kaikissa muissakin tutkituissa tehtävissä altistutaan jossakin määrin melulle, mutta tehtyjen mittausten perusteella melualtistus alittaa alemman toiminta-arvon. 7 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 7.1 Ilman epäpuhtaudet Isoilla työmaakoneille tehtävät vuoron aikaiset työajat vaihtelevat suuresti. Näin ollen kahdeksan tunnin altistuminen ja HTP-arvoihin verrattavissa oleva altistumispitoisuus riippuu suuresti tehdystä työajasta. Toivala-Siilinjärvi -työmaalla mitatun vuoron työajat olivat n. 1,5-4,5 tuntia, jolloin mitatuista pölypitoisuuksista lasketut kahdeksan tunnin altistumispitoisuudet olivat pienempiä kuin Ilmalan työmaalla, jossa työskenneltiin koko kahdeksan tunnin vuoro. Huomattavaa on myös se, että käsiteltävän sepelin/hiekan laatu vaikuttaa altistumiseen. Toivala-Siilinjärvi -työmaalla todettiin kvartsia ulkotyöntekijöiden hengitysvyöhykkeiltä, kun Ilmalan työmaalla ei missään mittauspisteessä todettu kvartsia, vaikka mitatut pölypitoisuudet olivat suuria. Ilmalan sepelihiekka ei siis todennäköisesti sisällä kovin suurta määrää kvartsia. Koska altistuminen riippuu sekä tehtävästä työajasta että kulloisenkin työmaan sepelin/hiekan/maaperän kvartsipitoisuudesta, eivät yksittäiset mittaukset kahdella työmaalla ole yleistettävissä. Kummallakin työmaalla mitattiin kuitenkin ulkotyöntekijöillä suuria pölypitoisuuksia. Koneiden välittömässä läheisyydessä työskentelevien hengitysvyöhykkeillä pölyn pitoisuudet olivat suurimpia ollen välillä 5,3-6,7 mg/m 3. Myös ilmastoimattomassa pyöräkuormaajan hytissä pölyn pitoisuus oli raja-arvoon nähden suuri 6,2 mg/m 3. Vaikka altistuminen riippuukin paljolti tehtävästä työajasta ja sepelin kvartsipitoisuudesta, olivat ulkotyöntekijöillä mitatut pöly- ja kvartsipitoisuudet HTParvoihin nähden niin suuria, että suosittelemme ulkotöihin hengityksensuojaimia (P2- luokan suodatin).

19 18 (20) Työmaakoneiden ohjaamoissa ja ilmastoidussa pyöräkuormaajassa pölypitoisuudet olivat pieniä, joten ohjaamoiden työntekijöiden altistuminen jää vähäiseksi. Suosittelemme kaikkiin työkoneiden ohjaamoihin ja pyöräkuormaajien hytteihin ilmastointia ja pölyn suodatusta. Altistumisen pitämisenä alhaisena tulisi koneen ovet ja ikkunat pitää aina työskennellessä kiinni. Pölysuodattimet tulisi tarkastaa ja vaihtaa säännöllisestä sekä ovien ja ikkunoiden tiivisteet pitää hyvässä kunnossa. 7.2 Melu Melulle altistuminen oli suurinta sepelinpuhdistuskoneella ja vaihteentukemiskoneella. Näillä koneilla ylempi toiminta-arvo, 85 db, ylittyy useimmissa tehtävissä. Sepelinpuhdistuskoneella työskentelevät altistuvat toistuvasti db melutasoille. Tällöin jatkuva suojautuminen riittävän tehokkailla, aina hyväkuntoisilla kuulonsuojaimilla on tärkeää. Koneen lähellä C- ja A-painotetun melutason erotus (L C -L A ) on noin 2 db. Tällöin suojaimen tehoa voi arvioida käyttäen M- tai L-, eli keskija pientaajuiselle melulle ilmoitettuja arvoja. Yhtä suuria ajoittaisia melutasoja esiintyi manuaalisissa ratatöissä, esimerkiksi ratakiskon katkaisussa. Näistä töistä ei tehty hetkellisiä melutason mittauksia, joten tietoa melun taajuusjakaumasta ei ole. Aiemmin vastaavia katkaisukoneita tutkittaessa melu on ollut keski- tai suuritaajuista, joten suojainten vaimennuksen voi arvioida ilmoitettuja H- ja M-vaimennusarvoja käyttäen. Lisäksi melutaso sepelin kuormauspaikalla ja sepelinpudotuksessa, erityisesti sepelöintiyksikön sivulla, ylittää 85 db. Ylemmän toiminta-arvon ylittyminen on mahdollista, mutta päivittäinen melualtistustaso riippuu altistumisajasta. Muilla koneilla ajoittainen altistuminen yli 80 db, eli alemman toiminta-arvon ylittävälle melulle on mahdollista. Päiväkohtainen altistumisaika voimakkaimmalle melulle ratkaisee päivittäisen melualtistustason. Muista koneista poiketen vaihteentukemiskoneella myös hyteissä enimmäkseen työskennelleiden työntekijöiden melualtistustaso ylitti alemman tai ylemmän toimintaarvon ja mittausten mukaan (liite 5, äänitason vaihtelun kuvaajat) melutaso hyteissäkin on suuren osan ajasta yli 80 db. Työntekijöiden kokemuksen mukaan mittauspäivänä käytössä ollut kone on sisätiloiltaan muita vastaavia, myös vanhempia, koneita meluisampi. Sisätilojen eristys- ja vaimennusmahdollisuudet tulisi selvittää, ja vähintäänkin tähän tulisi kiinnittää huomiota kalustoa uudistettaessa. Melualtistuksen ylittäessä ylemmän toiminta-arvon tulee työnantajan laatia ja toteuttaa meluntorjuntaohjelma ja altistuneiden kuulonseuranta tulee toteuttaa määräaikaistarkastuksin. Meluntorjuntaohjelmassa tunnistetaan melualtistuksen aiheuttajat ja sen tavoitteena on melualtistuksen alentaminen. Ensisijassa tulee suosia melun syntyyn ja altistusta aiheuttaviin työtapoihin vaikuttavia ja teknisiin ratkaisuihin perustuvia keinoja. Myös

20 19 (20) suojautuminen (mukaan lukien ohjeistus, suojainten valintakriteerit) ja altistusajan hallinta ovat mahdollisia keinoja silloin kun melulähteisiin ei voida merkittävästi vaikuttaa. Alemman toiminta-arvon ylittyessä työntekijöillä on oikeus saada käyttöönsä kuulonsuojaimet ja heillä on halutessaan oikeus kuulon tarkastuksiin. 7.3 Tärinä Tehtyjen mittausten perusteella työskentely tutkituilla ratatyökoneilla ei aiheuta merkittävää kehotärinäaltistusta. Työntekijöiden kokemuksen mukaan tärinätaso kuitenkin vaihtelee kulloisenkin työmaan maaperän mukaan, joten yksittäinen mittaus yhdellä työmaalla ei ole yleistettävissä. Palautetilaisuus Suosittelemme palautetilaisuuden järjestämistä. Tilaisuudessa kerromme altisteista, mittaustuloksista ja niiden merkittävyydestä työntekijän terveydelle. Myös mahdollisista torjuntaratkaisuista, työtavoista ja suojainten käytön tarpeesta voidaan keskustella. Vastaamme mielellämme mittauksia ja lausuntoa koskeviin kysymyksiinne. Yhdyshenkilömme ovat työhygieenikko Henna Kinnari (ilman epäpuhtaudet) puh , ja työhygieenikko Erkko Airo (melu, tärinä) puh Työympäristön kehittäminen Tapani Tuomi Henna Kinnari Erkko Airo Tiimipäällikkö Työhygieenikko Työhygieenikko Kemialliset tekijät -tiimi Kemialliset tekijät -tiimi Fysikaaliset tekijät ja tekniset ratkaisut -tiimi 8 Viitteet 1. The European Network on Silica, 2. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:11 "HTP-arvot 2009", Helsinki Pääkkönen R, Rantanen S. Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta. Työterveyslaitos, Helsinki s. 4. Pääkkönen R, Rantanen S, Uitti J. Työn terveysvaarojen tunnistaminen. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki s. 5. Acoustics, Determination of occupational noise exposure. ISO/SFS 9612: Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta, VNa 85/ Murtonen: Riskien arviointi työpaikalla, STM, 2003.

21 20 (20) Liitteet 1. Ilman epäpuhtauksien mittaustulokset 2. Arvioidut 8 tunnin altistumistasot 3. Pölypitoisuuksien kuvaajat 4. Yksinkertainen terveysriskien luokittelu kemikaalialtistuksessa 5. Äänitason vaihtelun kuvaajat 6. Kuvia työmailta

22 Ilman epäpuhtauksien mittaustulokset, Toivala-Siilinjärvi -ratatyömaa Näytenumero Näytetyyppi Mittauskohde Pvm ja kellonaika Mitattu altiste Toivala-Siilinjärvi Mitattu pitoisuus Arvioitu altistumisaika (h/pv) LIITE 1 1(2) Huomautukset 1 CK hv Sepelin kuormaaja Hengittyvä pöly <0,51 mg/m³ 1,5 Sepelin kastelu klo 22:50-23:15. CK Seppo Kokkola 22:50-00:20 Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,025 mg/m³ 1,5 Lastaus klo 23:25-00:20. Pölyn alveolijae <0,38 mg/m³ 1,5 6 vaunun lastaus. 2 CK kp Sepelin kuormauksen vieressä Hengittyvä pöly <0,52 mg/m³ Sadekuuroja klo 23:30-23:40 ja CK :55-00:20 Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,027 mg/m³ 00:00-00:10. Tihkusadetta klo Pölyn alveolijae <0,42 mg/m³ 00:10 eteenpäin. 3 CK hv Sepelöintiyksikkö, Hengittyvä pöly 0,9 mg/m³ 2 CK sepelinlaskija Matti Myllymäki 1:50-03:30 Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,024 mg/m³ 2 Pölyn alveolijae <0,37 mg/m³ 2 4 kp Sepelöintiyksikkö, ohjaamo Hengittyvä pöly 0,04 mg/m³ n. 4 Ohjaamon työntekijöiden altistuminen. 23:15-02:30 Pölyn alveolijae 0,02 mg/m³ Tulos suoraan osoittavan mittarin antama, tulos semivantitatiivinen. Sepelin lastaus klo 23:25-00:20, ajo työmaalle, sepelin lasku. 5 CK hv Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 6,4 mg/m³ 4,5 Puhdistus käynnistyi klo 23:25. CK konemies Kimmo Vulli 22:25-03:00 Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae 0,02 mg/m³ 4,5 Pölyn alveolijae 0,47 mg/m³ 4,5 6 CK hv Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 6,1 mg/m³ 4,5 CK konemies Ari Peurala 22:25-03:05 Pölyn alveolijae 0,37 mg/m³ 4,5 7 CK hv Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 2,8 mg/m³ 4,5 CK rataesimies Timo Koski 22:25-03:00 Pölyn alveolijae 0,24 mg/m³ 4,5 Arvioitu kvartsipitoisuus 0,016 mg/m 3 Arvioitu kvartsipitoisuus 0,01 mg/m 3 8 CK hv Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 0,32 mg/m³ 4,5 Työskentely pääasiassa CK konemies/kuljettaja 22:25-03:06 Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,008 mg/m³ 4,5 ohjaamossa. Matti Mukkala Pölyn alveolijae 0,29 mg/m³ 4,5 9 CK kp Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 0,65 mg/m³ CK ohjaamo 22:35-02:25 Pölyn alveolijae <0,16 mg/m³ 10 CK kp Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 120 mg/m³ Hengittyvän pölyn tulos CK imurin vieressä 23:10-02:20 Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae 0,024 mg/m³ semikvantitatiivinen, Pölyn alveolijae 0,56 mg/m³ keräimessä irtokiviä.

23 Ilman epäpuhtauksien mittaustulokset, Ilmalan -ratatyömaa LIITE 1 2(2) Näytenumero Näytetyyppi Mittauskohde Kellonaika Mitattu altiste Mitattu pitoisuus Arvioitu altistumisaika (h/pv) Huomautukset Ilmalan ratatyömaa CK kp Sepelöinti, 07:30-13:20 Hengittyvä pöly 6,2 mg/m³ 7 Ikkuna auki mittausten ajan, CK pyöräkuormaajan hytti Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,007 mg/m³ 7 koska hytissä ei ole ilmastointia. Timo Martikainen Pölyn alveolijae 0,17 mg/m³ 7 Kuormaajan altistuminen. 12 CK hv Vaihteentukemiskoneen 08:25-12:55 Hengittyvä pöly 5,3 mg/m³ 7 Tukemiskoneen korjausta CK ulkotyöntekijä Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,010 mg/m³ 7 n. klo 11:50-12:55 Antti Mutikainen Pölyn alveolijae 0,44 mg/m³ 7 13 kp Vaihteentukemiskoneen ohjaamo, 08:30-12:55 Hengittyvä pöly 0,6 mg/m³ 7 Tulos suoraan osoittavan mittarin antama, tulos semivantitatiivinen. työn aikana Pölyn alveolijae 0,1 mg/m³ 7 Ohjaamotyöntekijöiden altistuminen. 14 CK hv Ulkomies, ratatyöt 07:45-13:20 Hengittyvä pöly 6,7 mg/m³ 7 Kiskotus, pölkytys ym. ratatyöt. CK Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,015 mg/m³ 7 Melko hiljainen päivä. Pölyn alveolijae 0,32 mg/m³ 7 hv = näyte on kerätty työntekijän hengitysvyöhykkeeltä kp = näyte on kerätty kiinteästä pisteestä hengityskorkeudelta

24 LIITE 2 1(3) Arvioidut 8 tunnin altistumistasot, mittauspäivän työajoille laskettuna, Toivala-Siilinjärvi -ratatyömaa Näytenumero Mittauskohde Mitattu altiste Arvioitu 8- h:n keskipitoisuus (mg/m³) Osuus HTParvosta (%) Huomautukset Toivala-Siilinjärvi työmaa CK Sepelin kuormaaja Seppo Kokkonen Hengittyvä pöly <0,096 <1 CK Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,0047 <9 Pölyn alveolijae <0,071 CK Sepelöintiyksikkö, Hengittyvä pöly 0,23 2 CK sepelinlaskija Matti Myllymäki Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,006 <12 Pölyn alveolijae <0,093 Sepelöintiyksikkö, ohjaamo Hengittyvä pöly 0,02 0,2 Ohjaamon työntekijät Pölyn alveolijae 0,01 CK Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 3,6 36 CK konemies Kimmo Vulli Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae 0, Pölyn alveolijae 0,26 CK Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 3,4 34 Arvioitu kvartsin altistumispitoisuus on CK konemies Ari Peurala Pölyn alveolijae 0,21 0,009 mg/m 3 on 18 % HTP:stä CK Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 1,6 16 Arvioitu kvartsin altistumispitoisuus on CK rataesimies Timo Koski Pölyn alveolijae 0,14 0,006 mg/m3 on 12 % HTP:stä. CK Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 0,18 2 CK konemies/kuljettaja Matti Mukkala Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,0045 <9 Pölyn alveolijae 0,16

25 LIITE 2 2(3) Arvioidut 8 tunnin altistumistasot, koko 8 tunnin vuorolle laskettuna, Toivala-Siilinjärvi -ratatyömaa Näytenumero Mittauskohde Mitattu altiste Arvioitu 8- h:n keskipitoisuus (mg/m³) Osuus HTParvosta (%) Huomautukset Toivala-Siilinjärvi työmaa 1 CK Sepelin kuormaaja Seppo Kokkonen Hengittyvä pöly <0,45 <5 CK Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,022 <44 Pölyn alveolijae <0,33 2 CK Sepelöintiyksikkö, Hengittyvä pöly 0,79 7,9 CK sepelinlaskija Matti Myllymäki Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,021 <42 Pölyn alveolijae <0,32 Sepelöintiyksikkö, ohjaamo. Hengittyvä pöly 0,035 0,2 Ohjaamon työntekijät. Pölyn alveolijae 0,018 3 CK Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 5,6 56 CK konemies Kimmo Valli Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae 0, Pölyn alveolijae 0,41 4 CK Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 5,3 53 Arvioitu kvartsin altistumispitoisuus CK konemies Ari Peurala Pölyn alveolijae 0,32 0,014 mg/m 3 on 28 % HTP:stä. 5 CK Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 2,5 25 Arvioitu kvartsin altistumispitoisuus CK rataesimies Timo Koski Pölyn alveolijae 0,21 0,009 mg/m 3 on 18 % HTP:stä. 6 CK Sepelinpuhdistuskone, Hengittyvä pöly 0,28 2,8 CK konemies/kuljettaja Matti Mukkala Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,007 <14 Pölyn alveolijae 0,25

26 LIITE 2 3(3) Arvioidut 8 tunnin altistumistasot, Ilmalan ratatyömaa Näytenumero Mittauskohde Mitattu altiste Arvioitu 8- h:n keskipitoisuus (mg/m³) Osuus HTParvosta (%) Huomautukset Ilmalan työmaa CK Sepelöinti, pyöräkuormaajan hytti Hengittyvä pöly 5,4 54 CK Pyöräkuormaajan kuljettaja Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,0061 <12 Timo Martikainen Pölyn alveolijae 0,15 CK Vaihteentukemiskoneen Hengittyvä pöly 4,6 46 CK ulkotyöntekijä Antti Mutikainen Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,0088 <18 Pölyn alveolijae 0,39 Vaihteentukemiskoneen ohjaamo Hengittyvä pöly 0,5 5 Ohjaamon työntekijät Pölyn alveolijae 0,09 CK Ulkomies, ratatyöt Hengittyvä pöly 5,9 59 CK Kvartsi (kiteinen piidioksidi), alveolijae <0,013 <26 Pölyn alveolijae 0,28

27 LIITE 3 1(3) Pölypitoisuudet sepelinlaskukoneen (TKA) ohjaamossa ,5 MIttauksen keskiarvo: hengittyvä pöly = 0,04 mg/m 3 alveolipöly = 0,02 mg/m 3 4 3,5 Pitoisuus [mg/m 3 ] 3 2,5 2 Hengittyvä jae Keuhkojae Alveolijae 1,5 1 0,5 sepelin kuormaus klo 23:15-00:20 ajo työmaalle sepelin lasku 0 23:02:24 23:31:12 0:00:00 0:28:48 0:57:36 1:26:24 1:55:12 2:24:00 2:52:48 Aika

28 LIITE 3 2(3) Pölypitoisuudet sepelinpuhdistuskoneen ohjaamossa MIttauksen keskiarvo: hengittyvä pöly = 0,8 mg/m 3 alveolipöly = 0,4 mg/m Pitoisuus [mg/m 3 ] Hengittyvä jae Keuhkojae Alveolijae :02:24 23:31:12 0:00:00 0:28:48 0:57:36 1:26:24 1:55:12 2:24:00 2:52:48 Aika

29 LIITE 3 3(3) Pölypitoisuudet vaihteentukemiskoneen ohjaamossa HTP 8h (epäorgaaninen pöly) = 10 mg/m 3 Vaihteentukemistyön aikana: hengittyvä pöly = 0,6 mg/m 3 alveolipöly = 0,1 mg/m 3 Koneen korjauksen aikana: Pitoisuus [mg/m 3 ] vaihteentukemistyö hengittyvä pöly = 0,07 mg/m 3 alveolipöly = 0,02 mg/m 3 Hengittyvä jae Keuhkojae Alveolijae ruokatunti koneen korjaus :24:00 8:52:48 9:21:36 9:50:24 10:19:12 10:48:00 11:16:48 11:45:36 12:14:24 12:43:12 13:12:00 Aika

30 LIITE 4 Kemikaalialtistuksen luokittelu soveltaen standardia BS Seuraus/ Vähäiset (1) Haitalliset (2) Vakavat (3) todennäköisyys Ohimenevä lievä sairaus, Pitkäkestoisia vakavia Pysyvät vakavat epämukavuus, ärsytys vaikutuksia, pysyvät vaikutukset, elämää lievät haitat, lyhentävät sairaudet, palovammat, ihottumat syöpäsairaudet, astma R20,21,22,36,37,38,66, R23,24,25,33,34, R26,27,28,35,39,41, 67 40,43,48,62,63,64,68 42,45,46,49,60,61 EUH066,H302,H312,H315 H301,H311,H314,H317, H300,H304,H310,H314, H319,H332,H335,H336 H331,H341,H351,H361d, H318,H330,H334,H340, H361f,H362,H371,H372, H350,H350i, H360D, H373 H360F,H370 -epäorgaaninen pöly -kvartsi (Ilmalan työmaa, (Toivala-Siilinjärvi - hiekassa ei kvartsia) työmaa, hiekassa kvartsia) Erittäin epätodennäköinen (1) ei toimenpiteitä seuranta toimenpiteitä tarvitaan Kemikaaleja käsitellään erittäin (1. erittäin vähäinen riski) (2. vähäinen riski) (3. kohtalainen riski) harvoin. Altistumistasot yli - vaihteentukemiskoneen - sepelin kuormaaja ympäristö/sisäympäristöpitoisuu- ohjaamoiden työntekijät - sepelin laskija den, mutta alle 10% raja-arvosta - koneiden ohjaamoiden työntekijät Epätodennäköinen (2) seuranta toimenpiteitä tarvitaan toimenpiteet Kemikaaleja käsitellään harvoin. (2. vähäinen riski) (3. kohtalainen riski) välttämättömiä Altistumistasot 10-50% raja- - vaihteentukemiskoneen (4. merkittävä riski) arvosta ulkotyöntekijä - sepelinpuhdistuskoneen ulkotyöntekijät Mahdollinen (3) toimenpiteitä tarvitaan toimenpiteet toimenpiteet Kemikaaleja käsitellään usein. (3. kohtalainen riski) välttämättömiä välttämättömiä Altistumistasot % raja- - sepelöinti, (4. merkittävä riski) (4. merkittävä riski) arvosta pyöräkuormaajan kuljettaja - ulkomies, ratatyöt Todennäköinen (4) toimenpiteet välittömät välittömät Kemikaaleja käsitellään paljon. välttämättömiä toimenpiteet toimenpiteet Altistumistasot yli raja-arvon. (4. merkittävä riski) (5. liiallinen riski) (5. liiallinen riski)

31 LIITE 6 1(4) Kuvia Toivala-Siilinjärvi -työmaalta Kuva 1. Sepelinpuhdistuskone Kuva 2. Sepelinpuhdistuskone

32 LIITE 6 2(4) Kuvia Toivala-Siilinjärvi -työmaalta Kuva 3. Sepelin kuormaus Kuva 4. Sepelöintiyksikkö

33 LIITE 6 3(4) Kuvia Ilmalan työmaalta Kuva 5. Vaihteentukemiskone Kuva 6. Vaihteentukemiskone

34 LIITE 6 4(4) Kuvia Ilmalan työmaalta Kuva 7. Sepelöinti