Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Transkriptio

1 Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi

2 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4. Tasaväkirehuruokinta 5. Väkirehun jako lypsyasemalla hankalaa 6. Sopivia lohkoja ei löydy 7. Laidun on markkinointia SÄILÖREHU 1. Homma hallussa 2. Laskettua? 3. Säilörehun analyysit täytyy olla 4. Ruokintasuunnitelma 5. Väkirehunjako laskennallinen ongelma 6. Rehua voidaan kuljettaa kaukaakin 7. Säilörehu on ruokintaa

3 Laidunvaihtoehdot Kokoaikalaidun Sopii parsinavetoille Päivälaidun Syyskaudelle Yölaidun Helpotusta helteillä Jaloittelulaidun Zero grazing Lehmät eivät laidunna

4 Laitumen määrä Säilörehua mitataan Tuorekiloina Kuiva-ainekiloina Megajouleina Silmävaa alla Laitumeen pätevät samat yksiköt Mutta käytännössä laitumen määrän yksikkö on aari 10 x 10 m = 0,0101 ha Koko kesän mitoitus ha/le, lisääntyy laidunkierroksittain Päivittäinen mitoitus a/le, pysyy yy vakiona kesän ajankohdasta huolimatta! Toukokuun suunnittelussa pelataan hehtaareilla, päivämitoissa aareilla

5 Toimivan kierron periaate Toukokuussa pakko tehdä suunnitelma kesän laidunkierroista Suomessa toimii vain lohko/kaistasyöttö Periaate, että samaa aluetta laidunnetaan vain 2-3 päivää Leader follower vaihtoehto hiehojen kanssa Yksi laidunala syötetään 5 6 kertaa kesässä Ensimmäisellä kierroksella kerätään laidunpankkia Välikierroksilla ylläpidetään pankkia Viimeisellä kierroksella tyhjennetään pankki Alaa saadaan lisää pikalaitumista, säilörehun odelmista kuivaheinän odelmista Laidunalojen säilörehunkorjuu porrastettua

6

7 Suosituslaidun Massa kg ka /ha D-arvo 700 g / kg ka (D680 D720) Laidun on tuoretuote ja jemmaaminen seuraavalle kierrokselle ei onnistu Tasausniitto jo ensimmäisen laidunkierron lopusta alkaen Laatu pidetään yllä käytännössä vain niittämällä Heinäkuun puolivälin jälkeen tasausta ei juuri tarvita, koska kasvusto ei enää korsiinnu ja kasvunopeus on muutenkin matala

8 Laidunala kesän eri vaiheissa Kierron aloitus Ala lehmää kohti a/pv kokoaikalaidun ,2 12 1,2 12 1,2 päivälaidun 0,5 Käytännössä 0,5 0,6 osa-aikalaitumen 0,6 määrä 0,6 yölaidun 0,5 on 0,5tässä esitettyä 0,6 pienempi, 0,6jos 0,6 Syöttökierroksen kesto, 14 säilörehun 16 määrä 19 sisällä vapaa 34 pv Syöttökierroksen pintaala kokoaikalaitumella, a/lehmä pankki raih, pikal sr odelma tyhjäksi syöttö

9 Osa-aikalaiduntajat aikalaiduntajat suosivat säilörehua Syönti kg ka/pv Osa-aikalaidun Kokoaikalaidun Säilörehu 9,0 - Laidun 2,9 10,6 Väkirehu 7,8 7,8 yhteensä, kg ka 19,6 18,3 Laitumen syönti jäi määrällisesti älli pieneksi, i kun lehmillä vapaa säilörehun saanti puolet vuorokaudesta => Säilörehun määrää tulee rajoittaa, mikäli laidunta halutaan hyödyntää täysimääräisesti

10 Laidunalan mitoitus Aikaisemmin suositeltu 0,3 aaria/pv/lehmä / päivälaiduntajille ja 0,6 aaria yölaiduntajille, koska yökausi ajallisesti huomattavan pitkä Kesän 2011 kokeen perusteella lehmät käyttivät laidunrehun syöntiin 4 h/puoli vuorokautta vuorokaudenajasta riippumatta => pidempi laidunaika ei lisää osa-aikalaiduntajilla syöntiä ja laidunalan mitoitus voi olla sama yö- ja päivälaiduntajilla Osa-aikaisten laidunalan varaus enintään 0,5 aaria/le/vrk (= kg ka), kun laidunta kg ka/ha Säilörehun määrä 5-7 kg ka/vrk, mikäli puolet karkearehusta halutaan laitumesta. Väkirehun määrä tällöin 9 kg/vrk

11 Laidunmäärä ja Karjakompassi Ruokintasuunitelmalle täytyy antaa rankat rajat Väkirehun määrä annettu, keskimäärin vaikka 9 kg /le Säilörehumäärä myös annettu, esim 6 kgka/pv Annetaan ohjelman jakaa rehut tuotosluokkiin, tavoitteena TASAVÄKIREHUPROSENTTI Kone laskee tarvittavan laidunrehun määrän

12 Laidunalalaskuri.xls Tulkki kilojen ja aarien välillä

13 Laidunalan päivämitoitus A B C kgka kgka kgka kiinteä Säilörehu kiinteä Väkirehu laskettu lid laidunrehu yht kgka Tarjottava laskettu laidunta arvioitu it Lid Laidunmassa laskettu laidunalaa 0,005 0,005 0,003 ha laskettu laidunalaa 0,48 0,48 0,32 aaria kaksi kertaa tarve

14 Osa-aikalaidun aikalaidun ja seosrehuruokinta A Tuorekiloa kuviteltu todellinen oikea ka luultu ka kgka 20 % 30 % Vr pros vr pros Säilörehu Väkirehu 8 9,2 9,2 laidunrehu 6 yht

15 Laidun vs säilörehu ruokintaopillisesti Varastoinnin aikana nurmi käy läpi melkoisen fermentaatioprosessin ja ulkoisesti ruoho muuttuu radikaalisti Ruokinnansuunnittelun kannalta laidun on kuitenkin vain hyvin sulavaa säilörehua eikä vaadi mitään ihme kohtelua Laitumen erityispiirteet liittyvät lehmien tekemään työhön ruohon haalimiseksi isolta alalta Mitä enemmän lehmä joutuu tekemään ylimääräistä työtä, sitä pienempi on syönti Työmäärää hallitaan laidunmassalla joka tulee olla välillä kgka /ha. Laitumen MASSAn yksikkö on siis kuiva-ainekilo

16 Yö- ja Päivälaitumen vaikutus maitotuotokseen, vertailu säilörehuruokintaan Sisäryhmä Yölaidunryhmä maitoa, kg/vr Sisäryhmä Päivälaidunryhmä maitoa, kg/vr

17 Yölaidun verrattuna kokoaikalaitumeen Kokoaikalaidun ei nostanut tuotosta osa-aikalaitumeen verrattuna Mutta ei vähentänyt tuotosta Jos helle vähentää maitotuotoksia, niin laidunruokinta ei selitä tuotosnotkahdusta Tässä kokeessa laitumen D-arvo poikkeuksellisen matala 2. jaksolla Valkuaisvaste sisäruokintaan verrattuna heikompi Koko aika Osa aika P-arvo Matala RV Kork. RV P-arvo Maito, kg 32,0 32,1 31,8 32, ,06 Ekm, kg 30,5 31,6 0,2 30,8 31,3 0,02 Rasva, g <0,

18 Valkuaisruokinta laitumella Low CP High CP sem P Exp 9, 2004 Milk, kd /d 29,7 29,8 0,59 0,52 ECM, kg /d 28,1 28, , ,23 Urea, mg /dl 29,2 34,1 1,42 <0,001 Exp 10, 2005 Milk, kd /d 28,9 30,1 0,54 <0,01 ECM, kg /d 27,6 28,6 0,44 <0,05 Urea, mg /dl 34,2 38,4 13 1,3 <0, Exp 11, 2006 Milk, kd /d 30,2 30,6 0,41 0,14 ECM, kg /d 28,7 28,7 0,58 0,97 Urea, mg /dl 30,7 34,8 0,89 <0,

19 Väkirehuruokinta laitumella EKM M, kg/d Experiments 1-6 Huhtanen Concentrate, kg DM/d

20 Tuotosluokkajako väkirehulle? EKM, kg g/d High yielding cows Moderate yielding cows 20 Low yielding cows Concentrate, kg DM/d

21 Työmäärä laitumella Lisääntyy karjakoon kasvaessa Voidaan hallita osa-aikalaitumen osuudella Tarkalla mitoituksella myös suuri karja voi laiduntaa, max 1 km navetasta 0,3 aaria / le / vrk, massa 2500 kgka = 7,5 kgka 50 lehmää = 0,3 *50 = 15 aaria 5 ha riittää 33 päiväksi eli kuukausi! Pihatoissa työmenekki lisääntyy karjakoon kasvaessa parsinavetoita vähemmän, kiinniottotyötä ei pihatossa ole Kiristyslanka aidat Painevesi tai kunnollinen juomavaunu

22 Tekniset kikat Teknologisesti kikat on aika vähissä Väkirehukioski voi olla laitumella, ll haastavaa Itsesiirtyvä aita Automaattisesti aukeava laidunportti, perinteinen paimenkoira Robottilypsyn kulunvalvonta Kunnollinen kiristyslanka-aita peruslohkojen ympäri on perusinvestointi Vesi on edellytys maidontuotannolle

23 Kiitos