Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy"

Transkriptio

1 Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

2 Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla, tavanomainen tuotanto, laakasiilo tekijä määrä hinta /yks /ha Lannoitteet 0,7 tn kalkitus 0,5 tn KS-aineet 1,5 litraa Perustamisk. 0,2 kpl YMP-tukik. 1 kpl säilöntäaineet 100 litraa 0,8 80 Varastointi 25 m3 5,4 135 maan kust Lannoitustyö 0,77 h 43,14 33 KS-työ 0,27 h Niitto 1,30 h 67,57 88 Korjuu 1,53 h 95, Kuljetus 1,53 h 43,36 66 Tiivistys 1,53 h 37,33 57 YHTENSÄ, sato MJ/ha /ha 1295 snt/mj 2,16

3 Tuotantokustannusjakauma esimerkkitilalla Teknologiakustannukset 43%, joista konekustannuksia 33%. maan kust. 15% Korjuu 11% säilöntäaineet 6% YMP-tukik. 5% Varastointi 10% Konekustannukset. 33 % Kuljetus 5% Perustamisk. 6% Niitto 7% Tiivistys 4% KS-aineet 2% kalkitus 2% Lannoitteet 22% KS-työ 1% Lannoitustyö 3%

4 Huomion kiinnittäminen koneistukseen kannattaa, sillä: - Ylikoneellistaminen nostaa tuotantokustannuksia rajusti - Alikoneellistaminen alentaa rehun arvoa - SR-korjuu on tärkein sesonkityö nurmitilalla - Rehukoneet ovat pitkäaikaisia investointeja - Vaikuttaa ruokintamenetelmien valintaan

5 Oikea säilörehun korjuun ajankohta? - aikaisin korjatun rehun D-arvo korkea - myöhemmin korjatun rehun D-arvo matala, mutta sato korkea - myöhäänkin korjatun 1. sadon D-arvo voi kuitenkin olla parempi kuin 2. sadon - Lypsylehmillä D-arvotavoite yleensä , alempi arvo on kompensoitavissa 620 asti väkirehulla - Emolehmillä D-tavoite Liian tiukka D-arvotavoite johtaa herkästi - 2. rehusadon korostumiseen ruokinnassa - korkeisiin korjuukustannuksiin - Korjuukalusto ratkaisee, onnistuuko rehun korjuu oikeaan aikaan

6 Ajankohtaiset kysymykset nurmen esikuivatun sr:n korjuutekniikassa - Omalla kalustolla ja urakointina? - Niitto: takaniittomurskaimella, +etuniittomurskaimella vai perhosella? - Karhotus: millä tekniikalla vai ei ollenkaan? - Korjuu paaliin, siiloon vai aumaan? - Korjuu paalaimella, noukinvaunulla vai silppurilla? - Urakointi: Ajosilppurilla vai traktorikalustolla? - 2 vai 3 korjuun tekniikalla?

7 Nurmen niittovaihtoehdot

8 Niittomenetelmät: Nostolaitesovitteinen tai hinattava takaniittomurskain - Perinteinen vaihtoehto - Työnmenekki min/ha - Ei vaadi traktorilta erityisominaisuuksia - Kone helppo myydä eteenpäin - Hinattavissa suurempi ajonopeus ja parempi näkyvyys - Hinattavissa usein madollista vaihtaa niittopuolta - Varustettavissa karhonsiirtäjällä - Voi harvoin hyödyntää koko traktorin moottoritehon

9 Niittomenetelmät: Etu- takaniitomurskain yhdistelmä - Moottoriteho hyödynnetään täysin - Vaatii etunostolaitteen +etu VUOA - Työnmenekki lähes puolittuu - Vaatii kahden koneen seuraamista - Monipuolinen, koneita voidaan käyttää erikseen

10 Niittomenetelmät: perhosniittolaite tai taakseajettava - Suurten alojen menetelmä - Työleveys jopa yli 9m - Hyödyntää yli 200 hv tehoja - Edellyttää etunostolaitteen tai taakseajolaitteen - Työnmenekki alle 10 min/ha

11 Karhojen yhdistäminen

12 Karhojen yhdistäminen: mattoperä

13 Karhojen yhdistäminen: rulettiharavakarhotin

14 - Uutuustekniikka suomessa - Hinnaltaan kallis - Etu tulee rehun laadun kautta - Myös varisemistappiot lienevät pienemmät - Edellyttää erittäin suuria käyttöpinta-aloja Karhojen yhdistäminen: ROC-karhotin

15 Nurmen korjuutekniikat

16 Säilörehun korjuu: Pyöröpaalaus

17 Säilörehun korjuu: Noukinvaunu

18 Säilörehun korjuu: ajettava silppuri

19 Säilörehun korjuu: Hinattava tarkkussilppuri

20 Uudet menetelmät

21 Jokamiesluokan ajosilppuri?

22 Paalien korjuu esim. MPH-paalivaunu

23 Säilörehun pakkaaminen tuubiin

24 Puskutyhjennysvaunu Kuvat: Urakointiuutiset.fi ja Agrimarket.fi

25 Kustannustarkastelua

26 Konekustannus muodostuu: Kiinteistä kustannuksista - Korko - Poisto - Vakuutus - Säilytys Muuttuvista kustannuksista - Polttoaine - Huoltotarvikkeet - Palkkakustannukset Ajallisuuskustannuksista - Sadon määrämenetykset - Laatumenetykset Muista välilisistä kustannuksista - Säilönnän vaikeutuminen - Ruokinnan vaikeutuminen - Ruokinnan aikainen pilaantuminen

27 Koneen käyttömäärän vaikutus kone- ja ajallisuuskustannuksiin Muuttuvat kust. Kiinteät kust. Ajallisuus kust. yhteensä kustannus /ha Käyttöpinta-ala ha/vuosi/kone

28 Niittokustannus esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien) Nostolaitesovitteinen niittomurskain Hinattava Niittomurskain /ha etu+takaniittomurskain Perhoskalusto niittoala ha/v

29 Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä korjuu+ajallisuuskustannus /ha Paalain-käärin Noukinvaunu Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu korjuuala ha/kone/v

30 Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 4 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 4.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä korjuu+ajallisuuskustannus /ha Paalain-käärin Noukinvaunu Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu korjuuala ha/kone/v

31 Noukinvaunu- ja ajosilppuriketjun kustannusvertailu eri kuormanajomatkoilla (oletuksena 200 h/v käyttö ilman siirto yms. kuluja) /ha Ajosilppuriketju 2 traktoria Ajosilppuriketju 3 traktoria Ajosilppuriketju 4 traktoria 2 noukinvaunua Kuormien kuljetusetäisyys, km

32 Esimerkki karhotuksen vaikutuksesta noukinvaunun korjuukustannukseen Ilman karhotusta 3-karhoa yhdistettynä Ajonopeus, km/h 12 6 Korjuuleveys, m 3 9 Työnmenekki min/ha 52,5 38,1 Korjuukustannus /ha (min) Optimikorjuuala ha/v Säästö on noin 30 /ha ja karhotuskustannus on luokkaa /ha. Karhotus parantaa myös vaunun silpun pituutta Etu sitä suurempi, mitä heikompi sato

33 Yhteenveto esimerkkitapauksissa: - Menetelmien kustannuserot ovat pienet, kun mitoitus tehty oikein - Menetelmää merkittävämpää on koko koneketjun katkoton toimivuus - Noukinvaunu on kustannustehokkain vaihtoehto, jos kuljetusmatka on lyhyt - Ajosilppuriketju on kilpailukykyinen vasta, kun sesonkeja kesässä on riittävän monta (=käyttöaikaa riittävästi). Miten saavutetaan? - Hinattava tarkkussilppuri pärjää kustannusvertailussa, sillä sesonkikoneisiin sitoutuva pääoma on pieni - Jos sesonkeja onnistutaan lisäämään kahdesta neljään, optimikorjuukustannusta on mahdollista alentaa 15-30% menetelmästä riippuen

34 Kuinka sesonkeja on mahdollista lisätä? - Mikroilmastoerot? Yhteistyökumppani edempää, jolloin työt eri aikaan? - Yhteistyö esim. lypsykarjan ja emolehmätilan kesken: rehun D-arvolla erilainen optimi - Vuorotyö? Altistaako työvuoron venyttäminen konerikoille ja työtapaturmille?

35 Kuinka sesonkeja on mahdollista lisätä? - Aperuokinnan vaikutus korjuukapasiteettiin? - Mahdollista seostaa korkean ja matalan D-arvon rehuja - Mahdollisuus hajauttaa rehuala aiemmin ja myöhemmin korjattaviin? - Lisää korjuuaikaa 1. korjuulle, mahdollisesti osalta alaa 3.sato - Lajike ja lajierojen hyväksikäyttö - Heinänurmilla D-arvo laskee keskim.0,59 g/kg astepäivää kohti > apilat 0,4 g/kg /astepäivä - Heinälajikkeissa myös eroja D-arvon kehityksen ja korrenkasvun suhteen

36 Säilöntä- ja ruokintatekniikan vaikutus korjuukaluston valintaan - automaattisille ruokintalaitteille eduksi tarkkuussilputtu rehu - täyttöpurkaimella varustettu torni rajoittaa rehun korjuunopeutta - korjuuajan siirtotyötä voi vähentää etäsiiloilla/aumalla - auma on toimiva varastointitekniikka, kun rehun korjuunopeus on suuri

37 Omilla koneilla vai urakkakoneilla? - Kustannustehokkuus edellyttää koneiden korkeaa käyttöastetta riittääkö oma aika omilla koneilla? - Urakoitsijan mukana saadaan myös työvoima sesonkityövoiman saanti usein vaikeaa - Urakoitsijoilla uusin teknologia paras rehun laatu? - Urakointimarkkinoiden toiminta vaatii riittävästi asiakkaita ja urakoitsijoita laajeneeko toimintaalueet liikaa? - Menetetäänkö urakoinnissa suuruushyödyt välimatkojen ajoon?

38 Lopuksi huomio rehun korjuun tärkeimpään työhön - säilöntään - Säilörehun säilyminen perustuu hapettomiin olosuhteisiin ilma pois rehun seasta - Siilolle/aumalle painavin kone tai monta konetta - Suljettu varasto yleensä säilyy happi kulutettu säilönnän alussa - Ongelmat alkavat siilon avaamisen aikaan löyhässä rehussa ilma pääsee liikkumaan - Vasta tiheys yli 590 kg/m3 estää ruokinnan aikaisen pilaantumisen - Vanhentunutta rehua voi korjata väkirehulla pilaantunutta ei millään - Siilon täyttö ehdottomasti alle 40 cm kerroksina - Etenkin vaikeissa olosuhteissa happosäilöntäaine varmistaa tuloksen - Hitaimmat ja märimmät kuormat tehdään viimeisenä aikaa tiivistykseen

39

Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon. Juha Kilpeläinen Karelia AMK

Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon Juha Kilpeläinen Karelia AMK Konekustannus muodostuu: Kiinteistä kustannuksista - Korko - Poisto - Vakuutus - Säilytys Muuttuvista

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016 Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi

Lisätiedot

Varmista säilörehun laatu

Varmista säilörehun laatu Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla

Lisätiedot

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa Janne Räisänen 1, Pasi Eskelinen 2, Jarkko Partanen 2 1. Savonia-amk, PL 1000, 78211 Varkaus, etunimi.sukunimi@savonia.fi 2. Savonia-amk,

Lisätiedot

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013 Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suunnittelu-ja päätöksentekokehikko Maidontuottaja tekee kolmenlaisia päätöksiä:

Lisätiedot

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Säilörehun tiivistämisen tavoite Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti

Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti antti.suokannas@mtt.fi Historiaa ei kannata unohtaa Tapio Heikkilä www.welger.com www.nh.com Niitto Kuivumisnopeus

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 timo.lotjonen@luke.fi Esityksen sisältö: Puinnin ajankohta Puintitekniikka Varastointi-/

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?

Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Antti Suokannas Kasvintuotannon tutkimus, Kasvinviljelyteknologia Vakola, Vihti 14.11.2013 Yleistä taustaa Rehua on vaikea

Lisätiedot

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys

Lisätiedot

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg] Markku Kajalo 01.11.2017 Tihkukastelulaitteisto (pumppu, suodattimet, lannoitteen annostelija, runkolinjat, jakoputkistot, tihkukasteluletkut ym.) Investointikustannus (4 ha:n mansikka-ala) hankintahinta

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

Nurmiviljelyn konetyöt

Nurmiviljelyn konetyöt Nurmiviljelyn konetyöt Omilla vai urakoitsijan koneilla? Juha Kilpeläinen Karelia AMK Työ vai jälki omaksi? Koneurakoinnin käyttö - EU-ajan yleistynyt voimakkaasti - Toimivimpia koneyhteistyön muotoja,

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Säilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset

Säilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset Säilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset Tuomo Siljanen Raportti Huhtikuu 2013 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke SISÄLTÖ 1 TAULUKOT... 3 1 Työn lähtökohdat... 4 2 Säilörehunurmi...

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Säilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset

Säilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset Säilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset Tuomo Siljanen Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara - ja ympäristöala Tekijä(t) SILJANEN, Tuomo Julkaisun laji Opinnäytetyö

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

InnoNauta päätösseminaarit

InnoNauta päätösseminaarit InnoNauta hankkeiden päätösseminaari Tuotantokustannuslaskelmien tuloksia emolehmätiloilta Johanna Lindvall, Farmiluotsi Tavoitteena kannattavuuden parantaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena naudanlihantuotannon

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Hanna Hällfors Satafood Kehittämisyhdistys ry Lähienergia Varsinais-Suomessa Lieto 26.11.2013 Esityksen sisältö Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Lisätiedot

Johtamalla hyvää säilörehua

Johtamalla hyvää säilörehua Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden

Lisätiedot

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Koneurakoinnin mahdollisuudet Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä

Lisätiedot

SÄILÖREHUN KORJUUN KEHITTÄMINEN SORSANIEMEN TILALLA

SÄILÖREHUN KORJUUN KEHITTÄMINEN SORSANIEMEN TILALLA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA SÄILÖREHUN KORJUUN KEHITTÄMINEN SORSANIEMEN TILALLA Alaotsikko T E K I J Ä Juha-Matti Holopainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK

Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK Näkemyksiä kasvintuotannon energiankulutukseen - Kasvintuotanto on energian tuotantoprosessi - auringon energiaa varastoidaan

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen Eloperäisen aineksen hinta

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Tuoreviljan taloudellisuus

Tuoreviljan taloudellisuus Tuoreviljapäivät 23.1. 2017 Seinäjoki ja 24.1.2017 Joensuu Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto ja Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -hankkeet Toteuttajat: A-tuottajat & Luke Tuoreviljan

Lisätiedot

Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu

Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu Nupit Kaakkoon- hankkeen NURMIVILJELYN

Lisätiedot

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä

Lisätiedot

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.1.2011 Auvo Sairanen KARPE (Karjatilan kannattava peltoviljely) Tavoite 1, tutkia taloudellisesti optimaalisinta

Lisätiedot

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus

Lisätiedot

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastoporkkana Kauppakelpoinen sato 10665 kg/0,3 ha, tuotantokustannus 0,822 /kg 0,30 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h,

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen

Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen Traktori ja työkone työssä > polttoaineen kulutus Polttoaineen kulutuksen

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Säilöntäaineen levitys: noukinvaunu,

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta

Lisätiedot

TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915

TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915 TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915 TOP 1252 C Neliroottorinen keskelle karhottava karhotin Korjuuketjun pullonkaulojen poistaminen vaatii käytettäviltä koneilta suurta tehokkuutta. Panostamalla

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

SÄILÖREHUNKORJUUN KONEKETJUN LASKENTA MAL- LINNUSTILOILLE LAPISSA

SÄILÖREHUNKORJUUN KONEKETJUN LASKENTA MAL- LINNUSTILOILLE LAPISSA SÄILÖREHUNKORJUUN KONEKETJUN LASKENTA MAL- LINNUSTILOILLE LAPISSA Risto Peltoniemi Valtteri Törmänen Opinnäytetyö Teollisuus- ja luonnonvara-ala Maaseutuelinkeinojen koulutus Agrologi (AMK) 2015 Opinnäytetyön

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Säilönnän uudet haasteet

Säilönnän uudet haasteet Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva

Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta TTS Työtehoseura Reetta Palva Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä Uus-Urakka-hanke Uudellamaalla (Jatko

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuu pitkän aikavälin taloustarkastelu

Nurmisäilörehun korjuu pitkän aikavälin taloustarkastelu Nurmisäilörehun korjuu pitkän aikavälin taloustarkastelu Timo Sipiläinen 1), Matti Ryhänen 2) 1) Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016 REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Rehuviljaa kg 0,110 4000 440 Tuotot yhteensä 1023 Oma siemen kg 0,270 164 44 Ostosiemen

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 4/2011 (631) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija, MMM Reetta Palva, TTS Urakointihinnat ovat kyselyn perusteella

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot