Lapin perheneuvolaverkoston työkokous Esa Iivonen

Transkriptio

1 Lapsiperheköyhyys lasten ja perheiden palvelujen haasteena Lapin perheneuvolaverkoston työkokous Esa Iivonen

2 Aluksi: Lapsen näkökulman valtavirtaistaminen Lapsinäkökulman valtavirtaistaminen kaikkiin toimiin. Tämä tarkoittaa sen tarkastelemista, miten asia koskee lapsia ja miten asia vaikuttaa heihin. Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi päätösten valmistelua. Monia lasten ja lapsen oikeuksien kannalta tärkeitä asioita tarkastellaan tällä hetkellä vain aikuisnäkökulmasta. 2

3 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen yleiset periaatteet Syrjinnän kielto: Yleissopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia (2 artikla). Lapsen edun periaate: Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten, sosiaalihuollon toimijoiden ja lainsäätäjän on otettava kaikissa lapsia koskevissa toimissa huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3 artikla). Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla). Lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate: Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä ja lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12 artikla). 3

4 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Lapsen oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon 26 artikla - Lapsen oikeus sosiaaliturvaan Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus, ja ryhtyvät välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. 27 artikla - Lapsen oikeus riittävään elintasoon Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 4

5 Perusoikeudet ja lapsiperheen toimeentulo Oikeus sosiaaliturvaan (perustuslain 19 ) oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (19 :n 1 mom.) perustoimeentulon turva (19 :n 2 mom.) sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen (19 :n 3 mom.) väestön terveyden edistäminen (19 :n 3 mom.) perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tukeminen (19 :n 3 mom.) asumisen edistäminen (19 :n 4 mom.) Yhdenvertaisuus (perustuslain 6 ), lasten tasa-arvoinen kohtelu yksilöinä (6 :n 3 mom.) Oikeus opetukseen ja sivistykseen (perustuslain 16 ) oikeus maksuttomaan perusopetukseen; oikeus saada muuta opetusta; oikeus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Oikeus työhön, sisältäen mm. työvoiman suojelun ja työllisyyden edistämisen (perustuslain 18 ) 5

6 Köyhyys taloudellisena ulkopuolisuutena Köyhyys on taloudellisten voimavarojen puutetta. Köyhyys aiheuttaa taloudellista ulkopuolisuutta yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Ulkopuolisuuden muodot* 1. sosiaalinen 2. koulutuksellinen 3. työelämän 4. taloudellinen 5. oikeudellinen 6. terveydenhoidollinen *Norjan tilastoviraston määritelmä ulkopuolisuuden muodoista, ks. ulkopuolisuuden määrittelystä TEM:n julkaisu 12/2011: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. 6

7 Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Pasi Moisiota (2006 & 2008) mukaillen Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan biologisten perustarpeiden tyydyttämisen kannalta riittämättömiä voimavaroja. Suhteellisella köyhyydellä ymmärretään kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi. Suhteellinen köyhyys voidaan ymmärtää mahdollisuuksien puutteena osallistua tavanomaisen elämäntavan sosiaalisiin prosesseihin ja valintoihin. 7

8 Köyhyys on sidoksissa aikaan ja paikkaan Julkisessa keskustelussa suhteellisen köyhyyden merkitystä usein vähätellään. Ihmisen tarpeet ovat kuitenkin sidoksissa aikaan ja paikkaan. Nykypäivän lapsi ei elä 1950-luvun Suomessa eikä myöskään alhaisen kustannustason maassa. On syytä huomata, että myös absoluuttinen köyhyys on hyvin pitkälle suhteellista. Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö, joka liittyy ihmisten eriarvoisuuteen. 8

9 Köyhyyden esiintyvyyden arviointi Köyhyyden esiintyvyyttä voidaan mitata usealla tavalla: Tilastolliset indikaattorit, kuten pienituloisuusaste Tulo- ja kulutustiedot, mm. kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kotitalouksien kulutusmenoja ja niiden rakennetta koskevat tiedot Ihmisten subjektiivinen kokemus toimeentulon riittävyydestä Etuuksien ja palveluiden tarve ja käyttö, esim. toimeentulotuki, ruokapankit 9

10 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (1) Lapsiperheköyhyydellä on laaja-alaiset aineelliset, sosiaaliset ja psyykkiset vaikutukset lasten elämään. Yleisen vaurastumisen myötä myös lasten ja nuorten elämässä kulutuksella on yhä suurempi merkitys. Lapsi ei pääse pakoon kulutuskeskeistä kulttuuria. Lapset ja nuoret vertailevat, mitä heillä on/ei ole. Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. 10

11 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2) Lapsen jääminen elinympäristössään vallitsevien kulutustottumusten ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta ja murhetta perheen taloustilanteesta. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. 11

12 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (3) Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia. Lapsiperheköyhyys on riskitekijä vanhempien jaksamiselle ja vanhemmuuden voimavaroille vanhempien väsyminen, uupuminen ja masentuminen. 12

13 Perheen toimeentulovaikeudet huolestuttavat lapsia ja nuoria Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti yhteistyössä Kotivinkki-lehden kanssa kesällä 2010 kyselyn lapsille ja nuorille heidän kokemuksiaan perheen toimeentulovaikeuksista. Kyselyyn vastasi vuotiasta lasta ja nuorta. Lapset ja nuoret kokevat olevansa enemmän huolissaan rahojen riittävyydestä kuin heidän vanhempansa. Lisäksi taloudellisesti tiukka tilanne kiristää nuorten mielestä perheen keskinäisiä välejä ja vaikuttaa mielialaan. Lapset ja nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta ja huolta, mutta myös syyllisyyttä. He eivät kehtaa pyytää vanhemmilta edes sellaisia asioita, joita tarvitsevat, ja kokevat syyllisyyttä myös siitä, että vanhemmat eivät voi hankkia itselleen mitään. 13

14 Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (1) Vanhempien työttömyys Huomattavaa kuitenkin on, että joka toisessa köyhässä lapsiperheessä huoltaja käy töissä, kun sen sijaan lapsettomissa köyhissä kotitalouksissa on vain vähän työssä käyviä. Sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, lyhyiden työsuhteiden ja työttömyyden vuorottelu Matalapalkkaisuus Työttömyyttä ja heikkoa työmarkkina-asemaa selittävät mm. alhainen koulutustaso sekä työelämän ja työn muutokset. Toisaalta noin 15 % köyhien lapsiperheiden huoltajista on korkeakoulututkinto. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin lapsiperheiden toimeentulo , Yhteiskuntapolitiikka 2011:5 14

15 Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (2) Yksinhuoltajuus kolminkertaistaa köyhyysriskin. Köyhissä lapsiperheissä on kolme tai sitä enemmän lapsia selvästi useammin kuin keskituloisissa lapsiperheissä. Köyhät lapsiperheet ovat useammin pikkulapsiperheitä. Köyhissä lapsiperheissä on alle kouluikäisiä lapsia selvästi useammin kuin ei-köyhissä lapsiperheissä. Tulonsiirtojen osuus köyhien lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna. Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on siten koskenut köyhiä lapsiperheitä erityisen ankarasti. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin lapsiperheiden toimeentulo , Yhteiskuntapolitiikka 2011:5 15

16 Asuminen ja lapsiperheiden toimeentulo (1) Tulojen ohella asumisen rahoitus on keskeinen perheen toimeentuloon vaikuttava tekijä. Kahden huoltajan perheistä 82 % asui omistusasunnossa vuonna Yksinhuoltajista 48 % asui omistusasunnoista. Nuorten lapsiperheiden asunnot ovat yleensä velkaisia. Lapsiperheiden velkaisuusaste noussut. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin lapsiperheiden toimeentulo , Yhteiskuntapolitiikka 2011:5 16

17 Asuminen ja lapsiperheiden toimeentulo (2) Lapsiperheissä asuntovelat muodostavat veloista noin 75 %. Lapsiperheiden keskimääräinen asuntovelka ylitti vuonna 2009 vuotuiset käytettävissä olevat tulot noin kolmannekselle, kun vuonna 2002 lapsiperheiden asuntovelka oli vain noin puolet käytettävissä olevista tuloista. Vuokralla asuvien lapsiperheiden vuokrien reaalinen nousu on ollut tulokehitystä nopeampaa koko 2000-luvun. Kahdessa alimmassa tuloviidenneksessä vuokrat nousivat noin 30 %, mutta tulot vain noin 20 %. Muissa tuloviidenneksissä tulot nousivat vuokria nopeammin. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin lapsiperheiden toimeentulo , Yhteiskuntapolitiikka 2011:5 17

18 Lasten köyhyysaste on kasvanut Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 Lasten pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut 2,7-kertaiseksi vuodesta 1990 (4,9 %) vuoteen 2009 (13,2 %). Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lasta vuonna 1990, lasta vuonna 2000 ja lasta vuonna Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste (27 %) on lähes kolminkertainen kaksinhuoltajaperheiden lapsiin verrattuna (10 %). Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä

19 Lapsiväestön ja koko väestön pienituloisuusaste , prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, ennakkotiedot Lapsiväestö Koko väestö

20 Kahden huoltajan perheiden ja yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet

21 Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2009, käytettävissä olevat kokonaistulot euroa vuodessa Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto aikuinen aikuista aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v. ja 1 lapsi v aikuista ja 1 lapsi alle 14 v aikuista ja 2 lasta alle 14 v aikuista ja 2 lasta v aikuista ja 3 lasta alle 14 v aikuista ja 4 lasta alle 14 v aikuista (esim. vanhemmat ja 18 v. täyttänyt lapsi)

22 Kohtuullisen elämän minimin viitebudjetti /kk, Lapsiperhe: vanhemmat ja lapset 4 v. ja 10 v Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus: Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit (2010) Ruoka 815 euroa Vaatetus 219 euroa Kodin tavarat, laitteet ja niiden kuluminen 213 euroa Sähkö (34 euroa) ja kotivakuutus (19 euroa) 53 euroa Vapaa-aika ja harrastukset 89 euroa Terveys (39 euroa) ja henk. koht. hygienia (69 euroa) 108 euroa Yhteensä ilman asumista ja liikkumista 1497 euroa Asuminen (vuokra, kaupunki as.) 799 euroa Liikkuminen (paikallisliikenne; 40 matkaa) 175 euroa Yhteensä ilman autoa 2471 euroa Auto ( km/v) 552 euroa Yhteensä 3023 euroa 22

23 Tulojen reaalimuutos kotitaloustyypeittäin , prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

24 Eri kotitaloustyyppien kuuluminen alimpaan tuloviidennekseen vuonna 2009, prosenttia ko. kotitalouksista Lähde Tilastokeskus, Tulonjakotilasto henkilö Lapsettomat parit Kaikki kotitaloudet, joissa lapsia Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia 24

25 Lapsilisän ja kotihoidon tuen ostovoima on heikompi kuin 1990-luvun puolivälissä Vuodesta 1994 vuoteen lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %. 2. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 %. 3. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %. Kotihoidon tuen hoitolisän reaaliarvo on laskenut 51 %. Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointi (2011) 25

26 Lapsilisien suuruus vuosina 1994, 2003 ja 2011 erilaisilla perhetyypeillä, vuoden 2010 rahassa, euroa/kk/perhe Perheen lapsilisät huoltajaa ja 1 lapsi huoltajaa ja 2 lasta huoltajaa ja 3 lasta Yksinhuoltaja ja 1 lapsi Yksinhuoltaja ja 2 lasta Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointi (2011) 26

27 Perheen kotihoidon tuen suuruus täydellä hoitolisällä vuosina 1994, 2003 ja 2011, vuoden 2010 rahassa, euroa/kk Kotihoidossa yksi alle 3-vuotias lapsi, hoitoraha + täysi hoitolisä Kotihoidossa kaksi alle 3-vuotiasta lasta, hoitorahat + täysi hoitolisä Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointi (2011) 27

28 Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys vuonna 2009, prosenttia kotitalouksista Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 Subjektiivinen toimeentulo 60 Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Suurimmissa vaikeuksissa Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v. Parit, joilla nuorin lapsi v. Kaikki kotitaloudet 28

29 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet ko. perhetyypistä , prosenttia Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet 30,7 31,9 31,3 29,5 28, ,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4, Lähde: THL, Toimeentulotuki

30 Lapsiperheköyhyys ja palvelut (1) Perheillä ei usein ole riittävää tietoa etuuksista, palveluista ja maksu-alennuksista, joten tiedotus, neuvonta ja palveluohjaus on tärkeää. Maksualennukset ja maksuvapautukset vähävaraisuuden vuoksi asiakasmaksuista, esim. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Päivähoidon ja koulun arjen käytänteet luotava sellaisiksi, ettei perheen vähävaraisuus ole leimaavaa. Vapaa-ajanpalveluiden turvaaminen myös vähävaraisille perheille. Täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki lapsiperheiden köyhyyden vähentämisen välineinä. 30

31 Lapsiperheköyhyys ja palvelut (2) Lasten ja nuorten koulunkäynnistä ja opiskelusta huolehtiminen. Opintojen ohjauksen, koulutuksen nivelvaiheiden tuen ja toisen asteen opiskelijoiden opiskelun tuen vahvistaminen Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuus Toisen asteen koulutuksen monimuotoisuuden ja yksilöllisten opintopolkujen turvaaminen Maahanmuuttajataustaisten nuorten kouluttautumisen tukeminen Yhteiskuntatakuutoimien toteuttaminen nuorille työttömille Vailla toisen asteen tutkintoa olevien lasten vanhempien aikuiskoulutusmahdollisuuksien turvaaminen 31

32 Hallituksen painopistealue Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on ensimmäinen hallituksen kolmesta painopistealueesta. Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun ja aidot tasaveroiset mahdollisuudet elämälleen. Ihmisten omaa vastuuta itsestään, perheistään ja yhteisöistään tuetaan. Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan. Sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin panostetaan, toimeentuloturvaa parannetaan ja asuinalueiden eriytymistä estetään. Koulupudokkuuteen puututaan. Hallitus valmistelee laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. 32