Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Transkriptio

1 Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

2 Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla, tavanomainen tuotanto, laakasiilo tekijä määrä hinta /yks /ha Lannoitteet 0,7 tn kalkitus 0,5 tn KS-aineet 1,5 litraa Perustamisk. 0,2 kpl YMP-tukik. 1 kpl säilöntäaineet 100 litraa 0,8 80 Varastointi 25 m3 5,4 135 maan kust Lannoitustyö 0,77 h 43,14 33 KS-työ 0,27 h Niitto 1,30 h 67,57 88 Korjuu 1,53 h 95, Kuljetus 1,53 h 43,36 66 Tiivistys 1,53 h 37,33 57 YHTENSÄ, sato MJ/ha /ha 1295 snt/mj 2,16

3 Tuotantokustannusjakauma esimerkkitilalla Teknologiakustannukset 43%, joista konekustannuksia 33%. maan kust. 15% Korjuu 11% säilöntäaineet 6% YMP-tukik. 5% Varastointi 10% Konekustannukset. 33 % Kuljetus 5% Perustamisk. 6% Niitto 7% Tiivistys 4% KS-aineet 2% kalkitus 2% Lannoitteet 22% KS-työ 1% Lannoitustyö 3%

4 Huomion kiinnittäminen koneistukseen kannattaa, sillä: - Ylikoneellistaminen nostaa tuotantokustannuksia rajusti - Alikoneellistaminen alentaa rehun arvoa - SR-korjuu on tärkein sesonkityö nurmitilalla - Rehukoneet ovat pitkäaikaisia investointeja - Vaikuttaa ruokintamenetelmien valintaan

5 Oikea säilörehun korjuun ajankohta? - aikaisin korjatun rehun D-arvo korkea - myöhemmin korjatun rehun D-arvo matala, mutta sato korkea - myöhäänkin korjatun 1. sadon D-arvo voi kuitenkin olla parempi kuin 2. sadon - Lypsylehmillä D-arvotavoite yleensä , alempi arvo on kompensoitavissa 620 asti väkirehulla - Emolehmillä D-tavoite Liian tiukka D-arvotavoite johtaa herkästi - 2. rehusadon korostumiseen ruokinnassa - korkeisiin korjuukustannuksiin - Korjuukalusto ratkaisee, onnistuuko rehun korjuu oikeaan aikaan

6 Ajankohtaiset kysymykset nurmen esikuivatun sr:n korjuutekniikassa - Omalla kalustolla ja urakointina? - Niitto: takaniittomurskaimella, +etuniittomurskaimella vai perhosella? - Karhotus: millä tekniikalla vai ei ollenkaan? - Korjuu paaliin, siiloon vai aumaan? - Korjuu paalaimella, noukinvaunulla vai silppurilla? - Urakointi: Ajosilppurilla vai traktorikalustolla? - 2 vai 3 korjuun tekniikalla?

7 Nurmen niittovaihtoehdot

8 Niittomenetelmät: Nostolaitesovitteinen tai hinattava takaniittomurskain - Perinteinen vaihtoehto - Työnmenekki min/ha - Ei vaadi traktorilta erityisominaisuuksia - Kone helppo myydä eteenpäin - Hinattavissa suurempi ajonopeus ja parempi näkyvyys - Hinattavissa usein madollista vaihtaa niittopuolta - Varustettavissa karhonsiirtäjällä - Voi harvoin hyödyntää koko traktorin moottoritehon

9 Niittomenetelmät: Etu- takaniitomurskain yhdistelmä - Moottoriteho hyödynnetään täysin - Vaatii etunostolaitteen +etu VUOA - Työnmenekki lähes puolittuu - Vaatii kahden koneen seuraamista - Monipuolinen, koneita voidaan käyttää erikseen

10 Niittomenetelmät: perhosniittolaite tai taakseajettava - Suurten alojen menetelmä - Työleveys jopa yli 9m - Hyödyntää yli 200 hv tehoja - Edellyttää etunostolaitteen tai taakseajolaitteen - Työnmenekki alle 10 min/ha

11 Karhojen yhdistäminen

12 Karhojen yhdistäminen: mattoperä

13 Karhojen yhdistäminen: rulettiharavakarhotin

14 - Uutuustekniikka suomessa - Hinnaltaan kallis - Etu tulee rehun laadun kautta - Myös varisemistappiot lienevät pienemmät - Edellyttää erittäin suuria käyttöpinta-aloja Karhojen yhdistäminen: ROC-karhotin

15 Nurmen korjuutekniikat

16 Säilörehun korjuu: Pyöröpaalaus

17 Säilörehun korjuu: Noukinvaunu

18 Säilörehun korjuu: ajettava silppuri

19 Säilörehun korjuu: Hinattava tarkkussilppuri

20 Uudet menetelmät

21 Jokamiesluokan ajosilppuri?

22 Paalien korjuu esim. MPH-paalivaunu

23 Säilörehun pakkaaminen tuubiin

24 Puskutyhjennysvaunu Kuvat: Urakointiuutiset.fi ja Agrimarket.fi

25 Kustannustarkastelua

26 Konekustannus muodostuu: Kiinteistä kustannuksista - Korko - Poisto - Vakuutus - Säilytys Muuttuvista kustannuksista - Polttoaine - Huoltotarvikkeet - Palkkakustannukset Ajallisuuskustannuksista - Sadon määrämenetykset - Laatumenetykset Muista välilisistä kustannuksista - Säilönnän vaikeutuminen - Ruokinnan vaikeutuminen - Ruokinnan aikainen pilaantuminen

27 Koneen käyttömäärän vaikutus kone- ja ajallisuuskustannuksiin Muuttuvat kust. Kiinteät kust. Ajallisuus kust. yhteensä kustannus /ha Käyttöpinta-ala ha/vuosi/kone

28 Niittokustannus esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien) Nostolaitesovitteinen niittomurskain Hinattava Niittomurskain /ha etu+takaniittomurskain Perhoskalusto niittoala ha/v

29 Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä korjuu+ajallisuuskustannus /ha Paalain-käärin Noukinvaunu Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu korjuuala ha/kone/v

30 Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 4 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 4.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä korjuu+ajallisuuskustannus /ha Paalain-käärin Noukinvaunu Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu korjuuala ha/kone/v

31 Noukinvaunu- ja ajosilppuriketjun kustannusvertailu eri kuormanajomatkoilla (oletuksena 200 h/v käyttö ilman siirto yms. kuluja) /ha Ajosilppuriketju 2 traktoria Ajosilppuriketju 3 traktoria Ajosilppuriketju 4 traktoria 2 noukinvaunua Kuormien kuljetusetäisyys, km

32 Esimerkki karhotuksen vaikutuksesta noukinvaunun korjuukustannukseen Ilman karhotusta 3-karhoa yhdistettynä Ajonopeus, km/h 12 6 Korjuuleveys, m 3 9 Työnmenekki min/ha 52,5 38,1 Korjuukustannus /ha (min) Optimikorjuuala ha/v Säästö on noin 30 /ha ja karhotuskustannus on luokkaa /ha. Karhotus parantaa myös vaunun silpun pituutta Etu sitä suurempi, mitä heikompi sato

33 Yhteenveto esimerkkitapauksissa: - Menetelmien kustannuserot ovat pienet, kun mitoitus tehty oikein - Menetelmää merkittävämpää on koko koneketjun katkoton toimivuus - Noukinvaunu on kustannustehokkain vaihtoehto, jos kuljetusmatka on lyhyt - Ajosilppuriketju on kilpailukykyinen vasta, kun sesonkeja kesässä on riittävän monta (=käyttöaikaa riittävästi). Miten saavutetaan? - Hinattava tarkkussilppuri pärjää kustannusvertailussa, sillä sesonkikoneisiin sitoutuva pääoma on pieni - Jos sesonkeja onnistutaan lisäämään kahdesta neljään, optimikorjuukustannusta on mahdollista alentaa 15-30% menetelmästä riippuen

34 Kuinka sesonkeja on mahdollista lisätä? - Mikroilmastoerot? Yhteistyökumppani edempää, jolloin työt eri aikaan? - Yhteistyö esim. lypsykarjan ja emolehmätilan kesken: rehun D-arvolla erilainen optimi - Vuorotyö? Altistaako työvuoron venyttäminen konerikoille ja työtapaturmille?

35 Kuinka sesonkeja on mahdollista lisätä? - Aperuokinnan vaikutus korjuukapasiteettiin? - Mahdollista seostaa korkean ja matalan D-arvon rehuja - Mahdollisuus hajauttaa rehuala aiemmin ja myöhemmin korjattaviin? - Lisää korjuuaikaa 1. korjuulle, mahdollisesti osalta alaa 3.sato - Lajike ja lajierojen hyväksikäyttö - Heinänurmilla D-arvo laskee keskim.0,59 g/kg astepäivää kohti > apilat 0,4 g/kg /astepäivä - Heinälajikkeissa myös eroja D-arvon kehityksen ja korrenkasvun suhteen

36 Säilöntä- ja ruokintatekniikan vaikutus korjuukaluston valintaan - automaattisille ruokintalaitteille eduksi tarkkuussilputtu rehu - täyttöpurkaimella varustettu torni rajoittaa rehun korjuunopeutta - korjuuajan siirtotyötä voi vähentää etäsiiloilla/aumalla - auma on toimiva varastointitekniikka, kun rehun korjuunopeus on suuri

37 Omilla koneilla vai urakkakoneilla? - Kustannustehokkuus edellyttää koneiden korkeaa käyttöastetta riittääkö oma aika omilla koneilla? - Urakoitsijan mukana saadaan myös työvoima sesonkityövoiman saanti usein vaikeaa - Urakoitsijoilla uusin teknologia paras rehun laatu? - Urakointimarkkinoiden toiminta vaatii riittävästi asiakkaita ja urakoitsijoita laajeneeko toimintaalueet liikaa? - Menetetäänkö urakoinnissa suuruushyödyt välimatkojen ajoon?

38 Lopuksi huomio rehun korjuun tärkeimpään työhön - säilöntään - Säilörehun säilyminen perustuu hapettomiin olosuhteisiin ilma pois rehun seasta - Siilolle/aumalle painavin kone tai monta konetta - Suljettu varasto yleensä säilyy happi kulutettu säilönnän alussa - Ongelmat alkavat siilon avaamisen aikaan löyhässä rehussa ilma pääsee liikkumaan - Vasta tiheys yli 590 kg/m3 estää ruokinnan aikaisen pilaantumisen - Vanhentunutta rehua voi korjata väkirehulla pilaantunutta ei millään - Siilon täyttö ehdottomasti alle 40 cm kerroksina - Etenkin vaikeissa olosuhteissa happosäilöntäaine varmistaa tuloksen - Hitaimmat ja märimmät kuormat tehdään viimeisenä aikaa tiivistykseen

39