Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 7861/302/2004/kul.2 PL Helsinki

Transkriptio

1 Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 7861/302/2004/kul.2 PL Helsinki Viite Ajoneuvohallintokeskukseen saapunut hakemuksenne. Asia Säädösperusta Hakija, jota päätös koskee Päätös Kuljettajaopetuksen CE- ja D-ajokorttiluokkien opetussuunnitelmien vahvistaminen Ajokorttiasetus momentti Rovaniemen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Ajoneuvohallintokeskus vahvistaa opetussuunnitelmat. Hyväksyntä on voimassa saakka, mutta se voidaan peruuttaa tai sitä voidaan muuttaa, mikäli aihetta siihen ilmenee. Hyväksynnän mukainen opetussuunnitelma tulee olla kaikkien CE- ja D-luokan kuljettajaopetusta antavien ja opetukseen osallistuvien saatavilla. Tämä päätös ei muuta sitä, mitä muutoin on säädetty ajo-oikeutta varten annettavasta kuljettajaopetuksesta Maksu 67,50 Euroa Ei ALV:ssa tarkoitettu myynti Yksikönpäällikkö Ari Herrala Ylitarkastaja Pekka Kärkkäinen Liiteet Tiedoksi CE- ja D-luokan opetusohjelmat Liikenne- ja Viestintäministeriö, tieliikenneosasto Ajovarma Oy, pääkonttori Opetushallitus Suomen Tieliikenneopettajien liitto Liikenneturva Pääesikunta, materiaaliosasto Hämeenlinnan liikenneopetuskeskus Ahvenanmaan katsastusasema

2 ROVANIEMEN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJAN CE-AJOKORTTIKOULUTUS

3 2 JOHDANTO Rovaniemen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistama oppilaitos, joka järjestää aikuisväestölle pääasiassa ammatillista työllisyys ja omaehtoista koulutusta sekä yrityksille ja yhteisöille suuntautunutta jatko- ja täydennyskolutusta. Linja-autonkuljettajan yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutus on ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Kuljettajakoulutuksen opetussuunnitelmat ovat laadittu opetushallituksen hyväksymien ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmiin sisältyy ajoneuvohallintokeskuksen hyväksymä ajokorttikoulutuksen opetussuunnitelma, joka on myös osana ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tai erillisenä koulutuksena. Lainsäädäntömuutokset ovat tuoneet mukanaan kuljettajan ammattiopetuksen uudet toimintamallit. Ammattiopetuksessa ei enää säädellä opetuksen käytännön toteutusta eikä laajuuksia vaan ainoastaan arvioidaan saavutettua lopputulosta. Opetushallitus ei enää vahvista opetussuunnitelmia vaan kukin oppilaitos päättää itse, millaisella opetusohjelmalla on saavutettavissa ammattitutkinnon perusteiden edellyttämä hyvä ammatillinen osaamistaso. Ajo-oikeuteen tähtäävän opetuksen valvonta ja opetussuunnitelmien vähimmäisvaatimusten tulee olla kaikille samat. Ajo-oikeuteen (korttiin) tähtäävä opetus ja ammatillinen opetus tulisi integroida mahdollisimman paljon toisiinsa, koska ajo-oikeuden saaminen on myös tärkeä osa ammattitutkintoon valmistavaa kolutusta. Korttikoulutuksessa ei kuitenkaan voida edellyttää ammattikuljettajan ammattiasioiden koulutuksen kaikkea tiedollista ja taidollista osaamista. Koska ammattikuljettajien nykyisen 28 opintoviikon mittaisen koulutuksen käyneet ovat tutkimusten mukaan osoittautuneet turvallisiksi kuljettajiksi, soveltuu ammattitutkintoon valmistava koulutus myös usein lisäkoulutuksena työkokemuksen kautta ajo-oikeuden saaneille ja työelämässä toimineille kuljettajille. CE- opetussuunnitelma rakentuu C-opetussuunnitelman tavoitteiden osittaiseen kertaukseen ja niiden jatkoksi pääteemana turvallisuus, muiden huomioonottaminen ja ympäristö - päästö sekä imagoasiat huomioonottaen. KOULUTUKSEN PERIAATTEET Turvallisuus on kuljettajakoulutuksen keskeinen tavoite. Turvallisuuden merkitys CEkoulutuksessa korostuu entisestään raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kuljettajakoulutuksessa. Turvallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä mahdollisimman riskitöntä elinkaarta itselleen ja ennen kaikkea muille tienkäyttäjille sekä vastuuta kuljetettavasta tavarasta. Koulutuksessa turvallisuutta on pidettävä kiistattomana lähtökohtana ja keskeisenä perusteluna kaikelle toiminnalle. Taloudellisuus tarkoittaa paitsi pyrkimystä onnettomuuskustannusten minimointiin myös ajosuoritteen toteuttamista niin, että siitä koituvat välittömät ja välilliset kustannukset jäävät toimintaan nähden mahdollisimman pieniksi. Taloudellinen ajotapa on keskeinen osa tämän tavoitteen toteuttamista, mutta myös ympäristöystävällisyysvaatimus on osa sitä. Kuljettajan on oivallettava oman toimintansa merkitys ympäristöhaittojen minimoinnissa.

4 3 Käyttäjäkeskeisyyden ja ympäristönsuojelun huomioiminen ovat olleet opetussuunnitelman rakentamista ohjanneita keskeisiä periaatteita. Mihin kuljettaja voi käyttää tätä tai tuota tietoa, mitä tietoa kuljettaja tarvitsee toimiakseen turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. Kaikella opetetulla tiedolla on oltava merkityksensä toiminnan kannalta. Myös käytännön opetuksen ohjaajana tämä periaate on keskeinen. Koulutus on toteutettava siten, että aina välillä palataan näihin arvoihin ja mietitään, mitä niistä seuraa koulutuksen käytäntöihin, joita muutetaan näiden periaatteiden toteuttamiseksi. OPPIMISTA JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMISTÄ KUVAAVAT TEORIAT JA MALLIT Tämän opetussuunnitelman mukainen koulutus perustuu sisäisten mallien teoriaan liikennekäyttäytymisessä. Ajotaidossa ja sen kehittämisessä keskeisiä ovat sisäiset mallit, joiden avulla toimintaa ohjataan kussakin tilanteessa. Sisäinen malli on kuljettajan käsitys tilanteesta ja toiminnan etenemisestä siinä. Sisäiset mallit jakautuvat kolmelle tasolle. Käsittelymallit ohjaavat kuljettajaa ajoneuvon käsittelyssä, näkemämallit ohjaavat toimintaa erilaisissa liikennetilanteissa ja reittimallit auttavat kuljettajaa kokonaisten ajosuoritteiden toteuttamisessa. Mallit mahdollistavat tulevien tilanteiden ennakoimisen. Eri liikennetilanteita voidaan tarkastella kolmella tasolla sen mukaan, kuinka paljon kuljettajalla on turvallisuusmarginaalia eli pelivaraa käytössään. Kun joudutaan onnettomuuteen, pelivara on loppunut ja tehtävissä on enää onnettomuuden seurausten minimointi. Onnettomuutta edeltää vaaratilanne eli pelivaraa on niukasti, jolloin kuljettaja saattaa vielä oikeilla hätätilanteen toimilla kyetä estämään onnettomuuden syntymisen.. Riittävä pelivara merkitsee riskejä tunnistavaa, kompensoivaa ja välttävää ajotapaa. Riittävän pelivaran ajotavassa keskeistä on oman toiminnan ennakoitavuus ja toisten toiminnan ennakointi. Riittävän pelivaran sisältö muodostuu turvallisen ajamisen perusedellytyksistä. Tärkeintä on, että kuljettaja oppii tunnistamaan riskejä ja sovittamaan oman ajamisensa niiden mukaan. Se on vasta toissijaista, että kuljettaja osaa toimia oikein hätätilanteessa. KOULUTUKSEN TAVOITTEET CE- koulutuksella tähdätään siihen, että kuljettaja oppii tarkistamaan ja tunnistamaan yhdistelmäajoneuvon liikennekelpoisuuden ja sen lisälaitteiden toimivuuden sekä käsittelemään ja ajamaan yhdistelmäajoneuvoa liikenteessä turvallisesti, sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan turvallisia ja tehokkaita ajoreittejä taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. Raskaan ja kookkaan yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen liittyy monia erityispiirteitä: Oppijan on ymmärrettävä ajoneuvon koon ja massan mukanaan tuoman erityisvastuun sekä ammattimaiselta liikenteeltä edellytettävä vastuu- ja esimerkillisyysvaatimus. Hänen on tunnettava ja varmistettava ajoneuvon tekninen ja turvallinen toimivuus. Tunnettava tärkeimmät kuljetustoimintaan ja asiakaspalveluun liittyvät seikat. Kehityttävä tunnistamaan ja ehkäisemään keskeisimpiä omaan ajokykyyn vaikuttavia riskitekijöitä esim. väsymystä.

5 4 KOULUTUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS 300 tuntia CE- ajo-oikeuskoulutus muodostuu tietopuolisista osista, harjoitusosista ja seurantaosasta. Tietopuolista opetusta ja toimintaharjoituksia yhteensä 146 oppituntia ja tämän lisäksi 32 oppitunnin Suomen Punaisen Ristin ensiapukurssi I ja II tai vastaavat tiedot. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Koulutukseen kuuluu ajo- ja käsittelyharjoituksia vähintään 92 harjoitustuntia sekä ajoharjoituksen seurantaa 30 tuntia. Harjoitustunnin pituus on 50 minuuttia. Osa harjoituksista tehdään ryhmänä. Ajoharjoituksen seurannassa voi olla enintään 2 opiskelijaa ajoharjoitusta suorittavan opiskelijan lisäksi. LUKUSUUNNITELMA 1. Ajo- ja käsittelyharjoituksia 92 h 2. Ajoharjoittelun seuranta 30 h 3. Lainsäädäntö 36 h 4. Ajoneuvotekniikka 37 h 5. Kuljetustoiminnot 42 h 6. Liikenneturvallisuus 21 h 7. SPR ensiapu I- ja II- kurssit 32 h 8. Toimintaharjoituksia 10 h Yhteensä = 300 h KOULUTKSEN TAVOITTEET JA KESKEINEN SISLTÖ 1. AJO- JA KÄSITTELYHARJOITUKSET (92 tuntia) Käsittelyharjoitukset (12 tuntia) ja keskeinen sisältö: Ennen ajoharjoittelua liikenteessä opiskelijalle annetaan yhdistelmäajoneuvon käsittelyopetus siten, että hän pysyy kuljettamaan ajoneuvoa liikenteessä muuta liikennettä vaarantamatta ja kohtuuttomasti häiritsemättä. Käsittelyn tarkoituksena on, että opiskelija osaa ajoneuvon teknisen käytön perusteet ja hallintalitteiden käytön. Hän osaa ottaa huomioon yhdistelmäajoneuvon ominaisuuksien vaikutuksen tilan tarpeeseen. Vetovaunun ja perävaunun kytkentäharjoituksia sekä ajonlähtötarkastuksia. Ajoharjoittelu liikenteessä (80 tuntia) ja keskeinen sisältö: Tavoitteena on, että opiskelija osaa ajoneuvon ja sen hallinta- ja lisälaitteiden toiminnan ja käytön.

6 5 Hän osaa varmistaa yhdistelmäajoneuvon liikennekelpoisuuden ja kykenee kuljettamaan ajoneuvoa liikennesääntöjä noudattaen turvallisesti, joustavasti, taloudellisesti ja ympäristöä säästäen. Ajoharjoituksissa painotetaan ajamisen turvallisuutta ja taloudellisuutta sekä vastuullisuutta ja suvaitsevaisuutta muita tienkäyttäjiä kohtaan. Lähtötaso- ja väliarvioinneilla suunnataan opetusta opiskelijan edistymisen mukaisesti. Ajoharjoittelu erilaisissa ympäristö- ja keliolosuhteissa. Opetukseen sisällytetään 10 tuntia ajoharjoittelua kokonaismassaltaan vähintään kg ajoneuvoyhdistelmällä. 2. AJOHARJOITUKSEN SEURANTA (30 tuntia) ja keskeinen sisältö: Opiskelija seuraa toisen opiskelijan ajoharjoituksen aikana hallintalaitteiden käyttöä ja liikennetilanteita sekä yhdistelmäajoneuvon edellyttämiä ajolinjoja ym. liikenteessä huomioitavia seikkoja. Seurannassa hän harjaantuu havaintojen ja erilaisten mallien tekemiseen liikenteessä. Ajo-opetuksen seuranta on oppimisen edistymisen kannalta tehokasta, koska silloin ei ajoneuvon käsittely vie osaa havaintoenergiasta. Seurannassa oppii liikennesääntöjen soveltamista ja arvioimaan rakentavasti ajoharjoittelijan toimia. Ajoharjoituksen seurannassa voi olla enintään 2 opiskelijaa kerrallaan. 3. LAINSÄÄDÄNTÖ (36 tuntia) Tavoitteena on luoda kuva kuljettajan vastuukysymyksistä ja kuljettajan toimintaan vaikuttavista tekijöistä, erityisesti väsymyksen ja ajoajan merkityksestä sekä ajopiirturin käytöstä. Opiskelija tuntee liikennesäännöt ja osaa soveltaa tietojaan kuljettajan tehtävissä. Hän tuntee yhdistelmäajoneuvon rakennetta ja käyttöä koskevat määräykset soveltuvin osin. CE -ajo-oikeus ja sen hankkiminen, tavaraliikenteeseen sovellettava kansallinen lainsäädäntö, tieliikennelaki ja asetus, Ajoneuvolaki ja asetus ajoneuvon rakenteesta, varusteista ja kuormauksesta, asetus ajoneuvon käytöstä, rekisteröinti, katsastus, verotus, vakuutukset ja onnettomuuden jälkeen korvausten hakeminen, ajo- ja lepoaika- sekä työaikalainsäädäntö, tuntee yhdistelmäajoneuvon käyttöä ja kuormausta koskevat säädökset tuntee erityislainsäädännön hinattavan ajoneuvon kytkentä- sekä ajoneu-

7 6 voyhdistelmien massoja ja mittoja koskevien säädösten osalta ja ylikuormamaksu- ja rangaistusmääräykset. 4. AJONEUVOTEKNIIKKA (37 tuntia) (AT:n ajoneuvotekniikan osasta) Tavoitteena on käyttäjän näkökulmasta ymmärtää yhdistelmäajoneuvon ominaisuuksien merkitys ajotehtävän kannalta. Huollot ja tarkastukset on ymmärrettävä kuljetustehtävän turvallisuuden, luotettavuuden ja taloudellisuuden kannalta ennakoivina toimenpiteinä, ottaen huomioon myös ympäristönsuojelun vaatimukset. Tietää kuorma-auton ja perävaunun liikennekelpoisuuden vaatimukset ja osaa varmistaa ajoneuvon ja sen varusteiden ja lisälaitteiden turvallisen toimivuuden enenen ajoon lähtöä sekä oikea käyttötapa kuuluu myös tämän kokonaisuuden tavoitteisiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyy vähintään 7 tuntia käytännön huoltoharjoituksia Rakenne ja toimina: Polttomoottori, voitelu ja jäähdytysjärjestelmä, polttoainejärjestelmä, sähköjärjestelmä, sytytysjärjestelmä, voimansiirtojärjestelmät, voitelu- ja jäätymisenestojärjestelmät, pyörien irrottamisessa ja vaihtamisessa noudatettavat varotoimenpiteet, renkaiden rakenteesta, asentamisesta, oikeasta käytöstä ja huollosta, jarrujärjestelmien tyypit, toiminta, tärkeimmät osat, asennuksesta, käytöstä ja päivittäisestä huollosta sekä kytkentälaitteet, yleisimmät yhdistelmäajoneuvoissa ja sen varusteissa ilmenevät toimintahäiriöt ja niiden tunnistaminen, vähäisten vikojen korjaaminen oikeiden laitteiden ja työvälineiden avulla, yleiset tiedot ajoneuvojen ehkäisevästä huollosta tarvittavista tavanmukaisista korjauksista, pakolliset lisä ja erikoisvarusteet, toiminta, käyttötapa, tarkastukset, huolto, ajoneuvon turvalaitteet ja niiden käyttö, katsastukset ja päästöt. 5. KULJETUSTOIMINNOT (42 tuntia) (AT:n valinnaisista osioista) Tavoitteena on muodostaa yleiskuva tavaraliikennejärjestelmistä ja toimia koulutusta orientoivana, motivoivana ja jäsentävänä kokonaisuutena. Opiskelijalle muodostuu kuva yhdistelmäajoneuvon kuljettajan erilaisista tehtävistä. Eri kuljetustehtäviä tarkastellaan säädösten sekä asiakaspalvelun kannalta ja käsitellään kuhunkin tehtävään liittyviä erityisominaisuuksia. Esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksissa kuljettajalla on erittäin suuri vastuu myös ympäristösuojelusta. Tämän vuoksi on tärkeätä, että hän noudattaa liikennesääntöjä pitää huolta omasta terveydentilastaan, ajoneuvostaan, kuormankäsittelyja sidontakalustosta ja arvostaa turvallisuuttaan. Hyvä kuljettaja luopuu tarvittaessa oike-

8 7 uksistaan ja joustaa. Hän hallitsee myös oman tilansa - kiireensä, huolensa ja paineensa - eikä anna sen vaikuttaa ajamiseensa eikä kielenkäyttöönsä. Tavaraliikennejärjestelmät ja kuljetusmuodot, luvanvarainen liikenne, tieliikenteen edut ja haitat ihmisille ja ympäristölle, kappaletavarakuljetukset, massatavara- ja erikoiskuljetukset, säiliökuljetukset; puutavaran kaukokuljetukset; tiekuljetussopimuslaki ja tavarankuljetussääntö, jossa käsitellään kuljettajan vastuusta vastaanottaa, kuljettaa ja toimittaa tavarat sovittujen ehtojen mukaisesti, tiedot kansallisista ja kansainvälisistä tavaraliikennettä varten tarvittavista ajoneuvon asiakirjoista ja kuljetusasiakirjoista, maantieteelliset tiedot tiekarttojen niiden hakemistojen käytöstä, perustiedot vaarallisten aineiden käsittelyssä ja kuljetuksessa noudatettavista varotoimenpiteistä, vaarallisten aineiden kuljetus, kuorman sidontamääräykset ja asiakaspalvelu. 6. LIIKENNETURVALLISUUS (21 tuntia) Tämän osan tavoitteena on oppia tuntemaan linja-auton käsittelyn erityispiirteet ja erot henkilö- / kuorma-auton käsittelyyn. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan periaatteiden ymmärtäminen helpottaa ajamisen tehokkuuden, taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämistä ja yhdessä pelivara ajattelun omaksumisen kanssa ajamisen turvallisuutta. Tämä kokonaisuus sisältää Liikenneturvan " Raskaan kaluston ennakoivan ja taloudellisen ajon" koulutusohjelman oppisisällöt. Ajoneuvosta johtuvat riskit (koko, massa, käsittely..), ajoon valmistautuminen ja liikenteeseen liittyminen, ajaminen taajamissa ja maantiellä, ajaminen vaikeissa olosuhteissa, liikenteestä poistuminen ja ajon päättäminen, ajoreittien suunnittelu, ajoneuvon taloudellinen käyttö ja taloudellinen ajaminen. 7. SPR ENSIAPU I- ja II- KURSSIT (32 tuntia) SPR:n esiapu I- tai II-kurssit tai vastaavat tiedot.

9 8 Tämän osan opiskelijan on suoritettava jos opiskelija ei koulutuksen alkaessa esitä enintään 2 vuotta vanhaa EA II todistusta. 8. TOIMINTAHARJOITUKSIA (10 tuntia) (AT:n ajoneuvotekniikan ja turvallisuuden osista) Toimintaharjoituksissa painotetaan yhdistelmäajoneuvon lisävarusteiden ja turvalaitteiden rakenteita tuntemista ja oikeita käyttötapoja. Onnettomuustilanteessa tarvitaan harkintaa ja oikeata toimintaa lisäonnettomuuksien ehkäisemiseksi ja avun hälyttämisessä, koska silloin, kun yhdistelmäajoneuvo joutuu osalliseksi onnettomuuteen, on raskaanajoneuvonkuljettaja useimmiten se, joka on toimintakykyinen ja lisäksi hänellä on työtehtävästään johtuen suuri mahdollisuus joutua onnettomuuspaikalle ensimmäisenä. Yhdistelmäajoneuvon lisälaitteiden ja varusteiden käyttöharjoitukset, toiminta onnettomuustilanteessa, sisältää alkusammutusharjoitukset jauhesammuttimella, tavarakuljetuksiin liittyvien laitteiden ja tilojen käyttö sekä sidontaharjoituksia, tavaroiden kuormaus- ja purkaustekniikat sekä kuormaus- ja purkamislaitteiden käyttö, ajoneuvon turvavarusteet ja niiden käyttö sekä erilaisten päälyrakenteiden käyttöharjoituksia..