Kassiopeja 1/2007. Irtonumero 3

Transkriptio

1 Kassiopeja 1/2007 Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Irtonumero 3

2 Vasemmalla M27 eli Nostopainosumu ja alla M13 eli Herkuleen pallomainen tähtijoukko. Kuvat: Jari Kankaanpää Toimittaja Elina Koskela haastattelemassa Lakeuden Ursalaisia valtakunnallisena Aurinkopäivänä 10. kesäkuuta Janne Vikman haastateltavana ja Marko Myllyniemi tarkkailemassa Aurinkoa. Kuva: Jussi Asu 2

3 Tässä lehdessä: 2 Tähtiharrastuskuvia 3 Sisällys 4 Pääkirjoitus 5 Tähtiharrastusuutisia Kassiopeja 1/2007 Yhdeksäs vuosikerta Julkaisija Lakeuden Ursa ry lakeus-ursa@lakeudenursa.fi 6 Tähtikuvauksen aloittaminen 9 Oi suuri avaruus 10 Toimihenkilöt Sihteerin terveiset! 13 Toimintakalenteri kaudelle Tukijat ja yhteistyökumppanit 15 Tähtiharrastuskuvia Toimitus Päätoimittaja: Marko Myllyniemi kassiopeja@lakeudenursa.fi Lehden avustajat: Jussi Asu Jari Kankaanpää Lissu Vaivila Graafinen suunnittelu ja taitto: Marko Myllyniemi Painopaikka: Domus Print Oy, Tampere Painos: 170 kpl Kassiopeja on Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti. Lehti lähetetään ilmaiseksi kaikille Lakeuden Ursan jäsenille sekä useille tähtiharrastusyhdistyksille. Irtonumeronhinta on 3. Ilmestyminen Kansikuvassa: Kuunsirppi klo 20:33 kuvattuna Sahannevan observatorion 14-tuumaisella Meade LX200GPS -teleskoopilla. Kamerana Canon 10D, joka oli sovitteella kiinni teleskoopin polttotasossa. Teleskoopin polttovälistä (3556 mm) ja kameran kroppikertoimesta (1.6x) johtuen systeemin polttoväli oli 5690 mm, joten Kuu ei mahtunut kokonaan kuvakenttään. Kuva onkin koottu kymmenestä eri kuvasta pääasiassa panoraamojen luontiin tarkoitetulla Autopano Pro -ohjelmalla ja jälkikäsittely on suoritettu Photoshopissa. Kuvaaja: Marko Myllyniemi. Lehti ilmestyy resurssien mukaan materiaalin kerääntyessä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lehti ottaa mielellään vastaan kaikenlaista materiaalia lehtemme lukijoilta. Lehden toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata aineistoa. 3

4 Pääkirjoitus Kuluva tähtiharrastusvuosi alkoi yllättävästi, kun komeetta C/2006 P1 McNaught yllätti tähtiharrastajat housut kintuissa tammikuun alkupäivinä. Komeetta kirkastui peräti -5 magnitudiin (Venuksen kirkkaus on vain -4.7 mag), mikä teki Mc- Naughtista kirkkaimman komeetan 41 vuoteen! Suomalaisittain McNaughtin korkeus oli siinä mielessä hieman huono, että se näkyi vaalealla iltataivaalla, mikä teki komeetan kuvaamisesta haastavaa puuhaa. Valotuksen oli osuttava juuri kohdalleen, sillä sekä liian lyhyt että liian pitkä valotusaika hukutti komeetan helposti taustataivaan vaaleuteen. Tiettävästi komeetta kuvattiin Suomessa jopa keskellä päivää. Näyttävimmät kuvat komeetta C/2006 P1 McNaughtista saatiin kuitenkin eteläisen pallonpuoliskon tähtiharrastajilta. Komeetta McNaughtista otettuja kuvia ympäri maailmaa löytyy mm. Spaceweather -sivustolta ( tai Googlettamalla. Loppukevään erikoistapahtumat tähtitaivaalla (kuten Saturnuksen ja Venuksen peittymiset Kuun taakse) jäivätkin sitten paksun pilvikerroksen taakse. Toivottavasti alkanut syyskausi tuo mukanaan parempia havaintokelejä, sillä havaintokauden ehdoton ykkönimi on planeetta Mars, joka on oppositiossa jouluaattoaamuna, ja näkyy siten koko talven melko mukavasti. Jatkuvasti kuulee sanottavan, että tähtikuvaus olisi yksi haasteellisimmista ja vaikeimmista valokuvauksen aloista. Voi olla, mutta ehkä se ei kuitenkaan ole ihan NIIN vaikeaa kuin luetun ja kuullun perusteella voisi ymmärtää (ainakaan sellaiselle, joka on joskus pitänyt kameraa kädessään). Tässä lehdessä annamme vinkkejä aloitteleville tähtikuvaajille, joiden avulla jokainen voi tutustua tähtikuvauksen maailmaan ja kokeilla sitä itse. Ja lisää tietoa niin tähtikuvauksesta kuin muistakin tähtiharrastukseen liittyvistä jutuista löytää Internetistä tai tulemalla observatoriolle keskustelemaan harrastukseen liittyvistä asioista. Tähtikirkasta havaintokautta, Marko Myllyniemi Päätoimittaja Kassiopeja-lehti Löytyykö tietokoneeltasi: * Artikkeleita? * Havaintopiirroksia? * Juttuja havaintoretkistä? * Valokuvia harrastustapahtumista? * Valokuvia taivaalta? Älä turhaan panttaa kykyjäsi, lähetä juttusi julkaistavaksi yhdistyksen jäsenlehdessä esim. sähköpostilla: kassiopeja@lakeudenursa.fi KOKOUSKUTSU Lakeuden Ursa ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Sahannevan observatoriolla keskiviikkona klo 17 alkaen. Esillä sääntömääräiset asiat mm. toimintasuunnitelma ja jäsenmaksut vuodelle Kokouskahvit. Tervetuloa! 4

5 Tähtiharrastusuutisia Lakeuden Ursan kotisivut uudistuivat Lakeuden Ursan kotisivut uudistuivat loppukeväästä, jolloin kotisivut siirrettiin Ursan palvelimelta Internetpalveluita tarjoavan Porilaisen Scene Group Oy:n webhotelliin. Tärkeimpänä syynä siirrolle oli ennen kaikkea oman helposti muistettavan.fi verkkotunnuksen hankkiminen. Lakeuden Ursa löytyykin nyt helposti muistettavalla -osoitteella. Muita tärkeitä seikkoja siirrolle olivat mm. webhotelliin kuuluvat tietokantapalvelut, joiden ansiosta kotisivujen ylläpito ja sisällön tuottaminen voitiin siirtää erityisen sisällönhallintajärjestelmän (CMS) alle. Lakeuden Ursan kotisivuilla sisällönhallintajärjestelmänä toimii avoimeen lähdekoodiin perustuva ilmaisohjelma Joomla!. Sisällönhallintaohjelman eduiksi entiseen HTML:llä toteutettuihin sivuihin voidaan lukea ennen kaikkea helppo päivitettävyys suoraan selaimella (eli enää ei tarvita erillisiä kotisivueditoreita), mistä puolestaan seuraa, että kotisivujen sisällön tuottamisen ja päivittämisen voi jatkossa jakaa useille henkilöille. Toinen etu on sivujen ulkoasun helppo muuttaminen joko valmiilla tai itse tehdyillä ulkoasuteemoilla. Tietokantapohjaisuuden haittapuolina voitaneen mainita varsinaisten alihakemistojen puute sekä tietokantapohjaisten järjestelmien herkempi haavoittuvuus, minkä vuoksi on muistettava suhteellisen säännöllinen varmuuskopiointi. Kokonaisuudessaan edut ovat kuitenkin haittapuolia suuremmat. Ursan palveluista käytämme edelleen yhdistyksen sähköpostilistaa sjursa-l sekä tapahtumakalenteria. Erityisesti Ursan tapahtumakalenteri vastaa melko hyvin tähtiyhdistysten tarpeita ja tärkein pointti käytölle on se, että samat tiedot voi nähdä joko yhdistyksen omilta kotisivuilta tai keskitetysti Ursan sivujen kautta. Kotisivuilta löytyy myös yhteydenottolomake, jonka kautta jäsenistö voi antaa palautetta tai ehdotuksia yhdistyksen toimintaan liittyen. Palautteen antajat voivat halutessaan osallistua arvontaan, jonka palkintona on tähtitiedeaiheinen T-paita. Paita on kokoa XL ja sen molemmilla puolilla on tähtikuviot, jotka loistavat pimeässä. Arvonta tapahtuu vuodenvaihteen tienovilla. Ursa palkitsi tähtiharrastajia Tähtitieteellinen yhdistys Ursa jakoi perinteiset Stella Arcti -palkinnot ansioituneille tähtiharrastajille heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Artjärvellä järjestetyssä valtakunnallisessa Cygnus tähtiharrastustapahtumassa. Vuoden havainnosta palkittiin Varkautelaiset Veli-Pekka Hentunen ja Markku Nissinen, jotka helmikuussa löysivät supernovan SN2007ae galaksikuvausprojektinsa yhteydessä Varkauden Härkämäen observatoriossa. Kyseessä on ensimmäinen Suomesta käsin tehty supernovalöytö. Nissinen sai aiemmin palkittuna harrastajana löydöstään Stella Arcti -maininnan. Vuoden havainnosta palkittiin myös Vaalalainen Jarmo Moilanen lokakuun camelopardalidit -meteoriparven löytämisestä. Moilanen löysi meteoriparven tähdenlentojen havaitsemiseen tarkoitetulla videokamerajärjestelmällä jo syksyllä 2005, mutta parvi sai vahvistuksen vasta vuoden 2006 syksyllä, kun siihen kuuluneita meteoreita havaittiin uudelleen muilla havaintoasemilla eri puolilla Eurooppaa. Uusien luotettavasti dokumentoitujen meteoriparvien löytäminen on maailmassa erittäin harvinaista, mikä lisää löydön merkitystä. Moilanen sai löydöstään Stella Arcti -maininnan, koska hänet on palkittu jo aiemmista havainnoistaan. Ansiokkaasta harrastustoiminnasta Ursan havaintovälinejaostossa sekä paikallisessa yhdistystoiminnassa palkittiin Lappeenrantalainen Martti Muinonen, joka on toiminut usean vuoden ajan kaukoputkien ja niiden rakentamisen parissa. Vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut havaintovälinejaoston vetäjänä, organisoiden mm. harrastajien yhteydenpitoa, jaoston kokoontumisia sekä lehtikirjoittelua. Muinonen on myös pitkän linjan paikallisyhdistysaktiivi. Hän toiminut Etelä-Karjalan Novan eri luottamustehtävissä käytännössä yhdistyksen perustamisesta eli luvulta lähtien. Ursa Minor jäsenille? Hallituksessa on alustavasti keskusteltu, että ensi vuoden alusta tarjoaisimme jäsenistölle mahdollisuuden saada kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Ursa Minor -lehti jäsenetuna. Ursa Minoria emme kuitenkaan pysty tarjoamaan nykyisillä jäsenmaksuilla, joten käytännössä vaihtoehtoina on joko korottaa nykyisiä jäsenmaksuluokkia tai perustaa uusi jäsenmaksuluokka Ursa Minorin haluaville. Lakeuden Ursan hallitus on alustavasti päätynyt esittämään syyskokoukselle uuden harrastajajäsenmaksun käyttöönottoa, jonka suuruus olisi 30, ja tähän jäsenmaksuun sisältyisi Ursa Minorin tilaus. Muut jäsenmaksuluokat (vuosijäsen ja perhejäsen) säilyisivät tämän rinnalla, mutta niihin ei sisälly Ursa Minoria. 5

6 Tähtikuvauksen aloittaminen Teksti ja kuvat: Marko Myllyniemi Ennemmin tai myöhemmin tähtitiedettä tai valokuvausta harrastavalle tulee mieleen ryhtyä kuvaamaan taivaalla näkyviä kohteita ja ilmiöitä. Tähtikuvaus poikkeaa kuitenkin normaalista valokuvauksesta ja jopa ammattikuvaaja saattaa olla samalla viivalla tähtikuvausta aloittelevan harrastajan kanssa. Millä alkuun? Ellei varsinaisia tähtikuvaukseen tarkoitettuja CCD-kameroja oteta huomioon, paras vaihtoehto tähtikuvauksen aloittamiseen lienee käytännössä digitaalinen järjestelmäkamera ja siihen mielellään laajakulmainen objektiivi. Myös useimmilla digipokkareilla, joissa on mahdollisuus pitkiin aikavalotuksiin ja käsisäätöihin, on mahdollista ottaa kuvia esimerkiksi revontulista tai tähdistöistä. Mikäli kamerassa on mahdollisuus kuvata RAWmuodossa, kannattaa ehdottomasti käyttää sitä, jolloin sitten tietokoneen ääressä on mahdollista vielä hienosäätää kuvaa ennen sen konvertointia JPGmuotoon. Kameran lisäksi tarvitaan tukeva jalusta, sillä valotusajat voivat venyä muutamista sekunneista jopa minuutteihin riippuen, halutaanko tähtien pysyvän pistemäisinä vai tekevän viiruja. Periaatteessa kuvaaminen tapahtuu siten, että kamera asetetaan jalustalle, suunnataan halutulle taivaan alueelle, tarkennetaan äärettömään ja valitaan sopiva valotusaika, jonka jälkeen painetaan laukaisinta. Tärähdyksen estämiseksi on suositeltavaa käyttää kaukolaukaisinta tai kameran itselaukaisuajastinta. Lisäksi järjestelmäkameroissa voi usein lukita peilin yläasentoon ennen varsinaista sulkimen avaamista, mikä entisestään vähentää tärähdyksen vaaraa (eniten siitä on kuitenkin hyötyä kaukoputken läpi kuvatessa). Pelkällä kameraoptiikalla siis pääsee jo varsin hyvin alkuun, mutta haluttaessa yksityiskohtaisempia kuvia esim. Kuusta, Auringosta tai muista kohteista, joudutaan kuvaamaan kaukoputken läpi joko okulaarisuurennusta käyttäen tai kuvaamalla suoraan kaukoputken polttotasolta. Afokaalinen kuvaus Afokaalinen kuvaus eli ns. digiscoping on alun perin lintuharrastajien ja luontokuvaajien kehittämä tekniikka, jossa digikameralla otetaan kuvia yleensä käsivaralta kaukoputken (tai kiikarin) okulaarin läpi. Tekniikka soveltuu luontokuvauksen lisäksi hyvin pitkälti myös tähtikuvaukseen, käsivaralta ja ilman seurantaa 6

7 onnistuu jo hyvin mm. Kuun, Auringon ja kirkkaimpien planeettojen kuvaaminen. Useimpiin kaukoputkiin on nykyisin myös saatavissa erityisiä lisälaitteita, joilla digikamera voidaan kiinnittää kaukoputken okulaaripäähän yleensä digikameran jalustakierteestä. Jos osaamista ja/tai työkaluja löytyy, voi tällaisen lisälaitteen tehdä myös itse. Afokaalisessa kuvaustavassa on kuitenkin otettava huomioon, että kameran optiikka pitää kohdistaa tarkasti okulaarin optisen akselin linjalle minkä lisäksi hajavalon pääsy okulaarin ja kameran objektiivin väliin täytyy pystyä estämään. Tähän auttaa esim. mustasta kartongista tehty pahvinen holkki, joka samalla auttaa keskittämään kameran ja okulaarin optiset akselit samalle linjalle. Järjestelmäkameroiden okulaarisuurennuksella kuvaamista varten on tähtikaukoputkiin saatavissa erityinen okulaarisuurennussovite, jonka avulla järjestelmäkameralla voidaan kuvata okulaarisuurennusta käyttäen (kutsutaan myös nimellä okulaariprojektio). Kuvaaminen tapahtuu siten, että okulaarisuurennussovite kiinnitetään kaukoputken tarkennuslaitteeseen, jonka jälkeen okulaari laitetaan sovitteen sisään. Lopuksi kamera kiinnitetään sopivan T-renkaan avulla sovitteeseen ja kuvaaminen voi periaatteessa alkaa. Afokaalista kuvaamista voi kokeilla myös kiikareiden läpi, ellei taloudesta löydy kaukoputkea. Digipokkari sopii parhaiten kiikarin läpi kuvaamiseen, sillä pokkarin pieni objektiivi sopii useimmiten kiikarin silmäkupin sisään kuin valettu, mikä helpottaa kameran kohdistamisessa okulaarin keskelle käsivaralla kuvatessa, sekä estää hajavaloa pääsemästä kameran linssille. Kiikari on kuitenkin syytä kiinnittää jalustaan tärinän estämiseksi. Polttotasolla kuvaus Afokaalista kuvausta suositumpi tapa tähtikuvaajien keskuudessa lienee kameran kiinnittäminen suoraan teleskoopin polttotasolle. Polttotasokuvaamisen etuna on, että tällöin päästään eroon ylimääräisistä linsseistä, joissa aina väistämättä aiheutuu valohävikkiä ja värivirhettä. Kameran kiinnittäminen kaukoputken kuvatasolle vaatii kuvatasosovitteen, joka työnnetään tarkennuslaitteeseen okulaarin tilalle. Kuvatasosovitteen toisessa päässä on T-ulkokierre, johon kierretään kiinni kamerakohtainen T-rengas, ja toisessa päässä usein kierteet erilaisille okulaarisuotimille. Kuvatasosovitteen haittapuolena on usein vinjetointi eli kuvan reuna-alueiden tummuminen (joskin nykyään vinjetointia käytetään jopa tehokeinona erityisesti lehtimaailmassa). Lisäksi sovitteen käyttö edellyttää tarkennuslaitteelta riittävän laajaa liikerataa etenkin sisäänpäin. 7

8 Joissain tarkennuslaitteissa T-ulkokierre saattaa olla jo valmiina, jolloin riittää kun hankkii kameraan sopivan T-renkaan (esim. useimmissa Maksutov-tyyppisissä kaukoputkissa kameran kiinnittämiseen sopiva T-adapteri sisältyy itse tarkennuslaitteeseen). Piggy-Bag eli reppuselkäkuvaus Amerikkalaisista julkaisuista tuttu termi piggy-bag eli reppuselkä tarkoittaa kuvaustapaa, jossa kamera kiinnitetään kaukoputken selkään tai rinnalle. Tässä kuvaustavassa kaukoputkea käytetään kohteen seurantaan ja itse kuvaaminen tapahtuu kameran omaa optiikkaa käyttäen. Laajakulmaobjektiivilla saadaan pitkään valotettuja upeita kuvia mm. Linnunradasta ja tähtitaivaasta, kun taas teleoptiikka soveltuu hyvin laaja-alaisten sumujen ja tähtijoukkojen kuvaamiseen (esim. Seulaset, Orionin suuri kaasusumu, Andromedan galaksi). Onnistuakseen reppuselkäkuvaus edellyttää, että kaukoputkessa on vähintään tuntiakselissa seurantamoottori ja erityinen seurantaan tarkoitettu ristikko-okulaari tai vaihtoehtoisesti autoguideri. Hyvä neuvo aloittelevalle tähtikuvaajalle on myös mahdollisimman tarkka kirjanpito käytetyistä valotusajoista, objektiiveista, aukosta, ISO-arvoista, kuvausolosuhteista ja muista vastaavista pikkujutuista, niistä voi myöhemmin kuvatessa olla korvaamatonta apua. Aloittelijalle sopivia kohteita Tähtikuvaus on vaativa kuvauslaji, joten sen harrastaminen olisi hyvä aloittaa mahdollisimman helpoista kohteista ja taitojen kehittyessä voi vähitellen siirtyä kohti vaikeampia kuvauskohteita. Jo pelkällä kameralla ja kiinteällä jalustalla varustettu tähtikuvausta aloitteleva harrastaja voi hyvin aloittaa kuvaamalla tähtitaivaan yleisnäkymiä, kuten tähdistöjä, tähdenlentoja, revontulia, Kuuta, planeettojen kohtaamisia tai vaikka yllättäen kirkastuvia komeettoja. Tähtitaivaan kuvaamisessa kameraoptiikalla valotusajat ovat laajakulmaobjektiivilla noin sekuntia, mikäli haluaa tähtien pysyvän suunnilleen pistemäisinä, sen jälkeen ne alkavat venyä viiruiksi. Objektiivin polttoväliä lisättäessä myös valotusaika, jona tähdet pysyvät pistemäisinä, lyhenee. Esimerkiksi 300 millisellä objektiivilla valotusaika on enää noin 2-3 sekuntia, jonka jälkeen tähdet alkavat venyä. Kaukoputki tuo kuvaamiseen lisää ulottuvuutta, ja silläkin kuvaaminen kannattaa aloittaa helpoista kohteista, joista Kuu on sopiva kohde aloittaa. Kuun kuvaamisessa kaukoputken läpi valotusajat vaihtelevat 1/10-1/1000 sekunnin välillä. Päivätaivaalta Aurinko on sopiva kohde, mutta tällöin on ehdottomasti käytettävä kaukoputken 8 eteen asennettavaa aurinkosuodinta! Seuraavana askeleena kaukoputken läpi kuvaamisessa voi pitää kirkkaimpien planeettojen (Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus) kuvaamista. Näiden planeettojen kuvaamisessa ei vielä välttämättä tarvita seurantalaitteistoa, sillä valotusajat vaihtelevat 1/5-1/250 sekunnin välillä. Planeettakuvauksen jälkeen voikin ryhtyä kokeilemaan haasteellisempien kohteiden kuvaamista eli syvän taivaan kohteita. Syvän taivaan kohteiden kuvaamisessa vaaditaan jo seurantalaitteistolla varustettua jalustaa, sillä kirkkaimmatkin niistä ovat niin himmeitä, että valotusaika voi venyä jopa minuuttien mittaiseksi. Seurantalaitteistolla varustetun jalustan tuntiakseli on suunnattava kohti taivaan pohjoisnapaa, jolloin kaukoputkea ei tarvitse liikuttaa kuin yhden akselin varassa. Jalustan suuntauksen on oltava sitä tarkempi, mitä pidempi on kaukoputken polttoväli ja mitä pidempiä valotusaikoja käytetään. Nykyaikaisessa digitaalisessa tähtikuvauksessa kohteista otetaan usein lyhyempiä valotuksia yhden pitkän valotuksen sijasta, ja nämä lyhyet valotukset yhdistetään eli pinotaan erityisesti tähtikuvien käsittelyyn tarkoitetuissa tietokoneohjelmissa yhdeksi kuvaksi, jonka kokonaisvalotusaika on yksittäisten kuvien valotusaikojen summa (esim. 10 x 30s = 300s). Muita lyhyempien valotusten ja kuvien pinoamisen tuomia etuja ovat mm. kameran elektroniikasta aiheutuvan lämpökohinan ja ilmakehän väreilystä aiheutuvien häiriöiden vähentyminen kuvissa. Tähtikuvauslinkkejä: astro.kuvat.fi/kuvat/tähtikuvat/ timosastro.1g.fi koti.mbnet.fi/q-asema/ galleria.lakeudenursa.fi

9 Oi, suuri avaruus Ei ole olemassa suurempaa kuin avaruus. Sen olen aina tiennyt ja sehän on kiehtonut minua. Olin jokunen vuosi sitten käymässä Ursan Tähtipäivillä Seinäjoella Törnävän ammattikoululla lehtimiehen ominaisuudessa. Siellä minulle tarjoutui tilaisuus katsella kaukoputkella aurinkoa ja sen pinnalla tapahtuvia purkauksia. Silloin oivalsin, että vaikka avaruus on suuri, sen osasien omakohtainen tarkkailu on silti mahdollista. Pikku kamerani Canon Powershot A80 sattui olemaan mukanani. Painoin sen linssin kaukoputken etsimeen ja painoin laukaisinta. Ihmeekseni kameran automatiikka toimi kaukoputken kanssa. Sain erinomaisia kuvia auringon pinnasta. Ei siis tarvitakaan jotain Nasan jotain ihme laitteita, vaan oma pikku näpsänikin soveltuu avaruuskuvaukseen. Samaa metodia toteutin myöhemmin Lapualla, kun Venus lensi auringon edestä. Silloinkin onnistuin ylittämään itseni. Venus tarttui selkeänä pallukkana Canonin muistikortille. Kun kolmannen kerran olin työni merkeissä Ursan väen kanssa tekemisissä tämän vuoden kesäkuussa, Lakeuden Ursalla oli seuraan liittymisestä tarjous 10 euroa. Nyt huomaan olevani ursalainen. Odotan innokkaana kokemuksia uudesta harrastuksestani, vaikka intoa on toistaiseksi huomattavasti enemmän kuin tietoa ja asiantuntemusta. No, ehkä se tietokin ajan mittaan karttuu, vaikka avaruus on suuri ja monet tiedon muruset ovat kaukana. Jussi Asu Auringon aktiivisuus on tänä vuonna minimissään, joten pilkkuja sen pinnalla ei juuri ole viime kuukausien aikana nähty muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Olemme kuitenkin vähitellen menossa jälleen kohti aktiivisempaa jaksoa, joten lähivuosina sekä auringonpilkkujen että revontulien kuvaajat saavat runsaasti vastinetta kuvausvälineistöön sijoittamilleen rahoilleen. Aurinko Sahannevan Aurinkoputkella nähtynä. Kuva: Jussi Asu 9

10 Toimihenkilöt 2007 Ennen yhteydenottoa, huomioithan, että: Tilausnäytöksien ja vierailujen varaus ensisijaisesti tähtinäytösryhmän vetäjältä. Raha- ja jäsenasioiden hoitaminen ensisijaisesti rahastonhoitajan kanssa. Tiedotukseen ja hallintoon liittyvät asiat ensisijaisesti pj:n, varapj:n tai sihteerin kanssa. Toimihenkilöt Puheenjohtaja Hallinto, mediayhteydet (tiedotus), jäsenlehti, kirjasto, Internet Marko Myllyniemi (040) Varapuheenjohtaja Tähtitornihanke, hallinto Kalevi Lehtimäki (050) Sihteeri Hallinto, yhdistys- ja jäsenasiat, tiedotus Eeva-Liisa Vaivila (040) Rahastonhoitaja Hallinto, rahaliikenne sekä jäsenmaksut, -rekisteri ja -asiat Janne Vikman (0400) Tähtinäytösryhmä Tähtinäytösryhmän johto, tilausnäytöksistä ja vierailuista sopiminen Tuoma Huuki (044) Luentovastaava Yhdistyksen luentojen ja luennoitsijoiden järjestely Tapani Koskiniemi (044) Jaostojen ja harrastusryhmien vetäjät Havaintoryhmä Marko Myllyniemi (040) Laiterakennusryhmä Tuoma Huuki (044) Jäsenlehti Kassiopeja Päätoimittaja Marko Myllyniemi (040) Yhdistyksen yleinen sähköpostiosoite ohjautuu sihteerille. 10

11 Sihteerin terveiset! Heipä hei jäsenistö! Illat alkavat taas pimetä, ja tähtitornilla tapahtua. Kerhoillat alkavat pyöriä joka toinen keskiviikko, ja meistä olisi mukavaa saada iltoihin mukaan vielä enemmän osallistujia. Yhdistyksessämme toimii mukavaa porukkaa, ja uusia jäseniä mahtuu aina mukaan! Itse liityin ensin valtakunnalliseen Ursaan, pääosin Tähdet ja avaruus -lehden vuoksi. Kipinä paikallisyhdistystoimintaan liittymisestä taisi kuitenkin syttyä jo tuolloin, ja muutaman vuoden kuluttua liityinkin omaan paikallisyhdistykseemme, Lakeuden Ursaan. Näihin aikoihin oli ajankohtaista oman kaukoputken hankkiminen kotiimme, ja sainkin yhdistyksestä paljon apua oikean putken valintaan - vaihtoehtoja kun tuntui olevan liian monia jo omassa pienessä hintaluokassanikin. Oma peiliputki saatiin pian kotiin ja koottua havaintokuntoon, eikä sitä ensimmäisen havainnon ja kohteen tunnistamisen aiheuttamaa iloa hevillä unohda. Varsinaiseen toimintaan liityin mukaan aivan tähtitornin rakentamisen kynnyksellä. Tähtitornihaavetta oli kypsytelty yhdistyksessä jo kauan, niinkuin tällaisia suuria haaveita tuleekin, ja viimein olisi rakennustöiden aika. Rohkaisin mieleni ja lähdin mukaan yhdistyksen kerhoiltaan eräänä keskiviikkona. Vaikka uusien ihmisten kohtaaminen jännittikin, oli tähän porukkaan kyllä helppo päästä mukaan. Kaikki toivottivat uuden jäsenen tervetulleeksi ja esittelivät kerhotiloja ja yhdistyksen toimintaa. Otin kerhoilloissa käymisen tavaksi. Oli mielenkiintoista kuulla ajankohtaisista tähtitaivaan tapahtumista ja saada vastauksia monia itseä askarruttaviin kysymyksiin. Jäsenistöllämme on todella paljon tietoa harrastuksestamme, eri ihmisillä tarkemmin eri tähtitieteen osa-alueista. Kerhoillat kuluivatkin tähtitornin rakentamisen suunnittelun ja seurannan, tähtitaivaan uutisten ja hersyvän huumorin merkeissä. Kun yhdistyksemme kaipasi sihteeriä, ilmoittauduin mielihyvin hommaan. On mukavaa, että voi jotenkin omalta osaltaan auttaa yhdistystä, alueen tähtiharrastusta ja tähtitorniprojektia eteenpäin, varsinkin, kun muut aktiivijäsenemme rehkivät tornin rakennustyömaalla talkoissa. Tällä hetkellä työmaa on onnellisessa loppuvaiheessa, valmis tähtitorni on muutamaa suurta rutistusta vailla - suurin urakka tulee olemaan sähköjen saaminen tornille. Virallisia avajaisia päästään viettämään pian. Sen jälkeen saammekin keskittyä yhdistyksen toiminnan kehittämiseen ja tornin hyödyntämiseen. Lakeuden Ursan tähtiharrastusporukkaa valmistautumassa Sahannevan observatoriolla myöhemmin illalla näkyvään täydelliseen kuunpimennykseen Kuva: Marko Myllyniemi 11

12 Ensimmäiset havainnot suurella kaukoputkellamme vetivät kyllä hiljaiseksi - tuolla taivaalla on niin paljon kauniita ja mielenkiintoisia kohteita. Tähtitiede, kuten monet muutkin tieteet, kehittyy parhaillaan huimaa vauhtia, ja viikottain saamme uutta tietoa taivaan tapahtumista ja uusista kaukaisista kohteista. Omin silmin havaitseminenkin antaa tunteen siitä, että on osa jotain suurempaa, ja uuden tiedon kynnyksellä. Järjestämme tähtinäytöksiä jokaisen kerhoillan yhteydessä sään niin salliessa, muista näytöksistä ilmoitamme erikseen. Muistathan, että näytökset ovat jäsenistöllemme ilmaisia! Suosittelen putkemme okulaariin kurkistamista jokaiselle, vaikka oma putki olisikin kotona, sillä kokemus saattaa olla aivan erilainen. Torni itsessään on rakennuksenakin jo oma elämyksensä, puhumattakaan rakentamiseen liittyvistä tarinoista. Kuten monissa yhdistyksissä, myös Lakeuden Ursassa on aktiivisten jäsenten joukko suhteessa koko jäsenmäärään pieni, mutta kasvava. Uudet kasvot ja ideat ovat erittäin tervetulleita! Toivottavasti nähdään jo ensi kerhoillassa? Ota vaikka kaverisi mukaan - jäseneksi liittyminen onnistuu myös tornilla, ja usein näytösten yhteydessä on hyviä tarjouksia uusille jäsenille. Voit tarkistaa kerhoiltojen aikataulut ja muut tiedot kotisivuiltamme osoitteesta Toivotaan pilvettömiä ja lämpimiä syysiltoja! Lissu Vaivila Sihteeri Lakeuden Ursa ry Sahannevan torni aamuauringon valossa. Kuva: Marko Myllyniemi Avajaiset sunnuntaina klo Sunnuntaina klo pidetään Sahannevan observatorion ja Honkakylän luontoreitin avajaiset. Mukana avajaisissa ovat Lakeuden Ursa, Lakeuden Latu, Honkakylän kyläseura, Rengon kyläseura, Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta. Ohjelmaa kuuluvat tutustumiset Sahannevan observatorioon, Ruissaareen, Honkakylän ja Sauralakson laavuihin sekä tietysti koko Honkakylän luontoreittiin. Jokainen taho järjestää omalla paikallaan ohjelmaa ja tarjoilua. Toivotamme kaikki jäsenet ja lehtemme lukijat tervetulleiksi avajaisiin. 12

13 Toimintakalenteri kaudelle Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie La klo Talkoot: Sahannevan observatoriolla Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie La klo Talkoot: Sahannevan observatoriolla Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie La klo Talkoot: Sahannevan observatoriolla Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie To klo Yleisötapahtuma: Tähtiharrastusviikko, Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Pe klo Yleisötapahtuma: Tähtiharrastusviikko, Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie La klo Talkoot: Sahannevan observatoriolla Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ma klo Yleisötapahtuma: Tähtiharrastusviikko, Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie La klo Talkoot: Sahannevan observatoriolla Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Kokous: Sääntömääräinen syyskokous ja torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ti klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Ke klo Jäsenilta: Torni-ilta Seinäjoki, Sahaneva, Tähtitornintie Syyskauden 2008 kerhoillat alkavat ke klo 18 Sahannevan observatoriolla, ja jatkuvat sen jälkeen joka toinen keskiviikko. Toukokuussa 2008 tullaan pitämään lauantaisin myös siivoustalkoita paikkojen ja pihan kunnostamiseksi talven jäljiltä. Kaikki Lakeuden Ursan tapahtumat, muutokset näihin tietoihin ja mahdolliset lisäykset ilmoitetaan myös yhdistyksen kotisivujen tapahtumakalenterissa, osoitteessa: 13

14 Tukijat ja yhteistyökumppanit Seuraavat tahot ovat toimittaneet tai lahjoittaneet materiaalia observatorioon, ovat osallistuneet sen rakentamiseen tai ovat tukeneet observatorion rakentamista sekä taloudellisesti että muulla tavoin: Abetoni, Kurikka Arkkitehtuuritoimisto Aaron Rantala Ensto Elektroskandia, Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki Hartman rauta Oy, Seinäjoki Honkakylän kyläseura ry. Huurre Oy Ilmajoen Kunta Ilmajoen Lukio Ilmajoen Rakennus Ky Jaakko Ilkan koulu (Ilmajoen yläaste) Kuljetusliike Oy Adler Ab Lakeus Power Shaping Oy Lohja Rudus Oy, Seinäjoki Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry. TE-keskus Etelä-Pohjanmaa Tieliikelaitos Vaasan Läänin Puhelin Oy YIT Lakeuden Ursa kiittää tähänastisia yhteistyökumppaneitaan saamastaan tuesta, ja toivottaa myös uudet yhteistyökumppanit mukaan tähtitieteen pariin rakentamaan tulevaisuuden tähtiharrastusta. Myynnissä observatoriolla! - Planisfäärejä, 10 / kpl - Syvä Taivas -kirjaa, 12 / kpl - Kassiopejan irtonumeroita, 2 / kpl Niin kauan kuin tavaraa riittää. Pyydetään varaamaan tasaraha. Maanrakennus Tynjälä Ky Mallaskoski Oy MH Kate (Ilmajoki) ML Hitsaus & Asennus Oy Nosto- ja Kuljetuspalvelu Pekka Rintamäki Nostopalvelu S. Uitto Oy Peräseinäjoen Osuuspankki Pohjanmaan Rakennuspelti Oy Pohjanmaan Remonttimies Ky PPTH-Engineering Oy Seinäjoen Aikuiskoulutuskeskus Seinäjoen Energia Oy Seinäjoen kaupunki 14 Seinäjoen Pintakäsittely Oy

15 Yllä valaisevia yöpilviä klo 01:28 Ilmajoella. Lyyran rengassumu M kuvattuna Sahannevan observatoriolla. Kuvat: Marko Myllyniemi Vasemmalla Isossa Karhussa sijaitseva epäsäännöllinen galaksi M82. Kuva: Jari Kankaanpää 15

16 Sahannevan observatorio, Tähtitornintie, Seinäjoki Kotisivut: Sähköposti: