LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitto p Kirkon valtakunnalliset köyhyyspäivät Mikkeli 1

2 Lapset (0-17-v.) maakunnittain Lähde: Tilastokeskus Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 5686 Koko maa

3 Lapsiperheet Lähde: Tilastokeskus Lapsiperheitä yhteensä lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi Kahden vanhemman perheitä, joissa lapsi/lapset puolisoiden yhteisiä Yksinhuoltajaperheitä Uusperheitä uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä Alle 18-vuotiaita lapsia/lapsiperhe 1,83. HUOM! Keskimääräinen lapsiluku määräytyy tarkasteluhetken mukaan. Nykyisten lapsiperheiden lopullinen lapsiluku on keskimäärin 2,4. 3

4 Lapsiperheet maakunnittain Lähde: Tilastokeskus Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kainuu 8506 Keski-Pohjanmaa 7960 Ahvenanmaa 3232 KOKO MAA

5 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain vuonna 2008 Lähde: THL, SOTKAnet Uusimaa 22,8 % Päijät-Häme 22,2 % Etelä-Karjala 21,5 % Kymenlaakso 21,2 % Varsinais-Suomi 20,5 % Lappi 20,3 % Pohjois-Karjala 20,0 % Kanta-Häme 19,9 % Ahvenanmaa 19,7 % Pirkanmaa 19,5 % Satakunta 19,4 % Kainuu 19,3 % Etelä-Savo 19,2 % Pohjois-Savo 18,9 % Keski-Suomi 18,7 % Itä-Uusimaa 18,1 % Pohjois-Pohjanmaa 16,5 % Etelä-Pohjanmaa 15,6 % Pohjanmaa 14,2 % Keski-Pohjanmaa 13,4 % KOKO MAA 20,0 % 5

6 Köyhyyden esiintyvyyttä tulee arvioida usealla tavalla Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö, jota voidaan ja jota tulee mitata usealla eri tavalla. Pienituloisuusaste (köyhyysaste) Hyvinvointi- ja terveysindikaattorit Tulo- ja kulutustiedot, mm. kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja koskevat tiedot ja kotitalouksien kulutusmenoja ja niiden rakennetta koskevat tiedot Ihmisten subjektiivinen kokemus toimeentulon riittävyydestä ja köyhyydestä Eri etuuksien ja palveluiden tarve ja käyttö, esim. toimeentulotuki, järjestöjen ja seurakuntien ruokapankit 6

7 Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Pasi Moisiota (2006 & 2008) mukaillen Köyhyys on usein jaettu absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen. Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan biologisten perustarpeiden tyydyttämisen kannalta riittämättömiä voimavaroja. Suhteellisella köyhyydellä ymmärretään kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi. Suhteellinen köyhyys voidaan ymmärtää mahdollisuuksien puutteena osallistua tavanomaisen elämäntavan sosiaalisiin prosesseihin ja valintoihin. 7

8 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista Julkisessa keskustelussa suhteellisen köyhyyden merkitystä usein vähätellään: Eihän meillä kukaan kuole nälkään. Kuitenkin myös suhteellinen köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista. Ihmisen tarpeet ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan. Hyvinvointiyhteiskunnissa on perusteltua tarkastella köyhyyttä suhteellisena köyhyytenä. 8

9 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista osattomuus Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen osallisuuden kokemuksiin. Lapsen jääminen vallitsevien harrastus- ja kulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. 9

10 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista köyhyys uhkana vanhemmuuden voimavaroille Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen olosuhteet, kuten taloudellisten voimavarojen niukkuus, vaikuttavat vanhempien toimintaan ja jaksamiseen vanhempina. Lapsiperheköyhyys on merkittävä uhka vanhempien jaksamiselle ja vanhemmuuden voimavaroille vanhempien väsymys, uupuminen ja masennus. 10

11 Pienituloisuus- eli köyhyysraja EU:n tilastolaitoksen Eurostatin määritelmä Pienituloiseksi eli köyhyysuhan alaiseksi määritellään henkilö, joka kuuluu kotitalouteen, jonka tulot ovat pienemmät kuin 60 % kotitalouksien kulutusyksikköä kohden lasketusta mediaanitulosta. Pienituloisuuden raja (köyhyysraja) Suomessa, käytettävissä oleva tulo euroa/kulutusyksikkö vuonna 2008: Määrittelyyn, kuinka monta kulutusyksikköä kotitaloudessa on, käytetään OECD:n muunnettua kulutusyksikkö-määritelmää, jonka mukaan kotitalouden: ensimmäinen aikuinen saa painon 1, 14 vuotta täyttäneet henkilöt (kotitalouden muut aikuiset ja vuotiaat lapset) saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3. 11

12 Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2008, pienituloisuusraja vuodessa, euroa/kotitalous Pienituloisuusmääritelmä 60 % ekvivalenttitulon mediaanista Lähde: Tilastokeskus 12

13 Lapsiköyhyysaste kasvanut voimakkaasti Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) Lapsiköyhyysaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista oli 13,2 % vuonna 2008, kun se oli 4,7 % vuonna Lapsiköyhyysaste kertoo, sen kuinka monta prosenttia lapsista kuuluu kotitalouksiin, joissa kotitalouden tulot ovat alle 60 % vastaavanlaisten kotitalouksien mediaanituloista. Eniten pienituloisuus on kasvanut yksinhuoltajaperheissä ja perheissä, joissa nuorin lapsi on alle 3-vuotiais. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului yksinhuoltajaperheiden lapsista 27 % vuonna 2008, kahden huoltajan perheiden lapsista 10 %. Vrt. yksinhuoltajaperheistä sai toimeentulotukea 23,4 % vuoden 2008 aikana, kahden huoltajan perheistä toimeentulotukea sai 4,2 % ja kaikista kotitalouksissa 7,4 % (THL, Toimeentulotuki 2008). 13

14 Koko väestön ja lapsiväestön pienituloisuusaste Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista. Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) 14

15 Lapsiköyhyysaste (pienituloisuusaste), prosenttia Pienituloisuusrajana 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista. Lähde: Tilastokeskus

16 Kahden vanhemman perheiden ja yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) 16

17 Pienituloisuusaste erityyppisissä kotitalouksissa vuonna 2008 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) Parit, joilla lapsia, nuorin v. Parit, joilla lapsia, lapset alle 7 v. Parit, joilla lapsia yhteensä Lapsettomat parit yhteensä Yksinhuoltajataloudet Yhden hengen taloudet yhteensä Kaikki kotitaloudet

18 Lasten köyhyysriskistä Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) Pienituloisuusriski on suurimmillaan, kun lapsi/lapset on alle kouluikäinen. Yksinhuoltajien lasten riski on noin kolminkertainen kaksinhuoltajaperheeseen kuuluvan lasten riskiin verrattuna. Perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. From welfare to workfare -kehitys: Köyhyysriski on korkea ja kasvanut niissä talouksissa, joissa ei ole yhtään työllistä aikuista. Myös yhden työssä käyvän ansioiden varassa olevien lapsiperheiden köyhyysaste on kasvanut. 18

19 Tulojen reaalimuutos kotitaloustyypeittäin aikavälillä , prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

20 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä Lähde: THL, Toimeentulotuki

21 Toimeentulotukea saaneet yksinhuoltajaperheet ja kahden vanhemman lapsiperheet; prosenttia perheistä Lähde: THL 21

22 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2008 Lähde: THL, Toimeentulotuki Miesyksinhuoltajaperheet Avio/avoparit, joilla lapsia Naisyksinhuoltajaperheet 22

23 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, toimeentulotuen kesto vuonna 2008, prosenttia Lähde: THL, Toimeentulotuki

24 Toimeentulotukea vuoden 2008 aikana saaneet lapsiperheet, prosenttia maakunnan lapsiperheistä Lähde: THL, SOTKAnet Pohjois-Karjala 10,8 % Lappi 10,6 % Pohjois-Savo 10,0 % Keski-Suomi 9,2 % Kainuu 9,1 % Etelä-Karjala 8,9 % Etelä-Pohjanmaa 8,5 % Pirkanmaa 8,5 % Etelä-Savo 8,0 % Päijät-Häme 7,9 % Uusimaa 7,7 % Pohjois-Pohjanmaa 7,6 % Satakunta 7,5 % Varsinais-Suomi 7,5 % Kymenlaakso 7,3 % Kanta-Häme 7,2 % Pohjanmaa 7,2 % Itä-Uusimaa 5,8 % Keski-Pohjanmaa 5,5 % Ahvenanmaa 3,4 % KOKO MAA 8,1 % 24

25 Eri kotitaloustyyppien kulutusmenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohden ja Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 25

26 Kotitalouksien kulutusasema suhteessa keskimääräiseen kulutukseen kotitaloustyypin mukaan , % kaikkien kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 26

27 Kahden huoltajan lapsiperheiden ja yksinhuoltajatalouksien kulutusmenojen rakenne 2006, prosenttia kotitalouden kulutusmenoista Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 27

28 Lasten materiaalista puutetta ilmaisevia indikaattoreita perheen pienituloisuuden mukaan, prosenttia tuloryhmän lapsista Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) Lapselle ei ole mahdollisuutta ostaa vaatteita uusina: Lapsen perhe pienituloinen: 8,9 % Lapsen perhe ei-pienituloinen 1,5 % Lapsella ei ole ulkoiluharrastusvälineitä: Lapsen perhe pienituloinen: 4,4 % Lapsen perhe ei-pienituloinen 0,2 % Lapsella ei ole jotain säännöllistä harrastusta: Lapsen perhe pienituloinen: 5,7 % Lapsen perhe ei-pienituloinen 0,6 % Lapsella ei ole mahdollisuutta osallistua maksullisiin koulun tapahtumiin: Lapsen perhe pienituloinen: 4,4 % Lapsen perhe ei-pienituloinen 0,4 % 28

29 Köyhyys subjektiivisena kokemuksena: Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä kirjoituskilpailu (2006) Isola, Anna-Maria Larivaara, Meri Mikkonen, Juha (toim.): Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. (Kustannusosakeyhtiö Avain, 2007): Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun osallistui 850 kirjoittajaa, joilla jokaisella oli oma tarinansa suomalaisesta köyhyydestä. Kirjoituskokoelmaan kootuista tarinoista kuvastuu lukuisia erilaisia kehityskulkuja ja elämänkokemuksia. Monelle köyhyys on muodostunut pysyväksi olotilaksi. Kirjoitukset kertovat arkipäivän pärjäämisestä, tarkoista kuukausibudjeteista ja köyhyyden aiheuttamasta häpeästä. Elämäntarinat ja ihmisten arki tulevat esiin aitoina subjektiivisina kokemuksina. 29

30 Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (1/3) Köyhyys ja häpeä Kirjoittajat kokevat muiden suhtautumiseksi: Jokainen on oman onnensa seppä Köyhä on laiska ja syypää omaan köyhyyteensä Välttely köyhyyden tai työttömyyden takia Sääli: sääli saattaa lisätä eristäytymistä Ahdistavat kysymykset ja kommentit Muiden negatiivinen suhtautuminen saa välttelemään muita ihmisiä Ulkopuoliset antavat neuvoja tilanteen korjaamiseksi Muiden kateus 30

31 Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (2/3) Häpeä ja nöyryytys - Kirjoittajien kokemuksia: Nöyryyttävät kokemukset aiheuttavat häpeää Häpeä liittyy köyhyyteen itseensä Hävetään sitä, ettei pärjätä omillaan Työttömyys koetaan hävettävänä Avun vastaanottamiseen liittyvä häpeä, mm. kokemukset sosiaalitoimistossa asioimisesta Köyhyydestä kertominen ystäville hankalaa häpeän takia, seurauksena eristäytyminen Lasten kokema häpeä 31

32 Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (3/3) Ylpeys - Kirjoittajien kokemuksia: Ylpeys liittyy häpeään, mm. asioiminen sosiaalitoimistossa tai ruokapankissa Ruokapankissa asioiminen vie ylpeyden Myös köyhyys sinällään voi viedä ylpeyden Ylpeys lapsista Ylpeys terveistä elämäntavoista Köyhyys on selviytymistä - Kirjoittajien kokemuksia: Kirjoittajat kuvaavat köyhyyttä nimenomaan selviytymisen näkökulmasta Kirjoittajat luettelevat keinoja, miten köyhyydestä selviydytään Perhe selviytymisen subjektina Ilman lapsia monet luovuttaisivat 32

33 Lapsiperheiden köyhyyteen monia syitä Vanhemman/vanhempien työttömyys tai osa-aika- ja pätkätyöllisyys, myös pienipalkkaisuus kokopäivätyössä Lapsiperheiden sosiaaliturvaetuuksien ostovoiman heikentyminen Vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso Yhden tulonsaajan lapsiperheiden korkea verorasitus perheen veronmaksukykyyn nähden Yksinhuoltajaperheillä avio/avoerosta johtuva tulotason lasku Yksinhuoltajien muita vanhempia heikompi työllisyys Opiskelijalapsiperheiden opintorahan matala taso Maahanmuuttajataustaisten perheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste Pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva vanhemman rajoittunut kyky osallistua työmarkkinoille ja siitä johtuva pienituloisuus tai lapsen/vanhemman pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset Asumiskustannusten kallistuminen 33

34 Miten ehkäistä lapsiperheiden köyhyyttä? Toimet lasten vanhempien työttömyyden vähentämiseksi Lapsiperheiden sosiaaliturvaetuuksien korottaminen ja sitominen indeksiin Lapsilisä etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä Verotukseen perhepoliittiset verovähennykset, esimerkiksi kunnallisveron perusvähennyksen kohdennettu korottaminen lapsiperheille Todellisen veronmaksukyvyn huomioon ottaminen yksinhuoltajaperheiden ja muiden yhden tulonsaajan lapsiperheiden verotuksessa Huoltajakorotuksen palauttaminen opiskelijoiden opintotukeen Osittaisen hoitorahan korottaminen ja oikeuden laajentaminen Lapsiperheiden peruspalveluista huolehtiminen Palveluiden asiakasmaksujen tason pitäminen kohtuullisena, esim. päivähoitomaksut, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut, harrastustoiminnan maksut Maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotouttamiseen, koulutukseen ja työllistymiseen panostaminen sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kotouttamiseen ja koulutukseen panostaminen Lapsiperheiden asumiskustannusten alentaminen maa-, kaavoitus- ja asuntopoliittisin toimimin sekä lapsiperheiden asumisen tukien parantaminen 34

35 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet edellyttävät lapsiköyhyyden ehkäisemistä Perustuslaissa turvatut perusoikeudet ja ihmisoikeussopimuksissa turvatut ihmisoikeudet luovat oikeudellisesti velvoittavan perustan lainsäätäjälle ja julkisen vallan muille toimille. Perusoikeuksista säädetään Suomen perustuslain 2 luvussa. Ihmisoikeuksista määrätään kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa (YK, ILO, Euroopan neuvosto). Perustuslaki sisältää useita perusoikeussäännöksiä ja ihmisoikeussopimukset sisältävät useita ihmisoikeusmääräyksiä, joilla turvataan lapsen oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan ja jotka edellyttävät julkiselta vallalta toimia lapsiköyhyyden ehkäisemiseksi. 35

36 Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien oikeusvaikutukset (Kaarlo Tuori 1995 Heikki Karapuuta mukaillen) 1. Subjektiivisen oikeuden perustava vaikutus: TSS-normi perustaa välittömästi yksilölle julkiseen valtaan kohdistuvan subjektiivisen oikeuden etuuteen tai palveluun. 2. Kompetenssivaikutus: TSS-normi antaa lainsäätäjälle sellaisen toimivallan lainsäädäntöratkaisuihin, joihin lainsäätäjällä ei muutoin olisi toimivaltaa esimerkiksi jonkin toisen perus- tai ihmisoikeusnormin vuoksi. 3. Toimeksiantovaikutus: TSS-normi asettaa lainsäätäjälle tai julkishallinnolle velvoitteen ryhtyä toimiin TSS-oikeuden toteuttamiseksi. 4. Heikennyskieltovaikutus: TSS-normi kieltää heikentämästä oikeuden toteuttamisessa jo saavutettua tasoa. 36

37 Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien oikeusvaikutukset (Kaarlo Tuori 1995 Heikki Karapuuta mukaillen) 5. Syrjäyttävän vaikutus: Tuomioistuimen tai muun viranomaisen on jätettävä soveltamatta säännös, joka on ristiriidassa TSSnormin kanssa. 6. Tulkintavaikutus: TSS-normi vaikuttaa muun lainsäädännön tulkintaan. 7. Ohjelmallinen vaikutus: TSS-normi asettaa lainsäätäjälle tai julkishallinnolle poliittisen tai moraalisen velvoitteen pyrkiä oikeuden toteuttamiseen tai olla heikentämättä jo saavutettua oikeuden toteutumistasoa. 37

38 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 26 artikla: Lapsen oikeus sosiaaliturvaan Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus ja ryhdyttävä välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. 27 artikla: Lapsen oikeus riittävään elintasoon Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 6 artikla: Lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. 38

39 Suomen perustuslaki Oikeudenmukaisuuden edistäminen ja yhdenvertaisuus Valtiojärjestyksen perusteet Valtiosääntö (1 ): Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuus (6 ): Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (6 :n 1 mom.) Syrjinnän kielto (6 :n 2 mom.) Lasten tasa-arvoinen kohtelu yksilöinä ja oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin (6 :n 3 mom.) Sukupuolten tasa-arvon edistäminen (6 :n 4 mom.) 39

40 Suomen perustuslaki Oikeus sosiaaliturvaan (19 ), sivistykselliset oikeudet (16 ) ja oikeus työhön (18 ) Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (19 :n 1 momentti) Perustoimeentulon turva (19 :n 2 mom.): Työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, lapsen syntymä ja huoltajan menetys Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen (19 :n 3 momentti) Väestön terveyden edistäminen (19 :n 3 mom.) Perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tukeminen (19 :n 3 mom.) Asumisen edistäminen (19 :n 4 mom.) Oikeus maksuttomaan perusopetukseen (16 :n 1 mom.) Julkisen vallan taattava jokaiselle mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaistesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä (16 :n 2 mom.) Oikeus työhön ja työllistävään koulutukseen, työvoiman suojelu ja julkisen vallan velvoite edistää työllisyyttä (18 ) 40

41 Lapsen oikeuksien komitean suositus (2005) Suomelle 41. Komitea suosittelee, että Suomi panee tehokkaasti täytäntöön kansallisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa sekä vahvistaa tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille sen varmistamiseksi, että köyhyys vähenee ja lapsia suojellaan taloudellisella ja muulla avulla niiltä kielteisiltä vaikutuksilta, joita taloudellisilla vaikeuksilla on heidän kehitykseensä. 41

42 Lapsiperheiden köyhyyden ehkäisy on julkisen vallan oikeudellinen ja eettinen velvollisuus Lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia turvaavien elinolosuhteiden luominen on jokaisen yhteiskunnan erityisenä velvollisuutena. Lasten kokema köyhyys tulee kalliiksi inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnan tasolla. Lapsiperheiden köyhyys lisää inhimillistä ja sosiaalista kestävyysvajetta yhteiskunnassa (vrt. keskustelu julkisen talouden kestävyysvajeesta). Lapsiköyhyyden ehkäisemiseen on vahva perus- ja ihmisoikeusperusteinen velvoite. Lapsiperheiden köyhyyttä tulee ehkäistä sosiaaliturvan ja verotuksen uudistuksissa. 42