KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Liite 5/Pela KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 Sivu 2 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Sisältö: Pelastusjohtajan katsaus 3 Yleistä, pelastuslaitoksen organisaatio 4 Kanta-Hämeen pelastuslautakunta 6 Riskienhallinta 8 Pelastustoiminta 10 Ensihoitopalvelut 12 Tapahtumia v Kannen kuva. Pelastuslaitos aloitti ansioituneiden kuntalaistensa palkitsemisen.

3 Sivu 3 PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on ollut toiminnan vakiinnuttamisen ja uudistusten vuosi Uudella organisaatiorakenteella on pyritty toiminnan laadun parantamiseen, tehostamiseen sekä palveluiden tasapuoliseen tuottamiseen Suunnitellut muutokset ja toiminnan uudelleenjärjestelyt saatiin valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.. Ensihoitopalveluiden uudistamista jatkettiin aina vuoden lopulle saakka. Toukokuussa käynnistettiin uudistettu pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä, jonka keskeisenä tehtävänä on tehostaa pelastustoiminnan johtamista koko maakunnan alueella. Samassa yhteydessä kehitettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimintaa siten, että Forssa Loimaa yhteistoiminta -alueella aloitti työn jatkuvassa toimintavalmiudessa oleva päivystävä palomestari. Kokemukset uudesta järjestelmästä ovat olleet myönteiset. Paloasemaverkostomme uudistuu. Pelastuslautakunta hyväksyi osaltaan joulukuun kokouksessaan Riihimäen paloasemahankeen toteuttamisen yleisperikatteet. Alustavaa hankevalmistelua tehtiin myös Janakkalan paloaseman ja harjoitusalueen uudistamiseksi. Toteutuessaan hanke toisi uuden paloaseman ja harjoitusalueen Janakkalan Rastikankaan alueelle. Esa Pulkkinen pelastusjohtaja Pelastuslaitoksen rooli ensihoitopalvelujen tuottajana vahvistui. Kanta-Hämeen pelastuslaitos on tuottanut ensihoitopalveluita ensihoidon yhteistoimintasopimuksella koko maakunnan alueelle. Ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisia ensihoitopalveluita tuotettiin koko laajuudessaan lokakuun alusta alkaen. Organisaatiomme ja toimintamallimme muutos aidosti maakunnalliskesi toimijaksi on ollut pitkä prosessi ja vaatinut koko henkilöstöltämme osallistumista muutospronssien läpiviemiseen. On vielä ennenaikaista arvioida miten organisaatiomuutoksemme on kokonaisuudessaan onnistunut, sen aika on aikaisintaan kahden tilinpäätöskauden jälkeen. Arvioitaessa kuluneen vuoden toimintaa ja tuloksia voidaan todeta, että olemme selviytyneet meille asetetuista tavoitteista varsin hyvin kiitos siitä kuuluu koko henkilöstöllemme. Toimintamme tehostamiseen tähtäävät rakenteelliset muutokset on tehty ja mahdolliset tulevat talouden sopeuttamistoimet edellyttävät palvelurakenteemme uudelleen arviointia. Talouden osalta toimintavuotemme on ollut haastava. Kokonaisbudjettimme ja henkilöstömäärämme ovat kasvaneet lähivuosien aikana noin viidenneksellä. Resurssien kasvun myötä tuottamamme palvelut ovat laajentuneet erityisesti ensihoitopalveluiden tehtävien osalta. Toiminnan kasvu ei ole tuonut liikkumavaraa käyttötalouteemme. Pelastustoimen valtakunnallisten toiminta- ja talousselvitysten mukaan pelastuslaitoksemme tuottaa pelastustoimen ja ensihoidon palvelut varsin kustannustehokkaasti. Pienet kustannukset eivät sinällään ole tavoiteltava itseisarvo, vaan toimintaa on arvioitava tuottamiemme palveluiden laadun, laajuuden ja kustannusten kautta. Sopimuspalokuntien aluesopimusten uudistaminen kertomusvuotemme lopulla luo hyvän pohjan palokuntatoiminnan edelleen kehittämiselle ja varsinaisten palokuntakohtaisten sopimusten uudistamiselle. Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja vuodesta pelastusjohtaja Esa Pulkkinen

4 Sivu 4 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS YLEISTÄ, PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO MAAKUNNAN TUNNUSLUKUJA (TOIMINTAYMPÄRISTÖ) Kanta-Hämeen maakunnan ja pelastustoimen alueen muodostavat 11 kuntaa, jotka jakaantuvat kolmeen seutukuntaan: - Forssan seutukunta, 5 kuntaa (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä), - Hämeenlinnan seutukunta, 3 kuntaa (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) ja - Riihimäen seutukunta, 3 kuntaa (Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi). Maakunnan asukasluku oli oli henkilöä ja pinta-ala km². Pelastustoimen järjestämisen kannalta merkittäviä riskejä maakunnassa ovat muun muassa vaarallisten aineiden kuljetukset, laajat pohjavesialueet, poikkeuksellisen suuri määrä kulttuurihistoriallisia kohteita, laajat yhtenäiset metsäalueet, sisävesiliikenne, kokoontumistilat sekä teollisuus. ORGANISAATIO Kanta-Hämeen pelastuslaitos on hallinnollisesti sijoitettu Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon kuntalain 77 :n tarkoittamana ns. isäntäkuntamallina. Tässä isäntäkunnalta hankitaan hallinnollisia palveluja, kuten työterveys, palkanmaksu, reskontra, henkilöstö- ja taloushallintojen ohjeistus, tarkastustoimi, toiminnan riskienhallinta, vakuutuspolitiikka, puhelin- ja atk-palvelut sekä muut yleishallinnolliset palvelut. Varsinainen toiminta toteutetaan pelastuslautakunnan päätösvallalla ja alaisuudessa lukien pelastuslaitos on organisoitunut johto ja kehittämisyksikköön ja kolmeen maakunnalliseen tulosvastuulliseen tulosyksikköön: riskienhallinta ja tekniikka, pelastustoiminta sekä ensihoito, joka toteutetaan sairaanhoitopiirin hyväksymän ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen mukaisesti. HENKILÖSTÖ Vuoden 2012 päättyessä pelastuslaitoksen vakinaisilla vakansseilla oli 244 henkilöä (vuonna 2011; 215). Vakanssit jakaantuivat seuraavasti: Tehtävänimike Johto- ja kehittämisyksikkö Riskienhallinta ja tekniikka Pelastustoiminta Ensihoitopalvelut Yhteensä Pelastusjohtaja 1 1 Pelastuspäällikkö Palopäällikkö 2 2 Ensihoitopäällikkö 1 1 Tekninen päällikkö 1 1 Lääkintäpäällikö 1 1 Lääkintämestari 1 1 Palomestari Paloinsinööri 4 4 Paloesimies Ylipalomies Palomies-sairaankuljettaja 5 5 Palomies Ensihoitoesimies 8 8 Ensihoitaja Sairaankuljettaja Kalustonhoitaja 2 2 Suunnittelija Palvelusihteeri Yhteensä Taulukko 1. Vakanssien jakautuminen tulosyksiköittäin.

5 Sivu 5 Forssassa, Hausjärvellä, Janakkalassa, Jokioisilla, Lopella ja Ypäjällä on yhteensä 65 toimenpidepalkkaista sammutusmiestä eli sivutoimista palomiestä. Pelastuslaitoksella on erilliset palokuntasopimukset 26 sopimuspalokunnan (VPK ja TPK) kanssa. Nämä sopimukset uudistettiin alkaen. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa on 347 palokuntalaista käytettävissä pelastustoimintaan. TALOUS Kanta-Hämeen pelastuslaitos saa hallinnon, pelastustoiminnan ja öljyvahinkojen torjunnan kustannusten kattamiseen kunnilta niiden asukaslukuun ja riskiarviointiin perustuvan kuntamaksuosuuden. Kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Tilausbudjetissa kuntien maksuosuudet pelastustoiminnan käyttömenoihin olivat Käyttötalouden tarkalla kuukausittaisella seurannalla kustannukset näyttivät pysyvän annetussa raamissa, mutta tilinpäätöksessä lopullinen maksuosuus nousi , joka oli 0,8 % arvioitua suurempi. Maksuosuuden muutos johtui mm. lomapalkkavelasta sekä joulukuun useista arkipyhistä aiheutuneista haittalisistä. Käyttötalousmenojen lisäksi kunnat ovat maksaneet investointirahaa 3,70 /asukas, joka on käytetty pääomakaluston (hankintahinta yli euroa) hankintaan erillisen investointisuunnitelman mukaisesti. Investointimääräraha on budjetoitu v asukasluvun mukaisesti. Toimintakate on euroa, joka muodostuu sopimuksen mukaisesta, v asukaslukuun perustuvasta laskutuksesta. V talousarviovalmistelun yhteydessä ensihoidon ja ensivastetoiminnan kustannukset arvioitiin v kustannusrakenteen mukaisesti. Organisointitavan selvittyä ensihoidon osalta tehtiin käyttösuunnitelman muutos, joka oli sitovuussääntöjen puitteissa mahdollista, sillä ensihoidon lisäys ei muuta toimintakatetta eikä muuta kuntien pelastustoimen maksuosuutta. Käyttösuunnitelmassa on huomioitu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen mukaiset kustannukset Ensihoitopalveluiden osalta käyttösuunnitelman mukainen raami ylitettiin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille lähetettiin ,45 euron lisälasku. KANTA-HÄMEEN PELAS- TUSLAITOS TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Taulukko 2. Talouden toteuma v

6 Sivu 6 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSLAUTAKUNTA Jarmo Kulmala puheenjohtaja KOKOONPANO Kanta-Hämeen pelastuslautakunta toimii kuntalain (365/1995) 77 :n tarkoittamana yhteisenä toimielimenä sekä pelastuslain (379/2011) 4 luvun tarkoittamana monijäsenisenä pelastusviranomaisena. Perustamissopimuksen mukaan lautakunnan 11 jäsenestä Forssan ja Riihimäen seutukunnan kunnat valitsevat kolme jäsentä kumpikin ja Hämeenlinnan seutukunnan kahdeksan kuntaa 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin valitsema edustaja ja varapuheenjohtajana toiseksi suurimman kunnan (Riihimäki) edustaja. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Anna-Kaisa Häppölä. Pelastuslautakunnan johtosäännön 2 :n mukaan lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan määräämä henkilö. Hallintosäännön 9 luvun 2 :n mukaisesti kaupungin lautakuntien päätöksenteon valmistelu-, sihteeri ja täytäntöönpanotehtävät on keskitetty konsernipalvelujen talouden ja hallinnon vastuualueelle. Lautakunnan pöytäkirjanpitäjänä on toiminut päätösvalmistelupäällikkö Yrjö Pispala, sijaisenaan vs. kaupunginlakimies Tommi Hietanen ja esittelijänä pelastusjohtaja Esa Pulkkinen. Jäsen Varajäsen KOK Kulmala Jarmo, Hämeenlinna, pj (4) Roive-Viteli Jari, Hämeenlinna KOK Tarkkonen Marja, Riihimäki (3) Ylipekka Satu, Riihimäki KOK Hopearuoho Sirpa, Loppi (4) Toivonen Sami, Loppi KOK Kannisto Pekka, Tammela (3) Stenholm Ossi, Forssa (1) KESK Viitala Ritva, Hattula (4) Lamberg Jaana, Janakkala KESK Penttilä Mika, Forssa (2) Rämö Jari, Ypäjä SDP Höök Jorma, Riihimäki, vpj (1) Masalin Kari, Hausjärvi SDP Ranta-Porkka Raija, Janakkala (4) Perkiö Marjatta, Hattula SDP Virtanen Tapio, Hämeenlinna (3) Appelroth Irja, Hämeenlinna VAS Kirkkola-Helenius Tarja, Jokioinen (4) Satola Marjo, Humppila VAS Stolt Veikko, Janakkala (2) Leppänen Matti, Hattula Taulukko 3. Pelastuslautakunta vaalikaudella Suluissa osallistumiskerrat kokouksiin v

7 Sivu 7 KOKOUKSET JA TÄRKEIMMÄT ASIAT Lautakunta piti vuoden 2012 aikana 4 kokousta, joissa käsiteltyjen asiakohtien määrä oli 44. Lautakunnan käsittelemistä asioista mainittakoon: - Ensivastetaksan vahvistaminen - Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen erheellisten paloilmoitusten maksuperusteiden vahvistaminen - Nuohousyksikön hinnan tarkistaminen - Pelastuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus v Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt ja yhteistoimintasopimus pelastustoiminnan johtamisesta Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa - Ensihoitopalveluiden kalustostrategia Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintasäännön täydentäminen käyttösuunnitelman muutosoikeuden osalta - Vesipelastustoiminnan tehostaminen Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen alueella - Pelastuslaitoksen talousarvio Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma vuodelle Pelastuslaitoksen käyttö ja investointisuunnitelma Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen toteutuminen - Pelastuslaitoksen palvelumaksut Riihimäen paloasemahankkeen hyväksyminen Kokoukset pidettiin Hämeenlinnan paloasemalla 3 kertaa ja kerran kokoonnuttiin Hämeenlinnan Raatihuoneella. Kuva 1. Pelastuslautakunta vaalikaudella

8 Sivu 8 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS RISKIENHALLINTA Petri Talikka pelastuspäällikkö Vuonna 2011 voimaan tullut uusi pelastuslaki näkyy pelastuslaitoksen toiminnoista ehkä selvimmin onnettomuuksien ehkäisytyössä. Palotarkastus tai muun valvontatoiminnan suunnittelussa sekä valvontakohteiden ja välien määrittelyssä pyritään huomioimaan kohteiden riskit aiempaa paremmin. Vuonna 2012 valvontatoimintaa tehtiin ensimmäistä kertaa pelastuslain 79 :n mukaisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa huomioitiin pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asettaman työryhmän tekemä valtakunnallinen ohjeistus. Ohjeistusta laativan työryhmän jäsenenä toimi Kanta-Hämeestä paloinsinööri Raimo Niemi, loppuvuodesta hänen tilalleen valittiin paloinsinööri Seppo Lucenius, myöskin Kanta-Hämeestä. TURVALLISUUSVIESTINTÄ Turvallisuusviestinnässä (entisen määritelmän mukainen valistus ja neuvonta) jäätiin määrällisesti edellisvuoden tasosta merkittävästi eikä palvelutasopäätöksen mukaista viestintää saatu toteutettua (maakunnan asukkaille annettavaa valistusta ja neuvontaa lisätään siten, että n. 10 % lähtötilanteesta päästään 15 %:iin vuoteen 2013 mennessä). Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä Kanta- Hämeessä oli kertomusvuonna henkilöä eli n. 8 % koko maakunnan väestöstä (v hlöä/13%). Valistus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 251 kpl (vuonna kpl). LAUSUNNOT MAANKÄYTTÖÖN JA RAKENTAMISEEN LIITTYEN Pelastuslaitos antoi asiantuntijalausuntoja kuntien kaavoitus-, rakennusvalvonta ja ympäristöviranomaisille yhteensä 282 kpl. Tämän lisäksi annettiin viranomaisille, suunnittelijoille ja muille tahoille useita lausuntoja ja kannanottoja kirjallisesti, sähköpostitse ja puhelimen välityksellä sekä neuvotteluissa tai katselmuksissa. Määrä kasvoi merkittäväsi edellisvuosien tasosta. Taulukko 4. Onnettomuuksien ehkäisyn tilastot v

9 Sivu 9 PALONTUTKINTA Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen koulutettujen palotutkijoiden määrä laski toimintavuoden aikana kriittisen alhaiseksi henkilömuutosten vuoksi. Pelastuslaitos oli kuitenkin mukana palontutkinnan valtakunnallisessa kehittämistyössä palomestari Heikki Harrin kuuluessa työryhmään vuoden loppupuolelle saakka. PALOTARKASTUKSET Määräaikaiset palotarkastukset (aiemmin ns. erityiskohteiden tarkastukset) saatiin ensimmäisen kerran pelastuslaitoksen historiassa tehtyä suunnitellusti. Valvontasuunnitelmassa määritettyjen tarkastusten määrä nousi määrällisestikin huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Tätä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena huomioiden organisaatiomuutoksen mukanaan tuoma tehtävien uudelleen järjestäminen ja sen vaatima resursointi. Asuinkiinteistöjen valvontatoiminnassa aloitettiin ns. omavalvonta, jossa massapostituksena kiinteistöjen omistajille/haltijoille lähetetään tarkastuslomake ja pyydetään omatoimisen tarkastuksen jälkeen palauttamaan lomake pelastuslaitokselle. Valvontakirjeen mukana lähetetään myös ohjekirjanen turvallisuustarkkailua ja omavalvontalomakkeen täyttöä helpottamaan. Omavalvontalomakkeiden havaintojen tai niiden palautumattomuuden perusteella voidaan kohdentaa pelastuslaitoksen toteuttamaa asuinkiinteistöjen varsinaisia palotarkastuksia. Omavalvontakirjeiden postitus viivästyi suunnitellusta ja ajoittui aivan vuoden loppuun, joten tulosten analysointi ja mahdolliset jatkotoimenpiteet siirtyivät seuraavalle vuodelle. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET SAATIIN ENSIMMÄISEN KERRAN TEHTYÄ SUUNNITELLUSTI. VAARALLISET AINEET Pelastuslaitos hoitaa vaarallisten kemikaalien vähäisen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät valvontatehtävät alueellaan. Lisäksi laitoksen edustaja on osallistunut Turvallisuusja kemikaaliviraston tekemiin tarkastuksiin. Kanta-Hämeessä oli v kaksi pelastuslain 48 :n mukaista erityistä vaaraa aiheuttavaa kohdetta, joihin tulee laatia ulkoinen pelastussuunnitelma. Nämä molemmat suunnitelmat päivitettiin toimintavuoden aikana. NUOHOUS Nuohoustoiminta järjestetään Kanta-Hämeessä piirinuohousjärjestelmään perustuen. Toimintavuoden aikana yksi nuohouspalvelusopimus irtisanottiin ja tämän johdosta nuohouspiirijakoa muutettiin palveluiden turvaamiseksi alueella. pelastuspäällikkö Petri Talikka

10 Sivu 10 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMINTA ONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN Maria murtola pelastuspäällikkö Pelastustehtävät vähenivät maakunnan alueella 284 kappaletta eli 7 % yhteensä 3831:een. Väheneminen on poikkeuksellista ja selittyy pääosin sillä, että vuonna 2012 jäi myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden aiheuttamien onnettomuuksien määrä useita satoja edellisvuotta pienemmäksi. Mutta myös kaikkien tulipalolajien määrät vähenivät (taulukko 5). Tulipalojen vuosittaisen määrän noin viidessäsadassa pysyminen tai väheneminen, vaikka asukas-, kerrosala- ja liikennemäärät samanaikaisesti kasvavat, kertoo suotuisasta kehityksestä pelastuslaitoksen vaikutuskeinoin vähennettävissä olevien onnettomuuksien määrässä. Vuoden 2012 poikkeuksellisen huomattavasta vähentymisestä selittyy osa viileän ja sateisen kesän aiheuttamalla maastopalojen määrän putoamisella. Rakennuspalovaarat eli tulipalon alut rakennuksissa on eritelty omaksi onnettomuustyypikseen vuodesta 2009 alkaen. Tämä vähensi rakennuspalo- ja muu tulipalo kategorioiden tehtäviä. kaikkien tulipalolajien määrät vähenivät Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo yhteensä Taulukko 5. Tulipalot Kanta-Hämeessä vuosina Sen sijaan liikenneonnettomuuksien ja ensivastetehtävien määrät kasvoivat edelleen, liikenneonnettomuudet 25 % 626 kappaleeseen ja ensivasteet 32 % 1335 tehtävään. Vahingontorjuntatehtävät vähenivät maltillisempien myrskyjen ansiosta huippuvuoden 2011 määrästä 61 %. Erilaiset tarkastustehtävät ovat lisääntyneet vuosien mittaan ihmisten pyytäessä apua yhä herkemmin ja valvontatekniikan yleistyessä. Kanta-Hämeessä on tämä kehitys saatu rauhoitettua niin, että vuonna 2012 vähenivät sekä automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävät 4 %, palovaroittimien tarkastustehtävät 17 % ja muut tarkastustehtävät 26 %. Yhteensä näitä tarkastustehtäviä oli silti edelleen 841 kappaletta. Poikkeukselliset laajoilta, pitkäkestoisilta tai useita kuolonuhreja aiheuttaneilta onnettomuuksilta vältyttiin vuoden 2012 aikana. Tulipaloissa kuoli kaksi ihmistä, toinen omakotitalossa ja toinen rivitaloasunnossa. Palokuolleiden ja tulipaloissa vakavasti loukkaantuneiden määrät ovat olleet Kanta-Hämeessä laskusuunnassa (taulukko 6), mutta voivat vaihdella yksittäisten onnettomuuksien vuoksi vuosittain suurestikin Kuolleet Vakavasti loukkaantuneet yhteensä Taulukko 6. Tulipaloissa kuolleet ja vakavasti loukkaantuneet Kanta-Hämeessä vuosina

11 Sivu 11 PELASTUSTOIMINTA Toimintavalmiusaika eli ensimmäiseltä pelastusyksiköltä onnettomuuskohteen saavuttamiseen kuluva aika kehittyi kokonaisuutena maakunnan alueella suotuisasti. Pyrkimyksenämme on tavoittaa vähintään 80 % onnettomuuspaikoista Sisäasiainministeriön asettamissa tavoiteajoissa (valtakunnallisena ohjeena on 50 %). Toimintavalmiusaikamme toteutuivat keskimäärin 90 %:ssa onnettomuuksista (vuonna %). I- riskialueella putosi toteutumamme kuitenkin 78 %:een (vuonna %) ja alitti asettamamme tavoitteen. Alitus selittyy Hämeenlinnan kaupungin kasvamisella länteen yhä etäämmälle paloasemasta, jolloin ajoajat pitenevät, ja jäämme yhä useammassa pelastustehtävässä tavoitettamme hitaammiksi. Hämeenlinnan I-riskialueella saavutimme tavoiteajan vain 67 %:ssa kiireellisistä tehtävistä. Taulukko 7. Toimintavalmiusaikojen toteutumisprosentit (tavoite 80%) Kanta-Hämeessä vuonna Lopen kunnan alueella tapahtuneet poikkeamat ovat ajoittuneet päiväsaikaan, jolloin Lopen vapaaehtoishenkilöstöllä on heikommat mahdollisuudet päästä lähtemään hälytyksiin. Muiden punaisella merkittyjen alitusten kohdalla on kyse 1-4 tehtävästä, jotka ovat esimerkiksi käynnistysongelman tai saaressa sijaitsemisen vuoksi viivästyneet. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt uudistettiin vuoden 2012 aikana. Varsinais- Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa solmittiin sopimus yhteistyössä Forssan ja Loimaan alueella päivystävästä palomestarista, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueen palomestarit yhdistyivät ja päivystävä päällikkö aloitti toimintansa. Kaikille johtamistasoille järjestettiin johtamiskoulutusta, myös sopimuspalokuntien yksikönjohtajille. Vuoden alusta voimaan astunut uusi organisoitumistapa tuotti paljon tarvetta tehtävänkuvien työstämiselle ja yhteisten käytäntöjen luomiselle. Yhteisiä toimintatapoja kartoitettiin ja määriteltiin päivitettyyn ohjeistukseen, kuten pelastustoiminta- ja tiedotusohjeeseen. Sopimuspalokuntien kanssa laadittiin ja allekirjoitettiin uusi, nykypäivän vaatimuksia vastaava aluesopimus. Myös heihin liittyviä toimintamalleja yhtenäistettiin. Sopimuspalokuntalaisten ja sivutoimisten palomiesten kursseja järjestettiin tarpeen mukaan. Pitkään odotettu yksikönjohtajakurssi oli käynnissä koko vuoden ajan ja jatkuu vielä Vesistöissä tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntavalmiudet paranivat Vanajavedelle sijoitetun uuden veneen käyttöharjoittelun myötä. Pelastuspäällikkö Maria Murtola

12 Sivu 12 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ENSIHOITOPALVELUT 2012 uusi järjestämismalli LASSE HAKALA VS. ensihoitopäällikkö Kanta-Hämeen pelastuslaitos toteutti ensihoitopalvelua koko maakunnan alueella vuonna Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä otti ensihoitopalvelun järjestämisvastuun vuoden 2012 alussa. Vuoden 2011 loppupuolella sairaanhoitopiiri vahvisti ensihoidon palvelutasopäätöksen ja samassa yhteydessä pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri allekirjoittivat yhteistoimintasopimuksen koskien koko ensihoitopalvelun järjestämistä Kanta-Hämeen maakunnan alueella, mukaan lukien siirtokuljetukset. Ensihoitopalvelun toteuttamisesta pelastuslaitoksella vastaa ensihoitopalveluiden tulosyksikkö. Järjestämistapana yhteistoimintasopimus ja yhden toimijan malli on luonut yhtenäisyyttä ja tasalaatuisuutta ensihoitopalveluun sekä aitoa kustannushyötyä esimerkiksi siirtokuljetustoiminnan integroimisella ensihoitopalveluun. Organisaatiorakenne on pyritty pitämään mahdollisimman matalana ja päällekkäisyyksiä on vältetty mm. kuntalain 76 mukaisesti perustamalla yhteisvirkoja, joita ovat ensihoitopäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtajat. Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun toteutuksen kulmakivinä ovat laatu ja ehdoton luotettavuus alkaen siirryttiin varsinaiseen palvelutasopäätöksen mukaiseen palvelurakenteeseen. Terveydenhuoltolaki (1326/2011) ja asetus ensihoitopalveluista (340/2011) määrittelevät ensihoitopalvelun järjestämistavasta siten, että viimeistään vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirien on otettava ensihoitopalvelun järjestämisvastuu. Kanta-Häme on toiminut tässä edelläkävijänä ja ollut yksi ensimmäisistä sairaanhoitopiireistä, jossa lain tarkoittama järjestämisvastuu on otettu jo ennen lain edellyttämää takarajaa. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä on määritelty ensihoitopalvelun palvelurakenne ja palvelun taso palvelua toteutettiin siirtymäsäännöksen mukaisella palvelurakenteella ja alkaen siirryttiin varsinaiseen palvelutasopäätöksen mukaiseen palvelurakenteeseen. Tämä tarkoittaa yhteensä 17 ambulanssia sekä ensihoidon kenttäjohtajaa omalla yksiköllään, jotka ovat sijoitettuna väestön tavoittamisen kannalta optimaalisiin paikkoihin. 13 yksiköistä on hoitotason yksikköjä ja neljä on perustasoista. Hoitotason yksiköistä kymmenen on ympärivuorokautisia, samoin kuin ensihoidon kenttäjohtaja. Palvelurakenteen laajentuminen on edellyttänyt henkilöstön rekrytointeja siten, että vuoden alusta perustettiin lääkintäpäällikön virka sekä rekrytoitiin muuta ensihoitohenkilöstöä yhteensä 26 henkilöä. Palvelutasopäätöksen mukaiseen toimintaan siirryttäessä perustettiin lääkintämestarin virka ja rekrytoitiin yhteensä 20 muuta henkilöä ensihoitopalveluihin. Tämän lisäksi Riihimäellä ja Forssassa on muutettu kahdeksan ensihoitajan toimea ensihoitoesimiehen toimiksi; ensihoitoesimiehet toimivat lähiesimiehinä oman alueensa ensihoitohenkilöstölle. Hämeenlinnan ensihoitoalueen työnjohdollisina esimiehinä toimivat ensihoidon kenttäjohtajat. Pelastuslaitoksen lääkintäesimiehet siirtyivät kenttäjohtajien virkoihin vuoden 2012 alusta. ENSIHOITOTEHTÄVÄT Ensihoidon tehtäviä vuoden 2012 aikana oli yhteensä kappaletta, jakautuen siten, että A-tehtäviä oli 1748, B-tehtäviä 5879, C-tehtäviä 7315, D-tehtäviä 8687 ja siirtokuljetuksia 7026 sekä ensivastetehtäviä Tehtävämäärät olivat arvioidun mukaisia, pl. ensivastetehtävien määrä, joka ylitti arvion yli 300 tehtävällä Ensihoitotehtävät (kpl) Ensivastetehtävät (kpl) Taulukko 8. Ensihoidon tehtävämäärät v

13 Sivu 13 Vuoden aikana hankittiin yhteensä yhdeksän ambulanssia ja kenttäjohtoyksikkö. Ensihoitopalveluun laadittiin myös kalustostrategia, jonka mukaisesti kalustohankintoja pyritään tasaamaan tulevien vuosien aikana. Ensihoitopalvelun toteutumista suhteessa palvelutasopäätökseen ei vielä ole mahdollista analysoida, mutta ensihoidon tietojärjestelmiä on kehitetty siten, että vuoden 2013 alusta alkaen saadaan luotettavia raportteja palvelujen toteutumisesta riskialueluokittain. Sairaanhoitopiiri on ottanut aktiivisen roolin ensihoitopalvelun kehittämiseen ja loppuvuodesta 2012 ensihoidon osastonylilääkärin virassa aloitti Ari Alaspää. Suuntaviivat toiminnan kehittämiseksi on piirretty ja organisaatiorakenteen ollessa siinä määrin valmis kuin tämän hetkisen tiedon perusteella tiedämme, voimme keskittyä ensihoitopalvelun kehittämiseen laadullisesti, tietotaidollisesti ja vaikuttavuudeltaan paremmaksi. Tämä tarkoittaa koulutusta, ohjeistusta ja tutkimusta sekä jatkuvaa laadunseurantaa. Kaavio 1. Tehtävien jakautuminen kiireellisyysluokittain. Kaavio 2. Tehtävämäärät/kk, tehtäväluokittain.

14 Sivu 14 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TAPAHTUMIA V Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan historiikki Ihminen, joka ei tunne historiaa, ei tiedä mistä on tulossa Palomies Niki Haake sai kahden vuoden urakan valmiiksi kokoamalla ja kirjoittamalla Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan historian kirjaksi. Kirja on näyttävä kokoelma valokuvia, haastatteluita, värikästä historiaa ja monenlaisia käänteitä, ja kirjoitettu mukaansatempaavalla tyylillä. Töihin, poistu! on kertomus palokunnan taipaleesta sadan viime vuoden ajalta sen vaivalloisista ensiaskeleista modernin alueellisen pelastuslaitoksen syntyyn saakka. Teos pyrkii kuvaamaan historiallisia tapahtumia henkilökunnan ja aivan tavallisen palomiehen näkökulmasta unohtamatta valtakunnallisen palotoimen kehitystä ja suomalaisen yhteiskunnan muutoksia. Historiikki julkaistiin Hämeenlinnan paloasemalla pidetyssä tilaisuudessa. Paikalla tarinoimassa oli Nikin haastattelemia veteraaneja ja muutamia yhä palveluksessa olevia mutta paljossa mukana olleita konkareita. Myös media oli kiinnostunut tapahtumasta ja se ylitti uutiskynnyksen lehdistössä ja Radio Hämeessä. Niki ei tiennyt työhön ryhtyessään minkälainen työmäärä edessä odotti, mutta kaiken vaivannäön jälkeen on kasassa kiinnostava paketti meille alle sata vuotta pelastustoimen palveluksessa olleille luettavaksi. Esittelypuheensa lopuksi Niki siteerasi edesmennyttä pelastusjohtajaamme Jouko Allinniemeä siitä, miten ihminen, joka ei tunne historiaa, ei tiedä mistä on tulossa eikä minne menossa. eikä minne menossa. Kuva. Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan historiikki julkaistiin

15 Sivu 15 Ansioituneiden kuntalaisten palkitseminen Kanta-Hämeen pelastuslaitos aloitti vuonna 2012 ansioituneiden kuntalaisten palkitsemisen. Petri Välkkynen loi alipäällystötutkintonsa kehittämishankkeena pelastuslaitokselle toimintamallin palkitsemista varten. Ensimmäinen palkitsemistilaisuus pidettiin syyskuussa. Seitsemälle nuorelle ihmisen vedestä pelastaneelle henkilölle luovutettiin pidetyssä palkitsemistilaisuudessa kunniakirjat ja yksilöidyt kristallituikut osoituksena poikkeuksellisen rohkeasta toiminnasta ihmishengen pelastamiseksi. Tilaisuus keräsi runsaasti positiivista mediahuomiota. Kyseessä oli kolme erillistä tapausta, joissa mukana olleet viranhaltijat arvioivat teot poikkeuksellisiksi: Hämeenlinnan uimahallilla 15-vuotias tyttö sukelsi uhrin uima-altaan pohjasta Hämeenlinnassa Vanajaveden rannalla kaksi parikymppistä poikaa pelasti ihmisen vedestä Lopella neljä vuotiasta tyttöä pelasti henkilön uimarannalla vedestä. Myös muun tyyppisiä ansioitumisia kuin hengen pelastamisia voidaan palkita, kriteereinä on erityinen tai poikkeuksellinen toiminta turvallisuuden hyväksi. Tällaista voi olla esimerkiksi ansiokas toiminta onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Kuva. Janita Salo, Mea Lahtinen, Rosa Nurmi ja Tia Järvinen palkittiin hukkuvan miehen hengen pelastamisesta toukokuussa. Kuva: Heidi Kononen / Yle

16 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Kutalantie 1b Hämeenlinna p. (03) ASIAKASLÄHTÖISTÄ ARJEN TURVALLISUUTTA, LUOTETTAVASTI