Esa Iivonen Lapsiperheköyhyys ajankohtaiskatsaus Lapsiperheiden köyhyys

Transkriptio

1 Esa Iivonen Lapsiperheköyhyys ajankohtaiskatsaus Lapsiperheiden köyhyys

2 Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään lapsuuteen. Köyhyys on lasten hyvinvoinnin ja kehityksen riskitekijä. Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat merkittävällä tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lapsiperheiden köyhyys ja sen ehkäiseminen on otettava vakavasti. 2

3 Köyhyys on lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle haitallista (1) Köyhyys kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä tavanomaiseen elämään. vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti terveyteen. 3

4 Köyhyys on lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle haitallista (2) Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta perheen taloustilanteesta. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä vanhempien jaksamiselle. Pitkäaikainen köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. 4

5 Lasten hyvinvointi eriytyy THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa seurattiin vuonna 1987 syntyneen ikäluokan hyvinvointia sikiökaudelta 25 vuoden ikään. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy heidän vanhempiensa tilanteen mukaan. Perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä muun muassa hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna. Ristikari Tiina, Törmäkangas Liisa, Lappi Aino, Haapakorva Pasi, Kiilakoski Tomi, Merikukka Marko, Hautakoski Ari, Pekkarinen Elina ja Gissler Mika. Suomi nuorten kasvuympäristönä 5 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Raportti 9/2016. THL ja Nuorisotutkimusverkosto

6 Perheen vähävaraisuus heikentää mahdollisuuksia harrastaa Pelastakaa Lapset toteutti vuonna 2015 kyselyn lasten kokemasta köyhyydestä ja sen vaikutuksista lasten arkeen. Kyselyn vastaajat (464) olivat 7-17-vuotiaita. Kyselyyn vastanneista 11 % koki perheensä olevan köyhä tai erittäin köyhä. Vähävaraisten perheiden lapsista 80 % koki mahdollisuutensa harrastaa rajoittuneeksi. 70 % on joutunut jäämään pois harrastuksista perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015-raportti lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta, Pelastakaa Lapset

7 Köyhyys rajoittaa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Vähävaraisten perheiden lapsista Yli puolet ei ollut voinut köyhyyden vuoksi osallistua juhliin (esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin). Melkein 40 % oli jäänyt pois luokkaretkiltä rahatilanteen vuoksi. Yli puolet oli joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi. Erityisesti köyhissä perheissä lapset kokivat saavansa liian vähän huomiota ja aikaa aikuisilta. Köyhillä lapsilla oli muita lapsia enemmän kokemuksia siitä, ettei heitä kuulla ja että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa koulussa, harrastuksissa ja lähiympäristössään. Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015-raportti lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta, Pelastakaa Lapset

8 Lapset kantavat huolta perheen taloudesta MLL toteutti yhteistyössä Kotivinkki-lehden kanssa vuonna 2010 kyselyn lapsille ja nuorille heidän kokemuksistaan perheen toimeentulovaikeuksista. Kyselyn vastaajat (1162) olivat vuotiaita. Lapset ja nuoret kokevat olevansa enemmän huolissaan rahojen riittävyydestä kuin heidän vanhempansa. Taloudellisesti tiukka tilanne kiristää perheen keskinäisiä välejä ja vaikuttaa mielialaan. Lapset ja nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta, huolta ja syyllisyyttä. Lapset ja nuoret eivät kehtaa pyytää vanhemmilta edes sellaisia asioita, joita tarvitsevat, ja kokevat syyllisyyttä myös siitä, että vanhemmat eivät voi hankkia itselleen mitään. Nuorten kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 Taloudellisen eriarvioisuus näkyy lasten arjessa Kelan julkaisemassa Mia Hakovirran ja Minna Rantalaihon tutkimuksessa analysoitiin, miten taloudellinen eriarvoisuus näkyy 5.- ja 8.-luokkalaisten lasten arjessa. Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa erityisesti erilaisina kulutusmahdollisuuksien eroina. Lapset tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta selkeimmin ulkoisten tunnusmerkkien, kuten pukeutumisen, perusteella. Tavaroiden määrä ja niiden merkit, ikä ja mallit huomataan lasten vertaissuhteissa. Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela

10 Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen liittyy sosiaalisia odotuksia Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen sisältyy tiettyjä odotuksia. Taloudellinen eriarvoisuus voi johtaa syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen. Kiusaamisen kohteeksi voi lasten kuvausten perusteella joutua niin rikas kuin köyhä lapsi, mutta lasten kokemusmaailmassa kiusatuksi joutuminen koskee nimenomaan niitä lapsia, joiden taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat. Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela

11 Köyhän lapsen sosiaalinen liikkumatila on kapea Lasten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävällä tavalla se, minkälaisena muut samanikäiset lapset hänet näkevät. Paremmassa taloudellisessa asemassa olevan perheen lapsella on enemmän vaihtoehtoja ja hänen on helpompi saada kaveriseuraa, koska hän on materiaalisten resurssiensa takia kiinnostava ja hän voi säädellä muiden suhtautumista itseensä. Heikoista taloudellisista oloista tulevan lapsen mahdollisuudet muuttaa muiden hänestä muodostamaa kuvaa ovat vähäisemmät. Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela

12 Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (1) Lapsiperheköyhyys liittyy aiempaa useammin työssäkäyvien vanhempien pienituloisuuteen. Lapsiperheköyhyyden taustalla on yhä useammin sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, osa-aikatyö ja matalapalkkaisuus. Vanhempien työttömyys ja erityisesti pitkäaikainen työttömyys sekä työkyvyttömyys Yksinhuoltajuus lisää merkittävästi köyhyysriskiä. Tilastokeskus, Tulonjakotilastot 12

13 Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (2) Köyhät lapsiperheet ovat useammin pikkulapsiperheitä. Köyhissä lapsiperheissä on kolme tai sitä enemmän lapsia selvästi useammin kuin keskituloisissa lapsiperheissä. Tulonsiirtojen osuus köyhien lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna. Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on siten koskenut köyhiä lapsiperheitä erityisen ankarasti. Esimerkiksi lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on täällä hetkellä noin 30 prosenttia alempi kuin vuonna Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Hannele Sauli: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Johanna Lammi-Taskula ja Sakari Karvonen (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014, THL

14 Y-sukupolven aiempia sukupolvia heikompi asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa Pienten lasten vanhemmat ja perheen perustamisikään tulevat kuuluvat suurelta osin ns. Y-sukupolveen, jolla tarkoitetaan syntyneitä. Huono talouskehitys on merkittävästi heikentänyt Y-sukupolven asemaa. Nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut ja pienituloisuusaste kasvanut. Myös talouden sopeutustoimet osuvat erityisesti nuorten kotitalouksiin, esim. koulutuksen, opintorahan ja päivähoidon leikkaukset. Nuorten aikuisten aseman heikentyminen näkyy myös syntyvyyden huomattavana alenemisena. 14

15 Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski Pienituloisissa kotitalouksissa oli lasta vuonna 2015, mikä oli 9,4 % kaikista lapsista. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (20,7 %) on selvästi korkeampi kuin kahden huoltajan perheillä (6,5 %) verrattuna. Kolme- tai useampilapsisten perheiden lapset kuuluivat kaksi kertaa useammin pienituloiseen talouteen kun kaksilapsisten perheiden lapset (7 %). Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat 0-2-vuotiaista. Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

16 Pienituloisuusaste, prosenttia Yksinhuoltajaperheissä on selvästi korkeampi pienituloisuusaste Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2015, Pienituloisuus 16

17 Suhteellinen köyhyysaste, prosenttia Vuosien osalta luvut ovat ennusteita 25 Kaikki kotitaloudet Yksinhuoltajaperheet Lapsiperheet, joissa 2 huoltajaa Moisio Pasi, Mukkila Susanna, Ilmakunnas Ilari, Mäkinen Lauri, Saikkonen Paula: Perusturvan riittävyys ja köyhyys. Tutkimuksesta tiiviisti 23/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 17

18 Köyhyysaste minimibudjettiköyhyyden mittarilla, prosenttia Vuosien osalta luvut ovat ennusteita Kaikki kotitaloudet Yksinhuoltajaperheet Lapsiperheet, joissa 2 huoltajaa Moisio Pasi, Mukkila Susanna, Ilmakunnas Ilari, Mäkinen Lauri, Saikkonen Paula: Perusturvan riittävyys ja köyhyys. Tutkimuksesta tiiviisti 23/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 18

19 Lapsiperheiden köyhyys on myös perus- ja ihmisoikeuskysymys Lapsella oikeus kehittymiseen ja oikeus riittävään elintasoon Perheillä ja vanhemmilla oikeus tukeen lasten kasvatuksessa Oikeus sisältää myös taloudellisen tuen Lapsen ja perheen oikeus sosiaaliturvaan Koulutukseen ja vapaa-ajan palveluihin liittyvät oikeudet Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät oikeudet Syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuusperiaate edellyttävät eriarvoisuuden aktiivista torjuntaa Lapsella oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi Lapsen edun ensisijaisuus (= lapsen oikeuksien kokonaisvaltainen toteutuminen) 19

20 Eriarvoisuutta torjuttava Köyhyys on keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä lasten elämässä. Perus- ja ihmisoikeudet edellyttävät toimia lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. YK:n lapsen oikeuksien komitea: Syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän. Se edellyttää julkiselta vallalta myös toimenpiteitä sen takaamiseksi, että kaikilla lapsilla on mahdollisuudet nauttia oikeuksistaan. Tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä niiden tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. 20

21 Lapsen oikeuksien komitea: Suomen on taattava kaikille lapsille riittävä elintaso Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011): 21

22 Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea: Perusturvan vähimmäistaso on Suomessa riittämätön Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on vuonna 2015 todennut, että Suomen sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan (vanhempainpäivärahat), kuntoutusrahan, takuueläkkeen ja työttömyysturvan peruspäivärahan minimäärät eivät vastaa tasoltaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan 12 artiklan edellyttämää tasoa. Komitea katsoi myös, että työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa eivät ole riittäviä (Euroopan sosiaalisen peruskirjan 13 artikla). 22

23 Investoidaan lapsiin EU:n komission suositus jäsenmaille (1) EU:n komissio antoi vuonna 2013 suosituksen Investoidaan lapsiin ja murretaan huono-osaisuuden kierre lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ihmisarvon kunnioittaminen ja lasten oikeuksien suojelu Lasten köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ehkäiseminen Ennaltaehkäisy olennainen tekijä Kasvuolosuhteiden epäkohtien torjuminen varhaisvuosina, varhaiskasvatuksen suuri merkitys 23

24 Investoidaan lapsiin EU:n komission suositus jäsenmaille (2) Universaalit toimet avainasemassa Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän torjuminen Talouskriisillä on ollut vakavat vaikutukset lapsiin ja perheisiin. Talouden vakautustoimet ovat heikentäneet hyvinvointinäkökulmaa. Turvataan riittävien resurssien saanti Tuetaan vanhempien osallistumista työmarkkinoille ja turvataan perheiden kohtuullinen elintaso eri etuuksien yhdistelmällä. 24

25 Investoidaan lapsiin EU:n komission suositus jäsenmaille (3) Varmistetaan laadukkaat palvelut ja hyvä kasvuympäristö Varhaiskasvatus ja koulutuksen yhdenvertaisuus, terveydenhuolto, lapsiystävällinen asuin- ja elinympäristö ja perheiden tuen vahvistaminen Edistetään lasten oikeutta osallistua ja vaikuttaa Lasten osallistumisen tukeminen harrastus-, liikunta ja kulttuuritoimintaan sekä lasten vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin 25

26 Lapsiperheköyhyyden vähentäminen ja seurausten lieventäminen (1) Lasten ja nuorten kasvuympäristöihin investoiminen, varhaiskasvatus, koulutus, opiskeluhuolto ja vapaa-ajan toiminnot, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ja nuorisotyö Koulutuksen läpäisyn parantaminen, koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen, tavoitteena vähintään toisen asteen koulutus kaikille Työn ja perheen joustava yhteensovittaminen: laadukkaat ja saavutettavat varhaiskasvatuspalvelut, koululaisten iltapäivätoiminta, joustavat perhevapaat, perheystävälliset työpaikat Perhe-etuuksien, kuten vanhempainpäivärahojen ja lapsilisien tason kehityksen turvaaminen 26

27 Lapsiperheköyhyyden vähentäminen ja seurausten lieventäminen (2) Toimiva kokonaisuus koulutus-, työllisyys- ja sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sosiaaliturvasta. Palvelukartoitus pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaville lapsiperheille. Asiakaslähtöisen ja omia voimavaroja vahvistavan työoteteen vahvistaminen palveluissa. Nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen, erityisesti psykoterapiapalvelut Varhaiskasvatuksen, sote- ja vapaa-ajan palvelujen asiakasmaksujen kohtuullinen taso sekä maksualennukset ja - vapautukset Lapsiperheiden asumiskustannusten alentaminen asuntotuotantoa lisäämällä kasvukeskuksissa 27

28 MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.