MITÄ TEHDÄ LASTEN KÖYHYYDELLE?
|
|
- Lotta Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITÄ TEHDÄ LASTEN KÖYHYYDELLE? Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitto TERVE-SOS 2009: Terve ja turvallinen elämä Ilkeät ongelmat,
2 Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lähde: Tilastokeskus Lapsia (0-17-vuotiaat) hieman alle , lapsia 20,5 % koko väestöstä Lapsiperheitä Lapsiperheistä Perheitä, joissa lapsi/lapset puolisoiden yhteisiä 71 % Yksinhuoltajaperheitä 20 % Uusperheitä 9 % (uusperhe = perhe, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi) 2
3 Köyhyyttä voidaan arvioida usealla eri tavoin Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö, jota voidaan ja jota tulee mitata usealla eri tavalla: Hyvinvointi- ja terveysindikaattorit Pienituloisuusaste ( köyhyysaste ) Ihmisten subjektiivinen kokemus toimeentulosta ja köyhyydestä Eri etuuksien ja palveluiden tarve ja käyttö, esim. toimeentulotuki, järjestöjen ja seurakuntien ruokapankit
4 Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Pasi Moisiota (2006 & 2008) mukaillen Köyhyys on usein jaettu absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen. Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan biologisten perustarpeiden tyydyttämisen kannalta riittämättömiä voimavaroja. Suhteellisella köyhyydellä ymmärretään kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi. Suhteellinen köyhyys voidaan ymmärtää mahdollisuuksien puutteena osallistua tavanomaisen elämäntavan sosiaalisiin prosesseihin ja valintoihin.
5 Köyhyys on lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallista Julkisessa keskustelussa suhteellisen köyhyyden merkitystä usein vähätellään: Eihän meillä kukaan kuole nälkään. Kuitenkin myös suhteellinen köyhyys on lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallista. Ihmisen tarpeet ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan. Hyvinvointiyhteiskunnissa on perusteltua tarkastella köyhyyttä suhteellisena köyhyytenä. Vrt. keskustelu yritysten kilpailukyvystä: Kukaan ei meillä vakavissaan esitä, että Suomessa yritysten kilpailukyky on paljon parempi kuin kehitysmaissa, joten meillä ei tarvitse ryhtyä toimiin kilpailukyvyn turvaamiseksi.
6 Köyhyys on lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallista Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen osallisuuden kokemuksiin. Lapsen jääminen vallitsevien harrastus- ja kulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen.
7 Köyhyys on lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallista Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. Lapsiperheköyhyys on merkittävä uhka vanhempien jaksamiselle ja vanhemmuuden voimavaroille vanhempien väsymys, uupuminen ja masennus. Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila, vaan perheen olosuhteet, kuten taloudellisten voimavarojen niukkuus, vaikuttavat vanhempien toimintaan ja jaksamiseen vanhempina.
8 Pienituloisuus- eli köyhyysraja EU:n tilastolaitoksen Eurostatin määritelmä Köyhyysuhan alaiseksi määritellään henkilö, joka kuuluu kotitalouteen, jonka tulot ovat pienemmät kuin 60 % kotitalouksien kulutusyksikköä kohden lasketusta mediaanitulosta. Pienituloisuuden raja (köyhyysraja) Suomessa, käytettävissä oleva tulo euroa/kulutusyksikkö vuonna 2007: Määrittelyyn kuinka monta kulutusyksikköä kotitaloudessa on käytetään OECD:n muunnettua kulutusyksikkömääritelmää, jonka mukaan kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, 14 vuotta täyttäneet henkilöt (kotitalouden muut aikuiset ja vuotiaat lapset) saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3. 8
9 Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2007, käytettävissä oleva tulo vuodessa, euroa Lähde: Tilastokeskus Yhden aikuisen kotitalous Kahden aikuisen kotitalous Yksi aikuinen ja yksi alle 14 v. lapsi Yksi aikuinen ja kaksi alle 14 v. lasta Yksi aikuinen ja kolme alle 14 v. lasta Kaksi aikuista ja yksi alle 14 v. lapsi Kaksi aikuista ja kaksi alle 14 v. lasta Kaksi aikuista ja kolme alle 14 v. lasta Kaksi aikuista ja neljä alle 14 v. lasta Kaksi aikuista ja yksi v. lapsi Kaksi aikuista ja kaksi lasta Kaksi aikuista ja yksi alle 14 v. lapsi ja yksi v. lapsi
10 Lapsiköyhyysaste on kasvanut voimakkaasti Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2007, ennakkotiedot Lapsiperheköyhyysasteen (pienituloisuusaste, kotitalouden tulot alle 60 % kotitalouksien mediaanituloista) kasvu on ollut voimakasta. Lapsiköyhyysaste vuonna 2007 oli 13,9 %, kun se vuonna 1995 oli 4,7 %. Eniten pienituloisuus on kasvanut yksinhuoltajaperheissä ja alle 3-vuotiaiden lasten perheissä. Pienituloisissa kotitalouksissa oli lasta vuonna
11 Lapsiköyhyysaste (pienituloisuusaste), prosenttia Pienituloisuusrajana 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista. Lähde: Tilastokeskus
12 Lapsia pienituloisissa kotitalouksissa Lähde: Tilastokeskus
13 Koko väestön ja lapsiväestön köyhyysaste (pienituloisuusaste) Lähde: Tilastokeskus Lapsiväestö (0-17- vuotiaat) Koko väestö
14 Kahden vanhemman perheiden ja yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste (pienituloisuusaste), prosenttia Lähde: Tilastokeskus Kahden vanhemman lapsiperheet Yksinhuoltajaperheet
15 Toimeentulotukea saaneet yksinhuoltajaperheet ja kahden vanhemman lapsiperheet; prosenttia Lähde: Stakes Yksinhuoltajaperheet Kahden huoltajan lapsiperheet 15
16 Toimeentulo kotitalouksien subjektiivisina arvioina: Menojen kattaminen hankalaa tai erittäin hankalaa, % Lähde: Hyvinvointi ja palvelut kyselyt 2004 ja 2006, Stakes sekä European Community Household panel Yksinhuoltaja Pari- ja lapsia Kaikki kotitaloudet
17 Toimeentulo kotitalouksien subjektiivisina arvioina: Kotitalous tinkinyt vähintään kahdesta (kyselyssä määritellystä) kulutustapahtumasta, % Lähde: Hyvinvointi ja palvelut kyselyt 2004 ja 2006, Stakes sekä European Community Household panel Yksinhuoltaja Avio/avopari ja lapsia Kaikki kotitaloudet
18 Köyhyys subjektiivisena kokemuksena: Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä kirjoituskilpailu (2006) Isola, Anna-Maria Larivaara, Meri Mikkonen, Juha (toim.): Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. (Kustannusosakeyhtiö Avain, 2007) Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun osallistui 850 kirjoittajaa, joilla jokaisella oli oma tarinansa suomalaisesta köyhyydestä. Kirjoituskokoelmaan kootuista tarinoista kuvastuu lukuisia erilaisia kehityskulkuja ja elämänkokemuksia. Monelle köyhyys on muodostunut pysyväksi olotilaksi. Kirjoitukset kertovat arkipäivän pärjäämisestä, tarkoista kuukausibudjeteista ja köyhyyden aiheuttamasta häpeästä. Tarinoista hahmottuu, miten vaativaa on selviytyä arjessa, kun ei ole rahaa ruokaan, vaatteisiin tai perushygieniatarvikkeisiin. Elämäntarinat ja ihmisten arki tulevat esiin aitoina subjektiivisina kokemuksina.
19 Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (1/4) Köyhyys ja häpeä Kirjoittajat kokevat muiden suhtautumiseksi: Jokainen on oman onnensa seppä Köyhä on laiska ja syypää omaan köyhyyteensä Välttely köyhyyden tai työttömyyden takia Sääli: sääli saattaa lisätä eristäytymistä Ahdistavat kysymykset ja kommentit Muiden negatiivinen suhtautuminen saa monet välttelemään muita ihmisiä. Ulkopuoliset antavat neuvoja tilanteen korjaamiseksi Muiden kateus
20 Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (2/4) Häpeä ja nöyryytys - Kirjoittajien kokemuksia: Nöyryyttävät kokemukset aiheuttavat häpeää Häpeä liittyy köyhyyteen itseensä Hävetään sitä, ettei pärjätä omillaan Työttömyys koetaan hävettävänä Avun vastaanottamiseen liittyvä häpeä, mm. kokemukset sosiaalitoimistossa asioimisesta Köyhyydestä kertominen ystäville hankalaa häpeän takia, seurauksena eristäytyminen Lasten kokema häpeä
21 Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (3/4) Ylpeys - Kirjoittajien kokemuksia: Ylpeys liittyy häpeään, mm. asioiminen sosiaalitoimistossa tai vielä enemmän ruokapankissa Ruokapankissa asioiminen vie ylpeyden Myös köyhyys sinällään voi viedä ylpeyden Ylpeys lapsista Ylpeys terveistä elämäntavoista Köyhyys on selviytymistä - Kirjoittajien kokemuksia: Kirjoittajat kuvaavat köyhyyttä nimenomaan selviytymisen näkökulmasta Kirjoittajat luettelevat keinoja, miten köyhyydestä selviydytään Perhe selviytymisen subjektina Ilman lapsia monet luovuttaisivat
22 Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (4/4) Köyhyydessä selviytymiskeinot: Psyykkiset: Keinot lievittää stressiä ja pärjätä tilanteessa Sosiaaliset suhteet Usko ja toivo Konkreettinen tekeminen Tunteiden säätely Taloudelliset: Tavat, joilla yksilö yrittää helpottaa konkreettista köyhyydestä selviytymistä Aktiivinen itse tekeminen Ulkopuolinen apu Säästäminen
23 Lapsiperheiden köyhyyteen monia syitä Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kattamiseen on ohentunut ja vastuu on siirtynyt aiempaa suuremmalta osin perheille itselleen. Vanhemman/vanhempien työttömyys Vanhemman/vanhempien osa-aika- ja pätkätyöllisyys ja näistä johtuva pienituloisuus sekä myös kokopäivätyössä pienipalkkaisuus 23
24 Lapsiperheiden köyhyyteen monia syitä Lapsiperheiden korkea verorasitus veronmaksukykyyn nähden; erityisesti yhden tulonsaajan perheiden korkea verorasitus perheen veronmaksukykyyn nähden Perhepoliittiset verovähennykset poistettiin vuonna 1994, mikä kiristi muun muassa yksinhuoltajien verotusta. Lapsilisiin ja kotihoidon tukeen tehtiin tuntuvia leikkauksia 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisät ja kotihoidon tuki rapautuvat inflaation seurauksena, koska etuuksia ei ole sidottu indeksiin. Vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso Toimeentulotuen tason jälkeenjääneisyys
25 Lapsiperheiden köyhyyteen monia syitä Yksinhuoltajaperheillä avio/avoerosta johtuva tulotason lasku Yksinhuoltajien muita vanhempia heikompi työllisyys Opiskelijalapsiperheillä opintorahan matala taso Maahanmuuttajataustaisten perheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste Pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva vanhemman rajoittunut kyky osallistua työmarkkinoille ja siitä johtuva pienituloisuus tai lapsen/vanhemman pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset
26 Miten ehkäistä lapsiperheiden köyhyyttä? Toimet lasten vanhempien työttömyyden vähentämiseksi Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien korottaminen, jälkeenjääneisyyden korjaaminen ja sitominen indeksiin: mm. lapsilisien, vähimmäisvanhempainpäivärahojen korottaminen, kotihoidontuen korottaminen ja osittaisen hoitorahan korottaminen Lapsilisän maksamisen ulottaminen 17-vuotiaisiin Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa Toimeentulotuen korottaminen lapsiperheille 26
27 Miten ehkäistä lapsiperheiden köyhyyttä? Todellisen veronmaksukyvyn huomioon ottaminen yksinhuoltajaperheiden ja muiden yhden tulonsaajan lapsiperheiden verotuksessa Verotukseen perhepoliittiset verovähennykset, esimerkiksi kunnallisveron perusvähennyksen korottaminen yksinhuoltajaperheiden ja muiden yhden tulonsaajan lapsiperheissä sekä monilapsisissa perheissä Lapsiperheiden peruspalveluista huolehtiminen Lapsiperheiden palveluiden asiakasmaksujen tason pitäminen kohtuullisena Mm. päivähoitomaksut, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut, lasten harrastusten maksut sekä sairauksien hoidosta aiheutuvat maksut
28 Miten ehkäistä lapsiperheiden köyhyyttä? Lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuuden parantaminen Huoltajakorotuksen palauttaminen opiskelijoiden opintotukeen Osittaisen hoitorahan korottaminen ja oikeuden laajentaminen Maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotouttamiseen, koulutukseen ja työllistymiseen panostaminen Maahanmuuttajataustaisten lasten kotouttamiseen ja koulutukseen panostaminen 28
29 Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-FIN:n raportti Lapsiperheiden köyhyyden poistaminen on mahdollista (2007) Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on yhteistyöfoorumi köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. EAPN-Fin julkaisi keväällä 2007 raportin Lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen on mahdollista Toimenpide-ehdotuksia Raportti löytyy EAPN-Fin:n www-sivuilta: 29
30 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet edellyttävät lapsiköyhyyteen puuttumista Perustuslaissa turvatut perusoikeudet ja ihmisoikeussopimuksissa turvatut ihmisoikeudet luovat oikeudellisesti velvoittavan perustan lainsäätäjälle ja julkisen vallan toimille. Perusoikeuksista säädetään Suomen perustuslaissa (perustuslain 2 luku). Ihmisoikeuksista määrätään kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa (YK, ILO, Euroopan neuvosto). Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet eli TSS-oikeudet edellyttävät julkiselta vallalta toimenpiteitä lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
31 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet edellyttävät lapsiköyhyyteen puuttumista Perustuslaki sisältää useita perusoikeussäännöksiä ja ihmisoikeussopimukset sisältävät useita ihmisoikeusmääräyksiä, joilla turvataan lapsen oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan ja jotka edellyttävät toimia lapsiköyhyyden ehkäisemiseksi. Lapsiköyhyyden torjumiseen on vahva perus- ja ihmisoikeusperusteinen velvoite. Käytännön toimet lapsiköyhyyden torjumiseksi ovat kuitenkin olleet riittämättömiä.
32 Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien oikeusvaikutukset (Kaarlo Tuori Heikki Karapuuta mukaillen) 1. Subjektiivisen oikeuden perustava vaikutus TSS-normi perustaa välittömästi yksilölle julkiseen valtaan kohdistuvan subjektiivisen oikeuden etuuteen/palveluun. 2. Kompetenssivaikutus TSS-normi antaa lainsäätäjälle sellaisen toimivallan lainsäädäntöratkaisuihin, jotta lainsäätäjällä ei muutoin olisi esimerkiksi jonkin toisen perus- tai ihmisoikeusnormin vuoksi. 3. Toimeksiantovaikutus TSS-normi asettaa lainsäätäjälle tai julkishallinnolle velvoitteen ryhtyä toimiin TSSoikeuden toteuttamiseksi. 32
33 Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien oikeusvaikutukset (Kaarlo Tuori Heikki Karapuuta mukaillen) 4. Heikennyskieltovaikutus TSS-normi kieltää heikentämästä oikeuden toteuttamisessa jo saavutettua tasoa. 5. Syrjäyttävän vaikutus Tuomioistuimen tai muun viranomaisen on jätettävä soveltamatta säännös, joka on ristiriidassa TSS-normin kanssa. 6. Tulkintavaikutus TSS-normi vaikuttaa muun lainsäädännön tulkintaan. 7. Ohjelmallinen vaikutus TSS-normi asettaa lainsäätäjälle/julkishallinnolle poliittisen tai moraalisen velvoitteen pyrkiä oikeuden toteuttamiseen tai olla heikentämättä jo saavutettua oikeuden toteutumistasoa. 33
34 Suomen perustuslaki Oikeudenmukaisuuden edistäminen ja yhdenvertaisuus Valtiojärjestyksen perusteet Valtiosääntö (1 ): Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuus (6 ) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (6 :n 1 mom.) Syrjinnän kielto (6 :n 2 mom.) Lasten tasa-arvoinen kohtelu yksilöinä ja oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin (6 :n 3 mom.) Sukupuolten tasa-arvon edistäminen (6 :n 4 mom.) 34
35 Suomen perustuslaki Oikeus sosiaaliturvaan (19 ) Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (19 :n 1 momentti) Perustoimeentulon turva (19 :n 2 mom.) työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, lapsen syntymä ja huoltajan menetys Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen (19 :n 3 momentti) Väestön terveyden edistäminen (19 :n 3 mom.) Perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tukeminen (19 :n 3 mom.) Asumisen edistäminen (19 :n 4 mom.) 35
36 Suomen perustuslaki Sivistykselliset oikeudet ja oikeus työhön Oikeus maksuttomaan perusopetukseen (16 :n 1 mom.) Julkisen vallan taattava jokaiselle mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaistesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä (16 :n 2 mon.) Oikeus työhön ja työllistävään koulutukseen, työvoiman suojelu ja julkisen vallan velvoite edistää työllisyyttä (18 ) 36
37 Lapsen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten ihmisoikeuksien kehittyminen Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset (1919) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja (1961) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1966) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1966) YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) Euroopan neuvoston uudistettu sosiaalinen peruskirja (1996) 37
38 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Lapsen oikeuksien yleissopimus sitoo oikeudellisesti sopimukseen liittyneitä valtioita. Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään yleissopimuksessa määriteltyjä lapsen oikeuksia. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. (4 artikla) Lapsen oikeuksien yleissopimus: MLL:n sivut: Finlex: 38
39 Lapsen oikeuksien yleissopimus on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien Lapsen oikeuksien yleissopimus on tullut Suomessa voimaan vuonna 1991 ja se on osa Suomen oikeusjärjestystä. Lapsen oikeuksien yleissopimus ei vaikuta kansallisen lainsäädännön tai muiden ihmisoikeussopimusten määräyksiin, jotka edistävät yleissopimusta paremmin lapsen oikeuksien toteutumista. (41 artikla) Lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano on nähtävä jatkuvana ja eteenpäin menevänä prosessina (dynaamisuus ja progressiivisuus). Sopimusmääräysten tulkinta kehittyy yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Suomen perustuslain 22 :ssä on asetettu julkiselle vallalle perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite. 39
40 Lapsen oikeuksien yleissopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea Yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava komitealle viiden vuoden välein niistä toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja oikeuksia on pantu täytäntöön. Suomi on antanut määräaikaisraporttinsa komitealle lapsen oikeuksien vuosina 1994, 1998, 2003 ja Käsiteltyään sopimusvaltion määräaikaisraportin YK:n lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Komitea on antanut viimeisimmät Suomea koskevat päätelmänsä ja suosituksensa vuonna
41 Lapsen oikeuksien komitean ryhmittely lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatuista oikeuksista Lapsen määritelmä: Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Yleissopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Erityiset turvaamistoimenpiteet Poikkeusoloissa elävät lapset Lapset rikosrangaistusjärjestelmässä Hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ja toipumisensa edistäminen Vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvat lapset 41
42 Lapsen oikeuksien yleissopimuksen neljä yleistä periaatetta Syrjinnän kielto: Yleissopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia. (2 artikla) Lapsen edun periaate: Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten, sosiaalihuollon toimijoiden ja lainsäätäjän on otettava kaikissa lapsia koskevissa toimissa huomioon ensisijaisesti lapsen etu. (3 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate: Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä ja lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. (12 artikla) 42
43 Terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa koskevat oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa Vammaisen lapsen erityiset oikeudet (23 artikla) Lapsen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista sekä toimet lasten terveyspalveluiden turvaamiseksi (24 artikla) Lapsen oikeus nauttia sosiaaliturvasta (26 artikla) Työssäkäyvien vanhempien oikeus hyödyntää lastenhoitopalveluita (18 artiklan 3 kappale) Lapsen oikeus riittävään elintasoon ja vanhempien ensisijainen vastuu turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet sekä sopimusvaltion velvollisuus tukea vanhempia (27 artikla) 43
44 Koulutusta, vapaa-aikaa ja kulttuuritoimintaa koskevat oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa Lapsen oikeus saada opetusta ja koulutusta koskevat oikeudet (28 artikla) Lapsen koulutuksen päämäärät (29 artikla) Lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, leikkimiseen, virkistystoimintaan sekä oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin (31 artikla) 44
45 YK:n yleissopimus taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista Työhön liittyvät oikeudet (6-8 artikla) Oikeus sosiaaliturvaan (9 artikla) Perheen, äitien sekä lasten ja nuorten erityinen suojelu (10 artikla) Oikeus saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, sisältäen oikeuden riittävään ravintoon, vaatetukseen ja sopivaan asuntoon sekä oikeuden elinolojen jatkuvaan parantamiseen (11 artikla) Oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta terveydestä (12 artikla) Oikeus koulutukseen (13-14 artikla) Oikeus osallistua kulttuurielämään (15 artikla)
46 Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (1/2) Työhön, työoloihin, työehtoihin, ammatilliseen koulutukseen ja muut työelämään liittyvät oikeudet (artiklat 1-10, ja 24-29) Oikeus terveyden suojeluun (11 artikla) Oikeus sosiaaliturvaan (12 artikla) Oikeus sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun (13 artikla) Oikeus sosiaalipalveluihin (14 artikla) Vammaisten henkilöiden erityiset oikeudet (15 artikla)
47 Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (2/2) Perheen oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun (16 artikla) Lasten ja nuorten oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun (17 artikla) Oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan (30 artikla) Oikeus asuntoon (31 artikla)
48 Lapsiperheiden köyhyyden ehkäisy on julkisen vallan oikeudellinen ja eettinen velvollisuus Lapsen kokema köyhyys on merkittävä riskitekijä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Lapsiperheiden köyhyyteen puuttuminen on julkisen vallan oikeudellinen ja eettinen velvollisuus. Toimettomuus lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemiseksi rikkoo sekä perustuslain perusoikeussäännöksiä että Suomea velvoittavia ihmisoikeusmääräyksiä. 48
49 YK:n lapsen oikeuksien komitean suositus Suomelle (2005) YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomea koskevissa päätelmissään ja suosituksissaan (2005) esittänyt huolensa köyhyydessä elävien lapsiperheiden määrän kasvusta ja siitä, etteivät taloudellisen apu ja taloudelliset tuet ole seuranneet talouskasvua. Komitea suosittelee, että Suomi panee tehokkaasti täytäntöön kansallisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa sekä vahvistaa tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille sen varmistamiseksi, että köyhyys vähenee ja lapsia suojellaan taloudellisella ja muulla avulla niiltä kielteisiltä vaikutuksista, joita taloudellisissa vaikeuksilla on heidän kehitykseensä.
50 Lapsiperheiden köyhyyden ehkäisy on julkisen vallan oikeudellinen ja eettinen velvollisuus Lapsen kasvua ja kehitystä turvaavien elinolosuhteiden edistäminen on jokaisen yhteisön erityisenä velvollisuutena. Lasten köyhyys tulee kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti koko yhteiskunnan tasolla. Meneillään olevat sosiaaliturvan ja verotuksen kokonaisuudistukset tarjoaisivat hyvät mahdollisuudet toimiin, joilla voitaisiin vaikuttavasti ehkäistä lapsiperheiden köyhyyttä.
LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS
LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitto esa.iivonen@mll.fi, p. 075 324 5581 Kirkon valtakunnalliset köyhyyspäivät 17.-18.3.2010 Mikkeli 1 Lapset (0-17-v.) maakunnittain 31.12.2008
LisätiedotLAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI
LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI Esa Iivonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuuleeko kukaan vai huudanko kovempaa? Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari
Lisätiedot27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen
27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia 1 088 456 Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %.
LisätiedotLAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA
LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA 1 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009 Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. 2 Lapsen ihmisoikeuksien
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa
Esa Iivonen Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa
Lisätiedot17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen
17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien
LisätiedotLapin perheneuvolaverkoston työkokous 25.11.2011 Esa Iivonen
Lapsiperheköyhyys lasten ja perheiden palvelujen haasteena Lapin perheneuvolaverkoston työkokous 25.11.2011 Esa Iivonen Aluksi: Lapsen näkökulman valtavirtaistaminen Lapsinäkökulman valtavirtaistaminen
LisätiedotEsa Iivonen 15.2.2013. Lapsiperheköyhyys Suomessa
Esa Iivonen 15.2.2013 Lapsiperheköyhyys Suomessa Köyhyys - taloudellista ulkopuolisuutta Köyhyys on taloudellisten voimavarojen puutetta. Köyhyys aiheuttaa taloudellista ulkopuolisuutta yhteisöstä ja yhteiskunnasta.
LisätiedotLapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys
Esa Iivonen Twitter @EsaIivonen Miten kannatella lapset laman yli? Seminaari eduskunnassa lapsiperheköyhyydestä 8.3.2016 Lapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys Lapsiperheköyhyys perusoikeusja ihmisoikeusnäkökulmasta
LisätiedotPääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Esa Iivonen
Lapsiperheköyhyys Nyky-Suomessa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Esa Iivonen Köyhyyden esiintyvyyden arviointi Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö. Köyhyyden esiintyvyyttä
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotEsa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotLapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta
Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotLapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä
Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Esa Iivonen ja Kirsi Pollari Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 16.11.2018 Lapsen
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotEsa Iivonen Lapsella on oikeus saada opetusta! Suomen Vanhempainliiton seminaari Lapsen oikeus opetukseen
Esa Iivonen Lapsella on oikeus saada opetusta! Suomen Vanhempainliiton seminaari 21.8.2017 Lapsen oikeus opetukseen Koulun sisäilmaongelmiin liittyviä säädöksiä Perustuslaki Lapsen oikeuksien sopimus Perusopetuslaki,
LisätiedotKöyhyyden monet kasvot
Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto Hallituksen esitys (HE 149/2016) kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien leikkaamisesta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 25.10.2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys (HE 149/2016) kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien leikkaamisesta Hallituksen esityksessä
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotKöyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotYHDESSÄ! LASTEN JA NUORTEN OIKEUS JA ETU EDELLÄ
YHDESSÄ! LASTEN JA NUORTEN OIKEUS JA ETU EDELLÄ Pohjois-Savon LAPE-startti YHDESSÄ! Keskiviikkona 17.5.2017 Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi Lapsen oikeuksien sopimus
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen
Esa Iivonen 21.3.2014 esa.iivonen(at)mll.fi Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan Köyhyys
LisätiedotKöyhyys satuttaa lasta
Lapsen oikeuksien viestintäverkosto Lapsiperheköyhyyden vähentämistä koskevan vetoomuksen luovuttaminen eduskunnan Lapsen puolesta ryhmälle 10.3.2016 - Tausta-aineisto Esa Iivonen Köyhyys satuttaa lasta
LisätiedotEsa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin
Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari 12.9.2014 Lapsella on oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsille tärkeät ihmisoikeudet. Sopimus hyväksyttiin
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotYHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA
YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotLiisa Partio Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja
Liisa Partio 28.3.2019 Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja Pienituloisuus Suomessa Pienituloisia oli vuonna 2017 yhteensä 654 000 eli 12,1 % väestöstä (2016: 11,5 %) Määrä
LisätiedotJokainen alle 18-vuotias on lapsi.
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia
LisätiedotLapsi perheen ja hallinnon välissä
Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
LisätiedotSOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014
SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 I Luento: Kansallinen sosiaaliturvajärjestelmä & sosiaaliset ihmisoikeudet & EU-sosiaalioikeus Perustuslain 19 Oikeus sosiaaliturvaan
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen ja sen ehkäisemiseen
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Ajankohtaiskatsaus eduskunnan sivistysvaliokunnalle 7.3.2018 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen ja sen ehkäisemiseen Köyhyys rajoittaa osallistumista Köyhyys
LisätiedotLapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma
Esa Iivonen Lapsi erotilanteessa toteutuuko lapsen etu? Lapsiasiavaltuutetun seminaari 16.12.2014 Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Lapsen oikeuksien sopimuksessa (LOS) turvattujen oikeuksien
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotVäestön näkökulmia vammaispalveluihin
Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
LisätiedotLapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?
Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki
LisätiedotEsa Iivonen Lapsiperheköyhyys ajankohtaiskatsaus Lapsiperheiden köyhyys
Esa Iivonen Lapsiperheköyhyys ajankohtaiskatsaus 10.3.2017 Lapsiperheiden köyhyys Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään lapsuuteen. Köyhyys on lasten hyvinvoinnin
LisätiedotLastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun
LisätiedotPerusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä
Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa
LisätiedotPentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006
Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotIhmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere
Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-
LisätiedotMiten edistää lasten oikeuksien toteutumista?
Esa Iivonen esa.iivonen(at)mll.fi; Twitter @EsaIivonen Yhdessä lapsiperheiden parhaaksi Porvoo 26.2.2015 Miten edistää lasten oikeuksien toteutumista? Lapsen oikeuksien sopimus lasten oikeuksien perustana
LisätiedotPerusoikeuksista sosiaaliturvan uudistuksessa. Pentti Arajärvi TOIMI-hankkeen projektiryhmä
Perusoikeuksista sosiaaliturvan uudistuksessa Pentti Arajärvi TOIMI-hankkeen projektiryhmä 12.9.2018 PERUSTUSLAKI IHMISOIKEUSSOPIMUKSET EU:N PERUSOIKEUSKIRJA o arvot o oikeusvaltio o hyvinvointiyhteiskunta
LisätiedotMiten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa vuonna 2011?
Esa Iivonen Lapset ensin juhlaseminaari 10.2.2011 MLL:n Hämeen piiri 60 vuotta Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa vuonna 2011? Suomessa 1,1 miljoonaa lasta Lapsiaeli 0-17-vuotiaita oli Suomessa
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotTavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
LisätiedotSubjektiivinen oikeus päivähoitoon
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia
Lisätiedotlapsilla on omat oikeudet?
Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien
LisätiedotKuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?
Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotPerusturvan riittävyys ja köyhyys 2017
Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 Susanna Mukkila, Ilari Ilmakunnas, Pasi Moisio, Paula Saikkonen Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö 26.10.2017 1 Mitä tarkoitetaan perusturvalla ja köyhyydellä? Perusturvan
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi
Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Esa Iivonen (MLL) ja Kirsi Pollari (LSKL) Lapsen oikeuksien iltapäivä 8.11.2016 Tuumasta toimeen Sote- ja maakuntauudistuksen oikeudellinen lapsivaikutusten
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja
Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotEsa Iivonen HYVIS-seminaari Vantaa 13.9.2013. Lapsiperheköyhyys tulee ottaa vakavasti
Esa Iivonen HYVIS-seminaari Vantaa 13.9.2013 Lapsiperheköyhyys tulee ottaa vakavasti Köyhyys on taloudellista ulkopuolisuutta Ulkopuolisuuden muotoja* sosiaalinen koulutuksellinen työelämän taloudellinen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle. Leena Luukka
Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle Leena Luukka ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kansainväliset ihmisoikeudet Kansainväliset ihmisoikeudet ja perusoikeudet määrittävät vähimmäistasoa
LisätiedotTietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015
Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tässä koulutuksessa käsitellään Paperittomat -hanke Ketkä ovat paperittomia Suomessa Paperittomien perusoikeudet Mikä on paperittoman oikeudellinen asema
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotSuomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
LisätiedotAsiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA
Kuva: Pixabay Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA Ihmisarvo on itseisarvo ja ihmisoikeuksien perusta Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotAsia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi
LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ
Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen
Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä
LisätiedotLapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL
Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA
21.7.2015 Dnro 1633/4/14 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotHOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki
HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotPaperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet
Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen
LisätiedotSuomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana
Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana EAPN-Fin tilaisuus Eduskunnassa 22.11.2017 Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Bruttokansantuote Suomessa vuosina
LisätiedotLasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen
Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu
LisätiedotEsa Iivonen Lapsella on oikeus leikkiin
Esa Iivonen 10.11.2014 Lapsella on oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus on
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
LisätiedotHallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen
3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista
Lisätiedot