K a s s i o p e j a Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti 1/2005

Transkriptio

1 K a s s i o p e j a Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti 1/2005

2 Sisältö Päätoimittajan palsta 3 Vuoden 2005 jäsenillat 4 Tähtisuon uutisia 5 Haloilmiöitä kuvaamaan 6 Hallitus ja toimihenkilöt Lakeuden Ursan toimintaa 9 Kuvia observatorion rakentamisesta 11 Kassiopeja 1/2005 Seitsemäs vuosikerta Julkaisija Lakeuden Ursa ry kassiopeja@sci.fi Toimitus Päätoimittaja: Marko Myllyniemi Avustajat: Unto Rissanen Kalevi Lehtimäki Painopaikka: Domus-Offset, Tampere Kassiopeja on Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti. Lehti lähetetään kaikille Lakeuden Ursan jäsenille sekä useimmille tähtiharrastusyhdistyksille. Ilmestyminen Lehti ilmestyy resurssien mukaan materiaalin kerääntyessä. Tavoitteena on vähintään kerran vuodessa. Uutta materiaalia jäsenistöltä ja alan harrastajilta otetaan vastaan läpi vuoden. Kansikuva Lokakuinen havaintoilta Tähtisuon observatoriolla Honkakylän Sahakankaalla. Keskipilarin yllä loistavan Kuun ympärillä 22 asteen halorengas. Kuva: Marko Myllyniemi Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 2

3 Päätoimittajan palsta Viime vuosi oli yhdistyksen toiminnan kannalta varsin vilkasta aikaa. Kerhoiltojen lisäksi huhtikuussa pidettiin Törnävä-salilla Valtakunnalliset Tähtipäivät ja vain vajaa pari kuukautta myöhemmin saimme ihastella Venuksen kulkemista Auringon pinnan yli. Kesä kului byrokratian merkeissä Seinäjoen kaupungin kanssa kunnes elokuun lopulla vihdoin saimme vahvistuksen, että Seinäjoen kaupunki osallistuu tähtitornihankkeen kuntaosuuteen eurolla. Rahoituspäätöksen jälkeen loppusyksy sujui vieläkin vauhdikkaammin, koska tähtitornin keskipilari ja sen ankkurilaatta oli saatava valetuksi ennen lumentuloa ja maan jäätymistä, että se ehtisi kevääseen mennessä asettua paikoilleen. Työ valmistui ajallaan, vaikka maksoihin hieman ylimääräisiä euroja. Mutta joka tapauksessa tästä on hyvä jatkaa keväällä. Talkoolaisille etuisuuksia Marraskuussa pidetty syyskokous päätti, että tähtitornin rakennustalkoisiin osallistuneille tähtiharrastajajäsenille on luvassa tiettyjä etuisuuksia mm. tähtitornin käytön suhteen, mikä tarkoittaa esim. havaintoaikaa tms. Hallitukselle annettiin valtuudet päättää myöhemmässä vaiheessa tarvittavasta talkootyömäärästä, jolla etuisuudet voi saavuttaa. Talkoita tullaan tekemään keväästä alkaen yleensä viikonloppuisin (tarpeen vaatiessa myös arkena). Näillä näkymin talkooaikatauluista tullaan tiedottamaan pääasiassa sähköisesti eli yhdistyksen kotisivuilla sekä sähköpostilistalla. Viimeistään tässä vaiheessa on siis hyvä liittyä yhdistyksen sähköpostilistalle, ellei sitä ole vielä tehnyt. Listalle liittyminen tapahtuu kätevimmin kotisivuilla olevien ohjeiden mukaan. Talkoo-ohjeita kesää varten Talkoisiin ei ole välttämätöntä ilmoittautua ennakkoon vaan paikalle voi tulla silloin kun ilmoitetaan, että tänään työskennellään. Paikalle voi tulla myös myöhemmin kuin talkoiden ilmoitettuna alkamisaikana (eli jos talkoot alkavat klo 11 niin paikalla todennäköisesti ollaan vielä klo 12 tai klo 13). Kauempana asuvat mattimyöhäiset voivat tietysti aina varmistaa puhelimitse hallituksen jäseniltä, että vieläkö paikalla on joku? Talkoisiin kannattaa varustautua yleisesti ottaen kumisaappailla ja työskentelyyn sopivalla vaatetuksella sekä muuten vallitsevan säätilan mukaan (sateella sadevaatteet). Myös työkaluja kannattaa ottaa mukaan (eli jos ilmoitetaan, että on pihatalkoot niin rautaharava, lapio tms. ja rakennustalkoisiin vasara, saha ym.) Kesän tullessa myös lämpötilat nousevat, joten runsas nestetankkaus työskentelyn lomassa on luonnollisesti kaiken A ja O nestehukan ja siitä aiheutuvien komplikaatioiden välttämiseksi (ilman juomaa tontille on turha tulla). Kivennäisvesi on ehkä paras mahdollinen vaihtoehto, jolloin myös tarpeellisten suolojen saanti on turvattu. Aktiivisuus kunniaan On ollut ilo huomata, että jäsenmäärän kasvun myötä myös aktiivijäsenien määrä yhdistyksen toiminnassa on viimeisen vuoden aikana kasvanut lähes samaa tahtia. Toivottavasti sama kehitys jatkuu tulevaisuudessakin. Aktiivien määrän lisääntyminen on myös hyvä osoitus siitä, että yhdistyksessä aktiivisesti mukana ollakseen ei tarvitse olla hallituksen jäsen, vaan toiminnassa voi olla aktiivisesti mukana myös rivijäsen. Yhdessä harrastaminen antaa mahdollisuuden paitsi sosiaaliseen vuorovaikutukseen, niin myös harrastuskokemusten vaihtoon. Marko Myllyniemi Päätoimittaja kassiopeja@sci.fi KOKOUSKUTSU Lakeuden Ursa ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään yhdistyksen kerhohuoneella Björkenheimintie 12:sta eli Veitikan nuorisotiloissa lauantaina klo 12:00 alkaen. Esityslista pyritään toimittamaan saataville n. 1 viikkoa aikaisemmin yhdistyksen kotisivuille sekä sähköpostilistalle ennakkotutustumista varten. Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 3

4 Vuoden 2005 jäsenillat Vuoden 2005 aikana pidetään kerhoiltoja joka toinen keskiviikko lukuun ottamatta kesä-heinäkuuta, jolloin kerhoillat korvautuvat lähinnä talkoilla Tähtisuolla. Kerhoillat alkavat klo 18:00 ja kestävät noin pari tuntia (tai tilanteesta riippuen pidempäänkin). Alla ohjelmarunko kerhoilloiksi, erilaisten löyhien teemojen lisäksi tarvittaessa opastusta tähtiharrastuksen aloittamiseen ja kaukoputken käyttöön, keskustelua tähtitieteestä ym. Myös erilaisia projekteja voidaan toteuttaa. Selkeällä säällä pidetään tähtinäytös Tähtisuon observatoriolla kerhoillan päätteeksi. Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, Björkenheimintie 12, Veitikan nuorisotilat Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, Björkenheimintie 12, Veitikan nuorisotilat Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, Björkenheimintie 12, Veitikan nuorisotilat Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, Björkenheimintie 12, Veitikan nuorisotilat Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, Björkenheimintie 12, Veitikan nuorisotilat Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, Björkenheimintie 12, Veitikan nuorisotilat Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, Björkenheimintie 12, Veitikan nuorisotilat Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, tilanteen salliessa observatoriolla, muuten kerhohuone Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, tilanteen salliessa observatoriolla, muuten kerhohuone Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, tilanteen salliessa observatoriolla, muuten kerhohuone Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, tilanteen salliessa observatoriolla, muuten kerhohuone Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, tilanteen salliessa observatoriolla, muuten kerhohuone Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, tilanteen salliessa observatoriolla, muuten kerhohuone Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, tilanteen salliessa observatoriolla, muuten kerhohuone Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, tilanteen salliessa observatoriolla, muuten kerhohuone Ke klo Jäsenilta: Kerhoilta - Seinäjoki, Honkakylä, Tähtisuon observatorio (varauksin) SYYSKAUDEN 2005 KERHOILLAT voidaan järjestää listasta poiketen myös Tähtisuon observatoriolla, mikäli rakennustilanne niin sallii. Kuitenkin kerhoilta pidetään vielä kerhohuoneella, jossa mahdollisesta muutoksesta tiedotetaan (kuten myös tapahtumakalenterissa). HAVAINTOILTOJA pyritään pitämään mahdollisimman usein, selkeitä iltoja ei maamme sijainnin vuoksi juuri ole hukattavaksi. Havaintoillat pidetään pääsääntöisesti yhdistyksen Sahanevalle rakenteilla olevan Tähtisuon observatorion pysäköintipaikalla Honkakylässä tai muussa erikseen sovitussa paikassa. Jäsenet voivat ehdottaa havaintoiltoja niin halutessaan. Havaintoilloista tiedotetaan yhdistyksen sähköpostilistalla ja kotisivulla, usein jopa vain muutamien tuntien varoitusajalla. Etukäteen päätetyillä havaintoilloilla on luonnollisesti säävaraus. Lisätietoa kerhoilloista sekä erilaisista muista yhdistyksen järjestämistä tapahtumista löydät kotisivujen tapahtumakalenterista, tai teksti-tv:n sivulta 599 sekä Tähdet ja Avaruus -lehdestä. Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 4

5 Tähtisuon uutisia Elokuun viimeisenä maanantaina , tähtitornihankkeen toteutuminen vihdoin varmistui kun Seinäjoen kaupunginhallitus päätti myöntää hankkeelle kuntaosuuden, jonka suuruus oli euroa. Heinäkuulla tontilla oli suoritettu jo pienempiä raivaustöitä, mutta syyskuulla rahoituksen varmistuttua puita ryhdyttiin raivaamaan todenteolla tien ja pysäköintialueen kohdalta. Peruskallion päällä oleva puolitoistametrinen turvekerros tultaisiin korvaamaan näillä kohdin raskaammalla materiaalilla kestävän pohjan aikaansaamiseksi. Ripeä aloitus ammattilaisten voimin että kerhoiltojen päätteeksi pidettävät tähtinäytökset ja mahdollisesti muuta oheistoimintaa. Ensi kesän aikana pyritään päätähtitornin rakentamisen lisäksi toteuttamaan tontilla hankkeen ulkopuolisena projektina ns. Kapasen kupuun perustuvan pienemmän tähtitornin rakentaminen. Tavoitteena on saada Tähtisuolle aikaan nykyaikainen observatorio, joka palvelee alueen tähtiharrastajia mahdollisimman monipuolisesti. Lisäksi sillä tulee olemaan oma osuutensa yleisen koulutus- ja sivistystoiminnan järjestämisessä, mikä tarkoittaa lähinnä yleisölle, kouluille tai muille erityisryhmille pidettäviä tähtinäytös-, kurssi- ja virkistystilaisuuksia. Piha-alueen teko pääsi alkamaan lokakuun 10. päivän tienoilla. Tämän jälkeen hanke alkoikin edetä verraten nopeasti ammattilaisten toimesta ja jo kymmenen päivän kuluttua Tähtisuolla oli valettuna keskuspilarin ankkurilaatta ja pilarin alaosa, jonka päälle varsinainen keskuspilari valettiin kahdessa osassa muutaman päivän välein. Pilarin yläosan kanssa samaan aikaan valettiin myös kivijalan anturat, josta keväällä lähdetään kohoamaan kohti korkeuksia. Talkootyönä tässä vaiheessa on toteutettu raivausten lisäksi anturan ja ympäristön routaeristys sekä pihan siistiminen talvea varten. Routaeristystalkoot lokakuun lopulla. Kuva: Marko Myllyniemi. Poissuljettua ei ole myöskään jonkinasteisen tutkimustoiminnan harjoittaminen lähivuosina. Tavoitteissa pysyminen vaatii kuitenkin aktiivisia ja innostuneita alan harrastajia. Luonnollisesti talkoolaisille ja muille yhdistyksen hyväksi aktiivisesti toimiville on luvassa etuisuuksia tornin käytön suhteen. Ankkurilaatan valu käynnissä. Kuva: Kalevi Lehtimäki. Piriste harrastustoiminnalle Talven ajan Tähtisuo on rakentamisen suhteen lepotilassa, mutta muutoin alue tulee olemaan vilkkaassa tähtiharrastuskäytössä. Tähtisuolla on tarkoitus järjestää sekä Lakeuden Ursan havaintoryhmän havaintoillat Hankkeen projektipäällikkönä on keväästä saakka toiminut rakennusmestari Mikko Vuorenmaa, joka toimii aktiivisesti mm. Honkakylän kyläseurassa. Vuorenmaa on toiminnallaan edistänyt tähtitornihankkeen etenemistä merkittävästi sen kaikissa vaiheissa, joten Lakeuden Ursan marraskuussa pidetty syyskokous nimitti hänet yhdistyksen historian ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Lisätietoja verkossa: Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 5

6 Haloilmiöitä kuvaamaan Taivaan peittyessä ohueen yläpilvihuntuun, saattaa tarkkaavainen katsoja havaita Aurinkoa noin 22 etäisyydellä kiertävän, hieman sateenkaarta muistuttavan rengasmaisen valoilmiön. Kyseessä ei kuitenkaan ole sateenkaari vaan ns. haloilmiö ja niistä yleisin, 22 halorengas. Halojen ja sateenkaarien ero on niiden syntytavassa; halot syntyvät valon heijastuessa tai taittuessa ilmassa leijuvista jääkiteistä, kun taas sateenkaarissa valo heijastuu vesipisaroista. Merkittävin ero on niiden sijainnissa, sateenkaaret esiintyvät aina vastakkaisella puolella taivasta kuin Aurinko ja niiden keskipiste sijaitsee katselijan pään varjon kohdalla. Halot puolestaan esiintyvä yleisimmin 7-12 km korkeudella olevissa valkeissa yläpilvissä, koska tuolla korkeudella lämpötila on tarpeeksi alhainen jääkiteiden muodostumiselle. Haloja esiintyy Suomessa eniten keväällä, jolloin halonäytelmät voivat olla varsin näyttäviä. Talvisin kovilla pakkasilla haloja voi näkyä jääsumussa, ja niitä voivat aiheuttaa jopa kirkkaat valonheittimet (puhutaan ns. keinovalopilareista). Haloja voidaan nähdä Suomessa jopa päivänä ja yönä vuodessa, kun taas sateenkaaria voidaan parhaimmillaankin nähdä vain joitain kymmeniä kertoja vuoden kuluessa. Halot ovat digitaalisen kompakti- tai järjestelmäkameran omistavalle tähtiharrastajalle erinomainen kuvauskohde kesäisin, kun yötaivas on liian valoisa kunnollisten tähtihavaintojen tekemiseen. Haloilmiöiden kuvaaminen Monissa nykyisissä digitaalisissa pokkarikameroissa on hyvät säätömahdollisuudet, joten sellaisella pääsee haloilmiöiden kuvaamisessa varsin pitkälle. Pienen, paidantaskuun mahtuvan, digipokkarin eduksi voidaan laskea juuri pieni koko, koska tällöin kamera kulkee aina mukana. Tunnettu totuushan on, että se vuosikymmenen halonäytelmä tapahtuu juuri silloin, kun kamera on kotona hyllyn päällä pölyttymässä. Parhaimpaan tulokseen päästään digitaalisella järjestelmäkameralla, jonka säätöominaisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin parhaimmissakaan digipokkareissa. Järjestelmäkameran eduksi digipokkariin verrattuna voidaan laskea myös se, että siihen on mahdollista vaihtaa kulloiseenkin tilanteeseen sopiva objektiivi. Järjestelmäkameran miinuspuoliin kuuluvat iso koko ja usein myös raskas paino. Digijärkkäri sopiikin lähinnä vakavammin haloilmiöitä harrastavan kuvausvälineeksi. Auringonpilari Kuva: Marko Myllyniemi Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 6

7 Halot esiintyvät taivaalla usein hyvin laajalla alueella, joten objektiivin olisi oltava mahdollisimman laajakulmainen. Digijärkkärillä ns. polttovälikertoimen huomioon ottaen alkuun pääsee varsin hyvin jo mm laajakulmaobjektiivilla, mutta jopa mm:n laajakulmaobjektiivi ei ole pahitteeksi. Digipokkareissa ei yleensä näin laajakulmaisia objektiiveja ole, mutta niihinkin on useimpiin saatavissa lisävarusteena adapterin avulla liitettäviä linssejä, joilla kuva-alaa pystytään laajentamaan. Kaikkein laaja-alaisimpien halonäytelmien kuvaamiseen tarvitaan jo 8 16 mm ns. kalansilmäobjektiivi. Kalansilmäobjektiivi muodostaa yleensä pyöreän kuvan, jonka kuvakulma on 180, joten sillä pystyy kuvaamaan koko taivaan kerralla. Se soveltuukin hyvin koko taivaan yli ulottuvien halonäytelmien kuvaamiseen. Kalansilmäobjektiivien haittapuolena on korkeahko hinta. Kalansilmäobjektiivin sijasta voi kokeilla myös kuperaa peiliä tai jopa lasista joulukuusen koristetta (hopean väristä), jonka avulla saattaa saada kuvattua koko taivaan tai ainakin suurimman osan siitä. Kameroiden valotusmittareiden antamat arvot ovat yleensä melko hyviä, mutta valotusta ei saa mitata Auringon kohdalta, koska tällöin kuvasta tulee pahasti alivalottunut. Mikäli valotus mitataan Auringon ympäristöstä, on valotusta haarukoitava ylivalotuksen puolelle noin pari askelta. Toinen tapa on mitata valotus Auringosta sivulle noin ja haarukoida valotusta saadusta arvosta 2-3 askelta alivalotuksen puolelle. Jonkinlaisena ohjearvona ISO200 -asetukselle aukolla 16 voi ajatella valotusaikoja 1/125 1/1000 sekuntia, mutta parhaiten oman kameran oikeat valotusajat ja aukkoarvot selviävät ainoastaan kokeilemalla. Sopivista valotusaika-aukkoarvoista kannattaa pitää kirjaa myöhempää käyttöä varten. Aurinko olisi hyvä peittää jonkin valoa läpäisemättömän esteen (esim. katuvalon tai katon) taakse häiritsevien linssiheijastusten välttämiseksi. Askartelutaitoinen voi tehdä erityisen auringonpeittäjän vaikkapa lyhyestä teleskooppivarresta ja mustan filmipurkin pohjasta, jonka taakse Aurinko peitetään. Jos into ja taidot riittävät, auringonpeittäjästä voi tehdä esim. kameran jalustakierteeseen kiinnitettävän, jolloin toinen käsi jää vapaaksi tukemaan kameraa. Hätätilassa käsi tai pari sormeakin käy auringonpeittäjäksi (mikä onnistuu lähinnä digipokkarilla kuvatessa). Haloja esiintyy myös yöllä esim. Kuun ympärillä tai kirkkaiden valonheittimien valon heijastuessa ilmassa leijuvasta jääsumusta, jolloin puhutaan ns. keinovalopilareista. Yöaikaan valotusaika voi olla useita sekunteja, joten tällöin haloja kuvatessa kamera on terävien kuvien saamiseksi kiinnitettävä jalustalle ja tämän lisäksi on käytettävä kaukolaukaisinta (tai sen puuttuessa kameran aikalaukaisinta). Kuvassa Auringon ympärillä näkyvä 22 halorengas Hätätilassa Auringon voi peittää vaikka sormella tai sopivalla puulla. Kuva: Marko Myllyniemi Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 7

8 Hallitus ja toimihenkilöt 2005 Hallitus Puheenjohtaja Kalevi Lehtimäki (044) tai (050) Varapuheenjohtaja Tapani Koskiniemi (050) Sihteeri Eeva-Liisa Vaivila (040) Rahastonhoitaja Tiedotuspäällikkö Marko Myllyniemi (040) Hallituksen varsinaiset jäsenet Marko Myllyniemi (040) Tapani Koskiniemi (050) Rauno Lassila (050) Janne Vikman (0400) Hallituksen varajäsenet Rauno Lepistö (06) Erkki Tervola (06) tai (050) Jari Kankaanpää Unto Rissanen (040) Muut toimihenkilöt Tähtinäytösvastaava & koululaisesitelmät Erkki Tervola (06) tai (050) Kassiopejan päätoimittaja & kotisivujen ylläpito Marko Myllyniemi (040) Toimintaryhmät Havaintoryhmän vetäjä Marko Myllyniemi (040) Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 8

9 Lakeuden Ursan toimintaa Lakeuden Ursassa on viimeisen parin vuoden aikana otettu selkeä suunta kohti aktiivista tähtiharrastustoimintaa. Tärkeimmäksi päämääräksi on asetettu kasvu maakunnan merkittävimmäksi ja toimivimmaksi tähtiharrastusyhdistykseksi, joka pystyisi palvelemaan alueen tähtiharrastajia monipuolisesti. Kerhoillat Näkyvimpänä merkkinä aktiivisesta tähtiharrastustoiminnasta ovat yhdistyksemme kerhoillat sekä muu näkyvä tähtiharrastustoiminta. Havaintokaudella kerhoiltoja järjestettiin syyskaudella joka tiistai ja kevätkaudella kokeilumielessä joka toinen keskiviikko. Osoittautui, että jälkimmäinen oli toimivampi malli niin viikonpäivän kuin järjestystiheydenkin puolesta, joten kerhoillat ovat havaintokaudella noudattaneet jälkimmäistä kaavaa. Tähtiharrastustoimintaa Tähtitiedettä ja sen harrastamista tuotiin yleisölle esiin huhtikuussa 2004 pidetyillä Tähtipäivät harrastustapahtumalla, jossa kävi kolmen päivän aikana kaikkiaan noin 500 kävijää. Seuraava suurempi yleisötapahtuma oli harvinainen Venuksen ylikulku Auringon pinnan yli 8. kesäkuuta 2004, jolloin järjestimme yleisönäytöksen Kyrkösjärven uimarannalla. Samana päivänä Tähtisuon observatorio otti ensimmäiset askeleet kohti toteutumistaan, kun tontista allekirjoitettiin vuokrasopimus kaupungin kanssa. Seuraavan kerran yhdistys tempaisee huhtikuuta 2005 Seinäjoki Areenassa pidettävillä Vapaa-ajan messuilla, jossa tulemme esittelemään toimintaamme, tähtitieteellistä kirjallisuutta, erilaisia kaukoputkia sekä luonnollisesti Tähtisuon observatoriohanketta. Messuille odotetaan noin kävijää, joten harrastus tulee esiteltyä todella suurelle yleisölle. Säännöllisempään harrastustoiminnan esilletuomiseen kuuluu jokasyksyinen Valtakunnallinen tähtiharrastusviikko, jonka viettoon Lakeuden Ursa on osallistunut järjestämällä tähtinäytöksiä yleisölle sekä avoimet ovet kerhohuoneella. Havaintoryhmä Yhdistyksessä on syksystä 2004 saakka toiminut havaintoryhmä, jonka tarkoitus on järjestää yhteisiä havaintoiltoja jäsenistölle sekä kerätä ja arkistoida jäsenten tai ulkopuolisten tekemiä havaintoja tähtitaivaan kohteista. Havaintoryhmä myös pyrkii tähtitornin valmistuttua suuntautumaan ainakin jonkinasteiseen tutkimustoimintaan, joka pyritään käynnistämään seuraavien 3-5 vuoden kuluessa. Havaintoryhmään on tervetullut jokainen tähtitiedettä harrastava jäsen, joka harjoittaa visuaalihavaintojen tekemistä tai tähtikuvausta. Havaintoilloista tiedotetaan sekä kotisivuilla että sähköpostilistalla (usein jopa vain muutaman tunnin varoitusajalla). Aktiivisimmille jäsenille voidaan ilmoittaa myös puhelinsoitolla tai tekstiviestillä. Internet ja muu tiedotus Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen on viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana entistä enemmän keskittynyt sähköiseen tiedottamiseen johtuen niin tiedottamisen nopeudesta kuin alhaisista kustannuksistakin. Merkittävimmät sähköiset tiedotuskanavat ovat yhdistyksen kotisivut sekä yhdistyksen sähköpostilista sjursa-l@ursa.fi. Sähköpostilistalle lähetetään mm. muistutus Lakeuden Ursan tapahtumakalenteriin merkityistä tapahtumista muutamaa päivää ennen tapahtumaa, kokouskutsut sekä kokousten esityslistat ja mahdolliset jäsenkirjeet. Tehokkaan tiedottamisen kannalta jokaisen sähköpostia käyttävän jäsenen olisikin hyvä liittyä postituslistalle. Listalle liittyminen käy kätevimmin osoitteessa: tai Kotisivuille on myös hankittu oma domainnimi, joka ohjaa liikenteen Ursan palvelimelle. Lakeuden Ursan kotisivut löytyvät Ursan pidemmän osoitteen lisäksi myös huomattavasti lyhyemmällä osoitteella: Näkyminen paikallisissa medioissa on tärkeä osa tähtiharrastuksen ja yhdistyksen toiminnan esilletuomista. Julkisuudessa näkyminen vaikuttaa suoraan mm. yhdistyksen jäsenmäärään. Lehdistötiedotteita pyritään lähettämään paikallisille medioille säännöllisesti jos taivaalla tai harrastustoiminnassa tapahtuu jotain tiedottamisen arvoista. Jäsenlehti Kassiopeja Jäsenlehti Kassiopeja on nyt jo toisena vuotena peräkkäin ilmestynyt oikeassa aikakauslehtikoossa eli A4- kokoisena aikaisemman A5-koon sijasta. Myös sivumäärä on kasvanut entisestä neljästä noin 8 20 välille Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 9

10 ilmestymiskertaa kohden (joka on vähintään kerran vuodessa). Kassiopejan sivumäärän ja ilmestymistiheyden pitäminen suunnilleen vakiona on kuitenkin pitkälti riippuvainen resursseista. Lehteen halutaankin jäsenistöltä tähtiharrastukseen liittyviä kirjoituksia ja kuvia ympäri vuoden. Optimi tilanne olisi, että lehden tekemiseen saataisiin parin tai kolmen aktiivijäsenen toimituskunta, jolloin ainakin lehden ilmestymistiheys voisi kasvaa. Yhteistoiminta Eräs Lakeuden Ursan lähivuosien tavoitteista on jonkinlaisen yhteistyökuvion aikaansaaminen Pohjanmaan tähtiharrastusyhdistysten kesken. Tämän yhteistyön toteuttamiseksi yhdistyksen suunnitelmissa on Pohjanmaan tähtitapaamisen kehittely ja järjestäminen. Pohjanmaan tähtitapaaminen olisi tarkoitettu kaikille lähialueen tähtiharrastajille yhdistyksestä riippumatta. Pohjanmaan tähtitapaaminen olisi hieman samankaltainen tähtiharrastustapahtuma, kuin ovat esimerkiksi valtakunnallisen Ursan jaostojen harrastustapaamiset tai Kirkkonummen Komeetan talvileiri. Tähtitornihanke Tähtitornihankkeen etenemisestä viime syksyn aikana jo kerrottiinkin tämän lehden alussa. Huhtikuussa jatketaan siitä mihin syksyllä jäätiin eli kolmimetrisen kivijalan pystytyksellä, joka käytännössä tarkoittaa tähtitornin ensimmäistä kerrosta. Tähtitornihankkeen sijasta olisi ehkä parempi puhua kokonaisesta observatoriohankkeesta, sillä päätähtitornin lisäksi Lakeuden Ursan on tarkoitus pystyttää Tähtisuon observatorion tontille pienempi tähtitorni, joka perustuisi yhdistyksen hallussa olevaan ns. Kapasen kupoliin. Tämä pienemmän tähtitornin pystyttäminen toteutettaisiin varsinaisen tähtitornihankkeen ulkopuolisena projektina todennäköisesti jo tulevana kesänä. Tarkoitus on myös kunnostaa kymmenisen vuotta varastoituna ollut Kapasen rakentama TwinScope, jonka Seinäjoen kaupunki hankki yli kymmenen vuotta sitten Kapasen perikunnalta. Se, kumpaanko torniin TwinScope lopulta sijoitetaan, riippuu hyvin pitkälti siitä, saammeko tänä vuonna Wihurin rahastolta avustusta 14 Meaden hankintaan yhdistykselle. Mikäli näin hyvin kävisi, niin todennäköisesti uudenaikaisempi teleskooppi sijoitettaisiin sellaisessa tilanteessa päätähtitorniin. Lakeuden Ursalaiset ihmettelevät TwinScopea kerhoillan yhteydessä. Nähtäväksi jää, kuinka helposti siitä on vielä saatavissa nykyaikaiset kriteerit täyttävä havaintoväline. Kuva: Marko Myllyniemi. Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 10

11 Kuvia observatorion rakentamisesta Vielä heinäkuussa Tähtisuolla näytti tältä (yläkuva), mutta lokakuun lopussa tilanne oli jo toinen (alakuva). Kuvat: Marko Myllyniemi Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 11

12 Lokakuun lopulla keskipilari oli jo valmis. Kuva: Unto Rissanen Talvisia näkymiä Tähtisuolla. Kuvat: Marko Myllyniemi Kassiopeja 1/ Lakeuden Ursan jäsenlehti 12