Miten päästään tehostettuun esiopetukseen???

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten päästään tehostettuun esiopetukseen???"

Transkriptio

1 Miten päästään tehostettuun esiopetukseen??? Anna-Maija Poikkeus Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos & Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikkö Ohjausryhmä ehdottaa mm. nykyistä käytäntöä muutettavaksi siten, että painopistettä siirretään aiempaa selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Ohjausryhmäkuvaa tätäkäsitteellätehostettu tuki, joka on ensisijainen tukimuoto ennen erityisopetuspäätöstä. Tehostetun tuen avulla tuettaisiin oppimista ja kasvua sekä ehkäistäisiin oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Lapsella on esiopetuksessa mahdollisuus yleiseen ja erityiseen tukeen... Jokaiselle erityistätukea tarvitsevalle lapselle tehdään LEOPS eli lapsen esiopetusta koskeva suunnitelma, josta ilmenee lapsen vahvuudet ja mahdollinen tuen tarve. Vuonna 2004 keskimäärin 60 %:ssa esiopetusryhmiäoli erityistätukea tarvitsevia lapsia. Keskimäärin joka toisessa esiopetusryhmässäoli yksi erityistätukea tarvitseva lapsi ja joka kuudennessa heitäoli kaksi. Erityistätukea tarvitsevista lapsista 20 % oli otettu tai siirretty erityisopetukseen.

2 Lapsen kehitykseen liittyviä riskitekijöitä Perheeseen ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä Helsingin Sanomat,

3 MIKSI ESIOPETUKSEN KEVÄT? Ahtola, Helsingin Sanomat, LIIAN VARHAIN KOULUNKÄYNNIN TUKEMISEN KANNALTA? LIIAN MYÖHÄÄN KEHITYKSEN TUKEMISEN KANNALTA? ENNUSTAMISEN VAIKEUS Seulontatestien spesifisyys (= kyky tunnistaa normaali kehitys) on yleensä parempi kuin sensitiivisyys (kyky tunnistaa ongelmia). ainnointi arviointitilanteessa, kehityshistoria, vanhempien haastattelu. HAASTEITA: kehityksen viiveisiin liittyy usein epätasaisuutta erilaisten taitojen välillä, mikä ei tule esiin suppeissa arvioissa kompensointi on yksilöllistä normaalin kehityksen raja-alue hämärä, seulontatesteissä ei absoluuttista katkaisurajaa - asettuu usein resurssien mukaan! arvioijan luokitusarviot ennustajina usein kouluvalmiustestien tai älykkyystestien pistemääriä parempia kehityksen ennustajia (Kim & Suen, 2004; LaParo & Pianta, 2000) ei yhtä arviointimenetelmää, joka yksinään kykenisi ennustamaan kouluiässä ilmeneviä oppimisvaikeuksia riittävän hyvin Seulonta (screening) developmental surveillance, sis. havainnointi arviointitilanteessa, kehityshistoria, vanhempien haastattelu. Riitta Valtonen (2009) Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla.

4 Riitta Valtonen (2009) Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin 1 avulla. Kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4-6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen. Riskitekijöitä: Kielen, motoriikan, havaintotoimintojen ja käyttäytymisen säätelyn perustoimintojen poikkeavuudet kielen kehityksen ongelmat 5-8 % tarkkaavaisuushäiriö 1-10 % motorinen koordinaatiohäiriö 2-5 % Suomalaiset tutkimukset: seurannan tarvetta % 5-vuotiaista 1 Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Valtonen & Mustonen, 1993, 2003) Riitta Valtonen (2009) Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla. Mitä useammalla kehityksen alueella lapsella oli selviä vaikeuksia 4- vuotiaana, sitä pysyvämpiä ne olivat 4- ja 6-vuotiaan kokonaiskehityksen yhteinen selitysosuus opettajan arvioimista akateemisista taidoista oli ryhmätasolla merkittävä (66 %) Kehityskulku 1. luokan kevääseen oli pääosin ennustettavissa 4- vuotiaan kokonaiskehityksen perusteella (tarkkaavaisuuskäyttäytyminen, kieli ; motoriikka-hahmottaminen) MUTTA

5 (RTI) The Reading Teacher, 2009, 63(3), pp Primary Prevention: Instructional practices that general educators conduct with all students, e.g., the core instructional program along with classroom routines for differentiating instruction, problem-solving strategies to address motivational problems that interfere with student performance. Secondary Prevention: Standard form of small-group tutoring. Duration: weeks of 20-to 40-min sessions Frequency: 3 or 4 times per week. 1) It is empirically validated; 2) it relies on adult-led, small-group tutoring; 3) noncertified teachers may be prepared to implement the explicit (often scripted) tutoring protocols. Most students are expected to benefit when a validated tutoring protocol is used with fidelity. Tertiary Prevention: most intensive, individualized, nonstandard instruction with 1) individual year-end goals; 2) instructional material that match students needs (e.g., below the student s grade-appropriate curriculum) The teacher may begin tertiary-level prevention by implementing a more intensive version of the validated tutoring program used at the prior prevention level (e.g., longer sessions, smaller group size). But it is not assumed it will meet the student s needs. Instead, the teacher uses systematic, ongoing progress monitoring to quantify tutoring effects. The teacher modifies components of the tutoring program while continuing to monitor student performance to determine the effects of those modifications.

6 CLASS -Classroom Assessment Scoring System, Pianta, La Paro & Hamre, Pre-K 2006, K Tunnetuki (Emotional support) Kokemus välittämisestäja arvostuksen saamisesta, ryhmähenki, yksilöllinen huomiointi ja lasten aloitteiden huomioiminen. Toiminnan organisointi (Classroom organization ) Selkeät säännöt ja vastuut, ennakoiva puuttuminen, työskentelyajan tehokas käyttö. Myönteinen ilmapiiri (Positive climate) Kielteinen ilmapiiri (Negative climate) Opettajan sensitiivisyys (Teacher sensitivity) Lasten näkökulmien huomioon ottaminen (Regard for student perspectives) Käyttäytymisen säätely (Behavior management) Tuotteliaisuus (Productivity) Ohjauksen muodot (Instructional learning formats) Ohjauksellinen tuki (Instructional support) Toiminta, palaute ja kielellinen mallintaminen tukevat ymmärtämistäja käsitteiden oppimista Käsitteiden oppiminen (Concept development) Palautteen laatu (Quality of feedback) Kielen käyttäminen (Language modeling)

7 Lasten taitojen kehityksen ennustaminen ( Pre-K, 4 v.) VUOROVAIKUTUKSELLISET PROSESSIT Ymmärtävä kieli CLASS: Tunnetuki CLASS: Ohjauksellinen tuki X ECERS-R Total Tuottava kieli X X RAKENTEELLISET TEKIJÄT Opettajalla kand. tutkinto Lasten ja aikuisten määrällinen suhde 10:1 (tai alhaisempi) NIEER indeksi Fonologiset taidot (riimit) Kirjainten nimeäminen Matematiikka Sosiaaliset taidot Käyttäytymisen ongelmat X X X X X MUUTOKSET lasten kehityksessä päiväkotivuoden alusta sen loppuvaiheeseen (kontrolloiden kovariaatit) Mashburn, et al Suoriutuminen, 1 lk Low Moderate High Tunnetuki, 1 lk 0-1 riskiä useita riskejä Taidollisia riskitekijöitä esiopetusvuonna: Tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmat, sosiaaliset taidot, akateeminen oppiminen 0-1 riskiä(89%) vs. useampia riskejä(11%) Hamre & Pianta, Child Development, 76 (5),

8 Screening of children s emergent literacy skills Get Ready to Read! Screening Tool (GRTR; Whitehurst & Lonigan, 2001) -20-items, print knowledge and phonological awareness Individual Growth and Development Indicators (IGDIs; McConnell, 2002). Alliteration and Rhyming (measures of phonological awareness), Picture Naming (a measure of oral language). The Phonological Awareness Literacy Screening (PALS) Pre-K version (PALS-PreK; Invernizzi, Sullivan, & Meier, 2001) 121 items Dynamic Indicators of Basic Early Literacy Skills (DIBELS; Good & Kaminski, 2002) - Kindergarten Wilson & Lonigan (2010) Identifying Preschool Children at Risk of Later Reading Difficulties: Evaluation of Two Emergent Literacy Screening Tools 4-year old children s emergent literacy skills were screened using the GRTR-R and IGDIs before entering preschool; 2 month later a diagnostic measure TOPEL (Lonigan et al., 2007).Print Knowledge, Definitional Vocabulary, and Phonological Awareness Classification accuracy data TRUE POSITIVES vs. FALSE POSITIVES Wilson & Lonigan (2010) Identifying Preschool Children at Risk of Later Reading Difficulties: Evaluation of Two Emergent Literacy Screening Tools

9 ALKUPORTAAT-seuranta Osa Suomen Akatemian Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikköä, Kaikki n = n yksilötestit Kaikki n = n ryhmätestit - yksilötestit - opettaja - vanhempi - havainnointi Seurantaotos N = yksilötestit - opettajan arvio Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n= yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n Seurantaotos n = yksilötestit - opettaja - vanhempi Ryhmätestit n syksy 2007 kevät 2007 syksy 2008 kevät 2009 kevät 2010 kevät 2011 kevät Esiopetusvuosi 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk Osallistujat: koko v synt. ikäluokka Kuopiosta, Joensuusta ja Laukaasta sekä noin puolet ikäluokasta Turusta Jyväskylän yliopisto,psykologian laitos, OKL, varhaiskasv. laitos, Turun yliopisto,psykologian laitos & Oppimistutkimuksen keskus Itä-Suomen yliopisto,soveltavan kasv.tiet. ja opettajankoulutuksen osasto, Tarton yliopisto, kas.tiet.tdk,virginian yliopisto, Curry School of Education Esiopetusvuosi 1874 lasta 187 ryhmää 217 opettajaa 1572 äitiä 1551 isää 1. luokka 2005 lasta (josta 557 otos) 164 luokkaa 163 luokanopettajaa 58 erityisopettajaa n vanhempaa Lukivaikeuden ennustaminen Meta-analysit ja pitkittäisseurannat ovat osoittaneet, että parhaiten lukivaikeutta ennustavat fonologisen prosessoinnin taidot esim. fonologinen tietoisuus, kirjaintuntemus, nopea nimeäminen ja fonologinen muisti puhutun kielen taidot familiaalinen lukivaikeustausta Snowling, Gallagher & Frith (2003):66.1%:llelapsista, joilla vähintään toisella vanhemmista on ollut dysleksia, lukivaikeus 8-vuotiaana. Parhaiten riskiäennustaa erilaisten tekijöiden kombinaatio kuin jokin yksittäinen tekijä(esim. Gijsel, Bosman & Verhoven, 2006)

10 1. Kirjaintuntemus Time 2: Esiopetusvuoden kevät % Riski kriteeri: 16 kirjainta Spring (n = 868) M = 22.54, sd = Oikein nimettyjen kirjainten määrä, max 29 M = Fonologinen tietoisuus: alkuäänteen tunnistaminen Time 2: Esiopetuksen kevät Ryhmätesti: Minkäsanan alussa kuuluu /o/ ääni? 60 Spring (n = 869) M = 8.84, sd = 1.74 % Riski kriteeri: 7 oikein M =

11 3. Nopea nimeäminen (RAN): esineet Time 2: Esiopetuksen kevät M = 70.32, sd = 17.70, (n = 868) Riski kriteeri: sekuntia RISKIN TUNNISTAMINEN TAITOVIIVEEN KRITEERI: Fon.tiet., kirjaintuntemus ja/tai RAN 15% persentiilirajan SUKURISKI: isällä tai äidillä itse raportoituna vähintään lieviä pulmia lukemisessa YKSI TAITOVIIVE + SUKURISKI RAN Fon.tiet. KOLME TAITOVIIVETTÄ Fon.tiet. + RAN + kirjaintunt. Kirjaintunt. RAN + kirjaintunt. Fon.tiet. + RAN Fon.tiet. + kirjaintunt. KAKSI TAITOVIIVETTÄ

12 Lukivaikeuden riskiryhmä: lapset, joilla kirjaintuntemus ja fonologinen tietoisuus esiopetuksen keväälläyhtäheikko tai heikompi kuin verrokkiryhmän lasten heikoimpien 15 % joukossa). Riskiryhmään valikoitui näilläkriteereillä8,9 % lapsista (n = 162: 43 tyttöäja 119 poikaa). Riskiryhmän lapsista oli luokanopettajan ilmoituksen mukaan saanut osa-aikaista erityisopetusta ensimmäisen luokan syksyllä 76 % ja keväällä 82 %. Riskiryhmän lasten äideistä 9,2 % ja isistä4,8 % raportoi itsellään olleen kouluaikana selviälukivaikeuksia, ja äideistä18,3 % ja isistä30,2 % raportoi lieviäpulmia. Varhaiset lukijat: esiopetuksen keväällälukivat sanojen lukemisen testissäkaikki 10 sanaa oikein ja joilla ei täyttynyt ylläoleva riskikriteeri. Varhaisten lukijoiden ryhmään kuului 25,2 % lapsista (n = 460: 253 tyttöäja 207 poikaa), joista 8 % osasi lukea jo esiopetuksen alkaessa (ts. lukivat sanalista-testissäkaikki sanat oikein). Osa-aikaista erityisopetusta oli luokanopettajan ilmoituksen mukaan varhaisista lukijoista saanut ensimmäisen luokan syksyllä11 % ja keväällä11 %. keskiryhmäänsijoittui 66 % lapsista (n = 1205: 631 tyttöäja 574 poikaa), eli toisin sanoen ne lapset, joille ei täyttynyt lukivaikeuden riskikriteeri eikä varhaisten lukijoiden kriteeri. Osa-aikaista erityisopetusta oli keskiryhmän lapsista saanut ensimmäisen luokan syksyllä 33 % ja keväällä 47 %. Kirjaintuntemus ,2 27,2 23,7 15,8 9,8 13,2 4,3 Esiop. syksy Esiop. kevät 1 lk syksy Lukivaikeusriski Muut lapset Varhaiset lukijat

13 Tekninen lukutaito 25,1 28,9 23,5 15, ,6 10,4 6,7 3,1 1 lk syksy 1 lk kevät 2 lk kevät Lukivaikeusriski Muut lapset Varhaiset lukijat Sanojen oikeinkirjoitus 9,5 11,7 12,2 11,2 9,7 8,5 5,6 3 0,1 1 lk syksy 1 lk kevät 2 lk kevät Lukivaikeusriski Muut lapset Varhaiset lukijat

14 Lukivalmiuksien arviointiseula 4-5 vuotiaille Puolakanaho, Poikkeus, Ahonen & Aro, Niilo Mäki Instituutti pohjautuu Lapsen kielen kehitys (LKK) -seurantatutkimuksen aineistosta tehtyyn väitöstutkimukseen (Puolakanaho, 2007). tarkoitettu psykologeille, puheterapeuteille, erityislastentarhanopettajille, ja terveydenhoitajille. sen avulla voidaan kartoittaa lukemista ennakoivia taitoja (n. 5 min) esimerkiksi neuvolan 4- ja 5-vuotistarkastusten yhteydessä. 1) kirjainten nimeämistehtävä, 2) esineiden kuvien sarjallisen nimeämisen tehtävä, 3) vanhemman täyttämä lyhyt kysely. pistemäärät syötetään Internetistä web-sivuston kautta käytettävään laskentaohjelmaan, joka määrittää lapsikohtaisen lukemisvalmiutta kuvaavan pistemäärän eli lukivalmiusindeksin ( kuvaa lukivaikeuden todennäköistä ilmenemistä kouluiässä) Käytettäessä lukivalmiuksien seulaa päädytään arviolta 80:lla lapsella 100:sta lindeksiin, jonka mukaan lukemiseen liittyvät pulmat eivät ole todennäköisiä eli Lukivalmiustaidot ovat iän mukaisia. Jäljelle jäävien arviolta 20 %:n kohdalla päädytään siihen, että taidot eivät ole iänmukaisesti kehittyneet eli johtopäätelmänä on Lukivalmiustaitojen harjoittelemista suositellaan. Lukivalmiusseulan mukana seuraavissa materiaaleissa on esimerkkejä harjoittelusta, jota voi tehdä kotona, pienryhmissä tai esimerkiksi päiväkodeissa osana arjen toimintaa. Kuvio 1 ikä Lukivalmiuskuvaaja 5-vuotiaalle, jonka lähisuvussa ON lukivaikeutta lukivalmiudet Lukivalmiusindeksi kirjaintuntemus Nimettyjen kirjainten määrä Nimeämissujuvuus : Normaalisuorituksen ala- ja yläraja sekä keskimääräinen suoirtustaso Line 1 Line 2 Line 4 Lukivalmiustaitojen harjoittelemista suositellaan Lukivalmiustaidot ovat iän mukaisia

Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon:

Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon: Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon: Alkuportaattutkimuksen tuloksia Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari 15.11.2010 Helsinki professori Helena Rasku-Puttonen & dosentti

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa. 26.1.2013 Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto

Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa. 26.1.2013 Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Motivaatio ruokkii oppimista esiopetuksessa 26.1.2013 Educa, Helsinki Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU? Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

LUKIVAIKEUSRISKI JA LUKIVAIKEUDET: SOSIAALISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT SUOJAAVAT TEKIJÄT

LUKIVAIKEUSRISKI JA LUKIVAIKEUDET: SOSIAALISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT SUOJAAVAT TEKIJÄT LUKIVAIKEUSRISKI JA LUKIVAIKEUDET: SOSIAALISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT SUOJAAVAT TEKIJÄT Noona Kiuru, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Pekka Niemi ja Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä

Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä TUTKIMUS- RYHMÄ: hakijat Anna-Maija Poikkeus, Prof., Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto Helena Rasku-Puttonen,

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

Nina Saine. KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto. nina.saine@psyka.jyu.fi

Nina Saine. KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto. nina.saine@psyka.jyu.fi Nina Saine KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto nina.saine@psyka.jyu.fi Esityksen teemat Mikä on Ekapeli? Ekapeli interventiotutkimuksen tulokset mihin lukutaidon

Lisätiedot

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset

Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Lectio Praecursoria Minna Torppa Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Minna Torpan psykologian väitöskirja Pathways to reading acquisition

Lisätiedot

Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja

Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja Tutkimukset Anne Puolakanaho Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja Tämä artikkeli pohjautuu Anne Puolakanahon väitöskirjaan

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Opettaja-oppilasvuorovaikutus ja sen havainnointi luokassa (CLASS)

Opettaja-oppilasvuorovaikutus ja sen havainnointi luokassa (CLASS) Opettaja-oppilasvuorovaikutus ja sen havainnointi luokassa (CLASS) Sanni Pöysä Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos https://www.jyu.fi/alkuportaat ALKUPORTAAT Lapset,

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski ennustajat, kehitys ja lopputulema

Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski ennustajat, kehitys ja lopputulema Lectio praecursoria Kenneth Eklund Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski ennustajat, kehitys ja lopputulema Suomalaisnuorten lukutaidon taso ja siinä tapahtuneet muutokset

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki 26.10.2017 Anu Arvonen Mitä oppimisvaikeudet ovat Oppimisvaikeuden määritelmä: taidot kehittyvät erityisen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

www.lukimat.fi ja Ekapeli

www.lukimat.fi ja Ekapeli www.lukimat.fi ja Ekapeli Lukemisen ja matematiikan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti Virtuaaliopetuksen päivät 2011 FT Juha Matti Latvala Niilo Mäki Instituutti LukiMat hanke Opetus ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina

Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina Artikkeleita 116 Kasvatus 2/2010 Marja-Kristiina Lerkkanen Anna-Maija Poikkeus Timo Ahonen Martti Siekkinen Pekka Niemi Jari-Erik Nurmi Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Innovatiiviset opetuskäytännöt

Innovatiiviset opetuskäytännöt Innovatiiviset opetuskäytännöt - teknologia oppimisen tukena Marianna Nieminen Microsoft Oy Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Osa Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa Julkaistiin

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kirjaimet kiinnostavat lapsia jo varhain. Kielellisesti suuntautuneet

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa

Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa LECTIO PRAECURSORIA Kaisa Peltomaa Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa Lukemaan oppiminen avaa lapselle oven kiehtovaan maailmaan mahdollisuudet eläytyä

Lisätiedot

Niilo Mäki Instituutti

Niilo Mäki Instituutti Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Ohje: Kirjoita suunnitelmasi lyhyeksi ja konkreettiseksi. Hyvä suunnitelma vastaa kysymyksiin kuka, mitä, milloin ja miten tekee.

Ohje: Kirjoita suunnitelmasi lyhyeksi ja konkreettiseksi. Hyvä suunnitelma vastaa kysymyksiin kuka, mitä, milloin ja miten tekee. Ohje: Arvioi tähän lomakkeeseen toteutuvatko erilaiset työrauhaa tukevat toimintatavat luokassasi. Valitse yksi toimintatapa, jossa olet huomannut kehittämisen varaa, ja kirjoita viereiseen ruutuun suunnitelma

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä

Lisätiedot

OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA

OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA 18. valtakunnallinen tutkijatapaaminen Jyväskylässä 24.-25.4.2015 Tapahtuman järjestäjät: Niilo Mäki Instituutti ja ForLearning-tutkimusverkosto Oppimisvaikeustutkijoiden

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto

Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto Monitieteinen kehitystutkimus: esimerkkinä lukemisvaikeudet Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku 2.-3.6.2008 Pekka Niemi Turun yliopisto Esityksen pääkohdat (1) Lukemisvaikeus (2) Aivotoiminnat, perimä?

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat

Tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat Kokeilut ja käytänteet Juha-Matti Latvala Pekka Räsänen Heikki Lyytinen Tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat Viime joulukuussa

Lisätiedot

Data quality points. ICAR, Berlin,

Data quality points. ICAR, Berlin, Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi

Lisätiedot

Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry

Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry Innostun liikkumaan (2013-2017) Lisää onnistumisen tunteita ja osallisuutta

Lisätiedot

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet Kielen osa-alueet Fonologia äänteet, äännejärjestelmä, äänneoppi Morfologia sanojen muodostaminen ja taivuttaminen, muoto-oppi Syntaksi lauserakenteet, lauseoppi Semantiikka Grammatiikka kielioppi sanojen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot