-min lehti, Iitti 2012

Transkriptio

1 Benja -min lehti, Iitti 2012

2 Lyhyt lähiruokareitti pahnoilta pöytään Onko tullut tehtyä hyviä lupauksia ja unohdettua ne saman tien vai onko jotakin uutta saatu aikaiseksi. Oma sikala Iitissä. Lajin mukaista elämää, omassa laumassa purupohjaa tonkien 10km 10km Tilateurastamo Iitti 95 1km 30 Vilja ja jälkiruokaheinä omalta ja naapuritiloilta Iitistä Oma palvaamo ja lihan jalostamo Kuortissa. Lihatiski ja myymälä. Tahti ainakin on kiihtynyt ja ympärillä oleva maailmamme muuttunut kovasti. Riittävän kauas kun muistellaan, ei ollut matkapuhelimia saati sähköpostia ja nettiä. Saunaillan osasi ehkä paremmin viettää ilman tavoitettavissa olemista. Mitähän me saamme aikaan tällä lisääntyneellä kiireellä ja tiukentuneilla aikatauluilla? Jos sähköposti on lukematta pari päivää, saattaa joku ehdottoman tärkeä asia valua ohi suun. 20 vuoden perspektiivissä ihan muutamat viime vuodet näyttävät lisänneen kiirettä ja tahdin tiivistymistä. Olemme olleet alamme uranuurtajia ja ensimmäisten joukossa luomassa aitoa tarjontaa lähiruokaa haluaville asiakkaille. Kilpailutilanteemme on muuttunut reippaasti, uusia puoteja syntyy kuin sieniä sateella ja kohta jokainen lähikauppa isoja marketteja unohtamatta myy luomua ja paikallisia tuotteita. Siinä sitä mietitään omia arvoja ja konsteja kovasti. Se, mistä saamme olla ylpeitä, on arvojemme pysyminen ihan samoina kaikkien näiden vuosien aikana. Eläimiä kohdellaan hyvin, suomalaisuus ja paikallisuus pitävät pintansa, hyvää ja maukasta syntyy ketjumme kaikissa lenkeissä. Kokemuksemme alkaa olla kaksikymppinen, uu- det kilpailijamme ovat päässeet vasta ensimmäisten syntymäpäiväkahvien makuun. Omaa työuraa miettiessä, eläkeikää tarkastellessa ja tulevaisuutta suunnitellessa huomaan tulleeni hetkeen, jolloin hidastaminen ja vähemmän kiiruhtaminen onkin tavoiteltavampaa. Siinä sitten ollaankin solmussa, kun isännän innovatiivisuus ei tunnu vähentyvän ollenkaan. Eräänä iltana löimme kättä päälle; uusia yrityksiä ei tule enää, meidän ketjumme alkaa olla hahmottunut hyvälle mallille. Hiljaa jostakin kuului; ainakaan ennen elokuuta. Tiedä sitten kumman huumoria se oli Vuoden aikana on siis tapahtunut paljon. Uusia yrityksiä tai osuuksia on taas plakkarissa. Isännän käymä sikatalousyrittäjyyden johtamisvalmennus on ollut varsin oivallista. Olemme ehkä hiljalleen pääsemässä tilanteeseen, jossa hyvät esimiehet vetävät vastuullisesti omia osastojaan ja me viitoitamme tietä. Alle 10 vuoden kuluttua koittavat isännän ensimmäiset eläkepäivät. Mikä on itse kullekin eniten tavoittelemisen arvoista? Kun yrityksemme kasvaa ja voi hyvin, se mahdollistaa yhä useammalle meistä asioita, joita kulloinkin halajamme. Työn ja toimeentulon tarjoaminen kymmenille ihmisille, lähipalveluiden käyttö, yhteistyön rakentaminen kaikki yhdessä vievät Suomeamme eteenpäin. Tarvitsemme valtakunnallisesti yhä lisää ideoita ja kehitystä, uusia palveluita ja tuotteita sekä konseptointia. Kyllä meillä Suomessa eväitä riittää eteenpäin menemiseen. Hippusen enemmän uskoa itseemme, tilaa lentoon nouseville ideoille, rohkaisua ja kehua naapurillekin. Hyvää tuulta purjeisiin ja iloista pilkettä silmäkulmaan! Unohdetaan hetkeksi uutisten samoina toistuvat aiheet ja annetaan tilaa uudelle. Eila Eerola Benjamin Maatilatori Benja -min lehti on Iitin Kausalassa ja Heinolassa toimivien Benjamin Maatilatorin ja Benjamin Lihatorin asiakaslehti. Päätoimittaja: Eila Eerola puh. (05) , Julkaisija ja ilmoitusmyynti: BMT Iitti Oy, Iitintie 6, Kausala puh. (05) Toimitus ja taitto: Studio Salokannel & Toivonen, Lahti Paino: Esa Print Oy, Lahti Palvelua suoraan asiakkaillemme Iitti - Heinola - Kuortti - Mikkelin kauppahalli 3

3 Lyhyt lähiruokareitti pahnoilta pöytään Maatilamme Iitissä on nykyisten liiketoimintojemme alkulähde. Isäntämme isoisä Benjam Eerola osti tilan luvulla ja samoilla sijoilla toimimme edelleen. Olemme luoneet aivan oman tapamme tuottaa Hyvinpidettyä Benjamin Viljapossua. Purupohjaisessa sikalassa possuillamme on tilaa yli 2 neliömetriä kärsää kohden, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalaiset ja eurooppalaiset tilavaatimukset. Possut elävät 60 sentin paksuisella purupohjalla. Tonkimista ja kaivamista siis riittää ja näin possut toteuttavat lajinmukaista käyttäytymistään. Ruoka on peräisin omilta ja lähitilojen pelloilta. Isäntien ja emäntien viljelemä ohra, kaura ja härkäpapu yhdessä rehutehtaan tiivisteen kanssa muodostavat eväät, joilla possujen on hyvä kasvaa ja kehittyä. Kaurapuuro sellaisenaan olisi liian yksipuolista; tiivisteestä possujen ruokaan saadaan riittävät valkuaisaineet ja kivennäiset tasapainoiseen kasvuun. Hauskuutta ja herkkujakaan ei ole unohdettu, isäntä tarjoilee possuille jälkiruuaksi kuivattua heinää, joka sekin on peräisin lähipelloilta. Tilallamme on käytössä vielä yksi perinteinen sikalarakennus, 1970-luvulta peräisin oleva kuivikesikala, jossa possujen ilona on viljan korsi eli pehkut ja pahnat. XO Sikalatoiminnot ovat siirtyneet vuoden 2012 alusta HyväSikala XO Oy:lle, jonka omistajina on myös runsaslukuinen joukko asiakkaitamme. Osakeantimme ansiosta kuluttajilla on ollut aito mahdollisuus tulla omistamaan sikalayritystä ja pitämään huolta Benjamin possun tuotannosta jatkossakin. Vain aidolla tekemisellä on merkitystä, suomalaisen ruuan tulevaisuutta ei tehdä juhlapuheilla ja gallupvastauksilla vaan teoilla. HyväSikala XO Oy rakentaa tilalle uutta purupohjaista sikalaa. Sikalakapasiteettimme kasvaa ja tulevaisuudessa ihan kaikki possut asuvat purupohjaisessa sikalassa vanhemman sikalan poistuessa käytöstä. Pihapiiriin nousee vielä kesäsikala, joka turvaa kauppojemme kesäaikaisen suuremman possutarpeen. Enimmillään tilallamme on 990 sikaa. Olemme suomalaisittain pieni sikalayksikkö. Possujen matka tilalta kaupan tiskille kulkee teurastamomme kautta, jonne tilaltamme on matkaa 10 km. Teurastamo Liha- REM Oy toimii Kausalassa, noin kilometrin päässä Maatilatorilta. Tänä vuonna kaksikymppiseksi varttuva Maatilatori Iitin Kausalassa on yksi alan pioneereja. Benjamin lihatori on talon sydän ja vetonaula, oma viljapossumme on tietenkin päätuotteemme. Heila Lähiruokatorilla Heinolassa on toinen Benjamin Lihatorin palvelupiste. Heila on avannut ovensa toukokuussa Talomme on niittänyt mainetta ja tullut tutuksi niin paikallisille kuin nelostien kulkijoille. Lihatiskeiltämme löytyy tuoreen lihan ohella monenmoista herkkua: makkaroita, savulihoja, lihahyytelöä, maksapateeta, lihapullia suurin osa näistä herkuista valmistuu Kimmo Nevalaisen johdolla Pertunmaan Kuortissa, jossa HyväSavumaja XO Oy on aloittanut toimintansa helmikuussa Savumajalta on Heilan tiskille matkaa noin 30 km. Kilometrejä Iitin makkaratiskille kertyy noin 95. HyväSavumaja on ensisijaisesti makkaratehdas. Talossa on myös tehtaanmyymälä, jonka lihatiskistä löytyy uunituoreiden talon makkaroiden ohella myös Benjamin possua. Mikkelin Kauppahallissa sijaitsee Kimmo Nevalaisen oma myymälä Tmi Savumaja, josta löytyy samoja, tuttuja makkaroita ja muita jalosteita. Olemme siis lähteneet liikkeelle maatilalta, jossa mietittiin 1990-luvun alussa miten selvitään tulevista maatalouden murroksista ja hankitaan perheen toimeentuloa. Yritysryppäässämme on nyt 7 eri yksikköä, maatila ja osakeyhtiöitä. Käsissämme on nyt koko tuotantoketju pellolta puotiemme tiskeille ja kuluttajan koriin. Olemme vahvasti tuottamassa paikallisia herkkuja. Tiedämme myös makkaran kuoren sisällä olevan possun alkuperän. Luomme hyvät elinolot, lyhyet kuljetusmatkat ja muhkeita makuja. Heikkolan Tila Ismo Eerola osti tilan vanhemmiltaan 1992 Benjamin Lihatori Oy Perustettu 1995, Eila ja Ismo Eerola Benjamin Maatilatori Toimii Iitin Kausalassa Auli ja Eero Lintukankaan v 1992 perustama, nykyiset omistajat Eila ja Ismo Eerola Heila Lähiruokatori Aloitti toimintansa toukokuussa 2008 Heinolassa Eila ja Ismo Eerola, Titta ja Janne Pihamaa Teurastamo LihaREM Oy Aloitti toimintansa kesällä 2009 Kausalassa Antti Raanoja, Ari Metso, Benjamin Lihatori HyväSikala XO Oy Perustaja Ismo Eerola, 2010, ulkopuolisia omistajia yli 100. Hyvä Savumaja XO Oy, 2012 Ismo Eerola, Kimmo Nevalainen, Benjamin Lihatori Oy 4 5

4 HyväSavumaja XO Lähiruokaketju vahvistuu ja täydentyy kun lihantuottaja Ismo Eerola ja palvaamoyrittäjä Kimmo Nevalainen löivät hynttyyt yhteen ja perustivat HyväSavumaja XO:n. Valikoimaan kuuluvat erilaiset palvituotteet. Kuvassa palvattua savunautaa ja kylkirullaa. Kun kaupan yhteydessä puhutaan ketjuista, tarkoitetaan yleensä samalla mallilla kloonattuja myymäläverkostoja. Benjamin lihatorin lähiruokaketju on toisenlainen ketju, jossa tuotanto lähtee omalta tilalta, lähiteurastamon kautta persoonallisiin lähiruoka myymälöihin Benjamin Maatilatorille ja Heinolan Heilaan sekä huippu ravintoloiden gourmetlistoille. Nyt ketju vahvistuu ja täydentyy kun lihantuottaja Ismo Eerola ja palvaamoyrittäjä Kimmo Nevalainen perustivat Hyvä- Savumaja XO:n. Nevalainen on jo pitkään palvannut ja jatkojalostanut lihatuotteita omassa Savumaja yhtiössään. Mikkelin kauppahallissa on edelleenkin tuotteiden myyntipiste. Benjamin Lihatori on myös pitkään käyttänyt tämän lähi- ja laatupalvaamon palveluita omien jatkojalosteiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Kimmo ja Ismo ovat vähän samanlaisia kokeilijoita, milloin kehitellään tönköintä tönkkösuolattua, milloin suomalaista parmankinkun valmistustapaa tai uusia makkarareseptejä. Molemmilla on myös palava into hyvien tuotteiden tuottamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Ja kun Heinolan ja Mikkelin puolessavälissä Kuortissa toimineen palvaamon ja myymälän yrittäjä etsi toiminnalleen jatkajaa voidakseen siirtyä eläkkeelle, eteni suunnitelma yhteisestä yrityksestä. Pienen, viihtyisän tehtaanmyymälän lisäksi Kuortissa ovat erinomaiset tuotantotilat jatkojalosteiden valmistukselle. Kaikki oma palvi-, makkara- ja pateejalosteiden kehittäminen ja valmistaminen keskitetään yhteen paikkaan. Myymälään on helppo poiketa ja palvaamon puolelta leijuva kypsän ja aromikkaan lihan ja savun tuoksu saa veden herahtamaan kielelle jo pihalla. Perusvalikoimaa: Uunikinkku Savukinkku Laparulla Possunpaisti Juhlafilee Savunauta Keittokinkku Maalaishyytelö Perinteinen palvikinkku Kassler Karitsanpaisti Savuhevonen Savukylki, myös palvi Pippurikinkku Jahtimakkara Sipuliteemakkara Lauantaimakkara Mestarinleike Pikkupoika grillimakkara Sikaihana lenkki Savumajan ohrainen Tulinen grilli Pippurigrilli Hyväsavumajan chorizo Chili nakki Sininen hetki (aurajuustoa 20 %). Savumajannakki Possubratvursti Lammaspatee Lammasbratu Naudan puristekieli Lihapullat ja jauhelihapihvit..... Maksapatee HyväSavumaja XO:n palvaamon myymälä sijaitsee nelostien varrella Heinolan ja Mikkelin välillä Kuortissa. Mäntyharjulle on matkaa 30 kilometriä, Heinolaan 37 ja Mikkeliin 60 kilometriä. Kuorttiin on kehkeytynyt tyypillinen tienvarsimyymälöiden keskittymä tankkaus-ja levähdyspisteineen. Savumaja myymälöineen on 100m päässä risteyksestä Pertunmaan suuntaan. Liike on auki keskiviikosta torstaihin klo 9-18, perjantaina 9-20, lauantaisin 9-15 ja sunnuntaina paluuliikenteen aikaan klo Erilaisia makkaroita on paljon. Kuvassa Berliinin makkaraa ja lauantaimakkaraa. Erikoisjalosteista esimerkkinä lammaspatee ja lihahyytelö. 6 7

5 Heila Lähiruokatori on avannut ovensa ensi kertaa toukokuussa Talon kummisetänä voidaan pitää Pekka Rusilaa, Suomen Luomupekkaa, joka Heinolaan eläkepäiviksi paluumuuttaneena seuraa aktiivisesti kotikaupunkinsa kehittymistä. Heinolan pohjoiseen liittymään oli suunnitelmia useamman uuden liiketontin rakentamiseksi ja Pekan ideana oli saada alueelle myös paikallisia herkkuja tarjoavia yrittäjiä. Pekka otti yhteyttä tuleviin yrittäjiin: Eeroloihin Iitissä, jotka puolestaan pyysivät mukaansa Pihamaat Asikkalan Kalkkisista. Molemmilla perheillä on pitkä ja ansiokas tausta suomalaisen ruuan tuottamisen parissa. Lahden ja Kouvolan puolivälissä, Iitissä, sijaitsee Heikkolan Tila, jossa Benjamin possut kirmaavat. Iitin Kausalassa on myös Benjamin Maatilatori, jonka lihaosasto Benjamin Lihatori sekä yli sadan tavarantoimittajayrityksen tuoterepertuaari ovat täyttäneet herkkusuiden ostoskoreja parinkymmenen vuoden ajan. Asikkalan Kalkkisissa sijaitsee Pihamaan Tila, joka lienee tunnetuin mansikoistaan. Pihamaalla viljellään erittäin monipuolisesti kesävihanneksia: perunaa, hernettä, kaaleja, salaatteja ja paljon muuta. Mansikoiden ohella tilalla kasvaa vadelmaa ja herukoita. Janne Pihamaa on valmistanut tilaviinejä kotoisista marjoista yli kymmenen vuoden ajan. Juomista moni onkin palkittu, jopa kultamitalein suomalaisten tilaviinien kilpailuissa. Viini- ja Puutarhatilan kesäpuoti, kahvio ja tilausravintola palvelevat joka päivä kesäaikaan. Heila Lähiruokatorin yrittäjät Eila ja Ismo Eerola sekä Titta ja Janne Pihamaa ovat hyödyntäneet pitkää kokemustaan omissa yrityksissään ja laajentaneet toimintaansa yhteisyrityksen muodossa Heinolaan. Heila on ollut kaikille osakkaille iso askel. Emäntien päivät täyttyvät Heilan töillä isäntien keskittyessä maatiloilla omiin yrityksiinsä. Viini-Heila Kalkkisissa sijaitsevan Viini- & Puutarhatila Pihamaan pikkusisko Viini-Heila avasi Heilassa viinehtimön lähiruokatorin yhteyteen. Heilan viinitila tuottaa marjaviinejä ja limonadeja sekä siidereitä puhtaista kotimaisista raaka-aineista. Pääosin marjaiset raaka-aineet tulevat Pihamaan omalta tilalta Kalkkisista. Kuplivaiset ja pirskahtelevat viinit ovat myynnissä Heilan tilaviiniosastolla. Viini-Heila valmistaa myös perinteistä itä-hämäläistä sahtia. Benjamin Lihatori Iittiläinen Benjamin Lihatori on rakentanut Heilaan toisen palvelupisteensä, lähes kymmenmetrisen lihatiskin, jonka tuoterepertuaarin laajuudesta on saatu runsaasti kiitosta. Possut ovat kotoisin omalta tilalta ja tiskistä löytyykin takuuvarmasti kaikkia ruhonosia sorkista kinkkuun ja kärsään. Makkaroiden, savulihojen ja pateiden raaka-aine on niin ikään takuuvarmasti tunnettua omaa alkuperää. Tiskistä löytyy myös suomalaista naudanlihaa ja nuorta lammasta pienteurastamojen ja yksityisen lihatukkuliikkeen toimittamina. Heilan tuottajat Heilan toiminta polkaistiin käyntiin hyvin pitkälle entuudestaan tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Moni onkin Heilassa ensi kertaa poiketessaan kummastellut, että voiko näin monipuolinen valikoima aitoa, suomalaista ruokaa olla totta. Heilan tavarantoimittajia on jo lähes pari sataa. Talon myynnin volyymista yli 95 % tulee alle sadan kilometrin säteeltä. Ihan tästä läheltä. Moni viljelijä, leipuri tai kädentaitaja tuo itse tuotteensa taloon. Tapaamme päivittäin ja kuulemme tuoreimpia uutisia kevään edistymisestä pelloilla, laatutietoa vehnäerästä, mietteitä uusista tuotteista tai arkisia tarinoita yrittäjien taipaleelta. Tämä tapaaminen ja ajatusten vaihto on meille molemmille osapuolille tärkeää. Ymmärrämme toistemme tilanteet ja tarpeet, osaamme kertoa asiakkaille tarinaa ja taustaa tuotteistamme. Asiakkaiden toiveet ja kommentit kulkevat oikeaan osoitteeseen takuuvarmasti ja kiitokset saavat pinnistelemään kohti uusia haasteita. Heila on tullut tunnetuksi niin lähikuntien asukkaiden kuin mökkiläisten ja ohikulkevien piirissä. Monella on usein samanlainen matka, poiketaan Heilassa ja mukaan tarttuvat tuliaiset tai naapurin tilaamat herkut. Pysähdys Heilassa on varmasti erilainen. Talossamme tuoksuu Cafe-Heilan puolelta tuore kahvi, leipäosastolla jopa lämmin leipä, lihatiskillä maalaispalvi. 8 9

6 YKSI SADASTA Kun Benjamin lihatorin malliin tuotetaan laadukasta sianlihaa, on yhden sikapaikan rakennuskustannukset 480 euroa enemmän, kuin tavallisessa sikalassa. Tähän laatulisään ovat asiakkaat valmiita. Yksi yli sadasta sikalan asiakasomistajasta on Juha Ojamo. Eläkkeellä oleva autokauppias, joka on intohimoinen hyvän ruoan ja juoman ystävä ja asiaansa vihkiytynyt amatöörikokki ja Rotissööri. Me kysyimme ja Juha vastasi. Ensinnäkin kuka olet ja millainen on perheesi? Eläkkeellä oleva entinen autokauppias. Vaimo ja lapsia neljä, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Lapset ovat muuttaneet jo kotoa pois ja meillä on kaksi lastenlasta Violiina 7v ja Velmeri 4v. Elelen vaimon ja anoppini kanssa saman katon alla hyvässä sovussa. Entä suhteesi ruokaan? Lämmin, nautin hyvin tehdystä ja raaka-aineita kunnioittaen käsitellystä ruoasta. Mikä on ruoanlaiton filosofiasi? Teen mielelläni ruokaa ajalla. Erityisesti, jos valmistan lihaa, käytän usein muita ruhon osia, kuin fileitä. Näistä saa matalalämmöllä herkullisia ruokia, koska niissä on rasvaa antamassa makua. Matalalämmöllä ei keitetä lihasnesteitä ulos ja saadaan mehevä tuote. Samoin kalasta valmistan joskus savustamalla omenapuulla asteen lämmössä nk. lempeäsavulohta. Savustus kestää noin yhdeksän tuntia. Meillä on erittäin hyvät perinneruoat, jotka pitäisi nostaa taas jalustalle ja päivittäiseen ruokatarjontaan. Onko ruoka sinulle harrastus vai elämäntapa vai jotain muuta? Olen jo 10 vanhasta lähtien valmistanut ruokaa. Oli lähellä, ettei siitä tullut ammattia, mutta erittäin miellyttävänä harrastuksena se on säilynyt. Harrastukseen on liittynyt rotissööri-toiminta, jossa olen ollut aktiivisesti mukana erilaisissa tehtävissä. Mikä merkitys raaka-aineilla on ruoassa? Entä ruokaseuralla? Ruokapaikalla? Arvostan erityisesti kotimaisia raaka-aineita, joskin herkkuja on paljon myös maailmalla ja sieltä tulee kestävän kehityksen täyttäviä tuotteita. Olen lopettanut esim. erinomaisen tonnikalan käytön sen ylikalastuksesta johtuen. Ruokailutapahtuma on sosiaalista yhdessäoloa parhaimmillaan. Näitä perheiden yhteisiä ruokahetkiä tulisi korostaa, jolloin voitaisiin käydä yhteisesti niin hyvät kuin mahdolliset ikävätkin asiat lävitse. Väitän, että tällaisella entisaikojen yhteisten ruokahetkillä vältettäisiin yhteiskunnassa ilmenevää pahoinvointia. Jos ja kun ruokailen ulkona, valitsemme yleensä rauhallisen ja hyväksi havaitun paikan. Paikka on joko entuudestaan tuntemamme tai ystävien suosittelema. Miksi lähdit/lähditte mukaan Hyväsikala XO:n osakkaaksi? Kovin suuria tuotto-osuuksia sieltä tuskin on odotettavissa. Halusin tukea ajatusta osaavan isännän hoivissa eettisesti kasvatetuista possuista ja toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Uskon tuottotavoitteen olevan paremmin hallinnassa kuin pörssiosakkeen. Pörssistä ei saa takuuvarmaa possua kuten täältä suhdannevaihteluista huolimatta. Kyllä tämän kevään osakeanti on hyvin linjassa pörssiosakkeiden tuottoihin ja vieläpä paremmasta päästä. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää muille osakkaille/ osakkuutta harkitseville? Suosittelen lämpimästi merkitsemään Hyväsikala XO:n osakkeita. Tällöin varmistetaan oikein tuotetun viljapossun saanti ja turvataan se naapurillekin

7 Teksti Riikka Salokannel Kuvat Rami Toivonen Uusi purupohjasikala Ismo Eerola on isoisänsä tavoin kaukaa viisas mies. Miten niin HyväSikala on hyvä sikala? Jo pitemmän aikaa sikatalouden suunta on ollut selvä: laadukas ja eettisesti kestävä tuotantoketju. Ja vaikka Ismo on työtä pelkäämätön talonpoika, pohtii hän päivittäin tekemisen mallia ja optimitilannetta. Benjamin lihatori vastaa asiakkaittensa toiveisiin yhdessä asiakkaittensa kanssa. Uuden sikalarakennuksen rakentamisessa mukana on yli 100 asiakasomistajaa. Ajatukset ihanteellisesta sikalakoosta ja väljän purupohjasikalan toimintamallin laajentamisesta olivat pyörineet hänen mielessään jo pitkään. Eeroloilla on ollut purupohjasikalan lisäksi perinteinen sikala, johon porsaat tuodaan porsitustilalta. Nuorukaiset siirtyvät vanhalta puolelta purupohjasikalaan. Yhteensä tilalla on voinut olla 700 lihasikaa. Nyt on tarkoitus lisätä tuotantomäärää 280 paikkaisella kesäsikalalla ja tehdä uudisrakennuksena toinen 420 paikkainen purupohjasikala ja samalla luopua vanhasta sikalasta tuotantotilana. Sikalalle oli paikka katsottuna. ProAgrian Esa Inkilän kanssa syntyivät rakennuksen piirustukset. Eerolat ovat rakentaneet vahvan lähilihan tuotanto- ja jakeluketjun maatilansa ympärille. Se on vaatinut aikamoisia investointeja yrittäjäparilta. Ja nyt perinteisellä lainaa ja kiinnitä -mallilla ei enää haluttu edetä. Hyvää pidettyä viljapossun lihaa halutaan enemmän. Asiakkaita varten koko ketju on rakennettu. Asiakkaat lähtivät myös rahoittamaan sikalan laajennusta. HyväSikala XO sikalayhtiön osakeantiin lähti mukaan yli 100 asiakasomistajaa. Toki Ismo Eerola pitää itsellään osake-enemmistön ja päätäntävallan toiminnastaan. Tämän taloyhtiön kokouksissa ei haluta kiistellä haravointivuoroista ja toimintatavoista, vaan keskitytään hyvään ruokaan mainiossa seurassa. HyväSikala XO on nyt rakennusvaiheessa. Perustukset päästiin valamaan jo helmikuussa. Harjakaisia vietetään kesäkuussa ja uudet asukkaat muuttavat tuoreelle purupohjalle tämän vuoden syksyllä. Kesäsikala otetaan käyttöön kesällä Rakennustyöstä vastaa, itsekin sikoja kasvattanut Ari Kansikas ky, yhdessä Ismo Eerolan kanssa. Rakennuksen suunnittelija on Esa Inkilä ProAgriasta. Maaseudulla on totuttu siihen, että moniosaaja on oltava: toimitusjohtaja, rahoittaja, kirvesmies, kuski, viljelijä ja eläintenhoitaja. Ja Benjamin lihatorin tapauksessa vielä paljon, paljon muuta. Sijoittamalla HyväSikala XO:hon sijoittavat pienosakkaat hyvän ja laadukkaan sianlihan tuotantoketjuun. Oletettavaa on, että varsinainen tuotto panokselle ei ole rahallinen osinko, vaan laatutakuu siitä, että hyvää ja eettisesti tuotettua sianlihaa on jatkossakin riittävästi saatavilla Mutta millä perusteella HyväSikala XO uskaltaa kustua itseään hyväksi sikalaksi? Varmasti siinä on hyvät seinät, sokkeli kunnossa eikä kattokaan vuoda. Mutta XO tason hyvässä sikalassa on lajinmukaisen käyttäytymisen salliva purupohjasikalan toimintamalli. Sika on töpselinokkainen, tonkiva, porukassa viihtyvä laumaeläin. Sika ei myöskään hikoile. Kompostoituva purupohja Ismo Eerolalla on aika työ purupohjasikalansa kanssa. Ensinnäkin paksu purupatja on sikalaan vietävä, ja toimiakseen se tarvitsee huoltoa, pöyhimistä ja kompostoitumisen varmistamista eli ilmavuutta. Siat tarvitsevat tavallista sikalaa väljemmät tilat viihtyäkseen, mutta myös siksi, että kompostoituva ja pöyhittävä purupohja ei kestä liian tiheää kuormitusta. Siat ovat sisäsiistejä, eli niillä on vakiintuneet tavat käyttää aina samaa paikkaa käymälänään. Tämän sikalan kulmauksen hyvä huolto näkyy tai paremminkin tuntuu tuoksussa. Purupohjasikala ei haise kilometrien päähän, vaan hyvin hoidetun kompostin tavoin sen hajottaa nopeasti hajuja aiheuttavat jätökset. Siat rakastavat tonkimista. Tai ainakin ne toteuttavat lajinmukaista käyttäytymistään tonkimalla. Purupohjassa riittää tonkimista ja askaretta eläimille. Ja vaikka siat ovat sisäsiistejä, ne eivät suinkaan näytä putipuhtaan vaaleanpunaisilta. Sika on kurainen eläin. Sika nimittäin rakastaa myös mutaa. Tai ainakin ne toteuttavat lajinmukaista käyttäytymistään kierimällä mudassa pitääkseen ihonsa ja pinta-aineenvaihtonsa kunnossa. Sika ei hikoile, ja mutaamalla ihonsa se suojaa sitä auringolta, lämpötilojen vaihtelulta ja mutakerros iholla myös suojaa ihoa kolhuilta. Näin sika teki ennen laitumilla. Nyt possumme elävät sikalarakennuksessa ja kesähelteillä viilennystä haetaan leikkimällä vesinippojen kanssa ja sotkemalla oikein kunnolla. Kylki kyljessä Hyvässä sikalassa sioilla on riittävästi tilaa liikkua. Kun ahtaus ei stressaa sikoja, vältytään esimerkiksi saparoiden purennalta. Terveen sian saparo on napakasti kippurassa. Sika kuitenkin rakastaa kylki kyljessä olemista. Tai ainakin se toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä hakeutuessaan lauman toisten sikojen kylkeen, viereen, lojumaan sikin sokin. Voidessaan hyvin porsaat hakeutuvat toistensa kylkeen, vierekkäin. Siat myös säätelevät omaa lämpötilaansa toisillaan. Jos sika vetäytyy pois lajitoverien läheisyydestä, sillä on useimmiten liian kuuma. Kaikki laumaeläimet eivät hakeudu toistensa kanssa fyysiseen kosketukseen samalla lailla kuin siat. Esimerkiksi kanat, vaikka parvessa elävätkin, haluavat pitää välimatkan saman parven toisiin yksilöihin. Hyvän sikalan mallissa siat myös elävät omassa laumassaan. Joten uudestaan laumautumisen vaatimaa taistelua ja valtapeliä ei eläinten välillä tarvitse käydä. Yksilöt ovat omassa paikassaan laumassa. HyväSikala XO:n mallissa on menty jopa niin pitkälle, että eläimet teurastetaankin stressittömästi. Tai ainakin kuljetetaan tuon lyhyen matkan lähiteurastamolle niin, että eri laumojen jäseniä ei sekoiteta samoihin kuljetuksiin. Valtapelin vaatimia tappeluita ei näin pääse syntymään. Ruoka on hyvää eikä siitäkään tarvitse taistella Monipuolinen ravinto on tasapainoisen sianelämän keskiössä. Viljapossun lihaa tuotetaan viljalla, ohralla ja kauralla. Kaurassa oleva rasva on se joka antaa rasvan ja sitäkautta maun posuunlihaan. Lisäksi tarjotaan härkäpapua ja lopuksi jälkiruokaheinää. Vilja tuotetaan samoilla pelloilla, jonne kompostoitunut purupohja levitetään kasvuravinnoksi. Terve elämänmuoto mahdollistaa sen, että eläimet eivät sairastu kovinkaan helpolla, eikä antibiottihoitoja tai kuureja tässä sikalassa käytetä. Sairastunut sika eristetään laumasta toipumisen ajaksi ja terveenä eläin voidaan palauttaa omaan laumaansa. Jos sairas eläin ei tokene, se lopetetaan ja raato hävitetään toimittamalla se asianmukaiseen laitokseen. Vain täysin terveitä eläimiä viedään teurastamoon. Eläinten stressittömyys on laadukkaan lihan tuottamisen salaisuus. Häirittynä leppoisaan elämään tottunut lauma voi toki panikoitua täysin, ja siksi hyvät, totutut ja päivittäiset sikalanhoitorutiinit ovat osa lajinmukaista sianlihatuotantoa hyvässä sikalassa

8 20 vuotta Iitin Kausalassa; valtatien tuntumassa, silti katseilta piilossa sijaitsee yksi maassamme pisimpään toimineista maatilatoreista. Benjamin possut maailmalla Ravintola Nokka Helsingin Katajanokalla käyttää vain parhaita kotimaisia laaturaaka-aineita. Auli ja Eero Lintukangas perustivat Iitin Maatilatorin maatilalleen vanhaan navettarakennukseen. Liittyminen EU:n maataloustuottajien joukkoon ja maatalouden muutostuulten vahva puhuri laittoivat isäntäväen miettimään oman tilan tulevaisuutta ja tuotantosuuntaa. Kolmantena sukupolvena tilalla oltiin keskitytty siemenviljan viljelyyn, tilakoko ei kuitenkaan riittänyt turvaamaan voita leivälle eikä tilakoon huima kasvattaminen tuntunut mahdolliselta. Tilan hyvä sijainti Kausalan taajaman kupeessa ja valtatien läheisyydessä vauhditti ajatusta uudentyyppisen maatilatuotteiden myymälän perustamisesta. Samaan aikaan Eeron kaverilla Kärkölässä oli yhdensuuntaisia ajatuksia ja ideat lähtivät muhimaan. Pesälän Kaisaa voidaan tituleerata Maatilatorin kummitädiksi, pohdintoihin osallistui myös Mikko Pesälä. Molemmille suuri kiitos! Eero vietti talven rakennellen tuottajaverkostoa: soitteli, tapasi tuottajia, puhui ja kannusti viljelijöitä mukaan tuotteittensa suoramyyntiin. Ensimmäiset 30 tuottajaa olivat todellisen työn takana, mutta seuraavat kymmenen tuottivat sitäkin enemmän vaivaa. Lama oli tulossa, jos onnistutaan nyt, niin sitten milloin vaan. Maatilatorin toiminta käynnistyi kesällä Tuonaikainen elintarvikelainsäädäntö tuki pienimuotoista toimintaa ja antoi ehkä nykyistä hiukan helpommat raamit toiminnan aloittamiseen. Melko pian toimijoista kuitenkin erottuivat ne, jotka olivat tosissaan kehittämässä omaa toimintaansa ja valmiita investoimaan tuotantotiloihin. Lintukankaiden aikana tuottajajoukko ehti kasvaa 140: een yritykseen. Lihaosasto muotoutui Maatilatorille hiukkasen myöhemmin, Vuorisen Jussin vahvalla avustuksella. Sikaa ja sonnia ostettiin, laitettiin paloiksi ja myytiin palvelutiskistä. Makkaroita ja savulihoja teetettiin Palvilihassa Korialla. Vuonna 1995 talon lihakauppaa hoitamaan saatiin Eerolat ja Benjamin Lihatori. Maatilatorikauppaa käytiin alussa rakennuksen etuosassa. Asiakkaat ottivat tarjonnan hyvin vastaan ja pian rakennuksen takaosakin valjastettiin myymäläksi. Viimeisetkin varastotilat on muutettu myyntitilaksi ja rakennusta laajennettu lastauslaiturin ja lisäosan turvin. Kalakauppiaalle on tehty tilat piharakennukseen. Hyvin hoidetussa pihapiirissä ovat sulassa sovussa aito maataloustuotanto; viljanviljely isokokoisine peltokoneineen ja maatilatori asiakkaineen ja tavarantoimittajineen. Vuosien mittaan tilan tuotantosuuntaa on saatu pohtia moneen otteeseen. Maatilatorin laajentamista tutkailtiin mutta päädyttiinkin vuokranantajan rooliin Eeroloiden ryhtyessä vuonna 2001 vastaamaan Maatilatorista kokonaisuudessa. Tuolloin vaihtui talon nimi Benjamin Maatilatoriksi; Lihatorin ja isoisän mukaan. Auli ja Eero Lintukangas käyvät työssä tilan ulkopuolella, mutta perusmaataloustuotanto elää vahvana tilan pelloilla. Uusia ideoita ja mahdollisuuksia pyörii vallan idearikkaan Eeron päässä. Peltoviljely on laajentunut huomattavasti, tiivistä koneyhteistyötä tehdään ja uusia viljelymenetelmiä tutkaillaan alati. Nykyiset Maatilatoriyrittäjät; Eila ja Ismo Eerola ovat laajentaneet toimintaansa voimakkaasti. Hyvin pidettyä Benjamin viljasikaa tuotetaan omalla tilalla ja investoidaan tälläkin hetkellä uuteen sikalarakennukseen yhdessä asiakkaiden kanssa. Heinolaan on perustettu yhdessä Titta ja Janne Pihamaan kanssa Heila Lähiruokatori. Maatilatorin naapurustossa sijaitsevassa tilateurastamossa ollaan mukana ja viimeisimpänä aluevaltauksena makkaranvalmistusta Pertunmaan Kuortissa Hyvä Savumaja XO Oy.n merkeissä Ravintola myöntää V.I.P. -sertifikaatin (Very Important Producer) valikoiduille kotimaisille ruokatuottajille. Tämä on tunnustus tinkimättömästä työstä suomalaisen gastronomian ja ruokatuotannon edistämiseksi. V.I.P tuottajien raaka-aineet ovat ensiluokkaisia ja tuottajat sekä tuotantomenetelmät ja -olosuhteet tunnetaan henkilökohtaisesti. Tuottajayhteistyö alkoi aikoinaan Sallan villiporosta, Alhopakan ankoista ja Bovikin karitsoista. Tällä hetkellä mukana yhteistyössä mm. Sallan villiporo Bovik Gobbas gård Vääksyn mylly Mustilan Viinitila Oy Peltolan juustola Vierelän luomutila Alhopakan Ankka Benjamin Maatilatori Jokainen ravintolakäynti sisältää tarinan. Ainutlaatuisen tapahtumasarjan, joka muodostuu ruoasta, palvelusta, miljööstä,ihmisistä ja tunnelmasta sekä lukuisista pienistä, näkymättömistäkin yksityiskohdista. Ravintola Nokan tarinaan vaikuttaa olennaisesti keittiöpäällikkö Ari Ruoho itse valitsemineen, puhtaine ja korkealaatuisine raaka-aineineen. Lähde: Niin Nokalla kuin Benjamilla tuotekehittely ja uuden etsiminen on jokapäiväistä työtä. Ismo Eerolan ideasta lähti liikkeelle ilmakuivatun Benjamin possun tuotekehittely. Mukana oli kymenlaaksolaisia yhteistyökumppaneita ja prosessin toteuttajana Lihateollisuuden tutkimuslaitos Hämeenlinnassa Markku Niemistön johdolla. Benjamilla on tutkimukseen panostettu vahvasti, mutta hyvän tekeminen ottaa oman aikansa. Ilmakuivatun kinkun tuottaminen oli jäänyt taka-alalle. Ensimmäiset Benjamin possusta ilmakuivatut kinkut ovat kypsyneet Ravintola Nokan asiakkaiden maisteltaviksi Jan Westmanin toimesta West Charkin toimitiloissa Pohjan kunnassa. Tämä prosessi lähti liikkeelle keittiömestari Ari Ruohon vierailtua Italiassa, missä jokainen ravintola tarjoaa tätä perinteistä herkkua. Ari pohdiskeli Suomeen palattuaan tuntevansa Benjamin possun laadun entuudestaan, osti kuorman kinkkuja ja valmistutti ne asiakkailleen Ravintola Nokassa tarjottaviksi. Nokan menuista onkin kevään mittaan bongattu mm seuraavaa: Valkoista parsaa ja ilmakuivattua Benjamin kinkkua Benjamin Lihatorin asiakkaille on seuraava erä kypsymässä tätä valmistusmenetelmältään eurooppalaista alkuperää olevaa herkkua. Benjamilla raaka-aine on takuuvarmasti omaa laatupossuamme. Raaka-aineen alkuperästä ja matkareitistä ei olla valmiita tinkimään tuumaakaan. Yhtä arvokas asia on yhteistyökumppaneiden luottamus toisiaan kohtaan. Ravintola Nokka ja keittiömestari Ari Ruoho ovat eturivin tekijöitä maassamme kun puhutaan parhaista kotimaisista raaka-aineista suoraan tiloilta. Ari Ruohoa saamme kiittää luotettavan tekijän löytymisestä ilmakuivaamisessa

9 Teksti Riikka Salokannel Kuvat Rami Toivonen ja TryffDeli Tryffelijahtiin Tryff Deli Kun kuvataiteilijana sekoittaa itse omat värinsä, ruokataiteilijana hankki itse omat raaka-aineensa, niin yhdistelmästä syntyy ainutlaatuisia teoksia. Ja jos intohimona ovat luonnon antimet, kumppanina on toinen samanlainen luova ja rohkea kokeilija, niin voiko syntyä mitään muuta kuin jotakin kummaa, hauskaa, elämäniloista ja maukasta. Tryffelijahti voi alkaa. Luovat ihmiset erottuvat muista siinä, että heidän mieleensä juolahtaa asioita, mitä toisille ei tulisi edes mieleenkään. Ja jos tulisi, niin kumman ajatuksen painaisi unholaan mahdollisimman pian. Kuvataiteilija Esa Blick ja vaimonsa, graafikko Jaana Lamppu-Blick eivät osaa tai muista edes kertoa, että mistä he saivat päähänsä, että Suomesta voisi löytää tryffeleitä. Kaikenlaisia asioita vaan tulee mieleen. Sienikoira Suomen metsiin Kun he koiraihmisinä päättivät hankkia hyvänä sienikoirana tunnettua italialaista lagotto romagnolo rotua olevan karvaturri Siirin, niin itsestään selvyytenä eläimen on päästävä toteuttamaan lajinmukaista käyttäytymistä. Koulutettu sienikoira löysi kantarellit, suppilovahverot, mustat torvisienet. Joitain huhuja ja pieniä uutisia lehdissä tryffelilöydöistä eri puolilta Suomea oli kantautunut korviin. Koirien koulutussieniksi otettiin mukaan myös tryffelit. Ja sitten kotikaupungin lähiömetsäretkeltä, Lahden Liipolasta polun varrelta löytyivät maan alta ensimmäiset oliivin kokoiset, epämääräisen näköiset sienet. Virallinen tunnistus, tryffelisieniä. Todistettavasti lähimetsästä ja omilla koirilla saattoi tuota maan-alaista herkkusuiden kultaa löytää. Siitä alkoivat sieniretket joille ei loppua näy. Ympärivuotista harjoittelua Italiasta haettu uroskoira Ciro tuli Suomeen harjoitustryffelien kanssa. Koiria on nykyisin kolme. Hyvät sienikoirat oppivat parhaiten toisiltaan ja niitä harjoitutetaan jatkuvasti työmotivaation ylläpitämiseksi. Tryffelin paloja pihaan maan alle, lähimetsiin, talvikuukausina sohvatyynyjen alle, taitoa ja vainua on pidettävä yllä. Tryffeli kasvaa maanpinnasta aina 30 sentin syvyyteen asti. Sieniretket alkoivat lähimetsistä. Aluksi he etsivät aivan vääränlaisista paikoista. Lopulta Blickit oppivat tunnistamaan maastotyypistä ja kasvillisuudesta mahdolliset tryffelimetsät. Tieto sopivasta maastotyypistä on Blickien perhesalaisuus. Sienijahdissa on käyty ympäri Etelä-Suomea. Mitä sitä ei tekisi arvosaaliin saamiseksi, kun on makuun päässyt. Takaoven kautta Ja on satoa löytynytkin. Suoraan metsäretkeltä sienestäjät toimittavat tryffelit Helsingin gourmet ravintoloihin. Takaoven kautta, sillä saappaat ovat vielä retken jäljiltä mullassa. Esa ja Jaana ovat kehitelleet myös omia reseptejä: tryffelivoita risottoon, tryffelillä maustettuja makkaroita, tryffelipateita, tryffeliöljyä ja tryffelihunajaa mausteeksi. Ja toki samoilla retkillä kertyneistä muista suomalaisen luonnon laatusienistä on tuotteita tehty myös. Oma tuotemerkki TryffDeli, jonka ilmeen on kotikutoisesti ammattigraafikko Jaana Lamppu-Blick suunnitellut, voi tulla vastaan erilaisten tapahtumien yhteydessä ja lähimyyntitorien valikoimista. Aromeja kuin ahomansikassa Tryffeliä myös viljellään Suomessa. Viljelyyn sopiva lajike on huomattavasti miedompaa maultaan, kuin Suomen metsistä villinä löydettävät lajikkeet. Vähän kuin ahomansikkaa ja tarhamansikkaa vertaisi. 17

10 Sieniruokia ja omaa juurileipää Tryff Deli Kokkausta kuin kuvan tekemistä Jaana Lamppu-Blick ja Esa Blick ovat pariskunta, jolle ruoanlaitto on kuin kuvan tekemistä. Siinä yhdistyvät luovuus ja nautintojen estetiikka, primitiivinen ravinnonhankinta ja omavaraisuuden ja vapauden illuusio. Kun tekee itse, ei ole toisista riippuvainen. Erityisesti erillaisia sieni- ja tietenkin tryffelireseptejä on tullut kokeiltua ja kehiteltyä. Makujen yhdistely on kuin värien yhdistelyä, eri osista muodostuu jokin kokonaan kolmas todellisuus. Kokonaisteoksista on kyse myös viereisen sivun tryffelipasta -annoksessa. Tryffelit löydetty itse, resepti kehitelty ja pöytä, jolle annos on katettu, on yksi Esan taideteoksista. Hiljattain järjestetyssä taidenäyttelyssään teokset olivat pöytien pinnoissa. Esa myös paneutuu mielellään nimenomaan juurileivän leipomiseen. Leipätaikinan valmistamisessa on jotain samaa, kuin omien värien sekoittamisessa raaka-aineista asti. Itse tekeminen on palkitsevaa ja lopputulos tuottaa usein verratonta mielihyvää. Seuraavaksi suunnitelmissa on itsetehtyjen makkaroiden valmistaminen. Siinäkin toistuu sama tekemisen malli, mahdollisimman aidosti, mieluiten suoraan luonnosta saaduista raaka-aineista tai ainakin mahdollisimman lyhyen ketjun kautta suoraan tuottajilta. Intohimoinen suhtautuminen ruokaan on osin perittyä, Esan isä oli kova tekemään ruokia, Jaanan isoäiti valmisti ruoat koko Tampereen teatterin väelle. Tryffelipasta: Annoksia 4 1 pkt (noin 250g) pastaa (esim. nauhapastaa tai spagettia) 25 g tryffelivoita 1 dl kuivaa valkoviiniä 2 dl kuohukermaa 1 dl parmesaania ripaus suolaa ja mustaa pippuria koristeeksi basilikan lehti Valmistusohje: 1. Kuumenna viini kattilassa ja lisää joukkoon kerma sekä tryffelivoi. Lämmitä hiljalleen, kunnes voi sulaa. 2. Lisää kattilaan parmsaanijuustoraaste 3. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. 4. Tarkista kastikkeen maku ja sekoita kastike valutetun pastan joukkoon 5. Koristeeksi tuoreita tryffelilastuja, sekä basilikan lehti (voit myös suurustaa kastiketta, jos haluat). Tryffelirisotto: Annoksia 4 1 rkl öljyä 25 g tryffelivoita 1/2 nippu kevätsipulia tai purjoa noin 6 cm (vaalea osa) 3,5 dl risottoriisiä n. 1 dl kuivaa valkoviiniä n. 1 l kasvislientä 1 dl raastettua parmesaanjuustoa loraus kermaa Valmistusojhje: 1. Kuullota silputut sipulit oljyssä ja ruokalusikallisessa tryffelivoita. 2. Lisää riisi ja kuullota. 3. Kaada joukkoon valkoviini ja anna imeytyä. 4. Lisää kasvislientä pienissä erissä kunnes riisi on kypsää. Sekoita välillä ja lorauta kermaa. 5. Poista levyltä. sekoita joukkoon parmesaanjuusto, ja loput tryffelivoista (risotto muistuttaa rakenteeltaan puuron ja vellin välimuotoa) 6. Mausta suolalla, pippurilla ja tuoreilla tryffelilastuilla. Benjamin lihatorin asiakkaat ovat uskollista ja omistautuvaa sorttia. He kokevat Benjamin maatilatorin ja Heila lähiruokatorin omakseen ja haluavat kukin tavallaan olla mukana kehittämässä toimintaa. Kauko Palviainen Kausalasta on yksi uskollisista asiakkaista, joka haluaa jakaa oman salaatinkastikereseptinsä Benja -min lehden lukijoille. Salaatin kastike Kauko Palviaisen ohjeen mukaan: 0,8 dl hienoa sokeria 1/4 tl suolaa 1 kananmunan keltuainen 1-5 cm mietoa sinappia 4 korkillista kirkasta väkiviinaetikkaa sekoitetaan keskenään mieluiten vatkaimella. 2 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä valutetaan nauhana sekaan koko ajan sekoittaen. 1,5-2 dl hedelmäjuomaa lisätään sekoittaen. Mausteeksi 1 tl kuivattua, kämmenpohjassa hienoksi puserrettua oreganoa. Kastike sopii käytettäväksi erilaisten vihreälehtisten salaattien kanssa. Säilytetään kylmässä. 19

11 Paahdettua ankkaa ja pekonipapunyyttejä a la Tomi Laurila Kuvat: Rami Toivonen Hyvät raaka-aineet, kunnianhimoiset reseptit ja kruunuksi madeira-rosmariinikastiketta. Kokki Tomi Laurilan keittiössä syntyvät maukkaat ja näyttävät annokset parhaisiin pöytiin. 4 annosta Paistettu ankanfilee 2 kpl ankanrintafileetä 2 rkl merisuolaa Leikkaa viiltoja fileen rasvapuolelle ja ota pannulla väri, ensin rasvapuoleen. Mausta suolalla. Kypsennä uunissa 175 C niin että sisälämpötila on 54 C. Anna ankan hautua folion alla 8-10 min. ennen tarjoilua. Madeira-rosmariinikastike 1 l punaviinikastiketta 3 dl madeiraa 0,5 dl punaviinietikkaa 2,5 dl vettä 50 g savupekonia 50 g tuoretta rosmariinia 100 g sipulia 100 g porkkanaa 100 g selleriä 1 rkl mustaherukkahyytelöä voita, kanafondia, merisuolaa, valkopippuria, mustapippuria, maustepippuria, laakerinlehtiä Kuori juurekset ja leikkaa ne paloiksi. Kuullota ne ja pekoni voissa ja lisää punaviinietikka ja -kastike. Lisää mausteet, hyytelö, madeira ja anna hautua niin, että liemestä on puolet jäljellä. Siivilöi kastike. Tarkista maku. Pekonipapunyytti 200 g pitkiä papuja 50 g savupekonia valkosipulia, suolaa Leikkaa pavut saman pituisiksi. Ryöppää suolavedessä. Jäähdytä ne kylmän veden alla. Vyötä pavut pekonilla ja paista nyytit voissa ja valkosipulissa. Mausta suolalla. 20

12 Teksti: Eila Eerola, kuvat: Veijo Tervonen ja Kaj Niemi Keskitalon Maatilaleipomo mukana Maatilatorilla alusta alkaen Eija ja Aimo Jälkön Maatilaleipomo on saanut alkunsa Jaalan Kimolassa Tervetuloa hyväntuuliseen Heilaan Benjamin Lihatorin palveleva liha- ja kalatiski Paikan päällä valmistettuja Viini - Heilan tilaviinejä, siidereitä ja limonadeja sekä pienpanimo-oluita Laatuherkkuja ja kädentaitoja lähes kahdeltasadalta pientuottajalta Cafe Heila ruokaravintola, josta lähileivonnaisia kahvin kera. Jälköt asustavat Aimon kotitilaa, jolla tuolloin oli lihakarjaa ja peltoviljelyä. Kimolan kesätori oli ensimmäinen markkinapaikka, jonne Eija alkoi leipoa ruisleipää, mukaan tuli pian Vuolenkosken kesätori. Leipä tuli tutuksi ja sitä alettiin kysellä jouluksi ja pääsiäiseksi ja niinpä leipominen vähän lipsahti. Lintukankaiden perustaessa Maatilatoria olivat Eija ja Aimo innolla mukana. Oltiin lähdössä mukaan ihan uuteen toimintamalliin, käymättömään metsään leipurin sanojen mukaan. Leipureita oli alussa mukana pilvin pimein, oli helppo aloittaa pienimuotoinen leipominen omassa kotikeittiössä. Melko pian joukko karsiintui, ja mukaan jäivät ne, jotka satsasivat leipomotiloihin ja tekivät hommaa työkseen. Keskitalolla tehtiin leipomiselle omat tilat talon alakertaan. Lihakarja sai väistyä v Aimo oli siirtynyt myyntihommista 22 kokonaan maatilan töihin ja myöhemmin Eijakin VR:ltä. Leipomisesta on tullut molemmille päätyö. Pelloilla kasvaa leipäviljaa: vehnää, spelttiä, ruista ja maatiaisohraa. Vuosikymmeniä sitten Aimon päässä muhi ajatus rinkeleistä, leivistä ja rieskoista, jotka olisi leivottu itse kasvatettuun ja lähimyllyssä jauhettuun viljaan. Leipominen on laajentunut tällä ajatuksella vuosien mittaan melkoisesti. Kesäaikaan on pyöritetty Verlan Makasiinikahvilaa jo monen vuoden ajan. Leipomusten oheen on tullut ryhmäruokailujen ja lounasruokien valmistaminen. Pääsisäiseen kuuluu Keskitalon perinteinen mämmi ja jouluun makoisat peruna-, porkkana- ja lanttulaatikot. Vanhaan navettaan onkin tehty hulppeat tilat leipomiselle ja ruuanvalmistukselle, mahdollisuuksia on uusillekin ajatuksille ja toiminnoille, jotka muhivat leipurin ajatuksissa. Vuosituhannen alussa syntyi Kukkulinnantupa, joka on Inkeroisista siirretty vanha hirsitalo. Alun perin siitä piti tulla perheen mökki, mutta muuttui hovissa. Kukkulinna on vuokramökki tai talo, jossa on vuodepaikat yli 10 hengelle. Vallan viehättävin, vanhoin, Eijan entisöimin huonekaluin sisustettu talo on oivallinen paikka perhejuhlille tai työporukan virkistyspäivään. Ruuat ja leipomukset saa tilattua toiveiden mukaan isäntäväeltä. Keskitalon herkullisia leipomuksia myydään Benjamin Maatilatorilla ja Heila Lähiruokatorilla sekä lähialueen kaupoissa. Keskitalon Maatilaleipomo Eija ja Aimo Jälkö Lähiruokatori Heila, E4 Heinolan pohjoinen liittymä 24, Työmiehentie 35, Heinola. Puh , toriemanta@heilan.fi

13 Iitin Kausalassa Avoinna: ke-pe la su toukokuu-joulukuu www. maatilatori. fi Näköalakahvio - vanhan ajan hengessä - Vesitornissa Heinolan Katolla Avoinna kesällä joka päivä klo Varattavissa yksityistilaisuuksiin läpi vuoden (10-60 henkilöä) Avoinna kesällä joka päivä klo Muina vuodenaikoina palvelemme su klo Varaukset ja tiedustelut: P , cafetorni@phnet.fi Kauppakatu 31, Hla Heinolan Vesitorni 60 vuotta Vuodesta

14 IITTI GOLF Kun haluat nauttia kiireettömästä golfista ja poikkeuksellisen kodikkaasta miljööstä. Tervetuloa kahville ja pelaamaan! Green fee (sis. kärryt) 18r 9r Arkisin (ma-pe) Viikonloppuisin (la-su) ja pyhisin Juniorit (alle 18 vuotiaat) TARJOUKSET peräkkäisen päivän pelioikeus Aikuinen 270, Juniori (alle 18v) kpl green fee-paketti vain 300 (HUOM! Tarjoukset ovat henkilökohtaisia) TARJOUKSET 2012, TOUKOKUU Kaksi henkilöä yhdellä täysihintaisella aikuisten green feellä koko toukokuun 2012 ajan. Vain tällä kupongilla! Liity myös Iitin Golfseuran jäseneksi ilman liittymismaksua kaudella Jäsenmaksut: Aikuinen 85 Juniori 15 Entistä parempia etuja. 210x148_Lahivakuutus_Tapiola.indd Niskaportin kenttä sijaitsee Kirkkojärven ja Urajärven välisellä kannaksella. Kenttä on rakennettu Niskaportin tilan maille, jolta löytyy historiaa aina1600-luvulle saakka. Upea paikka on saanut hyödyllisen ja arvolleen sopivan käyttötarkoituksen ja tarjoaa golfareille erityisen tunnelman kauniissa maalaismaisemassa. Kysy lisää: Iitti Golf Niskaportin Golfkeskus Iitintie 684, Kausala Puh. (05) caddiemaster@iittigolf.com ETSITKÖ PANKKIA, jossa henkilökohtaiseen varainhoitopalveluun ei vaadita omaisuuksia? TAPIOLA VAURAS. ALKAEN EUROA. Tapiola Vauras on uusi yksityishenkilöiden varallisuudenhoitopalvelu. Hoidamme varojasi ammattimaisesti, vastuullisesti ja panostamme henkilökohtaiseen palveluun. Varallisuudenhoidon lisäksi saat erinomaisia etuja arkitalouteen, kuten MasterCard Gold -kortin ja kunnon koron käyttötilille. Lue lisää Vauras-palvelun eduista: tapiola.fi/vauras TERVETULOA TÄYDEN PALVELUN SIJOITUSTALOON PANKKI ARVOPAPERIVÄLITYS VARAINHOITO JA RAHASTOT VAKUUTUSSIJOITTAMINEN YKSITYISPANKKI TILAA SIJOITUSTALOUS.FI -UUTISKIRJE Palveluntarjoaja: Tapiola Pankki Oy, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola x148_Vauras.indd

15 Asunnot ja tontit Tontit: Uutta: Sorronniemen tontit Kirkonkylässä Kymijoen rantaalueella nyt myynnissä! Katso Vuokra-asunnot: Kausalan torilla on tunnelmaa! - Kesän toritapahtumat - Tiistaimarkkinat ja lauantaitorit ympäri vuoden - Iltatorit kesäkeskiviikkoisin - maaseutu kahden kaupungin välissä -