Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012"

Transkriptio

1 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala p Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua. Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet Huomiota vaativa aika! Umpikausi, poikiminen ja 8 vk poikimisesta Utarekudoksen uudistuminen vie aikaa 5-6 viikkoa -> utareterveys Umpikausi ( utareet kuin rukkaset ) vähintään 4 viikkoa, mieluummin 6-8 viikkoa Ensikoille pidempi aika 4 vkoa Loppulypsykausi Umpeenmeno 2-3 vkoa Ummessaolo 3-6 vkoa Siirtymäkausi -3 vkoa ennen poikimista -Poikiminen -3 vkoa poikimisen jälkeen 6 vkoa Umpeutettavat Ummessaolevat Poikimista Vastapoikineet lähestyvät Lypsävät Virpi Kurkela, ProAgria Oulu 1

2 Tavoitteet ummessaolokauden ruokinnalle Maksimoida kuiva-aineen syönti poikimisen jälkeen (ruokinta ja olosuhteet = syönnin rajoitteet) Poikimisen aikaan ja sen jälkeen terve sekä tuottava lehmä Hyväkuntoinen vasikka Näitä ennaltaehkäistään Lihavan lehmän syöntikyky poikimisen jälkeen on heikompi -> riskit kasvaa: Polttaa enemmän kudosvarastoja Poikimahalvaus Vaikeat poikimiset, vasikoiden elinvoimaisuus Ketoosi, syöntihäiriöt Utaretulehdukset Sorkkakuume Rasvamaksa, voimakkaasti laihtuneet eläimet Hedelmällisyysongelmat Lehmät ovat energiavajeessa poikimisen jälkeen Kg/pv Rehun syönti Maitotuotos MJ/pv Energiatase Kokkonen ym Maataloustieteiden laitos /Tuomo Kokkonen 8 ProAgria Maitovalmennus 2

3 Kg ka/pv Syönnin kehitys poikimisen jälkeen Ka-syönti Sr-syönti Vr-syönti Energian saanti on tärkein maitotuotokseen vaikuttava tekijä Ohitusvalkuaisen saannin lisääntyminen lisää myös maitotuotosta Maataloustieteiden laitos /Tuomo Kokkonen ProAgria Maitovalmennus Kokkonen ym Energian saanti myös valkuaistuotoksen takana Poikimisen jälkeisen väkirehun nostonopeuden vaikutus maitotuotokseen 50 EKM, kg/pv Hitaampi Nopeampi Ohitusvalkuaisen saannin lisääntyminen lisää myös valkuaistuotosta Nopeammalla väkirehumäärän lisäyksellä noin 3 kg/pv enemmän maitoa ensimmäisen 5 vk aikana Maataloustieteiden laitos /Tuomo Kokkonen ProAgria Maitovalmennus Kokkonen ym

4 Väkirehun syönti, kg ka/pv Väkirehun syönti Väkirehun nostonopeus (laskettu kaaviosta) Poikimisen jälkeisen väkirehun nostonopeuden vaikutus syöntiin Maataloustieteiden laitos /Tuomo Kokkonen ProAgria Maitovalmennus Hitaampi Nopeampi Kuiva-aineen syönti, kg/pv Nopeammalla väkirehumäärän lisäyksellä kokonaiskuiva-ainesyönti nousi nopeammin Kuiva-aineen syönti Kokkonen ym Hitaampi Nopeampi Kausiraportti kertoo mm. ruokinnan onnistumisen tuloksia -> Umpikauden ruokinta? Syönnissä ongelmia? -> umpi-, herutuskauden ruokinta? -> lypsykauden ruokinnan tarkistus Missä haasteita Loppulypsykauden ruokinnan tasapaino Kuntoluokitukset säännöllisesti -> tarvittavat muutokset sen perusteella Siirtymäkauden ruokinta; umpeenpano, tunnutus ja herutus -> syönnin maksimointi Välttää umpikaudella kuntoluokan muutoksia (lihominen/laihtuminen) Kudosvarastojen käyttö energian lähteenä Turvata tasapainoinen kivennäisten saanti Stressitön ympäristö Vanha parsinavetta Umpilehmän osastointi Uusi pihattonavetta 4

5 Eri eläinryhmien ruokintasuositukset, MTT Energiaa ME MJ/kg ka Rv g/kg ka Lypsävät lehmät Umpilehmät 9-9, Tunnutus, Ensikoilla Tiineet hiehot (min 9)9,5-125 (140) D arvo Ummessaolokauden karkearehuja Mj Rv NDF Ca F Mg Myöh. SR 600 9, ,8 2,2 1,5 Kokovilja SR,ohra * 640 9, ,0 2,5 1,3 Heinä 630 9, ,0 3,6 1,2 Olki 430 6, ,8 1,0 1,0 Hiehot, ikä 8-15 kk (min 9) -,5 130 (140) Hiehot, ikä 6-8 kk (min 9), (145) Vasikat, ikä 4-6 kk 11, Lypsävien SR , ,8 3,2 1,7 *) huom. korjuuaste, jyvien osuus Umpeuttaminen Merkittävä tapahtuma terveyden kannalta Ruokinnan muutos ennen umpeutusta n. 1-2 viikkoa ennen umpeutusta väkirehut pois Säilörehu rajoitetuksi ja lisätään olkea/heinää (vettä EI koskaan saa rajoittaa) Ei pelkälle oljelle -> käyttää rasvavarastoja ja aiheuttaa turhaa stressiä -> sairaudet Harvennettu lypsy kun ruokinta alkaa vaikuttaa Lyhyt jakso Terve utare -> umpeen kun maitoa -15 kg/pv Paikan vaihdos parsinavetassa päätyyn, pihatossa eri osastoon (stressi vähentää maitoa) Siirtymäkauden ruokinnan perusteita Kuntoutus tai laihdutus ennen umpikautta Kuntoutus enemmän energiaa, vähemmän valkuaista Laihdutus enemmän valkuaista, vähemmän energiaa (ohjataan energia maidontuotantoon) Sopiva kuntoluokka n. 3,5 Lähempänä kolmea kuin neljää Jos enemmän, karkearehuksi huonommin sulavampaa rehua Jos vähemmän, lehmää voidaan hieman kuntouttaa väkirehulla (umpikaudella) Pötsitäyteisyys, luokka 4-5 5

6 MAITOTUOTOS KG Kuntoluokka umpeenmennessä vaikuttaa tuotokseen! LYPSYKAUDEN VAIHE, KK POIKIMISESTA Lähde: Machao ym. Journal of Dairy Science 20 KUNTOLUOKKA < 3 = 3 > 3 Kuntoluokka Umpikaudella ei kuntoluokan muutosta Ei enempää kuin 0,5 kuntoluokkaa Lopputuotantokauden vaikutus ruokintaan Kuntoluokka tavoitteen mukainen; ruokinta suunnitelman mukaisesti Kuntoluokka yli 3 -> anna 0,5-1,0 kg vähemmän väkirehua (enemmän valkuaista suht energiaan) Kuntoluokka alle 3 > anna 0,5 1,0 kg enemmän väkirehua (vähemmän valk suht energiaan, huom. lehmän maitoisuus) Seosruokinnassa kl yli 3 ja tuotos alle tavoitteen > siirrä laihemmalle appeelle Kuntoluokka Kuntoluokka Loppulypsykaudella Kuntoluokka 2 -> umpeen aikaisemmin Huomioi alkulypsykauden kuntoluokka Kuntoluokka 2,5-3,5 -> normaali Kuntoluokka 3,5- yli 4 -> ruokinnan tarkistus lopputuotantokaudella (energia-valkuaissuhde) Ei umpeen liian aikaisin Ummessa olokautena Ihanne 3,5 Poikinut lehmä 3,5 Umpeen menossa 3 6

7 Tasainen kuntoluokka Ryhmä Eläimiä, kpl Kuntoluokka, keskim. 1: - - päivää poikimisesta 2 3,4 3: päivää poikimisesta 2 3,0 4: päivää poikimisesta 11 2,8 5: päivää poikimisesta 6 3,2 6: Ummessa olevat 2 3,6 7: Hiehot 6 3,3 Nimi Ryhmä Luokituspäivä Kuntoluokka 1 ½ 2 ½ 3 ½ 4 ½ 5 X Serena ½ Tuuli X Tuuri X Ulpukka ½ X Venla ½ X Wiikus X Viivi X Ämmä X Ystävä X Alli ½ X Amanda X Aprilia X Lähde: piirrokset Nauta- ja sikatilan terveydenhuolto 2003, kuvat: Craig Johnson Assi X Aada ½ X Seosruokinnassa Umpikauden seoksessa myöhään korjattua heinää tai olkea Olki silputtava lyhyeksi, max 4-5 cm Valkuaistäydennys (seoksen rv 120 g/kg ka) ja mahdollisesti väkirehutäydennys Tunnutuskaudella esim. 1/3 lypsävien seosta ja 2/3 umpparien seosta riippuen koostumuksesta (mm. kivennäiset ja umpparien seoksen väkirehun määrä) Lypsävien appeelle vasta poikimisen jälkeen Kivennäisruokinta Kalsium Umpikaudella g/pv, parathormoni säätelee kalsiumaineenvaihduntaa Yli g/pv -> poikimahalvausriski Fosfori Ylimäärä häiritsee kalsiumin ja magnesiumin hyväksikäyttöä Yli 80 g/pv tunnutuskaudella -> halvausriski Magnesium Kalsiumin, fosforin ja rikin ylimäärä -> Mg hyväksikäyttö heikompaa Parathormonin toimintaan tarvitaan Mg, ja D-vitamiinin aktiivisen muodon syntymiseen tarvitaan Mg:a Suositus 2,5 mg/kg ka, ulkomailla 3-4 mg/kg ka Kalium Alle 20 g/kg ka, koska kalium alkaloittaa kudosnesteitä ja ylimäärä heikentää mm. magnesiumin hyväksikäyttöä 7

8 Parathormoni Plasman kalsiumpitoisuutta säätelevät parathormoni, kalsitoniini ja D-vitamiini. Kalsiumaineenvaihdunta on hormonaalisesti säädeltyä. Siihen vaikuttavat kaksi eri hormonia; parathormoni ja kalsitoniini- hormoni. Parathormonia erittyy kilpirauhasesta ja sen tehtävänä on lisätä kalsiumin irrotusta luustosta Liian vähäinen Mg:n saanti vaikeuttaa parathormonin toimintaa => poikimahalvaus vaara Suomalaisissa kokeissa Mg-lisästä oli hyötyä Susanna Tauriainen KmVet 2/2004 Kivennäisen valinta Tunnutuskivennäistä voi syöttää koko ummessaolokauden ajan Tunnutuskivennäisen matala kalsiumfosforisuhde tehostaa kalsiumin imeytymistä (luuston kalsiumvarat) Valitaan karkearehun mukaan kivennäisen Ca ja Mg pitoisuus Erityishuomio Mg pitoisuuteen Liika Na ei ole hyväksi, mutta ei myöskään sen vähyys Ca P Mg Na Se E-vit. Koodi Nimi g/kg ka g/kg ka g/kg ka g/kg ka mg/kg ka mg/kg ka Nauta Esimerkkejä umpikauden kivennäisistä A-Rehu Kalkitonkivennäinen Mix tunnutuskivennäinen 23,7 31,6 5,2 73,7 16, Magnesium-Tähti 96,8,8 64,5 64,5 7,6 440, Tunnu-Tähti 28 32, ,5 11, Tarmo tunnutuskivennäinen 6, Tunnu Melica L-Magnesium-Ässä 55,1 60,2 114,29 2,04 51, Nuolu-Melli Umpi Pihatto-Melli Plus 206,7 4,4 66,7 116,7 18, Lypsykauden kiv Tunnu-Melli 20 28,89 113,33 77,78 24, Tunnutus Hertta Tunnutus-Namino Tunnutus-Namino Anion

9 Karjan terveystiedot ruokinnan suunnittelussa Ruokintasuunnitelma kun käytössä sama säilörehu kaikille eläimille. Apilasr Rasva/valkuaissuhde alle 1,1 = väkirehuvaltainen ruokinta Rasva/valkuaissuhde yli 1,4 = ruokinnassa energiavaje Umpikauden ruokinnan onnistuminen. Vilja Täydennysrehu Rypsi Kivennäinen Toteutuneen ruokinnan tuloksia Kivennäisten saanti Ca 32 g/pv (47) F 29 g/pv (43) Mg 26 g/pv (39) E-vit 320 mg (470) 9

10 Hengitystiheys Navettailman laatu Lämpötila Karvan kiilto, laatu Lannan koostumus Makaavien määrä Veden virtaus Märehtiminen Vesipisteiden määrä Märepalan pureskelu Miksi seisoo parressa Makuuasento, kiiltääkö putket Eläinten käyttäytyminen Kuivikkeiden määrä Tunnutuskausi JOS Umpikaudella vapaa lypsävien säilörehu -> lyhyt tunnutusruokinta, väkirehua 1-2 kg/pv Ei suositeltavaa KUN tunnutuksessa umpilehmien karkearehua + rajoitetusti säilörehua 2-3 vk tunnutusruokinta Väkirehua hiehoille 2-3 kg/pv, lehmille 3 4 kg/pv (kotoisilla rehuilla suurempi annos kuin täysrehulla) Raakavalkuaisen taso g/kg ka, hiehoille voi olla -20 g/kg ka korkeampi kasvun vuoksi

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS 2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan KATSE KARKEAREHUUN Lypsylehmän ruokinnassa tärkein tekijä on karkearehun laatu. Hyvin sulava säilörehu on hyvän

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Maidosta Maitoon MaMa -hanke Maitovalmennus 8.9.2016 Anne Anttila Erityisasiantuntija: ruokinta, maitotilat Esityksen sisältö 1. Mikä piilevä ketoosi? 2. Maidosta Maitoon

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN

LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Martti Suvilehto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot

Lisätiedot

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen 6.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Lehmien magnesiumaineenvaihdunta ja ruokinta

Lehmien magnesiumaineenvaihdunta ja ruokinta Lehmien magnesiumaineenvaihdunta ja ruokinta Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi Rehujen kivennäisainetasapaino DCAD -pienryhmä Maaninka 24.11.2016 Lindberg (2016) lisensiaattityö: Magnesium

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Kari Elo Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 1 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen 1. Tausta 1.1 Energiavaje

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen

Lisätiedot

Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Tuse tulokset 2016 2x lypsy 3x lypsy AMS Keskituotos 9.223 10.083 10.003 Solut (ka.

Lisätiedot

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Sikojen uudet ruokintasuositukset Sikojen uudet ruokintasuositukset Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, Maija Karhapää ja Sini Perttilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2. Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA 2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

YLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN.

YLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN. YLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN ELK Jussi Nummi Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Tuotantoeläinten terveyden-

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy

Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Siru Salin Maataloustieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto Esityksen sisältö 1. Tutkimushanke

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta

Lisätiedot

Navettasuunnittelulla vaikutetaan utareterveyteen. Mervi Yli-Hynnilä maitotilayrittäjä terveydenhuoltoeläinlääkäri

Navettasuunnittelulla vaikutetaan utareterveyteen. Mervi Yli-Hynnilä maitotilayrittäjä terveydenhuoltoeläinlääkäri Navettasuunnittelulla vaikutetaan utareterveyteen Mervi Yli-Hynnilä maitotilayrittäjä terveydenhuoltoeläinlääkäri Uusi aika alkamassa Talousasiat määrittelevät tulevaisuutta Investoinneissa eurot tiukassa

Lisätiedot

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy Helsinki 3.9.2015 Lea Puumala Automaattilypsy navetan toiminnallisuus - hanke vuosina 2012 2014 Etelä- Pohjanmaalla - 12 automaattilypsytilaa (5 DeLaval,

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle DairyPilot FlavoVital Pakkaus koko maidontuotantokaudelle ESIPUHE: PANSEN-PILOTIN MENESTYSTARINA Tyytyväisyys Pansen-Pilotiin on vahvistunut useiden tilatulosten perusteella vuosien saatossa. Pansen-Pilot

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Kotieläintuotanto. Karjan lypsyn ja huolenpidon moduli

Kotieläintuotanto. Karjan lypsyn ja huolenpidon moduli Kotieläintuotanto - opintopiste (op): 16 Kotieläintuotanto Karjan lypsyn ja huolenpidon moduli 1. Karjan lypsyn ja huolenpidon 4 op 2. Lypsykarjan hoito ja karjankasvatus 3 op 3. Lypsykarjan ruokinta 3

Lisätiedot

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi

Lisätiedot

VÄKIREHUN RAAKAVALKUAISPITOISUUDEN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHUN SYÖNTIIN, TUOTOKSEEN JA ENERGIATASEESEEN

VÄKIREHUN RAAKAVALKUAISPITOISUUDEN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHUN SYÖNTIIN, TUOTOKSEEN JA ENERGIATASEESEEN VÄKIREHUN RAAKAVALKUAISPITOISUUDEN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHUN SYÖNTIIN, TUOTOKSEEN JA ENERGIATASEESEEN Vilma-Riikka Ojala Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten

Lisätiedot

Seinäjoki Emolehmäkarjan ruokinta

Seinäjoki Emolehmäkarjan ruokinta Seinäjoki 26.11.2008 Emolehmäkarjan ruokinta Maarit Kärki MTT Ruukki Ruokinta ratkaisee Miksi ruokitaan? Mihin ruokinta perustuu tilalla? Emojen ruokinta eri tuotantokausina Vasikoiden ruokinta Omia näkemyksiä

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI

RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI Pasi ja Sirpa Hoppula Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.2.2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Monet riskit ja vaarat poikivan lehmän uhkana. Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Emovet Oy

Monet riskit ja vaarat poikivan lehmän uhkana. Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Emovet Oy Monet riskit ja vaarat poikivan lehmän uhkana Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Emovet Oy Umpikausi tuotoskauden tärkein vaihe Miten hoitaisit itseäsi / vaimoasi

Lisätiedot

MELLIEN OSTAJALLE KESTÄVÄ TYÖMAARADIO SIISPÄ ROKKI SOI!

MELLIEN OSTAJALLE KESTÄVÄ TYÖMAARADIO SIISPÄ ROKKI SOI! EN OSTAJALLE KESTÄVÄ TYÖMAARADIO SIISPÄ ROKKI SOI! -KAUPOILLE JA SASSIIN! TOIMITUKSET 1.9. 30.11. Osta Mellejä, saat työmaaradion MUHKEAT SAUNDIT TUOVAT FIILISTÄ NAVETTATÖIHIN Syksyn Melli-tarjous kannattaa

Lisätiedot

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16, MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2015 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 8100 3078 9600 3648 Kansallinen tuki

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

T4C PIKAOHJE T4C 3.2

T4C PIKAOHJE T4C 3.2 T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot