Miten päästään tehostettuun esiopetukseen???

Transkriptio

1 Miten päästään tehostettuun esiopetukseen??? Anna-Maija Poikkeus Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos & Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikkö Ohjausryhmä ehdottaa mm. nykyistä käytäntöä muutettavaksi siten, että painopistettä siirretään aiempaa selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Ohjausryhmäkuvaa tätäkäsitteellätehostettu tuki, joka on ensisijainen tukimuoto ennen erityisopetuspäätöstä. Tehostetun tuen avulla tuettaisiin oppimista ja kasvua sekä ehkäistäisiin oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Lapsella on esiopetuksessa mahdollisuus yleiseen ja erityiseen tukeen... Jokaiselle erityistätukea tarvitsevalle lapselle tehdään LEOPS eli lapsen esiopetusta koskeva suunnitelma, josta ilmenee lapsen vahvuudet ja mahdollinen tuen tarve. Vuonna 2004 keskimäärin 60 %:ssa esiopetusryhmiäoli erityistätukea tarvitsevia lapsia. Keskimäärin joka toisessa esiopetusryhmässäoli yksi erityistätukea tarvitseva lapsi ja joka kuudennessa heitäoli kaksi. Erityistätukea tarvitsevista lapsista 20 % oli otettu tai siirretty erityisopetukseen.

2 Lapsen kehitykseen liittyviä riskitekijöitä Perheeseen ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä Helsingin Sanomat,

3 MIKSI ESIOPETUKSEN KEVÄT? Ahtola, Helsingin Sanomat, LIIAN VARHAIN KOULUNKÄYNNIN TUKEMISEN KANNALTA? LIIAN MYÖHÄÄN KEHITYKSEN TUKEMISEN KANNALTA? ENNUSTAMISEN VAIKEUS Seulontatestien spesifisyys (= kyky tunnistaa normaali kehitys) on yleensä parempi kuin sensitiivisyys (kyky tunnistaa ongelmia). ainnointi arviointitilanteessa, kehityshistoria, vanhempien haastattelu. HAASTEITA: kehityksen viiveisiin liittyy usein epätasaisuutta erilaisten taitojen välillä, mikä ei tule esiin suppeissa arvioissa kompensointi on yksilöllistä normaalin kehityksen raja-alue hämärä, seulontatesteissä ei absoluuttista katkaisurajaa - asettuu usein resurssien mukaan! arvioijan luokitusarviot ennustajina usein kouluvalmiustestien tai älykkyystestien pistemääriä parempia kehityksen ennustajia (Kim & Suen, 2004; LaParo & Pianta, 2000) ei yhtä arviointimenetelmää, joka yksinään kykenisi ennustamaan kouluiässä ilmeneviä oppimisvaikeuksia riittävän hyvin Seulonta (screening) developmental surveillance, sis. havainnointi arviointitilanteessa, kehityshistoria, vanhempien haastattelu. Riitta Valtonen (2009) Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla.

4 Riitta Valtonen (2009) Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin 1 avulla. Kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4-6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen. Riskitekijöitä: Kielen, motoriikan, havaintotoimintojen ja käyttäytymisen säätelyn perustoimintojen poikkeavuudet kielen kehityksen ongelmat 5-8 % tarkkaavaisuushäiriö 1-10 % motorinen koordinaatiohäiriö 2-5 % Suomalaiset tutkimukset: seurannan tarvetta % 5-vuotiaista 1 Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Valtonen & Mustonen, 1993, 2003) Riitta Valtonen (2009) Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla. Mitä useammalla kehityksen alueella lapsella oli selviä vaikeuksia 4- vuotiaana, sitä pysyvämpiä ne olivat 4- ja 6-vuotiaan kokonaiskehityksen yhteinen selitysosuus opettajan arvioimista akateemisista taidoista oli ryhmätasolla merkittävä (66 %) Kehityskulku 1. luokan kevääseen oli pääosin ennustettavissa 4- vuotiaan kokonaiskehityksen perusteella (tarkkaavaisuuskäyttäytyminen, kieli ; motoriikka-hahmottaminen) MUTTA

5 (RTI) The Reading Teacher, 2009, 63(3), pp Primary Prevention: Instructional practices that general educators conduct with all students, e.g., the core instructional program along with classroom routines for differentiating instruction, problem-solving strategies to address motivational problems that interfere with student performance. Secondary Prevention: Standard form of small-group tutoring. Duration: weeks of 20-to 40-min sessions Frequency: 3 or 4 times per week. 1) It is empirically validated; 2) it relies on adult-led, small-group tutoring; 3) noncertified teachers may be prepared to implement the explicit (often scripted) tutoring protocols. Most students are expected to benefit when a validated tutoring protocol is used with fidelity. Tertiary Prevention: most intensive, individualized, nonstandard instruction with 1) individual year-end goals; 2) instructional material that match students needs (e.g., below the student s grade-appropriate curriculum) The teacher may begin tertiary-level prevention by implementing a more intensive version of the validated tutoring program used at the prior prevention level (e.g., longer sessions, smaller group size). But it is not assumed it will meet the student s needs. Instead, the teacher uses systematic, ongoing progress monitoring to quantify tutoring effects. The teacher modifies components of the tutoring program while continuing to monitor student performance to determine the effects of those modifications.

6 CLASS -Classroom Assessment Scoring System, Pianta, La Paro & Hamre, Pre-K 2006, K Tunnetuki (Emotional support) Kokemus välittämisestäja arvostuksen saamisesta, ryhmähenki, yksilöllinen huomiointi ja lasten aloitteiden huomioiminen. Toiminnan organisointi (Classroom organization ) Selkeät säännöt ja vastuut, ennakoiva puuttuminen, työskentelyajan tehokas käyttö. Myönteinen ilmapiiri (Positive climate) Kielteinen ilmapiiri (Negative climate) Opettajan sensitiivisyys (Teacher sensitivity) Lasten näkökulmien huomioon ottaminen (Regard for student perspectives) Käyttäytymisen säätely (Behavior management) Tuotteliaisuus (Productivity) Ohjauksen muodot (Instructional learning formats) Ohjauksellinen tuki (Instructional support) Toiminta, palaute ja kielellinen mallintaminen tukevat ymmärtämistäja käsitteiden oppimista Käsitteiden oppiminen (Concept development) Palautteen laatu (Quality of feedback) Kielen käyttäminen (Language modeling)

7 Lasten taitojen kehityksen ennustaminen ( Pre-K, 4 v.) VUOROVAIKUTUKSELLISET PROSESSIT Ymmärtävä kieli CLASS: Tunnetuki CLASS: Ohjauksellinen tuki X ECERS-R Total Tuottava kieli X X RAKENTEELLISET TEKIJÄT Opettajalla kand. tutkinto Lasten ja aikuisten määrällinen suhde 10:1 (tai alhaisempi) NIEER indeksi Fonologiset taidot (riimit) Kirjainten nimeäminen Matematiikka Sosiaaliset taidot Käyttäytymisen ongelmat X X X X X MUUTOKSET lasten kehityksessä päiväkotivuoden alusta sen loppuvaiheeseen (kontrolloiden kovariaatit) Mashburn, et al Suoriutuminen, 1 lk Low Moderate High Tunnetuki, 1 lk 0-1 riskiä useita riskejä Taidollisia riskitekijöitä esiopetusvuonna: Tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmat, sosiaaliset taidot, akateeminen oppiminen 0-1 riskiä(89%) vs. useampia riskejä(11%) Hamre & Pianta, Child Development, 76 (5),

8 Screening of children s emergent literacy skills Get Ready to Read! Screening Tool (GRTR; Whitehurst & Lonigan, 2001) -20-items, print knowledge and phonological awareness Individual Growth and Development Indicators (IGDIs; McConnell, 2002). Alliteration and Rhyming (measures of phonological awareness), Picture Naming (a measure of oral language). The Phonological Awareness Literacy Screening (PALS) Pre-K version (PALS-PreK; Invernizzi, Sullivan, & Meier, 2001) 121 items Dynamic Indicators of Basic Early Literacy Skills (DIBELS; Good & Kaminski, 2002) - Kindergarten Wilson & Lonigan (2010) Identifying Preschool Children at Risk of Later Reading Difficulties: Evaluation of Two Emergent Literacy Screening Tools 4-year old children s emergent literacy skills were screened using the GRTR-R and IGDIs before entering preschool; 2 month later a diagnostic measure TOPEL (Lonigan et al., 2007).Print Knowledge, Definitional Vocabulary, and Phonological Awareness Classification accuracy data TRUE POSITIVES vs. FALSE POSITIVES Wilson & Lonigan (2010) Identifying Preschool Children at Risk of Later Reading Difficulties: Evaluation of Two Emergent Literacy Screening Tools

9 ALKUPORTAAT-seuranta Osa Suomen Akatemian Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikköä, Kaikki n = n yksilötestit Kaikki n = n ryhmätestit - yksilötestit - opettaja - vanhempi - havainnointi Seurantaotos N = yksilötestit - opettajan arvio Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n= yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n syksy 2007 kevät 2007 syksy 2008 kevät 2009 kevät 2010 kevät 2011 kevät Esiopetusvuosi 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk Osallistujat: koko v synt. ikäluokka Kuopiosta, Joensuusta ja Laukaasta sekä noin puolet ikäluokasta Turusta Jyväskylän yliopisto,psykologian laitos, OKL, varhaiskasv. laitos, Turun yliopisto,psykologian laitos & Oppimistutkimuksen keskus Itä-Suomen yliopisto,soveltavan kasv.tiet. ja opettajankoulutuksen osasto, Tarton yliopisto, kas.tiet.tdk,virginian yliopisto, Curry School of Education Esiopetusvuosi 1874 lasta 187 ryhmää 217 opettajaa 1572 äitiä 1551 isää 1. luokka 2005 lasta (josta 557 otos) 164 luokkaa 163 luokanopettajaa 58 erityisopettajaa n vanhempaa Lukivaikeuden ennustaminen Meta-analysit ja pitkittäisseurannat ovat osoittaneet, että parhaiten lukivaikeutta ennustavat fonologisen prosessoinnin taidot esim. fonologinen tietoisuus, kirjaintuntemus, nopea nimeäminen ja fonologinen muisti puhutun kielen taidot familiaalinen lukivaikeustausta Snowling, Gallagher & Frith (2003):66.1%:llelapsista, joilla vähintään toisella vanhemmista on ollut dysleksia, lukivaikeus 8-vuotiaana. Parhaiten riskiäennustaa erilaisten tekijöiden kombinaatio kuin jokin yksittäinen tekijä(esim. Gijsel, Bosman & Verhoven, 2006)

10 1. Kirjaintuntemus Time 2: Esiopetusvuoden kevät % Riski kriteeri: 16 kirjainta Spring (n = 868) M = 22.54, sd = Oikein nimettyjen kirjainten määrä, max 29 M = Fonologinen tietoisuus: alkuäänteen tunnistaminen Time 2: Esiopetuksen kevät Ryhmätesti: Minkäsanan alussa kuuluu /o/ ääni? 60 Spring (n = 869) M = 8.84, sd = 1.74 % Riski kriteeri: 7 oikein M =

11 3. Nopea nimeäminen (RAN): esineet Time 2: Esiopetuksen kevät M = 70.32, sd = 17.70, (n = 868) Riski kriteeri: sekuntia RISKIN TUNNISTAMINEN TAITOVIIVEEN KRITEERI: Fon.tiet., kirjaintuntemus ja/tai RAN 15% persentiilirajan SUKURISKI: isällä tai äidillä itse raportoituna vähintään lieviä pulmia lukemisessa YKSI TAITOVIIVE + SUKURISKI RAN Fon.tiet. KOLME TAITOVIIVETTÄ Fon.tiet. + RAN + kirjaintunt. Kirjaintunt. RAN + kirjaintunt. Fon.tiet. + RAN Fon.tiet. + kirjaintunt. KAKSI TAITOVIIVETTÄ

12 Lukivaikeuden riskiryhmä: lapset, joilla kirjaintuntemus ja fonologinen tietoisuus esiopetuksen keväälläyhtäheikko tai heikompi kuin verrokkiryhmän lasten heikoimpien 15 % joukossa). Riskiryhmään valikoitui näilläkriteereillä8,9 % lapsista (n = 162: 43 tyttöäja 119 poikaa). Riskiryhmän lapsista oli luokanopettajan ilmoituksen mukaan saanut osa-aikaista erityisopetusta ensimmäisen luokan syksyllä 76 % ja keväällä 82 %. Riskiryhmän lasten äideistä 9,2 % ja isistä4,8 % raportoi itsellään olleen kouluaikana selviälukivaikeuksia, ja äideistä18,3 % ja isistä30,2 % raportoi lieviäpulmia. Varhaiset lukijat: esiopetuksen keväällälukivat sanojen lukemisen testissäkaikki 10 sanaa oikein ja joilla ei täyttynyt ylläoleva riskikriteeri. Varhaisten lukijoiden ryhmään kuului 25,2 % lapsista (n = 460: 253 tyttöäja 207 poikaa), joista 8 % osasi lukea jo esiopetuksen alkaessa (ts. lukivat sanalista-testissäkaikki sanat oikein). Osa-aikaista erityisopetusta oli luokanopettajan ilmoituksen mukaan varhaisista lukijoista saanut ensimmäisen luokan syksyllä11 % ja keväällä11 %. keskiryhmäänsijoittui 66 % lapsista (n = 1205: 631 tyttöäja 574 poikaa), eli toisin sanoen ne lapset, joille ei täyttynyt lukivaikeuden riskikriteeri eikä varhaisten lukijoiden kriteeri. Osa-aikaista erityisopetusta oli keskiryhmän lapsista saanut ensimmäisen luokan syksyllä 33 % ja keväällä 47 %. Kirjaintuntemus ,2 27,2 23,7 15,8 9,8 13,2 4,3 Esiop. syksy Esiop. kevät 1 lk syksy Lukivaikeusriski Muut lapset Varhaiset lukijat

13 Tekninen lukutaito 25,1 28,9 23,5 15, ,6 10,4 6,7 3,1 1 lk syksy 1 lk kevät 2 lk kevät Lukivaikeusriski Muut lapset Varhaiset lukijat Sanojen oikeinkirjoitus 9,5 11,7 12,2 11,2 9,7 8,5 5,6 3 0,1 1 lk syksy 1 lk kevät 2 lk kevät Lukivaikeusriski Muut lapset Varhaiset lukijat

14 Lukivalmiuksien arviointiseula 4-5 vuotiaille Puolakanaho, Poikkeus, Ahonen & Aro, Niilo Mäki Instituutti pohjautuu Lapsen kielen kehitys (LKK) -seurantatutkimuksen aineistosta tehtyyn väitöstutkimukseen (Puolakanaho, 2007). tarkoitettu psykologeille, puheterapeuteille, erityislastentarhanopettajille, ja terveydenhoitajille. sen avulla voidaan kartoittaa lukemista ennakoivia taitoja (n. 5 min) esimerkiksi neuvolan 4- ja 5-vuotistarkastusten yhteydessä. 1) kirjainten nimeämistehtävä, 2) esineiden kuvien sarjallisen nimeämisen tehtävä, 3) vanhemman täyttämä lyhyt kysely. pistemäärät syötetään Internetistä web-sivuston kautta käytettävään laskentaohjelmaan, joka määrittää lapsikohtaisen lukemisvalmiutta kuvaavan pistemäärän eli lukivalmiusindeksin ( kuvaa lukivaikeuden todennäköistä ilmenemistä kouluiässä) Käytettäessä lukivalmiuksien seulaa päädytään arviolta 80:lla lapsella 100:sta lindeksiin, jonka mukaan lukemiseen liittyvät pulmat eivät ole todennäköisiä eli Lukivalmiustaidot ovat iän mukaisia. Jäljelle jäävien arviolta 20 %:n kohdalla päädytään siihen, että taidot eivät ole iänmukaisesti kehittyneet eli johtopäätelmänä on Lukivalmiustaitojen harjoittelemista suositellaan. Lukivalmiusseulan mukana seuraavissa materiaaleissa on esimerkkejä harjoittelusta, jota voi tehdä kotona, pienryhmissä tai esimerkiksi päiväkodeissa osana arjen toimintaa. Kuvio 1 ikä Lukivalmiuskuvaaja 5-vuotiaalle, jonka lähisuvussa ON lukivaikeutta lukivalmiudet Lukivalmiusindeksi kirjaintuntemus Nimettyjen kirjainten määrä Nimeämissujuvuus : Normaalisuorituksen ala- ja yläraja sekä keskimääräinen suoirtustaso Line 1 Line 2 Line 4 Lukivalmiustaitojen harjoittelemista suositellaan Lukivalmiustaidot ovat iän mukaisia