Riskien sisällyttäminen optimointilaskelmiin
|
|
- Lotta Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Riskien sisällyttäminen optimointilaskelmiin Timo Pukkala Lähestymistapoja ja esimerkkejä
2 Sisältö Perusteita Optimointi Riskin huomioonottaminen optimoinnissa Metsikkötasolla Metsäaluetasolla
3 PERUSTEITA
4 Riski ja epävarmuus Päätöksen seuraukset riippuvat 1 Kontrolloitavista muuttujista Ne voidaan optimoida 2 Kontrolloimattomista muuttujista Määrittävät asiaintilan Tulevaisuuden asiaintiloja ei tunneta Eli päätöksen seurauksia ei tunneta Vallitsee riski- tai epävarmuustilanne
5 Päätöstaulu Asiaintila Vaihtoehdot Todennäköisyys p 1 p 2 p 3 Tulema 1 O 11 O 12 O 13 2 O 21 O 22 O 23 3 O 31 O 32 O 33
6 Varmuus Asiaintila Vaihtoehdot Todennäköisyys p 1 = 1 p 2 = 0 p 3 = 0 Tulema 1 O 11 O 12 O 13 2 O 21 O 22 O 23 3 O 31 O 32 O 33
7 Riski Asiaintila Vaihtoehdot Todennäköisyys p 1 = 0.3 p 2 = 0.5 p 3 = 0.2 Tulema 1 O 11 O 12 O 13 2 O 21 O 22 O 23 3 O 31 O 32 O 33
8 Epävarmuus Asiaintila Vaihtoehdot Todennäköisyys p 1 =? p 2 =? p 3 =? Tulema 1 O 11 O 12 O 13 2 O 21 O 22 O 23 3 O 31 O 32 O 33
9 Miksi riski ja epävarmuus huomioon Varmuusoletus voi johtaa Väärään päätökseen Systemaattisiin virheisiin Optimointiharhaan Voidaan ottaa huomioon suhtautuminen riskiin Saadaan tietoa erojen luotettavuudesta Kuinka varmasti A on parempi kuin B
10 Eron varmuus Objective function value Objective function value
11 Suhtautuminen riskiin 1 Riskineutraali arvioi todennäköisen tuleman perusteella 2 Riskin karttaja arvioi huonoimpien tulemien perusteella 3 Riskin suosija arvioi parhaiden tulemien perusteella
12 Suhtautuminen riskiin Todennäköisyys Tavoitefunktion arvo
13 Riskin integrointi päätöksentekoon 1. Varmuustilanteen optimi + herkkyysanalyysejä 2. Päätöksentekostrategiat (minimax, maximax ym.) 3. Odotusarvo tai menetysten odotusarvo 4. Momenttimenetelmä: U = f(keskiarvo, varianssi) 5. Tavoitemuuttujan jakauman prosenttikohdat kriteereiksi 6. Riski (varmuus) yhdeksi kriteeriksi 7. Eri asiaintilat pääkriteereiksi 8. Tavoitetasosääntö 9. Riskillä korjattu diskonttauskorko 10. Epävarmuuskerroin tavoitemuuttujille 11. Hyötyfunktio, jossa riski implisiittisesti mukana
14 5. Tavoitefunktion jakauma Pessimistinen arvo (vaihtoehto huonoimmillaan) Tyypillinen arvo (keskiarvo, odotusarvo) Optimistinen arvo (vaihtoehto parhaimmillaan) Painotus riippuu suhtautumisesta riskiin U 10 % U 50 % U 90 % U = wu + + w U w U 1 10% 2 50% 3 90%
15 7. Asiaintilat kriteereiksi Hyöty Hinta nousee Hinta ei muutu Hinta laskee Plan 1 Plan 2 Plan 3 Plan 1 Plan 2 Plan 3 Plan 1 Plan 2 Plan 3 U = a1u 1( Nousee) + a2u2( Ei muutu) + a3u3( Laskee) Vrt. odotusarvo
16 Hyöty Hyötyfunktio, jossa riski mukana Tavoitemuuttujan määrä Neumann-Morgestern hyötyfunktio Kuvastaa myös rajahyötyjen luonnetta Estimointitapa ilmentää, mitä kuvastaa Riski implisiittisesti mukana hyötyfunktiossa
17 Tavoitefunktiota maksimoidaan tai minimoidaan Päätösmuuttujia optimoidaan OPTIMOINTI
18 Päätösmuuttujat Yhden harvennuksen ohjelma: 3 päätösmuuttujaa Haetaan optimiyhdistelmää muuttujista T(harvennus), G ja T(avohakkuu) Pohjapintaala (G) G Ikä T(harvennus) T(avohakkuu)
19 Epälineaarinen ohjelmointi Monia iteratiivisia menetelmiä Heuristisia Eivät välttämättä löydä globaalia optimia Tehottomia (hitaita) Simulaattoria voidaan käsitellä mustana laatikkona Sopii deterministiseen ja stokastiseen optimointiin Valtamenetelmä metsikön käsittelyyn optimoinnissa
20 Epälineaarinen ohjelmointi Optimointiohjelma Päätösmuuttujat Tavoitefunktio Simulointiohjelma
21 Hooke & Jeeves 1. Päätösmuuttujille alkuarvot (x 1 -vektori) 2. Exploratory search Yhtä PM muutetaan kerrallaan Kun kaikki PM käyty läpi (ollaan pisteessä x 2 ), siirry vaiheeseen 3 3. Pattern search Edetään pisteiden x 1 ja x 2 määrittämässä suunnassa 4. Pienennetään askelta 5. Toistetaan vaiheita 2-4, kunnes x i ja x i+1 kyllin lähellä toisiaan
22 Hooke & Jeeves G X 1 X 2 X 3 T(harvennus)
23 Populaatiomenetelmät Tuotetaan useita ratkaisuja (populaatio) Yhdistellään niitä -> uusia ratkaisuja Jäljitellään evoluutiota Hyötyfunktion arvo ~ Fittness Aluetasolla Geneettinen algoritmi Muurahaiskoloniaoptimointi Metsikkötasolla Differentiaalievoluutio Evoluutiostrategia Hiukkasparvioptimointi (swarm intelligence) Polytooppihaku = Ameebahaku = Nelder & Mead menetelmä Menetelmät ovat melko helppoja ohjelmoida ja ymmärtää
24 Monitavoitteisuus Lähes aina maksimoidaan maan tuottoarvoa Se lasketaan Faustmannin kaavalla Lasketaan yhden kiertoajan nykyarvo Se pääomitetaan => SEV 1. Liitetään tavoitefunktioon sakkofunktio max SEV = f(x) w i q i -T i c 2. Maksimoidaan monitavoitteista hyötyfunktiota max U = a i u i (q i ) 3. Maksimoidaan Hartmannin kaavaa
25 Hartmannin kaava Puilla arvoa jo ennen kuin ne ovat pinossa Tuottavat maisemahyötyjä Parantavat habitaatin laatua Sitovat hiiltä NA = u u t t t = t t t= 0 (1 + i) t= 0 (1 + i) N R C NA = T T t t + t t t t t= 0 (1 + i) t= 0 (1 + i) R C B + M + H t B t = biodiversiteetin arvo vuonna t M t = maisemahyötyjen arvo vuonna t H t = hiilensidonnan arvo vuonna t
26 Metsikkötaso RISKI OPTIMOINTI- LASKELMISSA
27 Riski optimointilaskelmissa Metsikkötaso Kaksi lähestymistapaa Kolme esimerkkiohjelmaa Yksi esimerkki Päätösmuuttujat ovat jatkuvia Aluetaso Kaksi lähestymistapaa Kaksi esimerkkiä: Myrsky ja tuuli Päätösmuuttujat kokonaislukuja Kombinatorista optimointia
28 Kuvitteellinen esimerkki 2 myyntivaihtoehtoa 5 hintaskenaariota Hakkuutulo eri hintaskenaarioissa Kertymä, m 3 /ha Avohakkuu 200 Yläharvennus Avohakkuu Yläharvennus Kokonaistulo Huonoin tulema on yläharvennuksessa 13% parempi Puun hinta, /m
29 Käsitteitä Antisipatorinen eli ennakoiva optimointi etsii yksittäisen optimaalisen käsittelyohjelman Puun hintaan ja kasvuun voi liittyä epävarmuutta eli ne voivat vaihdella Optimikäsittelyjä on kuitenkin yksi Adaptiivinen eli sopeutuva optimointi Tuottaa säännön, kuinka metsänomistajan tulee reagoida puun kasvun ja hinnan muutoksiin Sääntöä noudatettaessa käsittely sopeutuu vallitsevaan tilanteeseen
30 Varaushintafunktio Eniten käytetty sääntö adaptiivisessa optimoinnissa Kertoo minimihinnan, jolla puun myyntiin kannattaa ryhtyä Riippuu mm. Metsikön kehitysvaiheesta eli puiden koosta Puiden kasvunopeudesta Korkokannasta
31 Varaushintafunktio Päätehakkuu Mitä suurempi korkovaatimus, sitä pienempi varaushinta Myyntihinta, /m 3 Mitä vanhempi metsä, sitä pienempi varaushinta 1% 2% 3% Puuston keskiläpimitta, cm
32 Muuttuvan ilmaston vaikutus? Jos kasvu on joka vuosi edellisvuotta parempi Arvokasvu pysyy riittävänä pidempään Hakkuita kannattaa lykätä Toisaalta Puun arvo suurenee nopeammin Pienentää suhteellista arvokasvua eli pääoman tuottavuutta Aikaistaa hakkuita Vaikutus ei ole ennalta selvä Trendin vaikutus ei ole sama kuin kasvupaikan vaikutus
33 Menetelmä 1: Epälineaarinen ohjelmointi skenaariotekniikalla Deterministinen Stokastinen Optimointiohjelma Optimointiohjelma Päätösmuuttujat Tavoitefunktio Päätösmuuttujat Simulointiohjelma Simulointiohjelma Skenaarioita Tavoitefunktion odotusarvo
34 Riskiin suhtautuminen Riski Optimointiohjelma Riski ja riskiin suhtautuminen Optimointiohjelma Päätösmuuttujat Päätösmuuttujat Tavoitefunktio Simulointiohjelma Skenaarioita Tavoitefunktion odotusarvo Simulointiohjelma Skenaarioita
35 Riskiin suhtautuminen Tavoitefunktion jakaumasta: Pessimistinen arvo (vaihtoehto huonoimmillaan) Tyypillinen arvo (keskiarvo, odotusarvo) Optimistinen arvo (vaihtoehto parhaimmillaan) Niistä painotettu keskiarvo Painotus riippuu suhtautumisesta riskiin U 10 % U 50 % U 90 % U = wu % + w2u 50% w3u 90% U palautetaan optimointiohjelmaan
36 Menetelmä 2: Probabilistinen lähestymistapa Bright and Price (2000) Lasketaan kaikkien tulemien todennäköisyydet Palaa vuonna 1: p 1 = p f (p f =vuotuinen palon todennäköisyys) Palaa vuonna 2: p 2 = (1-p f )p f Palaa vuonna 3: p 3 = (1-p f ) 2 p f Ei pala ennen päätehakkuuvuotta: p R =(1-p f ) R Simuloidaan (deterministisesti) koko kiertoaika Lasketaan tulemien nykyarvot (palaa vuonna 1,2,...) Todennäköisyydellä painotettu keskinykyarvo NPV first R = 1 t= 0 p t NPV t + p R NPV R SEV = 1 R 1 t= 0 NPV p t (1 + r) first t + p R ( ) R 1+ r
37 Probabilistinen lähestymistapa Tuhon todennäköisyyden ei tarvitse olla vakio Voi riippua metsikön iästä, läpimitasta jne. Kirjanpainajatuho? Tuhoavan palon todennäköisyys pienenee puiden koon kasvaessa Salvage rate (tuhoutuneen puuston pelastushakkuu) Riippuu yleensä puuston koosta Optimikiertoaika ei välttämättä lyhene Jos tuhon todennäköisyys pienenee ja salvage rate suurenee metsän varttuessa, varttunutta metsää kannattaa kasvattaa pitkään Paina tästä!
38 Esimerkkisovellus 1: NewStand Skenaarioita epävarmoille tekijöille: Uudistumistulos: Moniulotteisesta normaalijakaumasta lukumäärät, esim.: istutettu mänty, luontainen mänty, luontainen kuusi, luontainen koivu, muu lehtipuu Jari Miinan ja Timo Saksan mallit Puun hinta: Risti- ja autokorreloituneita skenaarioita puutavaralajeille Pekka Leskisen mallit Puun kasvu: Risti- ja autokorreloituneita skenaarioita puulajeille Kari Pasasen mallit
39 Esimerkkisovellus 2: RotStand Suomi, Ruotsi ja muutama muu maa Metsikön kehitys deterministisesti Maannouseman leviäminen stokastisesti Kantojen saastuminen Leviäminen juuristosta toiseen
40 Esimerkkisovellus 3 : Rodal Espanja ja Portugali Käsittelyohjelman optimointi metsäpaloriskin vallitessa Bright and Price method Pinus pinea männyllä skenaariotekniikka Puun kasvu deterministinen Käpysadot stokastisistia Rotation length (years) % 3% 5% Probability of fire (%)
41 Esimerkkitutkimus Suomesta Hintaskenaariot Leskisen malleilla Kasvuskenaariot Pasasen malleilla Kasvuskenaarioihin lisättiin trendi Laskettiin FinnFor mallilla Käytettiin ilmastoskeaariota A1B Myös trendi oletettiin stokastisesksi Optimointi NewStand-ohjelmalla
42 Hintaskenaario Tienvarsihinta, /m Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu Vuosi
43 Kasvuskenaario Kasvuindeksi Mänty Kuusi Koivu Vuosi
44 Metsikkö MT Keski-Suomessa Istutuskuusikko Luontainen taimiaines Miinan ja Saksan malleilla Luontainen kuusi Luontainen mänty Luontainen koivu Luontainen muu lehtipuu Taimikonhoidossa Poistettiin muu lehtipuu Jätettiin sekametsän (mä ku ko) ainekset
45 Optimoitavat muuttujat Antisipatorisessa optimoitiin Hakkuuvuodet Harvennusvoimakkuudet puulajeittain Adaptiivisessa optimoitiin Kasvunopeudesta riippuvat harvennusvuodet Harvennusvoimakkuudet puulajeittain Avohakkuun varaushintafunktio Maksimoitiin nykyarvon odotusarvoa 3 %:n korkokannalla
46 Tuloksia - Sopeutumishyöty Nykyarvon odotusarvo, /ha Ennakoiva Sopeutuva Ei vahtelua Normaali 2-kertainen Puun hinnan vaihtelu Sekä hinta että kasvu vaihtelevat normaalisti Nykyarvon odotusarvo, /ha Puun hinta vaihtelee eri tavoin 1 harvennus 2 harvennusta Ennakoiva Sopeutuva
47 Tuloksia Päätehakkuun varaushinta Varaushinta, /m Suuri hintavaihtelu, vakiokasvu Normaali hintavaihtelu, vakiokasvu Normaali hinnan ja kasvun vaihtelu Vakiohinta ja -kasvu Keskiläpimitta, cm
48 Tuloksia Harvennushakkuut Hakkuuvuosi Sopeutuva Ennakoiva Kasvun taso (verrattuna normaaliin)
49 Johtopäätöksiä - Metsänhoito Riskien huomioon ottaminen sopeutuvassa metsänhoidossa Pidentää kiertoaikaa Hakkuun lykkäys viisasta useammin kuin aikaistus Metsä pidetään sekametsänä koko kiertoajan Metsässä on koko kiertoajan eri puutavaralajeja Tasapäistävät harvennukset korvataan vaihtelua ylläpitävillä Hakkutulo jaetaan tasaisemmin eri hakkuiden kesken Kaikkea ei keskitetä päätehakkuuseen Yläharvennuksia ja viivästetty päätehakkuu Riskin karttajalla vaikutukset ovat selvimpiä
50 Toinen laskelma NewStand, 2 harvennushakkuuta, MT-kuusikko Ei trendiä, eri kasvumalli, myös uudistuminen stokastista Normaali: tavanomainen vaihtelu Suuri: 1.5-kertainen vaihtelu kasvussa ja hinnassa Kun riski tai riskin karttaminen lisääntyy, pidä metsä sekametsänä Osuus päätehakkuukertymästä, % Koivukuitu Koivutukki Mäntykuitu Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu 0 Normaali Suosija Normaali Neutraali Normaali Karttaja Suuri Suosija Suuri Neutraali Suuri Karttaja
51 Metsäaluetaso RISKI OPTIMOINTI- LASKELMISSA
52 Mahdollisuuksia Stokastinen optimointi skenaariotekniikalla Joka kuvion joka käsittelyohjelma simuloidaan useasti > odotusarvo Voidaan käyttää, kun riskitekijät ovat ei-spatiaalisia Hinta, kasvu, uudistuminen Riskitekijät ovat usein spatiaalisia ilmiöitä Myrskytuhot Metsäpalot Taudit Tarvitaan muita lähestymistapoja Riski-indeksit (lähestymistapa 1) Stokastinen spatiaalinen simulointi/optimointi (lähestymistapa 2)
53 Riski-indeksit Kuvaavat tuhoherkkyyttä Lasketaan kuvion kaikille käsittelyohjelmille Keskimääräistä riski-indeksiä minimoidaan optimoinnissa Kriittinen tuulen nopeus Lasketaan metsikön reunoille Riippuu naapurimetsiköstä Nopeus, jolla puita alkaa kaatua Mitä pienempi, sitä riskialttiimpi Metsäpalon aiheuttama kuolleisuus y = Slope Pine + y on kuolleisuuden logit-muunnos D q s d + e
54 Tuuli Vallitseva tuulen suunta Tällä reunalla alhainen kriittinen tuulennopeus -> riskialtis Tämä reuna ei ole riskialtis
55 Tuuliesimerkki Kriittinen tuulennopeus muutettu tuhon todennäköisyydeksi Minimoitu tai maksimoitu keskimääräistä todennäköisyyttä (kun kaikki reunat otetaan huomioon) Minimize MRI (MRI = 0.01) Maximize MRI (MRI = 0.06) Sävy kertoo puuston pituuden (musta = 30 m; valkoinen = 0 m)
56 Tuuliesimerkki Voidaan minimoida myös vierekkäisten kuvioiden pituuseroja Minimoi tietyllä kertymätavoitteella Minimoi ilman kertymätavoitetta Sävy kertoo puuston pituuden (musta = 30 m)
57 Stokastinen spatiaalinen simulointi/optimointi Periaate: 1. Tuota kandidaattisuunnitelma 2. Arvioi sitä spatiaalista stokastista simulointia käyttäen (simuloi esim. metsäpalon tai tuholaisen leviämistä; toista simulointi esim kertaa) 3. Palauta tulos optimointialgoritmiin (esim. keskimääräinen metsäpalon todennäköisyys) 4. Muuta suunnitelmaa eli tuota uusi ehdokas 5. Toista vaiheita 2 4 Hyvä mutta erittäin hidas eli vaatii todella paljon laskentaa
58 Kompromissimenetelmä Kandidaattisuunnitelmaa tuotettaessa yhtenä tavoitteena minimoidaan spatiaalista metsäpaloindeksiä Tuhon voimakkuus x Tuhon todennäköisyys Tavoitteena tuottaa yhtenäisiä alueita ja vyöhykkeitä, joilla riski-indeksi on pieni Toimivat palokatkoina Käytetään spatiaalista optimointia Ei silti mittaa sitä, kuinka metsäpalo leviää maisemassa Kandidaattisuunnitelma arvioidaan jälkikäteen spatiaalisella metsäpalosimulaattorilla Vaihtoehtoisten tehtävänmuotoilujen tuottamista optimeista valitaan paras
59 Kompromissimenetelmä Palon todennäköisyys alkumetsässä (spatiaalinen simulointi toistettu 1000 kertaa) Tumma: suuri metsäpalon todennäköisyys Suunnitelma 0 (ei hakkuita): Todennäköisyys 60 vuoden päästä, ellei metsiä käsitellä lainkaan
60 Kompromissimenetelmä Suunnitelma 1: Maksimoidaan nettotuloja Suunnitelma 5 paljon parempi kuin suunnitelmat 0 ja 1 Suunnitelma 5: Minimoidaan riski-indeksiä Yritetään kasata pienen riskin pikseleitä Maksimoidaan riskillä korjattua nykyarvoa
61 Suositan Metsikkö: Stokastinen optimointi skenaariotekniikalla Ei tarvita yksinkertaistavia oletuksia Adaptiivisen kontrollifunktion optimointi parempi kuin esim. hakkuuvuosien optimointi (antisipatorinen optimointi) Metsäalue: Riski-indeksit metsiköille -> alhaisen riskin vyöhykkeitä spatiaalisella optimoinnilla Metsäpaloriskin minimoinnissa Tiettyjen tuhojen leviämisen ehkäisyssä Myrskytuhot: helpointa minimoida viereisten kuvioiden pituuseroja
62 Hyvää syksyn jatkoa
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
LisätiedotMetsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotSIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki
SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKuvioton metsäsuunnittelu Paikkatietomarkkinat, Helsinki Tero Heinonen
Paikkatietomarkkinat, Helsinki 3.11.2009 Tero Heinonen Sisältö Kuvioton metsäsuunnittelu Optimointi leimikon suunnittelumenetelmänä Verrataan optimointi lähestymistapaa diffuusiomenetelmään Muuttuvat käsittely-yksiköt
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotKUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET
Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotSuometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
LisätiedotMetsäsuunnittelun tehtävä on selvittää vaihtoehtoisten
Timo Pukkala Riski ja epävarmuus metsäsuunnittelussa Mistä on kysymys? Metsäsuunnittelun tehtävä on selvittää vaihtoehtoisten metsänkäsittelypäätösten seuraukset. Pyrkimyksenä on löytää se päätös, jonka
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotOptimal Harvesting of Forest Stands
Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the Complete Work) 11 April 2011 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsittelee osana väitöskirjatyötään
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotKoron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma
Lehtileike Heikki Smolanderin kolumnista Ranskalaiset korot Metsälehdessä 3/2019 Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Taksaattoriklubin seminaari 9.4.2019 Jari
LisätiedotPuun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Pukkala Timo Pukkala Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta Pukkala, T. 2006. Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen
LisätiedotMuuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotEnergiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet
Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotKuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
LisätiedotLAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA
LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
LisätiedotTalousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotJatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa
LisätiedotMetsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Pukkala Timo Pukkala Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille Pukkala, T. 2005. Metsikön
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotMETSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi
LisätiedotKOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala
KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?
LisätiedotSahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa
Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotMETSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012. Timo Pukkala
METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Metsien hyötyvaikutuksia 2. Metsätalouden suuntauksia 3. Esimerkkejä ei-puuainesten tuotteiden vaikutuksesta metsänhoitoon Mustikka Sienet
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMETSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
LisätiedotKorko Mela-laskelmissa
juha.lappi.sjk@gmail.com Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.09 Korko tule mukaan Mela-laskelmiin neljässä eri merkityksessä: Tavoitefunktion korkoprosentti Uudistamisen ja harvennusten läpimitta- ja
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotYhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotTilatason metsäsuunnitelman koostaminen metsikkötason optimoinnilla
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Mikko Kurttila ja Timo Pukkala Mikko Kurttila Tilatason metsäsuunnitelman koostaminen metsikkötason optimoinnilla Kurttila, M. & Pukkala, T.
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotMetsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin
28.1. 2019 Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Luonnonvarakeskus (Luke) Lähtökohdat Kiinnostuksen kohteena metsänomistajien reaktiot metsätuhoriskeihin
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotAjatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?
Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotHarjoitus 4: Matlab - Optimization Toolbox
Harjoitus 4: Matlab - Optimization Toolbox Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Optimointimallin muodostaminen
LisätiedotEhdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotMetsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
Lisätiedot