Mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessin

Transkriptio

1 Mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessin mallintaminen asumispalveluyksikkö Ansajokoksessa Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Anniina Aikio SODANKYLÄN KUNTA

2 Sisältö 2 1 Johdanto Sodankylän kunnan sosiaalityön työskentelyjakson aihe Mielenterveyskuntoutujan asuminen Kuntouttava asumispalveluyksikkö Ansajokos Mielenterveyskuntoutujan asumispalvelujen kehittäminen Tavoite Toteutus Hanketyön resurssit Menetelmät ja toiminta Tiedottaminen Tulokset ja tuotokset Arviointi Pohdinta Lähteet Liitteet... 23

3 1 Johdanto 3 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut toimintansa ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä, sosiaalityötä ja vanhustyötä kuntalähtöisesti. Hankkeeseen osallistuville Lapin kunnille on annettu mahdollisuus juurruttaa PaKaste l:n aikana kehitettyjä työskentelymalleja. Kunnat ovat saaneet valita PaKasteen ja kunnan tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja kehittäjätyöntekijät. PaKaste 2 hankkeen koordinaattorit ovat tukeneet kuntia kehittämistyössä. Sodankylän kunnan sosiaalityön työskentelyjakson kehittämiskohteena oli asumispalveluyksikkö Ansajokos. Raportin alussa käyn lyhyesti läpi, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan mielenterveyskuntoutujan asumisella sekä esittelen asumispalveluyksikkö Ansajokoksen. Tuon myös esiin, minkä takia juuri Ansajokos on valittu kehittämistyön kohteeksi. Kolmannessa luvussa käsittelen työskentelyjakson tavoitetta, joka liittyi mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessin mallintamiseen Ansajokoksessa. Tämän jälkeen käyn läpi, millaisilla resursseilla kehittämistyötä on tehty, minkälaisin menetelmin sekä millä tavalla kehittämistyöstä on tiedotettu. Viidennessä luvussa tuon esille kehittämistyön tulokset ja tuotokset eli sen mitä työskentelyjaksolla on saatu aikaan. Lopussa arvioin työskentelyjakson onnistumista sekä pohdin mahdollisia tulevaisuuden kehittämistarpeita.

4 2 Sodankylän kunnan sosiaalityön työskentelyjakson aihe Mielenterveyskuntoutujan asuminen Sosiaalihuoltoa koskeva lainsäädäntö määrittelee asumispalvelujen järjestämisvelvollisuutta. Asumispalvelut on luokiteltu sosiaalipalveluiksi, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava (Sosiaalihuoltolaki 17 ). Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä (Sosiaalihuoltolaki 22 ). Asumispalveluja voidaan järjestää palveluasunnoissa tai tukiasunnoissa, joissa tuetaan henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asuntoon. Tukea asumiseen annetaan sosiaalityöllä tai muilla palveluilla (Sosiaalihuoltoasetus 10 ). Kunta voi järjestää mielenterveyskuntoutujalle sosiaalihuollon kuntouttavia palveluja esimerkiksi sosiaalihuoltolain, kuntouttavasta työtoiminnasta säädetyn lain tai vammaispalvelulain perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämissuositus (2007:13) painottaa, että laadukkaalla asumisella edistetään kuntoutumista. Kehittämissuosituksen mukaan mielenterveyskuntoutujalla tarkoitetaan täysi-ikäistä henkilöä, joka tarvitsee mielenterveyden häiriön vuoksi kuntouttavia palveluja ja lisäksi mahdollisesti apua asumisensa järjestämiseksi tai asumispalveluja. Mielenterveyskuntoutujalle tarjottavat palvelukokonaisuudet on jaettu STM:n kehittämissuosituksessa kolmeen ryhmään: tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. STM:n ryhmittelyn näkökulmasta, Ansajokoksen asumispalveluyksikkö tarjoaa palveluasumista. Palveluasuminen on yleensä yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa ja palveluasumista itsenäisessä asunnossa. Henkilökunta on paikalla päivisin, mutta puhelinpäivystys toimii ympärivuorokautisesti. Palveluasumisessa mielenterveyskuntoutujakuntoutuja tarvitsee intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta sekä omatoimisuuden ja asumisen harjoittelua. Toiminnassa korostuu monipuolinen kuntoutus ja asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Kuntoutujalla on mahdollisuus osallistua päivätoimintaan. Häntä ohjataan harjoittelemaan sairauden kanssa elämistä ja hankkimaan tarvittavia toiminta-

5 5 valmiuksia. Harjoittelu kohdistuu itsenäistä asumista tukeviin arjen taitoihin, kuten ruuanlaittoon, siivoukseen ja pyykinpesuun. Lisäksi kuntoutujaa ohjataan tekemään itsenäisiä päätöksiä, hoitamaan raha-asioitaan sekä muutoinkin asioimaan asumispalveluyksikön ulkopuolella. Lääkäripalvelut ja muut terveydenhuollon palvelut järjestetään kuntoutujalle tarvittaessa. (STM:n kehittämissuositus 2007:13.) 2.2 Kuntouttava asumispalveluyksikkö Ansajokos Kuntouttava asumispalveluyksikkö Ansajokos on perustettu vuonna Ansajokos aloitti toimintansa perusterveydenhuollon alaisuudessa, mutta se siirrettiin vuonna 2011 sosiaalipalveluiden yhteyteen. Muutoksen tarkoituksena oli vahvistaa yhteyttä sosiaalipalveluihin sekä toimintaideologian suuntaaminen enemmän asukkaita kuntouttavaan suuntaan. Asumispalveluyksikkö on tarkoitettu aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Asumispalveluyksikkö tarjoaa kodin 22 kuntalaiselle, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta arjen toiminnoissa ja elämänhallinnassa. Ansajokos muodostuu kuudesta rivitalosta, joissa on kaksioita, yksiöitä ja soluasuntoja. Asukkaat asuvat itsenäisesti omissa asunnoissaan/huoneissaan. Asumispalveluyksikön yhteisissä tiloissa on mahdollisuus ruokailla, pestä pyykkiä ja viettää aikaa toistensa kanssa. Henkilökunta on paikalla arkisin klo ja viikonloppuisin välisenä aikana. Ansajokoksella työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja ja kuusi lähihoitajaa. Lisäksi psykiatri ja yleislääkäri pitävät säännöllisesti vastaanottoa Ansajokoksella. Kahdeksan Ansajokoksen asukasta osallistuu kuntouttavaan päivätoimintaan Seita-säätiöllä vammaispalvelulain nojalla. 2.3 Mielenterveyskuntoutujan asumispalvelujen kehittäminen Sodankylässä sosiaalityön työskentelyjakson tarkoituksena oli kehittää mielenterveyskuntoutujan asumispalveluita. Tarkoituksena oli mallintaa mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessi asumispalveluyksikkö Ansajokoksessa. Ansajokoksesta ei ole olemassa

6 6 varsinaista toimintakertomusta tai kuvausta. Ansajokokseen asukkaaksi hakeutuminen oli lähtötilanteessa sekavaa ja jopa sattumanvaraista. Oli epäselvää minkälaisesta asumispalvelusta Ansajokoksessa oli kysymys, kenelle se oli tarkoitettu ja miten asumispalvelua voitiin hakea. Mielenterveyskuntoutujan hakemusta asumispalveluihin ei ollut olemassa. Asumispalveluyksikkö on aikanaan perustettu suureen tarpeeseen järjestää kunnassa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita. Arjen haasteissa kehittämistyö on kuitenkin jäänyt kesken, mutta siirto sosiaalipalveluihin ja Pakaste II:n työskentelyjakso loivat oivan tilaisuuden kehittää mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita asiakaslähtöisesti, yhteistyössä omaisten, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittämistyön lähtötilanteessa Ansajokoksen lisäksi kiinnostusta työskentelyjakson hyödyntämiseen osoittivat myös kehitysvammapalvelut. Päätimme kuitenkin ohjausryhmän kanssa, että on parempi rajata kehittämistehtävä mahdollisimman tarkasti. Rajasimme kehittämistehtävän koskemaan pelkästään mielenterveyskuntoutujan asumispalvelua ja erityisesti Ansajokosta. Ansajokoksen henkilökunnalta nousi halu kehittää toimintaansa ja esimiehet arvioivat Ansajokoksessa olevan kiireellisimpiä kehittämistarpeita. Kehittämistyö Ansajokoksella on kuitenkin hyötynyt yhteistyöstä kehitysvammapalveluiden kanssa. Osoituksena yhteistyöstä on ollut mm. aloitettu työnkierto alueiden välillä, yhteiset koulutukset ja mahdollisuus esittää konsultaatiokysymyksiä kehitysvammapalveluihin. 3 Tavoite Kehittämistyön tavoitteena oli siis kehittää mielenterveyskuntoutujan palveluita asumispalveluyksikkö Ansajokoksessa. Yhtenä työvälineenä tavoitteen saavuttamiseksi käytettiin prosessin mallinnusta Process Quide ohjelman avulla. Palveluprosessin kuvaaminen on väline palvelujen kehittämiseen, tutkimiseen ja arviointiin. Mallinnuksen tavoite on selkeyttää tai luoda uusia toimivia käytäntöjä sekä jäsentää moniammatillista yhteistyötä ( Hanketyön aikana luotu mallinnus sisältää seuraavat asumispalveluprosessin vaiheet: hakeutuminen Ansajokokselle, kuntouttava asuminen Ansajokoksella ja kuntouttavan asumisen päättyminen.

7 7 Mallinnuksessa asumispalveluprosessia tarkastellaan mielenterveyskuntoutujan, lähiverkoston, Ansajokoksen henkilökunnan sekä yhteistyötahojen näkökulmista. Näitä yhteistyötahoja ovat vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, psykiatri, Muurolan sairaala, edunvalvoja ja mielenterveystoimisto. Mallinnus auttaa asiakkaita, palveluntuottajia, viranomaisia, lähiomaisia sekä kaikkia kuntalaisia hahmottamaan, mitä Ansajokoksessa asumisella tarkoitetaan, miten asumispalvelua haetaan ja miten prosessi etenee aina asumisen päättymiseen saakka. Keskeisiä tavoitteita mallin kehittämisessä oli pyrkiä kuvaamaan: millaista asumista ja kuntoutumista Ansajokoksen asumispalveluyksikkö tarjoaa eli millaisesta asumispalveluyksiköstä on kysymys mitä kuntoutuksella tarkoitetaan Ansajokoksessa millaisten vaiheiden kautta yksilöllisen asumisen järjestäminen etenee ketkä osallistuvat prosessiin millaisilla työmenetelmillä ja välineillä työskennellään Prosessin kuvaamisen kautta toisena päätavoitteena oli päästä näkemään asumispalveluprosessin kriittiset kohdat ja kehittämistarpeet. Mallinnus työvälineenä osoitti, miten toiminnan kuvaus ja kehittäminen kietoutuivat tiiviisti yhteen. 4 Toteutus 4.1 Hanketyön resurssit Työskentelyjaksolla on työskennellyt yksi osa-aikainen hanketyöntekijä lokakuun (2012) ja maaliskuun (2013) välisen ajan. Hanketyöntekijän tukena on ollut ohjausryhmä, jossa on ollut mukana sosiaalityön johtaja Kati Aikio, perusturvajohtaja Harri Tiuraniemi, Ansajokoksen vastaava psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Väänänen/Anne Knutars (aj. 3/2013) sekä kehitysvammapalveluiden esimies Sirkka Hietanen ja ryhmäkoti Mesikämmenen vastaava kehitysvammaohjaaja Johanna Kemppainen. Työskentelyjakson aikana muodostui ns. lähiohjausryhmä, jossa oli mukana sosiaalityön johtaja ja vastaava sairaanhoitaja. Olemme

8 8 pitäneet kolmestaan pienempiä palavereita, joissa olen kertonut hanketyön sen hetkiset kuulumiset sekä olen saanut heiltä ohjausta ja tukea kehittämistyöhön. Kaikki palaverit ovat olleet hanketyön kannalta arvokkaita, koska vaikka hanketyö on itsenäistä, sitä ei voi tehdä yksin. Työskentelypisteeni sijaitsee lähellä sosiaali- ja terveysosastoa. Tämä on ollut hyvä asia, koska olen voinut tarvittaessa kysyä sosiaalityön johtajalta neuvoa sekä olemme voineet vaihtaa ajatuksia kehittämistyöstä käytävällä tai kahvitauolla. Myös Ansajokoksen työntekijät (6 lähihoitajaa) ovat olleet aktiivisesti kehittämisessä mukana. Olen käynyt tutustumassa Ansajokoksella, jolloin pidimme samalla palaverin Ansajokoksen sairaanhoitajan ja kahden lähihoitajan kanssa. Tämän palaverin tarkoituksena oli tehdä nykytilan kuvaus eli selvittää asumispalveluprosessin nykytilanne ja sen kautta kehittämistarpeet. Olemme järjestäneet kolme kehittämispäivää, joissa on ollut mukana koko Ansajokoksen henkilökunta sekä tarvittaessa yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneina ovat olleet sosiaalityöntekijät, kunnan asuntotoimisto, Sodankylän mielenterveystoimisto sekä työ- ja yksilövalmennuspalveluita tuottava Seita-säätiö. 4.2 Menetelmät ja toiminta Materiaaliin tutustuminen Itselläni ei ollut aikaisempaa kokemusta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista, joten lähdin tekemään hanketyötä hyvin avoimin ja uteliain mielin. Aluksi perehdyin Ansajokoksen vastaavan sairaanhoitajan lähettämään materiaaliin. Materiaali sisälsi muun muassa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden laatusuosituksen, kuntouttavan palveluasumisen valtakunnalliset kehittämissuositukset sekä mielenterveys- ja päihdehuollon valtakunnallisen valvontaohjelman Itse perehdyin lisäksi siihen, mitä ylipäätään tarkoitetaan kuntouttavalla asumispalvelulla ja mitä kaikkea mielenterveyskuntoutujan asuminen sisältää. Pyrin saamaan käsityksen, millainen asumispalveluyksikkö Ansajokos on, mitä hyvää siinä on sekä mitkä ovat sen kehittämistarpeet. Lisäksi luin sosiaali- ja terveysministeriön Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen (2007:13).

9 9 Tutustuin aiempiin hankkeisiin, mutta en löytänyt paljoa hankemateriaalia koskien juuri mielenterveyskuntoutujan asumista. Pohjanmaa -hankkeessa oli toteutettu mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja koskeva kyselytutkimus kolmen maakunnan alueella vuosina Tutkimuksessa selvitettiin mm. miten hyvin asumispalvelut vastaavat annettuja laatusuosituksia, miten yksiköiden toiminta-ajatus oli kuvattu sekä millä tavalla kuntoutujat osallistuivat yksikön ulkopuolisiin toimintoihin. Useat hankkeet koskivat kehitysvammaisen asumisen polkua, tosin tätäkin materiaalia pystyi myös soveltaen hyödyntämään. Mielenterveyskuntoutujien palveluja on kuitenkin kehitetty useassa kaupungissa. Esimerkiksi Kouvolan kaupungissa on kehitetty mielenterveysja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toimintamallia ja palveluohjausta. Niemikotisäätiössä on toteutunut vuonna 2006 RAY:n tuella projekti, jossa on kehitetty mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessin yleinen malli. Aiemmin kehitetyistä malleista sai vinkkejä ja suuntaviivoja koskien omaa kehittämistyön mallinnusta. Tutustumiskäynnit ja yhteistyöpalaverit Lokakuun aikana kävin tutustumassa Sodankylässä toimivaan yksityiseen asumispalveluyksikkö Lapin Kehtoon. Tutustumiskäynti oli hyödyllinen, koska sain laajemman kuvan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. Lapin Kehto tarjoaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tehostettua ja tuettua palveluasumista. Asumispalveluyksikkö Lapin Kehto eroaa Ansajokoksesta muun muassa siitä, että Ansajokoksessa ei ole yövalvontaa. Enemmän tukea tarvitsevat voivat siirtyä Ansajokoksesta Lapin Kehtoon tai johonkin muuhun asumispalveluita tuottavaan yksikköön ja puolestaan vähemmän tukea tarvitsevat voivat siirtyä Lapin Kehdosta Ansajokokseen. Hanketyöntekijänä olen käynyt myös tutustumassa Seita-säätiöön ja kertonut työskentelyjakson tavoitteista. Seita-säätiön päivätoiminnassa työskentelee kahdeksan Ansajokoksessa asuvaa mielenterveyskuntoutujaa. Yhteistyöpalavereita pidettiin myös Ansajokoksen henkilökunnan, sosiaalityöntekijöiden, asuntotoimiston sekä mielenterveystoimiston kanssa. Palaverien tarkoitus oli täsmentää näiden tahojen yhteistyötä ja rooleja.

10 Ansajokoksen asukkaiden haastattelu ja asiakastyytyväisyyskysely asukkaan läheiselle 10 Asumispalveluyksikkö Ansajokoksen toiminta pyrkii olemaan mahdollisimman asiakaslähtöistä. Halusimme toiminnan kehittämisessä saada esiin asumispalvelua käyttävien asiakkaiden näkemyksiä, jotta toimintaa voitaisiin kehittää entistä asiakaslähtöisempään ja asiakkaiden tarpeita vastaavaan suuntaan. Kehittämistyössä käytimme menetelminä asiakasryhmän haastattelua sekä asiakastyytyväisyyskyselyä Ansajokoksen asukkaiden läheisille. Haastattelimme sosiaalityön johtajan kanssa Seita-säätiön päivätoiminnassa käyvät Ansajokoksen asukkaat kerran kehittämistyön aikana. Toinen haastattelu toteutetaan kehittämistyön jälkeen (vastaava sairaanhoitaja ja sosiaalityön johtaja). Haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, ja olimme ennen haastattelua miettineet etukäteen teemoja, joiden pohjalta keskustelu etenee. Asukkaiden ryhmähaastattelussa pyrimme luomaan mahdollisimman rennon ja vapautuneen ilmapiirin. Pyrimme siihen, että tilanne muistuttaisi enemmän keskustelua kuin haastattelua. Asukkaat lähtivät keskusteluun mukaan yllättävän hyvin, mutta he eivät olleet silti kovin kriittisiä. Yhtenä tärkeänä asiana haastattelussa nousi esille se, että asukkaat toivoivat Ansajokokselle enemmän ohjattua viriketoimintaa. Alkusyksystä he olivat saaneet toivoa kirjoittamalla seinissä oleville lapuille, mikä olisi heille mielekästä toimintaa. Asukkaat kaipasivat ryhmätoimintaa mm. liikuntaryhmiä, tanssia, askartelua, leipomista ja kirjapiiriä. Tämä asia on yksi asia, jota työskentelyjakson aikana oli myös tarkoitus saada eteenpäin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tarkoituksena oli saada selville läheisten mielipiteitä asumispalveluyksikkö Ansajokoksesta. Yhteensä kaksitoista asukasta antoi luvan lähettää heidän läheiselleen asiakastyytyväisyyskyselyn. Asukas sai itsenäisesti ratkaista, lähetetäänkö kysely hänen omaiselleen/läheiselleen vai ei. Postitin kyselyt vastauskuorineen Asiakastyytyväisyyskyselyyn tuli vastauksia yhteensä seitsemän kappaletta, joista tehtiin yhteenveto. Ansajokoksen asukkaiden läheiset ovat melko tyytyväisiä asumispalveluyksikköön ja se soveltuu melko hyvin heidän mielestään läheisensä asuinpaikaksi.

11 Kehittämispäivät 11 Olemme järjestäneet kolme kehittämispäivää ( , , ), joissa on ollut mukana koko Ansajokoksen henkilökunta. Kehittämispäivien tarkoituksena on ollut työstää yhdessä mallinnusta. Johto on nähnyt erityisen tärkeänä, että kehittämispäiviin pääsee osallistumaan koko henkilökohta ja siksi niiden ajaksi Ansajokokselle on palkattu ulkopuoliset sijaiset. Yhdellä kehittämispäivällä on ollut Ansajokoksen henkilökunnan lisäksi yksi edustaja mielenterveystoimistosta, vammaispalvelun sosiaalityöntekijä sekä Pohjoissuomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta (POSKE) kehittämispäällikkö Asta Niskala ja suunnittelija Maarit Pirttijärvi. Halusimme pitää yhteistyöpalaverin, jossa on myös asiantuntijoita Poskesta, koska heillä on ulkopuolista näkökulmaa asioihin ja erityisasiantuntemusta mallintamisesta. Kehittämispäivien tarkoitus oli keskittyä mallintamiseen, pohtia ja kehittää asioita yhdessä. Kehittämispäivänä kerroimme asukkaiden haastattelun tuloksia, paljastamatta tietenkään kenenkään yksittäisen asukkaan mielipidettä. Myös asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset käytiin läpi kehittämispäivänä. Sodankylän sosiaali- ja terveysosastolla oli joulukuussa sosiaalityön kehittämispäivä, jossa esiteltiin ja käytiin läpi meneillä olevia hankkeita ja ajankohtaisia asioita. Sosiaalityön kehittämispäivänä esittelimme mallinnuksen ja hankkeessa kehitettyä materiaalia, joita kaikilla työntekijöillä oli mahdollisuus kommentoida. 4.3 Tiedottaminen Ennen työskentelyjakson aloittamista sosiaali- ja terveysosastolle tiedotettiin sähköpostitse hanketyöntekijän nimi, kehittämistehtävän aihe sekä työskentelyjakson pituus. Ensimmäisellä viikolla, kun sain oman työpuhelimen, ilmoitin sosiaaliosastolle ja yhteistyötahoille omat yhteystietoni. Sosiaalityöntekijöille olen kertonut hankkeesta palavereissa sekä käynyt tarkemmin mallinnusta läpi kehittämispäivänä. Kuten jo mainitsinkin, olen käynyt tutustumassa Seita-säätiöön, asumisyksikkö Lapin Kehtoon sekä mielenterveystoimistoon. Näillä

12 käynneillä olen kertonut meneillään olevasta kehittämistyöstä ja kuullut heidän näkemyksiään. 12 Olen ollut puhelimitse yhteydessä Muurolan sairaalan sosiaalityöntekijään. Kerroin hänelle meneillään olevasta kehittämistyöstä ja siitä, että mallinnus tulee kunnan nettisivuille. Kehittämistyöstä ja sen tuloksista on tarkoitus tiedottaa paikallisessa sanomalehdessä sekä kunnan nettisivuilla. 5 Tulokset ja tuotokset Mallinnus on työväline, jonka avulla toimintaa tai palvelua voidaan kehittää konkreettisesti. Mallinnusprosessin lopputuotos voi sisältää monenlaisia apuvälineitä, kuten lomakemalleja, linkkejä ja kirjallisuusluettelon (Aikio-Mustonen 2004, 37 38). Aloimme hahmottaa mallinnuksen avulla asumispalveluprosessia. Jaoimme asumispalveluprosessin kolmeen vaiheeseen 1. Hakeutuminen Ansajokokselle, 2. Kuntouttava asuminen Ansajokoksella, 3. Kuntouttavan asumisen päättyminen. Seuraavaksi käyn läpi kehittämistyön tuotoksia ja tuloksia asumispalveluprosessin vaiheiden kautta. Prosessimallinnus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Ansajokos. Hakeutuminen Ansajokokselle Ensimmäisessä vaiheessa eli hakeutumisessa Ansajokokselle konkreettisena kehittämistarpeena tuli esille tarve luoda mielenterveyskuntoutujan hakemus asumispalveluihin lomake. Aiemmin asumispalveluyksikkö Ansajokokseen ei ole ollut selkeää hakumenettelyä eikä ole ollut selvää, kuka arvioi asumispalvelun tarpeen. STM:n mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevassa kehittämissuosituksessa (2007:13) yhtenä suosituksena on, että palvelut järjestetään suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä, ja että kunta nimeää kuntoutujan palvelukokonaisuudesta vastaavan sosiaalityöntekijän. Aiemmin asumispalveluyksikkö Ansajokokseen hakeutumisessa on ollut selkeitä puutteita, koska joskus asuntotoimistoon on lähetetty asuntohakemuksen lisäksi lääkärin B-lausunto,

13 13 vaikka asuntotoimisto ei ole sitä vaatinut. Pidimme sosiaalitoimiston ja asuntotoimiston kanssa yhteisen palaverin, jossa käsittelimme asuntotoimiston roolia hakumenettelyssä. Koska Ansajokoksen asumispalveluyksikössä on kyse kunnan asunnoista, kunnan asuntotoimisto vastaanottaa asuntohakemuksen ja tekee vuokrasopimuksen. Aiemmin vuokrasopimus on ollut toistaiseksi voimassa oleva, mutta nyt se muutettiin määräaikaiseksi. Määräaika on sama kuin sosiaalityöntekijän asumispalvelupäätöksessä eli viisi kuukautta. Sovittiin, että vammaispalvelun sosiaalityöntekijä vastaanottaa hakemuksen, tapaa asiakkaan ja tekee tilannearvion asiakkaan elämän tilanteesta. Tilannearviota koskevassa tapaamisessa, sosiaalityöntekijä antaa asiakkaalle esitäytetyn asuntohakemuksen, jonka asiakas täyttää. Sosiaalityöntekijä toimittaa hakemuksen asuntotoimistoon. Tarkoituksena on tehdä asiakkaan asema mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi, jolloin vältetään asiakkaan luukulta luukulle pallottelu. Olen kehittänyt vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle tilannearvio pohjan ottaen mallia eri kaupunkien tuetun asumisen toimintamallin tilannearvioista. Tilannearviossa on aiheita, jotka ovat merkityksellisiä asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen arvioimiseksi ja asumispalvelupäätöksen tekemiseksi. Vaikka vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tapaa asiakkaan ja tekee tilannearvion, hän ei päätä yksin asiakkaan tilanteesta, vaan tilannearvion jälkeen pidetään yhteistyöpalaveri, jossa ovat kunnan sosiaalityöntekijät sekä Ansajokoksen psykiatrinen sairaanhoitaja. Palaverissa arvioidaan asiakkaan palvelun tarvetta ja hänen asumiseen liittyviä tarpeita. Mallinnuksessa on kehitetty soveltuvuusperiaatteet asumispalveluyksikkö Ansajokokseen. Soveltuvuusperiaatteet Ansajokokseen ovat suuntaa antavia ja jokaisen asiakkaan tilannetta arvioidaan tapauskohtaisesti. Yksi tärkeä edellytys Ansajokoksessa asumiselle on kuitenkin se, ettei asukkaalla saa olla yöhoidon tarvetta, koska Ansajokoksessa ei ole yövalvontaa. Yhteisen palaverin jälkeen vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tekee asumispalvelupäätöksen. Soveltuvuus Ansajokoksen asumispalveluyksikköön: - Asukkaalla ei ole yöhoidon tarvetta - Asukas huolehtii itse hygieniastaan - Asukas osallistuu kotitöihin itsenäisesti tai avustettuna - Asukkaalla ei ole akuuttia päihdeongelmaa - Asukas pystyy asumaan yhteisössä

14 - Asukas sitoutuu kuntoutussuunnitelmaan 14 Tammikuun alussa kävin mielenterveystoimistossa esittelemässä mallinnusta, ja kuuntelemassa heidän esittämiään mielipiteitä ja näkemyksiä. Mielenterveystoimiston ja asumispalveluyksikkö Ansajokoksen yhteistyö on melko vähäistä, eikä heillä ole tällä hetkellä kuin yksi yhteinen asiakas. Ansajokoksessa on ammattitaitoinen hoitohenkilökunta (kuusi lähihoitajaa ja psykiatrinen sairaanhoitaja) asukkaita varten ja siellä käy ostopalveluna oma psykiatri. Jos asukkaalla on ennen Ansajokokseen muuttoa ollut asiakkuus mielenterveystoimistoon, asiakkuus voi jatkua, mikäli se nähdään tarpeellisena. Asiakkuus mielenterveystoimistoon voi jatkua esimerkiksi asiakastapauksessa, jossa asiakas on nuori ja tulevaisuuden tavoitteena on asiakkaan itsenäinen asuminen. Kuntouttava asuminen Ansajokosella Viimevuosina Ansajokoksen asumispalveluyksikköä on kehitetty talon sisällä. Ansajokosta on kehitetty pois laitos-ajattelusta ja keskitytty asukkaiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumiseen. Ansajokoksessa oli pohdittu sitä, mitä kuntoutuminen Ansajokoksessa tarkoittaa. Kuntoutuminen tarkoittaa mm. arjen askareisiin osallistumista ja asumispalveluyksikön ulkopuolella asioimista. Työskentelyjakson tarkoitus on vahvistaa tätä kehityssuuntaa. Kirsi Günther (2012) on tutkinut mielenterveyskuntoutuksessa kirjattuja asiakassuunnitelmia. Hänen mukaansa suunnitelmien rooli on tärkeä, jotta kuntoutustyö on suunnitelmallista, tarpeellista ja tehokasta. Ei siis ole samantekevää, millaisilla lomakepohjilla auttamistyötä tehdään ja miten asioita kirjataan. (Günther 2012.) Ansajokoksen hoitohenkilökunnalta tuli toive kehittää heidän palvelu- ja tukisuunnitelmaa. He kokivat, että sen hetkinen suunnitelma on liian pitkä ja siinä on liikaa toistoa. Vanhassa suunnitelmassa oli paljon hyvää, ja uutta kuntoutussuunnitelmaa on lähetty kehittämään vanhan suunnitelman pohjalta sekä vertaamalla sitä muihin samantyyppisiin suunnitelmiin. Entinen suunnitelma oli nimeltään palvelu- ja tukisuunnitelma, joka ei anna kuvaa kuntoutumisen merkityksestä. Nykyinen suunnitelma on kuntoutussuunnitelma, jonka tavoitteena on, että asukas oppisi tunnistamaan omia voimavarojaan, vahvuuksiaan sekä asettamaan

15 15 tavoitteita kuntoutumiselleen. Vaikka suunnitelmassa käydään läpi asukkaan elämänhistoriaa ja nykytilannetta, katse on enemmän tulevaisuudessa kuin menneisyydessä. Kuntoutussuunnitelmassa on nyt selkeä kohta kuntoutumisen tavoitteiden ja keinojen kirjaamiselle. Kehittämistyön alussa Ansajokoksen vastaava sairaanhoitaja toi esiin tarpeen siitä, että Ansajokoksen toiminnalle olisi hyvä tehdä kirjallinen toiminta-ajatus. Toiminta-ajatus antaa vastauksen kysymykseen miksi yksikkö tai toiminta on olemassa. Samalla sen tarkoitus on rajata yksikön toimintakenttä. Toiminta-ajatus on päämäärä, jonka yksikkö toiminnallaan pyrkii saavuttamaan. (Nordling & Rauhala & Sironen 2008, 66.) Kehittämistyön aikana Ansajokoksen asumispalveluyksikön toiminta-ajatus muodostui seuraavanlaiseksi: Ansajokoksen asumispalveluyksikkö on tarkoitettu aikuisille mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta arjen toiminnoissa sekä elämänhallinnassa. Asukkaat asuvat itsenäisesti omissa asunnoissaan/huoneissaan. Asumispalveluyksikön yhteisissä tiloissa asukkailla on mahdollisuus ruokailla, pestä pyykkiä ja viettää aikaa toistensa kanssa. Ansajokos on kodinomainen paikka, jossa painotetaan yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta. Lähtökohtana on, että Ansajokoksen asukkaat ovat itse oman elämänsä toimijoita. Asukkaat osallistuvat voimavarojensa mukaan kodin askareisiin (kotityöt, hygienia, vaatehuolto) sekä hoitavat omia asioitaan asumispalveluyksikön ulkopuolella (mm. apteekki- ja rahaasiat). Kuntoutujan elämänhallinnan taitoja ja arjen sujumista tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella. Keskeisiä Ansajokoksen toimintaa ohjaavia arvoja ovat osallisuus, itsemääräämisoikeus, yhteisöllisyys, yksilöllisyyden arvostaminen, kodinomaisuus ja turvallisuus. Työskentelyjakson loppupuolella Ansajokoksen asumispalveluyksiköstä tehtiin esite, jonka voi antaa Ansajokokseen muuttavalle asukkaalle tai muuten asumispalvelusta kiinnostuneelle henkilölle. Esitteessä on toiminta-ajatuksen lisäksi tietoa mm. siitä, keitä Ansajokoksella työskentelee. Kehittämistyön lopussa Ansajokoksen toiminta-ajatus päivitetään kunnan nettisivuille samaan aikaan, kun mallinnus laitetaan nettiin. Ennen kehittämistyötä Ansajokos oli nettisivuilla nimeltään Psykiatrinen ryhmäkoti, joka on käsitteenä hyvin leimaava eikä anna käsitystä kuntouttavasta asumisesta. Nimikemuutos koettiin tärkeäksi, joka kertoo siitä, että Ansajokos on kehittynyt nimenomaan kuntouttavan asumisen suuntaan. Lisäksi Ansajokos oli nettisivuilla terveydenhuollon alla, vaikka kyse on sosiaalipalvelusta.

16 Sodankylän kunnan nettisivujen kautta kuntalaiset ja viranomaiset saavat tietoa mielenterveyskuntoutujan asumispalveluista, joten on tärkeää, että ne ovat päivitetty ajan tasalle. 16 Ansajokoksen asukkaiden haastattelussa oli tarkoitus selvittää asukkaiden toiveita asumispalvelun suhteen. Päällimmäisenä toiveena nousi esiin viriketoiminnan ja erilaisten toiminnallisten ryhmien järjestäminen. Eräs kuntoutuja toivoi myös vapaaehtoista seurustelu- ja lenkkikaveria. Erilaisia ryhmiä oli toiminut, mutta niiden toiminta oli syystä tai toisesta hiipunut. Ohjausryhmän kanssa pohdimme yhteistyötä Sodankylän mielenterveysyhdistys Säpikkään sekä Vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeen (VEKA-hanke) kanssa. Pidimme yhteisen palaverin näiden tahojen kanssa ja hankkeen päättyessä moni asia on vielä kesken, mutta lähtenyt etenemään. Uutena toimintana on käynnistymässä Säpikkään palkkatuella toimivan työntekijän toimintatuokiot Ansajokoksella. Myös Ansajokoksen työntekijät ovat panostaneet viriketoiminnan järjestämiseen, ja he ovat pitäneet asukkaille erilaisia toimintatuokioita. Ansajokokselle on tarjottu myös mahdollisuutta osallistua VIRTU hankkeeseen ja toimia siinä pilottiyksikkönä. VIRTU Asiointia videoyhteydellä hankkeen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta luomalla videovälitteisiä palveluja Lapin alueelle. Kuntouttavan asumisen päättyminen Asumispalveluprosessin viimeinen vaihe on kuntouttavan asumisen päättyminen. Asukkaan kuntoutussuunnitelma tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa tai tarpeen vaatiessa useammin, mikäli asukkaan elämäntilanteessa ja toimintakyvyssä on tapahtunut muutosta. Kuntoutussuunnitelman tarkistuksessa arvioidaan mm. sitä, ovatko suunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja kuntoutuksen keinot toteutuneet. Jos asukas on kuntoutunut, voi asukas muuttaa omaan asuntoon tai tuettuun asumispalvelumuotoon. Pohdinnassa nostan esiin tarpeen kehittää tuettua asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille. Kuntoutussuunnitelman tarkistuksessa voidaan myös päätyä siihen lopputulokseen, että nykyinen asumispalvelu ei riitä vastaamaan asukkaan tarpeita. Tällöin asukas voi esimerkiksi muuttaa tehostettuun asumispalveluyksikköön. Mikäli asukkaan tilanne on muuttunut, voivat omahoitajat pyytää vammaispalvelun sosiaalityöntekijää arvioimaan asukkaan tilan-

17 netta yhdessä. Kuntoutussuunnitelman tarkistuksessa on tärkeää kuulla nimenomaan asukkaan mielipidettä, hänen toiveitaan ja tarpeitaan Arviointi Työskentelyjakson arviointi Työskentelyjakson tavoitteena oli mallintaa mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessi Ansajokoksessa. Mielestäni työskentelyjaksolle asetettu tavoite saavutettiin. Työskentelyjakson aikana olemme kehittäneet uutta materiaalia. Tein Hakemuksen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin työskentelyjakson alussa. Sosiaalityöntekijät sekä Ansajokoksen henkilökunta ovat arvioineet hakemusta, ja sitä on muokattu työskentelyjakson aikana. Hakemusta on hankala arvioida perusteellisesti, ennen kuin se on testattu ja virallisesti käytössä. Ansajokoksen uusi kuntoutussuunnitelma päivitettiin yhdelle asukkaalle työskentelyjakson aikana. Alun perin oli tarkoitus, että olisin hanketyöntekijänä ollut sivusta seuraajan roolissa, kun kuntoutussuunnitelmaa päivitetään. Tämän jälkeen olisimme voineet yhdessä arvioida, mikä siinä toimii ja mikä mahdollisesti ei. Meillä oli jo asukkaan lupa ja aika sovittuna suunnitelman päivitykseen, mutta asukas kieltäytyikin päivityksestä viime metreillä. Ansajokoksen työntekijät ovat kuitenkin päivittäneet yhden asukkaan kanssa kuntoutussuunnitelman uudella pohjalla, ja antaneet palautetta kuntoutussuunnitelmasta. Kuntoutussuunnitelma oli vaikuttanut toimivalta eikä sitä enää tarvinnut juurikaan muokata. Kuntoutussuunnitelman testaamista kuitenkin jatketaan ja työntekijät muokkaavat sitä tarpeen mukaan. Mielestäni kehittämistyö on ollut asiakaslähtöistä. Olemme toteuttaneet Ansajokosen asukkaiden haastattelut sekä asiakastyytyväisyyskyselyn asukkaiden läheisille. Näin olemme saaneet kehittämistyöhön sekä asukkaiden että heidän läheistensä näkökulman. Ajattelen kuitenkin, että asiakaslähtöisyydessä ja osallisuudessa ei riitä se, että asiakasta kuullaan, vaan heidän mielipiteensä tulisi näkyä myös kehittämistyön toiminnassa.

18 18 Työskentelyjakson aikana olemme pyrkineet saamaan asukkaiden ääntä kuuluviin muun muassa kehittämällä viriketoimintaa. Olemme myös antaneet palautetta asukkaiden haastattelusta ja asiakastyytyväisyyskyselystä Ansajokoksen työntekijöille. Palautteen kautta hoitohenkilökunta voi peilata omaa toimintaansa ja työskentelyä. Palaute oli pääosin positiivista. Uskon ja toivon, että työskentelyjakson aikana kehitetty toiminta jää elämään kuntaan. Koen, että työskentelyjakso oli tärkeä ja ajankohta hyvin otollinen Ansajokoksen kehittämiselle. Ansajokoksen henkilökunta ja muut yhteistyötahot olivat hyvin motivoituneita kehittämistyöhön. Erilaisia näkemyksiä on noussut esiin, mutta kehittämisen kannalta on hyvä asia, että keskustelua käydään. Uskon, että kehitetty toiminta hyödyttää kaikkia osapuolia. Asumispalveluprosessi on nyt kuvattu, kehittämistarpeisiin vastattu ja tullaan vastaamaan tulevaisuudessa entistä tietoisemmin. Mallinnuksessa on selkeästi osoitettu kunkin toimijan roolit ja tehtävät. Myös työvälineitä ja menetelmiä on kehitetty. Ansajokosken asumispalveluyksikön toiminta-ajatus on kirjattu ylös, mikä varmasti palvelee niin Asajokoksen työntekijöitä kuin asukkaitakin. Työskentelyjakson kehittäjänä toimiminen Työskentelyjakson kehittäjänä olen saanut tukea sosiaalityön johtajalta sekä Ansajokoksen työntekijöiltä. Varsinaisen ohjausryhmän kanssa tapasimme pari kertaa työskentelyjakson alussa, kun hanketyön tavoite ei ollut vielä kirkastunut. Haasteita aiheutti vastaavan sairaanhoitajan vaihtuminen kesken kehittämistyön. Yhteiset kehittämispäivät olivat kuitenkin antoisia, ja Ansajokoksen hoitohenkilökunta osallistui niihin aktiivisesti. Myös videoneuvottelut Poskeen antoivat vertaistukea sekä uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Kehittämistyö on itsenäistä, ja välillä yksinäistäkin työtä. Kehittämistyössä olisi hyvä olla työpari, joka olisi palkattu juuri siihen työhön. Parityönä kehittäminen voisi olla antoisaa, koska asioita voisi pohtia ja toteuttaa yhdessä. Kehittäjänä toimiminen on antanut hyvää työkokemusta. Kehittämistyössä saa pohtia asioita monesta eri näkökulmasta. Kehittäminen lähtee siitä, että hanketyöntekijän täytyy tietää mitä kehittää, miten kehittää ja millaisia tavoitteita kehittämistyölle asetetaan. Työ on mielenkiintoista, mutta se vaatii tietynlaista

19 määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Hanketyöntekijä tekee omalle työlleen aikatauluja ja tavoitteita. Sekin on muistettava, että muutokset eivät tapahdu hetkessä Pohdinta Kuntoutujan kuntoutumiselle on tärkeää se, miten hän asuu. Asumispalvelumuoto on kuntoutumista edistävä ja ihmistä kunnioittava silloin kun, kuntoutujalla on oma, riittävän tilava huone, jossa on oma WC, suihku ja keittomahdollisuus. (Nordling ym. 2008, 72.) Myös mielenterveyskutoutujien asumispalvelujen kehittämissuosituksen (2007:13) mukaan henkilökohtainen tila ja mieluisaksi sisustettu huone ovat laitostumista estäviä ja kuntoutumista edistäviä tekijöitä. Suositusten mukaan jokaisella kuntoutujalla tulisi olla oma, vähintään 15 m2 kokoinen huone. Uusissa ja peruskorjatuissa asumispalveluyksiköissä huoneen koko tulisi olla vähintään 20m2 ja jokaisessa huoneessa on oltava oma WC, suihku ja keittomahdollisuus. Ansajokoksen asukkaista suurin osa asuu soluasunnoissa. Kaikilla kuntoutujilla on kuitenkin käytössään oma, itse sisustettu huone. Ansajokoksen henkilökunnan mukaan asumisen puutteena on mm. se, että kaikilla ei ole omaa keittomahdollisuutta. Tämä seikka on kuntoutumista estävä tekijä erityisesti sellaisten kuntoutujien kohdalla, joilla on taitoja ja kykyjä valmistaa myös itse ruokaa. Tulevaisuudessa kehittämistarpeena on peruskorjata asumispalveluyksikköä tai etsiä yksikölle uusia tiloja. Ansajokoksen asumispalveluyksikkö on sijainniltaan syrjässä, pienen metsikön keskellä. Asiakasryhmän haastattelussa tuli esille se, että Ansajokoksen asukkaat kokevat asumispalveluyksikön olevan liian kaukana keskustan palveluista. Pitkä matka voi olla este osallisuudelle erityisesti silloin, jos toimintakyky on alentunut. Mielenterveyskuntoutujien elämänlaadun ja osallisuuden kannalta olisi tärkeää, että heillä olisi lyhyt matka perus- sekä kuntouttavien palvelujen ääreen. Tulevaisuudessa olisi tarpeellista pohtia asumispalveluyksikön paikkaa ja sitä, millä tavalla jokin muu sijainti ja ympäristö palvelisivat kuntoutujia paremmin.

20 20 Itse olen pohtinut hakemuksen tarpeellisuutta. Lomakkeiden luomisella ei ole tarkoitus hankaloittaa asiakkaan elämäntilannetta, lisätä byrokratiaa tai paperityötä. Asumispalveluyksikkö Ansajokoksen asunnot ovat kunnan vuokra-asuntoja, ja asuntoihin pitää tehdä asuntohakemus. Asuntotoimistoon on aikaisemmin joskus mennyt lääkärinlausuntoja, jotka eivät sinne kuulu. Hakemuksen tarkoituksena on selkiinnyttää hakumenettelyä. Hakemus on yleinen hakemus, eikä sillä haeta pelkästään asumispalveluyksikkö Ansajokokseen. Hakemus antaa myös pohjatietoa sosiaalityöntekijän tilannearviolle. Näiden seikkojen vuoksi hakemus on tarpeellinen osa hakumenettelyä. Erityisen paljon keskustelua kehittämistyön aikana herätti vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kasvanut rooli. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä on sitoutunut tekemään tilannearvion uusille asukkaille sekä osallistumaan asukkaiden kuntoutussuunnitelman laadintaan. Samalla sosiaalityöntekijä tekee vammaispalvelun palvelusuunnitelman. Ansajokoksen henkilökunta on ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että sosiaalityöntekijä on kartoittamassa asukkaan tuen ja etuisuuksien tarvetta. Luonnollisesti kaikki kuntoutussuunnitelmaan liittyvät yksilöä koskevat asiat eivät kuulu vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle. Ansajokoksen yksikkö on Sodankylän kunnan ainoa kuntouttava asumispalvelu, minkä vuoksi siellä on hyvin eritasoisia mielenterveyskuntoutujia. Yleensä asumispalvelujen tavoite on mielenterveyskuntoutujien siirtyminen raskaammasta vähemmän raskaaseen palveluun. Ansajokoksen asumispalveluyksikön tavoitteena on tukea asukasta kohti itsenäistä elämää ja asumista. Kaikkien kohdalla itsenäinen asuminen ei kuitenkaan ole realistinen tavoite. Vaikka tavoitteena ei olisi itsenäinen asuminen, asukkaan toimintakykyä, itsenäisyyttä ja osallisuutta tuetaan niin, että asukkaan elämänlaatu asumispalveluyksikössä olisi mahdollisimman hyvä. STM:n kehittämissuosituksen (2007:13) mukaan viihtyisä ja tilavakaan asunto ilman kuntouttavia ja asumista tukevia palveluja ei ole kuntoutumisen kannalta riittävä. Kehittämistarpeena näen sen, että tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää panostaa mielenterveyskuntoutujan avopalveluihin ja ns. tuettuun asumiseen. Ansajokoksen asumispalveluyksikössä on kuntoutujia, joiden kohdalla itsenäinen asuminen on tulevaisuuden realistinen tavoite. On hyvin tärkeää, että mielenterveyskuntoutujalle olisi olemassa palveluja, jotka

21 tukisivat kotona asumista. Ansajokoksen henkilökunnan mukaan lääkehoito ja sen seuranta on yksi suuri asia, jossa kuntoutuja tarvitsisi tukea myös omassa asunnossa asuessaan. 21 Kehittämispäivillä ja eri palavereissa olemme pohtineet sitä, millä tavalla mielenterveyskuntoutujan kotona asumista voitaisiin tukea. Sodankylässä kotihoito ei tee mielenterveyskuntoutujan luokse kotikäyntejä. Kotihoitoa saavat lähinnä vanhukset. Myöskään tuettua asumista ei ole tarjolla. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin tarvittaisiin lisää resursseja. Yhtenä ajatuksena on noussut, että kotona asumisen tukemiseen tulisi perustaa uusi toimi. Tarvitaan sellainen terveys- ja sosiaalialan ammattilainen, joka tekisi kotikäyntejä kuntoutujan luo, huolehtisi lääkehoidosta ja olisi tarvittaessa tukena itsenäiseen asumiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Kehittämisjakson aikana Ansajokoksella on tapahtunut monenlaisia muutoksia, joilla ei välttämättä ole yhteyttä kehittämistyöhön, mutta joiden toteutumista kehittämisjakso on toisaalta voinut vauhdittaakin. Henkilökunta on saanut koulutuksen Pegasos tietojenkäsittelyohjelman käyttöön. Pegasoksella kirjaaminen aloitetaan Ansajokos on kunnassa viimeinen yksikkö, jossa Pegasos otetaan käyttöön. Muutos on henkilökunnan keskuudessa erityisen odotettu. Henkilökunta on lisäksi osallistunut HiPro koulutukseen (haittatapahtumien arviointi ja ilmoittaminen). Ajankohtaisia asioita aina ovat pelastus- ja valmiussuunnitelmien päivitykset. Paraikaa Ansajokokselle asennetaan uutta sähköistä paloturvallisuusjärjestelmää. Henkilökunnalle suunnitellaan uutta turvallisuuskoulutusta. Seuraava tärkeä kehittämiskohde onkin turvallisuuskysymysten pohtiminen ja kehittäminen. Uusi vastaava sairaanhoitaja aloitti keskellä muutoksia työnsä Henkilökunnan palkat ovat tarkastelun kohteena samalla, kun muidenkin kunnan työntekijöiden työn vaativuutta arvioidaan. Kaikkien muutosten keskellä, asukkaat ja henkilökunta näyttävät voivan suhteellisen hyvin. Ansajokokselle tulijalle välittyy mukava tunnelma. Asukkaat tulevat välittömästi juttusille ja henkilökunta on yhteistyökykyistä. Kehittämistyön tulevaisuus näyttää hyvältä.

22 Lähteet 22 Aikio-Mustonen, Kati 2004: Lapsiko keskiössä huostaanoton ja sijaishuollon valmistelussa? Sosiaalityöntekijä oman työnsä tutkijana ja mallintajana. Teoksessa Niskala, Asta (toim.) Sosiaalityön paikallisten käytäntöjen mallinnus. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja. Oulun kaupungin painatuskeskus. Oulu, Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13. Helsinki. Günther, Kirsi 2012: Kirjatut ammatilliset kehykset. Mielenterveyskuntoutus asiakassuunnitelmien kuvaamana. Janus-lehti, Vol. 20 (1), Nordling, Esa & Rauhala, Liisa & Sironen, Anne 2008: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja koskeva kyselytutkimus kolmen maakunnan alueella Länsi-Suomen läänihallitus ja Pohjanmaa-hanke. _ja_paihdekuntoutujien_asumispalveluja_koskeva_kyselytutkimus_kolmen_ maakunnan_alueella_ pdf. Viitattu

23 Liitteet 23 - hakemus mielenterveyskuntoutujan asumispalvelut - sosiaalityöntekijän tilannearvio - Asumispalveluyksikkö Ansajokoksen kuntoutussuunnitelma - esite Ansajokoksen asumispalveluyksiköstä - asiakastyytyväisyyskysely