Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Transkriptio

1 Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja

2 Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Yleishyödyllinen yhdistys Perustettu Toimipisteitä yhteensä 36 Kuntoutuspaikat yhteensä n. 500 Asiakkaita yhteensä n. 740 Henkilökuntaa kuntaa yhteensä n. 100 Liikevaihto n. 3,4 milj. (2005) Asiakasryhmät Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Pitkäaikaisty aikaistyöttömät Kehitysvammaiset Vanhukset

3 Työvoimahallinto/ TE keskus Asiakkaat / Yhteistyöverkosto Kunnat ja kaupungit sos.toimi 19/25 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto MTT Yksityishenkilöt Kela / Vakuutusalan kuntoutuskeskus Oppilaitokset Yritykset / Järjestöt

4 Pitkäjänteisen yhteistyön n pohjana on kumppanuus KUMPPANUUDEN TUNNUSPIIRTEET (Yrjö Engeström HY) 1. Kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli. Kuntoutuminen on pitkä prosessi, keskimää ääräinen asumisaika kuntoutuskodeissa 6 v. (tri Markku Salo Yhteisasumisesta yhteiskuntaan 2007) 2. Kumppanuus muodostuu yhdenvertaisista osapuolista, joilla on toisiaan täydentt ydentäviä kompetensseja ja resursseja. Oman asiantuntijuuden tunnistaminen verkostossa Toisten kumppaneiden asiantuntijuuden tunnistaminen ja arvostaminen 3. Kumppanuus kohdistuu laajaan, monimutkaiseen strategiseen haasteeseen, joka on tärket rkeä kaikille kumppaniorganisaatioille. Asiakasläht htöisyys, yhteisten tavoitteiden tiedostaminen

5 Kumppanuus 4. Kumppanuus edellyttää rajojen ylittämist mistä, läpinäkyvyyttä ja läpikuljettavuutta. l Toimiminen vieraalla maaperäll llä ja erilaisessa organisaatiossa esim. Operaatio AAKE 5. Kumppanuudessa vastuu toiminnan kehittämisest misestä jakautuu kaikille osapuolille. Lopputulos on enemmän n kuin vain osasuoritusten summa 6. Kumppanuus vaatii yhteisiä tiedon hallinnan ja neuvottelun välineitv lineitä. 7. Kumppanuus vaatii yleensä myös s uudenlaisia ennakoivia sopimuksia, joilla viitoitetaan osapuolten velvollisuudet sekä yhteistoiminnan tavoitteet ja muodot.

6 Käytännön n esimerkkejä Yhteistyöll llä on voitu kohdentaa voimavaroja ja saatu aikaan hoidon porrastusta Rajan käynti k perustason palvelut / erikoissairaanhoito Strategiset haasteet, Reilu Meininki selvitys E P:lla, mukana kaikki kunnat > > yhteinen tahtotila Rajojen ylittäminen, Seinäjoen työvoiman palvelukeskus (PPP)

7 Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus Lähtökohtaisesti mielenterveyskuntoutuja asuu omassa kodissaan Tarvittaessa tukiasunto, tai asumispalvelu Asumismuodosta riippumatta hänelleh järjestetään n kuntouttavia palveluita, joilla tuetaan hänen h kuntoutumistaan ja itsenäist istä selviytymistää ään Sosiaali ja terveysministeriön n julkaisuja 2007:13

8 Asumispalveluihin liitetää ään kuntouttavat palvelut Mielenterveyskuntoutujan asumisesta ja kuntouttavista palveluista tulisi muodostua toiminnallinen kokonaisuus, joka tukee kuntoutujan itsenäist istä suoriutumista eri elämäntoiminnoissa. Monimuotoiset kuntoutuspalvelut edistävät kuntoutujan siirtymistä palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta itsenäisempiin isempiin asumisen muotoihin. Sosiaali ja terveysministeriön n julkaisuja 2007:13

9 Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus Kuntoutussuunnitelmaan sisältyv ltyvä palvelukokonaisuus voidaan hankkia yhdeltä palveluntuottajalta tai se voi koostua usean eri yksikön n antamista palveluista Opiskelu ja sen tukeminen Kuntouttava työtoiminta, toiminta, siirtymävaiheen työpaikat, työhön n sijoittuminen, sosiaaliset yritykset Sosiaali ja terveysministeriön n julkaisuja 2007:13

10 Asumispalvelut Kuntoutuspaikkoja yht. 104 Intensiivisen tuen yksiköt Kuntoutuskodit Pienryhmäkodit Tukiasunnot Menetelmät: t: Yhteisö ja voimavarakeskeisyys Sosiaaliset taidot Toiminnallisuus

11 Kuntoutuspalvelut Päivätoimintakeskukset yht. 142 kuntoutuspaikkaa ( sch % ) Menetelmät: t: Itsenäisen elämän tukeminen Voimavarakeskeisyys Sosiaalinen verkosto Onnellisen elämän n haaveet Kuntoutusohjaus Työhönvalmennus Työvalmentajapalvelut

12 Yhteiskunnallinen muutos Esim. kuntoutuskodit, pienkodit muuttuvat tukiasunnoiksi, yhteisasumisesta yksilöllisiin llisiin ratkaisuihin

13 Ammatillinen koulutus Työllistymisen verkosto YRITYS OY Sosiaalinen yritys Ohjaava koulutus TÄHTIPORTTI Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. TYÖHÖNVALMENNUS Työllisyyttä edistävät projektit Henk.koht. työvalmentajapalvelut

14 Miten kuntoutua? Ratkaisevaa ei ole miltä asemalta junaan nousee Paljon tärket rkeämpää on nousta pois oikealla asemalla Matkan pituus ja kesto on yksilöllist llistä,, perille pääsee myös s IC:llä