Terveydestä useita artikkeleita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydestä useita artikkeleita"

Transkriptio

1 NRO 1/ VSK HUHTIKUU 2008 Terveydestä useita artikkeleita Pyörätuoliajokortti työkalu taitojen lisäämiseksi 2500 kilometriä käsipolkupyörällä Euroopassa Australia ja esteettömyys

2 Heta puolustaa sitä, joka tarvitsee toisen apua. Liity meihin. gsm-vastaaja: Onko nyt vaikeavammaisten vuoro? Allekirjoita vetoomus ja hae kanssamme oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan. ANNA ÄÄNESI:

3 SELKÄYDINVAMMA ISSN vuosikerta Päätoimittaja: Pekka Hätinen Puh PÄÄKIRJOITUS Hoidon keskittäminen vihdoin kuntoon Kustantaja/julkaisijat: Invalidiliitto ry ja sen selkäydinvammatyöryhmä Ulkoasu ja taitto: HELPCONT KY/Matti Anttalainen VANTAA Puh. (09) Ilmoitusmyynti: Merja Peltonen Omnipress Oy Puh. (09) Puh Ilmoituskoot: 1/1 210 x 297 mm tai 187 x 270 mm 1/2 93 x 270 mm tai 187 x 135 mm 1/3 93 x 180 mm tai 187 x 90 mm 1/4 93 x 135 mm tai 187 x 67 mm 1/8 60 x 105 mm tai 93 x 67 mm Ilmoitushinnat: koko yksivärinen nelivärinen Kannet 1/ / / / / /8 70 Hintoihin lisätään ALV 22% Tilaukset ja osoitteen muutokset: 6 /vuosikerta Internetin kautta selkaydinvammatyoryhma tai SYV-työryhmän sihteeri Paula Mustalahti Kuriirinkatu 6, LAHTI Puh Kirjapaino: Uusimaa Oy PORVOO Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2008 Aineistopäivä elkäydinvammaisten akuuttihoidon ja seurannan keskittämisestä on puhuttu vuosikausia. Jo useampi työryhmä on loppuraportissaan päätynyt suosittelemaan keskittämistä. Me selkäydinvammaiset itse olemme ajaneet tätä asiaa Invalidiliiton kautta. Mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Mistä se johtuu? Voidaan tietysti kysyä, miksi hoidon keskittäminen on tärkeää? Ovathan kaikki tähän mennessä vammautuneet saaneet akuuttihoitoa jossain päin Suomea. Käpylässä suurin osa on saanut hyvän ja asiantuntevan alkuvaiheen kuntoutuksen, jonka jälkeen kaikki ovat lähteneet asumaan jonnekin. Useimmista ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. Keskittäminen on tärkeää, koska tästä kolmen vaiheen kokonaisuudesta vain yksi osa toimii tällä hetkellä hyvin. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kiistatta osoitettu, että asiantunteva akuuttivaiheen hoito vaatii riittävän määrän selkäydinvammaisia potilaita. Vain säännöllisen potilasvirran kautta kehittyy riittävä kokemus ja asiantuntemus selkäydinvaurion hoitoon. Vielä tänään ei kirurgialla tai muulla hoidolla pystytä parantamaan itse selkäytimen vauriota. Asiantunteva hoito kuitenkin lieventää vamman seuraamuksia ja kuntoutus voidaan aloitta nopeammin. Tällä hetkellä akuuttihoito tapahtuu lähimmässä yliopisto- tai keskussairaalassa, johon saattaa tulla vuodessa vain pari selkäydinvaurion saanutta potilasta. On selvää, että tarvittavaa hoidon asiantuntemusta ei voi kertyä tarpeeksi. Sairaalavaiheen jälkeinen kuntoutus tapahtuu Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Siellä on riittävä kokemus ja taito moniammatilliseen kuntoutukseen. Tähän vaiheeseen voimme olla tyytyväisiä, niin kauan kun sairaalat lähettävät vastavammautuneet Käpylään. Käpylän jälkeen useimmat selkäydinvammaiset katoavat kuin mustaan aukkoon. Ei ole olemassa mitään keskitettyä rekisteriä, jolla ihmisiä voitaisiin tavoittaa myöhemmin. Ei ole alueellisia selkäydinvammapoliklinikoita maan eri puolilla, josta voisi saada asiantuntevaa hoitoa ja neuvontaa selkäydinvammaan liittyvissä erityiskysymyksissä. Invalidiliiton selkäydinvammatyöryhmä ja Selkäydinvammasäätiö ajavat edelleen keskitetyn hoidon ja seurannan mallia. Kaikki akuuttivaiheen tapaukset keskitettäisiin esimerkiksi kahteen tai kolmeen yliopistolliseen keskussairaalaan. Näiden samojen yksikköjen yhteyteen perustettaisiin selkäydinvammapoliklinikka, johon alueen selkäydinvammaiset kutsuttaisiin säännöllisiin tarkistuksiin ja jonne voisi mennä saamaan hoitoa selkäydinvammaan liittyvissä kysymyksissä. Perusterveydenhuolto hoitaisi edelleen muut, normaaliin terveydenhoitoon liittyvät kysymykset. Olemme ilmeisesti liian pieni joukko, jotta meidän asiamme saataisiin helposti hoidettua. Terveydenhuollossa on juuri nyt meneillään suuri uudelleenorganisointi. Tässä saumassa voi olla myös meidän mahdollisuutemme. Peruspalveluministeri Risikkoa on informoitu myös meidän selkäydinvammaisten tilanteesta. On syytä jatkaa lobbausta ja yrittää saada tämä meille kirjaimellisesti elintärkeä asia vihdoin kuntoon. Tilanne lienee niin, että jos emme itse pidä asiaa esillä, ei sitä tee kukaan muukaan. kuva Antero Aaltonen Pekka Hätinen SELKÄYDINVAMMA 3

4 -lehti 16. vuosikerta ilmestymispäivä 16. huhtikuuta 2008 ilmestyy kahdesti vuodessa, huhti- ja lokakuussa Kansi: Kuvayhdistelmä: Pääkuvana maisema Trunön saarelta, pikkukuvina australialainen pariskunta matkalla Euroopassa ja Australian maamerkki Sydneyn Oopperatalo. Kuvat: Tarja Hänninen Rachel Vickers Findel 2007 Sisällysluettelo Hoidon keskittäminen vihdoin kuntoon... 3 Mitä selkäydinvammatyöryhmä teki viime vuonna?. 5 Ultraäänilöydökset selkäydinvammaisilla ja terveillä. 7 Selkäydinvaurion jälkioireet... 8 Selkäydinvaurio ja sydän- ja verisuonisairaudet Aivovamman huomiointi tapaturmaisen selkäydinvamman saaneen henkilön kuntoutumisessa Colonhydroterapia ja selkäydinvaurio Pyörätuoliajokortti -työkalu taitojen lisäämiseksi...18 Täky-uudistus, apuvälineiden hankinta ja lääkinnällinen kuntoutus muutoksia vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöissä Liikuntarajoitteinenkin metsälle? Olimme keskellä ei mitään ja silti kaikki toimi Trunsön saarella! NAVIGARE NECESSE EST on se vaan tärkeää tuo purjehdus kilometriä käsipolkupyörällä Euroopassa!.. 26 NO WORRIES IN AUSTRALIA Sydney , Canberra Vammaisten Veneily- ja Kalastusseura ry KÄMP leiri-ilmoitus KÄMP leirin hakulomake Ristikko 1/ Ratkaisu ristikkoon 2/ Selkäydinvammaan liittyvä vertaistuki Invalidiliiton selkäydinvammatyöryhmä SELKÄYDINVAMMA

5 SYV -TYÖRYHMÄ Mitä selkäydinvammatyöryhmä teki viime vuonna? yöryhmässä on seitsemän varsinaista jäsentä sekä seitsemän asiantuntijajäsentä. Vuoden 2007 aikana työryhmä kokoontui kolme kertaa Synapsiassa ja kerran kuntoutuskeskus Peurungassa. Selkäydinvammaisten hoidon ja kuntoutuksen seuranta Selkäydinvammatyöryhmän, Invalidiliiton ja Käpylän edustajien laatima esitys selkäydinvammaisten hoidon ja kuntoutuksen seurannan järjestämisestä on toimitettu peruspalveluministeri Paula Risikolle. Risikko on todennut, että käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen puitteissa olisi sopiva aika asian korjaamiseen. Työryhmä seuraa edelleen tilannetta. HUS:in alueen seurantaprosessin kehitystä seurataan edelleen. Käpylässä muutaman vuoden sisällä käyneille HUSalueen selkäydinvammaisille on lähtenyt kysely, joka on julkaistu myös Selkäydinvamma-lehdessä. Työryhmä esitti syksyllä liittohallitukselle kyselyn, jossa kysytään, onko liittohallitus tietoinen, että vakuutusyhtiöt ovat muuttamassa korvauskäytäntöjään apuvälineiden hankinnoissa pyrkien keskittämään hankinnat yhdelle yritykselle. Työryhmä halusi myös tietää, onko Invalidiliittoon oltu yhteydessä tässä asiassa tai onko liitolta pyydetty lausuntoja vakuutusyhtiöiden toiminnasta. Työryhmän toivomus on, että erityisesti kaikissa selkäydinvammaisia koskevissa asioissa työryhmältä pyydettäisiin tarvittaessa lausunto. Työryhmä piti keväällä yhden kokouksen Peurungassa ja samalla oli sovittu tapaaminen kuntoutuskeskuksen kuntoutus- ja hotellitoiminnasta vastaavien henkilöiden kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin mm. Peurungan remontin vaikutuksista pyörätuolin käyttäjiin, keskusteltiin Peurungan tulevaisuuden suunnitelmista ja painopistealueista sekä pohdittiin työryhmälle sekä Peurunkaan tulleista pyörätuolinkäyttäjien asiakaspalautteista. Keskustelu käytiin rakentavassa hengessä ja työryhmä uskookin Peurungan pyrkivän määrätietoisesti parantamaan ja kehittämään palvelujaan ja rakennettua ympäristöään vastaamaan myös selkäydinvammaisten tarpeita. Yhteistyötä työryhmän ja kuntoutuslaitoksen välillä pidettiin tärkeänä ja sitä päätettiin myös jatkaa. Julkaisutoiminta Selkäydinvamma-lehden toimittamisesta vastasivat edelleen Pekka Hätinen (päätoimittaja) ja Matti Anttalainen. Lehti ilmestyi jälleen kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Kevään numerossa oli teemana luontoliikkuminen loppukesän luontoleiriä silmälläpitäen. Muita aiheita oli mm. erektiohäiriöt, kansainvälinen lääketieteellinen selkäydinvammakongressi sekä City-leiri. Syksyn numerossa oli teemana osteoporoosi ja rannekanavaoireyhtymä. Lisäksi lehdessä oli mm. juttu Peurungan kokouksesta, luontoleiristä, kesän KÄMP-leiristä, matkailujuttuja ja jutut ESCIF:n sekä NORR:in kokouksista. Työryhmän sihteerin kautta on vuoden aikana tullut n. 32 lehtitilausta ja 9 tilauksen peruutusta, mutta suoraan Invalidiliittoon tulee myös ilmoituksia. Normaaleja tilauksia on nyt 998 eli kasvua viime vuoteen 2,7%. Ilmaisjakeluna lähtee kolme lehteä 60 laitokseen ja maksutta lehti menee 41:lle. Lehti on tärkein selkäydinvamman liittyvien asioiden tiedotuskanava ja sitä jaetaan myös messuilla ja muissa tapahtumissa. Selkäydinvammatyöryhmän nettisivut ovat uudistuneet ja työryhmä pystyykin nyt paremmin ja nopeammin vaikuttamaan sen sisältöön. Lehden lisäksi ajankohtaisista asioista, esimerkiksi leireistä, onkin tiedotettu nettisivuilla. Selkäydinvammaisten opaskirjan runkoa, sisältöä, laajuutta ja kohderyhmää on mietitty. Kirjassa pitäisi olla vastavammautuneelle, omaisille ja ammattilaisille tietoa siitä mitä selkäydinvauriossa tapahtuu sekä vamman lääketieteellisistä seurauksista. Selkäydinvammasäätiön sivuilla on jo hyvää tekstiä kirjasta varten. Kurssit ja messut Työryhmä osallistui Selkäydinvammasäätiön järjestämään kevät-seminaariin Käpylässä KÄMP2007 -leiri pidettiin Kisakeskuksen urheiluopistolla Karjaalla Leiriin osallistui 10 pyörätuolinkäyttäjää, kaksi ohjaajaa ja viisi avustajaa. Kaikki leirille hakeneet pääsivät mukaan. Ohjelmassa oli erilaisia pallopelejä mm. golfia, meditoivaa chi-ballia sekä bollywoodjumppaa. Leiriläiset kävivät metsäretkellä, rantasaunassa, kokeilivat kiipeilyseinää ym. liikunnallista aktiviteettiä. Leiri sai jälleen kerran erinomaisen palautteen. SELKÄYDINVAMMA 5

6 SYV -TYÖRYHMÄ Selkäydinvammatyöryhmä järjesti luontoleirin yhdessä Selkäydinvammasäätiön sekä SIU:n kanssa. Leiri pidettiin Rantasalmella ja se sai loistavan palautteen. Leirin tavoitteena oli kerätä ja jakaa mökkeily-, retkeily- ja luontoharrastuksiin liittyviä niksejä, jotka helpottavat liikuntavammaisten luontoharrastamista. Ohjelmassa oli mm veneilyä, sienestystä, kalastusta, mönkijöillä ajoa, ampumista, rosvopaistin tekoa. Mukana oli 25 henkilöä, avustajat ym. mukaan lukien. Kustannukset olivat suunnilleen samat kuin KÄMP:ssä ja työryhmä on suunnitellut järjestävänsä leirit jatkossa vuorovuosina. Cityleiri peruutettiin uusien hakijoiden puuttuessa. Kaikki hakijat olivat olleet leirillä jo ennenkin. Työryhmä oli mukana Apuvälinemessuilla Tampereella. Messuilla jaettiin Selkäydinvammalehteä sekä uutta vertaistukimateriaalia. Vertaistukitoiminta Vertaistukea varten on painettu lisämateriaalia ja Tampereelle Pikonlinnan sairaalan kuntoutusosastolle on tehty infokansio vertaistukiasioista. Vertaistukihenkilöt tapasivat Selkäydinvammasäätiön kevätseminaarin yhteydessä. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö Euroopan selkäydinvammaisten järjestö ESCIF piti vuosittaisen kongressin Heidelbergissa Manfred Sauer Instituutissa. Työryhmän edustajat osallistuivat kongressiin sekä samassa yhteydessä järjestettyyn vuosikokoukseen, jossa hyväksyttiin ESCIF:n perustuskokouksen pöytäkirja, toimintakertomus, edellisen vuoden talouslaskelma sekä talousarvio vuodelle ESCIF:n nettisivut on avattu osoitteessa Portugali on liittynyt mukaan järjestöön ja tällä hetkellä mukana on 19 maata. NORR kokoontui kesäkuun lopussa Reykjavikissa. Puheenjohtajaksi vaihtui Mikkel Bundgaard Tanskasta. NORR:in tulevaisuus on epäselvä ja sen rooli ESCIF:in rinnalla oli herättänyt keskustelua. Toimintaa päätettiin jatkaa aina vuoden kerrallaan, yksi kokous vuodessa ja miettiä silloin seuraavaa vuotta. Yhteistyötä Viroon yritetään jatkaa edelleen, vaikka sieltä tuleekin melko harvakseltaan tietoja ja sähköpostia. Muuta Selkäydinvammatyöryhmä oli hyvin edustettuna mukana Invalidiliiton ja 14 muun vammaisjärjestön järjestämässä hiljaisessa mielenosoituksessa Senaatintorilla henkilökohtaisen avustajan saamiseksi subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille. Selkäydinvammalehden lukijoiden kysymyksiin on vastattu Kysy meiltä -palstalla. Myös nettisivujen kautta on tullut yhteydenottoja, joihin on vastattu tarpeen mukaan. ASSISTENTTI.INFO monenlaista tietoa henkilökohtaiseen apuun. 6 SELKÄYDINVAMMA

7 TERVEYS Ultraäänilöydökset selkäydinvammaisilla ja terveillä Teksti ja kuvat: Eija Ahoniemi, parapleologi, fysiatri Käpylän kuntoutuskeskus nvalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa tehtiin ultraäänilaitteella satunnaistettu tutkimus selkäydinvaurion saaneiden potilaiden olkanivelistä. Tutkimuksessa oli yhteensä 223 henkilöä, joista 150 oli miestä ja 73 naista. Selkäydinvaurion saaneita oli 120 henkilöä, joista 54 oli alaraajahalvauspotilaita ja 66 neliraajahalvauspotilaita. Vertailuryhmään kuului 103 kävelevää henkilöä. Henkilöt olivat 18 vuotta täyttäneitä ja vammasta oli kulunut vähintään 3 kuukautta. Lähes 90 % selkäydinvaurion saaneista henkilöistä käytti manuaalipyörätuolia liikkumisen apuvälineenä. Neliraajahalvauspotilaista muutamalla oli sähköpyörätuoli ja muutama käveli rollaattorilla. Tutkimuksessa haluttiin katsoa, onko liikunnan apuvälineitä käyttävien henkilöiden ja normaalisti kävelevien henkilöiden olkanivelten rakenteissa eroja ja jos oli, millaisia erot olivat. Henkilöiden keski-ikä oli hieman päälle neljäkymmentä vuotta molemmissa ryhmissä. Selkäydinvaurion saaneilla henkilöillä vammautumisesta kulunut aika oli keskimäärin noin 8 vuotta. Enemmistö selkäydinvammaisista oli tunnon osalta osittaisia, neljännes selkäydinvaurioista oli tunnon ja motoriikan osalta osittaisia. Olkanivelen eri rakenteissa todettiin nivelraon kapenemista ja epäsäännöllisyyttä, turvotusta, lihasten jänteiden ohentumista ja luupiikkejä sekä kalkkikertymiä molemmissa tutkimusryhmissä. Tilastollisesti merkitsevimmät erot ryhmien olkanivelissä olivat nivelkapselin takaosan turvotuksessa ja nivelen reunan rosoisuudessa. Selkäydinvaurion saaneilla henkilöillä oli siis selvästi enemmän näitä muutoksia olkanivelissään. Luupiikkejä ja lihasten kiinnityskohdan muutoksia todettiin myös hieman enemmän selkäydinvaurion saaneilla henkilöillä. Johtopäätös tutkimuksesta on, että sekä neliraajahalvauksen että alaraajojen halvauksen saaneilla henkilöillä on kohonnut riski saada olkanivelen kulumia, jotka voidaan todeta ultraäänilaitteella. Tutkimus on julkaistu artikkelina, Ultrasonographic findings in shoulders of able-bodied, paraplegic and tetraplegic subjects Spinal Cord - lehdessä, numero 1, tammikuu 2008 (Jorma Kivimäki ja Eija Ahoniemi). Kiitos tutkimukseen osallistujille! Samasta aiheesta on tulossa toinen tutkimus, jossa vertaillaan ultraäänilöydöksiä potilaiden olkanivelten liikkuvuutta, voimaa ja kipuja. SELKÄYDINVAMMA 7

8 TERVEYS Selkäydinvaurion jälkioireet Teksti: Eija Ahoniemi, parapleologi, fysiatri Käpylän kuntoutuskeskus elkäydinvaurio aiheuttaa aina enemmän tai vähemmän raajojen ja vartalon tunnon ja motoriikan heikentymisen ja tai puuttumisen. Lisäksi selkäydinvaurio aiheuttaa kaikkien kehon toimintojen muutoksia ja puutoksia läpi elämän. Selkäydinvaurion saaneelta henkilöltä vaaditaan voimakasta motivaatiota ja jaksamista kuntoutua ja toipua niin omatoimiseksi kuin on mahdollista vaurion taso ja laatu huomioiden. Paljon voimaa ja ponnistelua vaaditaan myös siihen, että voi palata takaisin yhteiskuntaan, työhön, opiskeluun ja harrastusten pariin. Selkäydinvaurion taso ja sen laatu vaikuttavat jälkioireiden syntymiseen. Henkilön iällä, muilla sairauksilla, vammautumisesta kuluneella ajalla, harrastuksilla, elämäntyylillä ja ruokailutottumuksilla on myös oma vaikutus jälkioireisiin, komplikaatioihin. Yleisimmät selkäydinvaurion komplikaatiot ovat eriasteiset painehaavat, neurogeenisen rakon ja suolen toimintahäiriöt sekä keuhko-ongelmat. Selkäydinvammaisella henkilöllä on suurentunut riski saada virtsatieinfektio ja tai munuaisaltaan tulehdus (pyelonefriitti). Kun vaurio on kaularangan tai rintarangan alueella, neurogeeninen rakko toimii yleensä yliaktiivisesti, herkästi. Lanneranganvauriossa selkäytimen alaosa vaurioituu ja rakko on veltto. Vaurion taso määrää myös suolen toimintamallin edellä kuvatulla tavalla. Rakon ja suolen kuntoutus sekä hoito perustuvat vauriotason mukaiseen toimintamalliin. Muut vammat rintakehän alueella ja muut sairaudet selkäydinvaurion ja laadun lisäksi vaikuttavat keuhkojen toimintaan. Itse halvaus ei vahingoita keuhkokudosta, mutta keskushermostovaurio aikaansaa rintakehänlihasten, vatsanlihasten ja pallean toiminnan heikkenemisen tai jopa puuttumisen. Tilanne johtaa keuhkojen heikentyneeseen tuuletukseen. Tästä seuraa kohonnut riski keuhkoinfektioille ja tai keuhkorakkuloiden kasaan painumiselle. Keuhkojen heikentynyt tuuletus voi johtaa myös uniapneaan ja keuhkoveritulpan riski on kohonnut. Etukumarainen ryhti ja laakea maha, samoin kuin täysi paksusuoli, painavat palleaa heikentäen sen toimintaa ja samalla keuhkotuuletusta. Vammojen aiheuttamissa selkäydinvaurioissa syntyy monien kudosvaurioiden johdosta kipua jo heti vaurion alkuvaiheessa. Mahdollinen leikkaus synnyttää lisää kudosvauriota ja kipua vamma-alueelle. Myöhemmin vammaalueelle ja tai sen ylä- alapuolella ja myös tunnottomalle vartalon/raajojen alueelle voi ilmaantua jatkuvaa kipua, jolloin puhutaan neurogeenisesta, hermokudosperäisestä kivusta. Hermokipua kuvataan monin eri sanoin, kuten neulotteluna, tuikahduksina, poltteluna, pistelynä ja tai kirvelynä. Jatkuva kipu voi olla myös kehon eri osien ylikuormittumisesta johtuvaa tukirankaperäistä ja tai lihaksista johtuvaa (muskuloskeletaalista) kipua, kuten selässä, olkanivelissä ja ranteissa. Jos vaurio on kaularangassa ja tai ylärintarangassa, vartalon lihasten antama tuki puuttuu tai on heikko, ja selän ryhti muuttuu vinoksi (skolioosi) tai etukumaraksi (kyfoosi). Virheasennot aiheuttavat herkästi kipua selkään ja niskaan. Ne ovat lievitettävissä monin erilaisin tukitoimin, kuten esimerkiksi istuma-asentoa parantamalla tai pyörätuolin mallia vaihtamalla. Sisäelimistä peräisin oleva kipu on selkäydinvaurion saaneilla henkilöillä usein vaikeasti tunnistettavissa. Autonominen hermosto, sisälmyshermosto, nimensä mukaan säätelee sisäelinten toimintoja tahdostamme riippumatta. Se säätelee muun muassa sydämen lyöntitiheyttä, verenpainetta, suolen toimintaa, hikoilua ja punastelua. Sisälmyshermon toimintahäiriö syntyy korkeissa selkäydinvaurioissa, jolloin selkäydin on vioittunut kaularangassa ja tai ylärintarangassa (viidennen rintanikaman taso tai sen yläpuoli). Puhutaan autonomisesta dysrefleksiasta (=AD), tahattomista eri puolilla kehoa esiintyvistä oireista, jotka syntyvät vammatason alapuolelta tulevasta kudosärsytyksestä. Oireina ovat mm. kylmän väreet, ihokarvojen nousu pystyyn, spastisuuden lisääntyminen, vammatason yläpuolinen hikoilu ja sydämen rytmihäiriöt. Heijasteoireen voi aiheuttaa rakon ja suolen täyttyminen, kynsivallin tuleh- 8 SELKÄYDINVAMMA

9 TERVEYS dus tai sisään kasvanut kynsi, ihorikko, tulehdus, sappi tai virtsatiekivi, jopa tiukka vaate. Myös sukupuoliyhteyden jälkeen voi ilmaantua edellä mainittuja oireita tai jyskyttävä, voimakas päänsärky. Hankalin heijasteoire onkin juuri voimakas päänsärky, joka johtuu kohonneesta verenpaineesta. Korkeissa selkäydinvaurioissa henkilöllä jo normaali verenpainearvo voi aiheuttaa päänsäryn, koska lähtöpaine on alhainen. Verenpaine onkin syytä mitata kovan päänsäryn yhteydessä. Mikäli päänsärky pitkittyy, sitä voidaan lievittää ja hoitaa tietyillä verenpainelääkkeillä, jolloin paineen laskiessa myös särky helpottaa. Jos heijasteoireet ovat usein toistuvia ja haittaavia, oireiden aiheuttaja on etsittävä. Joskus AD:n aiheuttajana on selkäytimeen syntynyt nesteontelo, syrinx. Nesteontelo syntyminen saattaa johtaa myös neurologisen tilanteen huonontumiseen, mikä tarkoittaa tunnon ja lihasten voiman heikkenemistä aiemmasta. Lääkärin suorittama tarkka kliininen neurologinen tutkiminen, Autonomisen dysrefleksian varoitusignaalioireita: a) päänsärkyä, b) systolisen verenpaineen nousu, mmhg normaalia ylemmäksi, c) tuska ja tärinä, d) neurologisen tason yläpuolinen hikoilu, e) nenän tukkoisuus, f) punoitus ja kuumotus, usein kasvoissa, niskassa, hartioilla, g) neurologisen tason yläpuolinen vilunväreily, rinnan ahdistus, sydän- ja hengenahdistus, h) pisteiden näkeminen ASIA-luokitus on välttämätöntä epäiltäessä syringoa, jonka varmistamiseksi magneettitutkimus on myös välttämätön. Kun selkäydinvaurio on täydellinen, hikoilua ei esiinny vammatason alapuolella. Neliraajahalvauksessa voi vammatason yläpuolelta puuttua myös hikoilu ja tällöin on vaarana kehon lämpötilan kohoaminen kuumeeksi. Kesällä lämpimällä ilmalla, auringossa ja tai kuumassa saunassa oleskelu nostaa herkästi kehon lämpötilan jopa vaarallisen korkeaksi. Kotikonstina on kylmän pyyhkeen laittaminen hartioille ja poistuminen lämmön lähteestä. Kylmällä ilmalla, kuten meillä Suomessa talvikuukausina, voi kehon lämpö taas laskea alilämpöiseksi, jos ollaan vähäpukeisena ja suojaamattomana. Selkäydinvaurioissa aineenvaihdunta ja hormonitoiminta muuttuvat. Osteoporoottisen murtuman riski on lisääntynyt. Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta muuttuvat ja sen vuoksi selkäydinvaurion saaneiden henkilöiden veriarvoja olisi myös säännöllisesti seurattava. Myöhäiskomplikaatioita ovat myös syvä laskimotromboosi ja lihaksen luutuminen, useimmiten lonkan seudussa. Molemmissa esiintyy turvotusta ja myös ihon punoitusta, joten tarvitaan radiologisia tutkimuksia tilanteen selvittelemiseksi. Selkäydinvaurio vaikuttaa myös seksuaalitoimintoihin ja hedelmällisyyteen, vaikkakaan selkäydinvaurio ei estä enää nykyaikana lapsen saantia. Selkäydinvaurion saaneilla naisilla raskauden aikainen seuranta on oltava tavanomaista seurantaa tiheämpi ja synnytyksen yhteydessä lääkärin on tiedettävä selkäydinvaurioon liittyvät elintoimintojen muutokset. Miten tunnistaa selkäydinvaurioon liittyvät myöhäisoireet? Aihe on erittäin haastava ja myöhäisoireet ovat hyvin monenlaisia. Sen vuoksi hoitavalta taholta vaaditaan perehtyneisyyttä ja jatkuvan tieto-taidon päivittämistä ja potilaan terveydentilanteen seurantaa. Selkäydinvammaisten seurannassa on huomioitava myös henkilön psykososiaalinen tilanne, erityisesti hoitoa vaativa depressio ja mahdollinen itsemurhariski. Elämäntilanteen ja ympäristöolojen kartoitus on myös tärkeä. Hoito ja kuntoutus ovat moniammatillista ryhmätyötä potilaan ja kuntoutujan kanssa. On selvää, että Suomeen tarvitaan selkäydinvaurion saaneiden henkilöiden akuuttihoidon keskittäminen esimerkiksi vain 2 3 yliopistosairaalaan. Jälkikomplikaatioiden seuranta ja hoito pitäisi myös keskittää erikoissairaanhoitoon. Tarvittaisiin myös valtakunnallinen käytännön toimenpiteiden ohjeistus selkäydinvaurion saaneiden henkilöiden akuuttihoidosta elämän ikäiseen seurantaan. Lähteet: Spinal Cord Medicine, Principles and Practice; VernonW.Lin,M.D.,PH.D., 2002 Paraplegie, Ganzheitliche Rehabilitation, Guido A.Zäch et all, alkuperäinen lainaus: Paralyzed Veterans of America). SELKÄYDINVAMMA 9

10 TERVEYS Selkäydinvaurio ja sydän- ja verisuonisairaudet Teksti: Kirsi Valtonen, LT, terveyskeskuslääkäri Vantaan Tikkurilan terveysasema elkäydinvammaisten odotettu elinikä on vähitellen pidentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Ennen toista maailmansotaa 60 80% kuoli ensimmäisen vuoden aikana selkäydinvamman jälkeen, kun taas nykyisin selkäydinvaurion saaneiden eliniän ennuste on 80 85% samanikäisen vammattomien eliniän ennusteesta. Samanaikaisesti eliniän ennusteen parantuessa, ovat yleisimmät kuolinsyyt muuttuneet. Vielä 50-luvulla yli puolet selkäydinvammaisista menehtyi virtsateiden sairauksiin, kun taas nykyisin niiden osuus on alle 10 %. Samanaikaisesti sydän- ja verisuonisairauksien osuus on lisääntynyt ja ne ovatkin nykyään keuhkosairauksien lisäksi yleisimpiä selkäydinvammaisten kuolinsyitä. Sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyys On viitteitä siitä, että sydän- ja verisuonisairaudet olisivat selkäydinvammaisilla yleisempiä kuin väestössä yleensä. Lisäksi ne näyttäisivät puhkeavan nuoremmalla iällä. Erityisesti sepelvaltimotautia esiintyy selkäydinvammaisilla runsaasti, mutta erityisesti henkilöillä, joilla on tetraplegia myös aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä. Esiintyvyyden arviointi selkäydinvammaisilla on hankalaa, koska vammaan liittyvistä seikoista johtuen esimerkiksi sepelvaltimotauti on pitkään oireeton. Kiputuntemukset saattavat puuttua kipuhermotuksen häiriöiden vuoksi, mikä on tavallista myös esimerkiksi diabeetikoilla. Lisäksi selkäydinvammaiset pystyvät saavat harvoin itseään rasitettua sille tasolle, että ilmaantuisi rasitusrintakipua, joka on sepelvaltimotaudin tyypillisin oire. Tutkimusten perusteella oireetonta sydämen hapenpuutetta esiintyy %:lla selkäydinvammaisista ja oireista tautia %:lla, kun samanikäisillä verrokeilla esiintyvyys on 5 10 % luokkaa. Vammataso vaikuttaa esiintyvyyteen siten, että henkilöillä, joilla on tetraplegia, taudit ovat yleisempiä kuin henkilöillä, joilla on paraplegia. Lisäksi täydellisissä vammoissa sairaudet ovat yleisempiä kuin osittaisissa vammoissa. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Tärkeimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät on esitetty taulukossa 1. Lepoaineenvaihdunta on selkäydinvammaisilla matalampi kuin vammattomilla ja tämän seurauksena energiankulutus on vähäisempää. Lisäksi selkäydinvammaiset harrastavat vähemmän liikuntaa kuin vammattomat verrokit. Tämän seurauksena selkäydinvammaisilla ylipaino on yleisempää kuin vammattomilla verrokeilla. Lisäksi myös normaalipainoisilla selkäydinvammaisilla rasvan osuus kehon koostumuksesta on suurempi, koska vammautumisen seurauksena surkastuva lihaskudos on korvautunut rasvakudoksella. Rasvan kertyminen elimistöön johtaa siihen, että solujen kyky reagoida haiman erittämään insuliiniin heikentyy (insuliiniresistenssi), minkä seurauksena haima alkaa erittää enemmän insuliinia. Sokeriaineenvaihdunta säilyy vielä tässä vaiheessa normaalina. Lopulta haima ei enää kykene erittämään tarpeeksi insuliinia, jolloin maksa alkaa tuottaa epätarkoituksenmukaisesti lisää sokeria eivätkä lihassolut kykene käyttämään sitä polttoaineenaan tai varastoimaan sitä. Tämän seurauksena veren sokeripitoisuus nousee ja kehittyy diabetes eli sokeritauti. On viitteitä siitä, että diabetes olisi selkäydinvammaisilla yleisempää kuin vammattomilla. Erään tutkimuksen perusteella esiintyvyys selkäydinvammaisilla oli 22 %, kun samanikäisillä verrokeilla esiintyvyys oli 6 %. Toisaalta myös selkeästi matalampia esiintyvyyslukuja on raportoitu. 10 SELKÄYDINVAMMA

11 TERVEYS Tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että selkäydinvammaisilla hyvän HDL-kolesterolin määrä on vähäisempää kuin vammattomilla. Joissain tutkimuksissa on myös todettu, että huono LDL-kolesteroli olisi selkäydinvammaisilla muita useammin koholla. Nämä löydökset ovat yleisempiä henkilöillä, joilla on tetraplegia verrattuna henkilöihin, joilla on paraplegia. Lisäksi selkäydinvammaisten kohdalla aika vammautumisesta näyttäisi vaikuttavan kolesterolitasoihin enemmän kuin ravitsemukselliset seikat. On arvioitu, että jopa 70 % selkäydinvammaisista tarvitsisi kolesterolien suhteen hoitoa nykysuositusten perusteella. Metabolinen oireyhtymä on tila, jossa samalla ihmisellä on useampia sydän- ja verisuonisairauksille altistavia aineenvaihdunnan häiriöitä. Se lisää huomattavasti riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Taulukossa 2 on esitetty metabolisen oireyhtymän diagnostiset kriteerit. Tutkimusten perusteella 25 43% selkäydinvammaisista täyttää metabolisen oireyhtymän kriteerit, mikä on jopa puolet yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Tupakointi kannattaa ehdottomasti lopettaa, koska se on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä ja lisäksi se altistaa myös monille muille sairauksille, kuten esimerkiksi keuhkoahtaumataudille ja erilaisille syöville. Useimmiten selkäydinvammaisten verenpaine on matala, mutta verenpainetta kannattaa mittauttaa ajoittain, koska joskus tarvitaan lääkitystä myös kohonneeseen verenpaineeseen. Lääkäriltä voi pyytää laboratoriolähetteen kolesteroli- ja sokerikokeisiin, jotta tietää oman tasonsa. Aina eivät elämäntapamuutokset riitä ja saatetaan tarvita lääkityksiä. Selkäydinvammaisten kohdalla on useimmiten kyse aikuistyypin sokeritaudista, jolloin pärjätään useimmiten pitkään tablettilääkityksellä ja insuliinipistoksia tarvitaan vasta useiden vuosien kuluttua jos silloinkaan. Myös kohonneen kolesterolin hoitoon on nykyisin olemassa edullisia ja varsin hyvin siedettyjä lääkityksiä. Viitteet: Demirel S, Demirel G, Tükek T, Erk O, Yilmaz H. Risk factors for coronary heart disease in patients with spinal cord injury in Turkey. Spinal Cord 2001;39: DeVivo MJ, Krause JS, Lammertse DP. Recen Trends in Mortality and Causes of Death Among Persons With Spinal Cord Injury. Arch Phys Med Rehabil 1999;80: Bølling Hansen R, Biering-Sørensen F. Late Complications. In Management of spinal cord lesions. State of the arte. 2002; Ilanne-Parikka P, Kangas T, Kaprio EA, Rönnemaa T toim. Diabetes. Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry. Karisto Oy, Hämeenlinna, Mitä voin itse tehdä? Vaikkakin tutkimustulokset sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä selkäydinvammaisilla ovat ristiriitaisia, kannattanee silti pyrkiä noudattamaan mahdollisimman terveellisiä elämäntapoja. Säännöllinen liikunta on suositeltavaa jo yleiskunnon ja toimintakyvyn säilyttämisenkin kannalta, samoin on syytä pyrkiä syömään mahdollisimman terveellisesti ja monipuolisesti; välttää kovia rasvoja ja suosia kasviksia. Alkoholin kohtuukäyttö (5 15 g/päivä) lisää hyvän HDLkolesterolin määrää ja vaikuttaisi vähentävän sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyttä. Alkoholin käyttöä kannattaa kuitenkin rajoittaa, sillä alkoholijuomat sisältävät runsaasti energiaa. Karlsson A-KK. Metabolism and Sympathetic Function in Spinal Cord Injured Subjects. Sahlgrenska University Hospital, University of Göteborg, Göteborg, Sweden LaVela SL, Weaver FM, Goldstein B, Chen K, Miskevics S, Rajan S, Gater DR Jr. Diabetes Mellitus in Individuals With Spinal Cord Injury or Disorder. J Spinal Cord Med 2006;29: Nash MS, Mendez AJ. A guideline-driven assessment of need for cardiovascular disease risk intervention in persons with chronic paraplegia. Arch Phys Med Rehabil 2007;88: Sedlock DA, Laventure SJ. Body Composition and Resting Energy Expenditure in Long Term Spinal Cord Injury. Paraplegia 1990;28: SELKÄYDINVAMMA 11

12 TERVEYS Aivovamman huomiointi tapaturmaisen selkäydinvamman saaneen henkilön kuntoutumisessa Teksti: Hannu Virtanen, neurologian erikoislääkäri, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus sähköposti: elkäydinvamman aiheuttaneen tapaturman yhteydessä samanaikaisesti saatu aivovamma vaikuttaa kaikkiin kuntoutuksen osa-alueisiin: Lääketieteelliseen hoitoon, toimintakykykuntoutukseen, ammatilliseen kuntoutukseen ja yhteisölliseen kuntoutukseen kuten palvelusuunnitelmaan ja omaisten ja avustajien ohjaukseen ja tukeen, sekä työ- ja ajokyvyn ja haittaluokan arviointiin. Selkäydinvamman kanssa samanaikaisesti saatu aivovamma tulee huomioida kaikissa kuntoutumisen vaiheissa kuntoutuksen tavoitteiden asettelussa, suunnitelmassa, toteutuksessa ja seurannassa. Aivovammat ovat tavallisia Aivovammat ovat huomattavan yleisiä. Sairaalahoitoon joutuu Suomessa uuden aivovamman vuoksi noin potilasta vuodessa. Tuoreimpien arvioiden mukaan aivovamman kuitenkin saa kaikkiaan jopa suomalaista vuodessa -tarkkaa lukumäärää ei varmuudella tiedetä. Syy tähän on, että merkittävä osa lievimmistä aivovammoista ja valitettavasti osa vakavammistakin jää kokonaan diagnosoimatta ja kirjaamatta potilastietorekistereihin. Suomessa sairaaloissa hoidetaan arviolta vain noin 25 % kaikista aivovamman saaneista. Noin 30 % akuuteista aivovammoista jää kokonaan diagnosoimatta, ja diagnosoiduistakin aivovammoista noin 20 % jää kirjaamatta sairaaloiden diagnoosirekistereihin. Noin 15 % diagnosoiduista aivovammoista luokitellaan vakavuudeltaan selvästi väärin. (1) Näitä arvioita tukee se, että ulkomaisten tutkimusten perusteella arvioitu aivovammojen esiintymismäärä on merkittävästi suurempi kuin suomalaisten diagnoositilastojen osoittama aivovammojen määrä. Tälläkin hetkellä Suomessa on kaikkiaan arviolta vähintään henkilöä, joilla on pysyvä oireileva aivovamman jälkitila. Aivovamma on alle 45-vuotiaiden aikuisten yleisin välitön kuolinsyy, ja aivovamma on pääkuolinsyynä kaikkiaan noin suomalaisella henkilöllä vuodessa. (2) Tapaturman seurauksena tulleen selkäydinvamman saa Suomessa vuosittain hieman alle 100 henkilöä. Kaikkiaan tapaturmaisen selkäydinvamman saaneita arvioidaan Suomessa olevan tällä hetkellä vähintään henkilöä. (3) Selkäydinvamman aiheuttaneen tapaturman yhteydessä samanaikaisesti saatu aivovamma on todettu eri tutkimuksissa %:lla potilaista. Useimpien tutkimusten perusteella selkäydinvamman kanssa samanaikaisesti esiintyvä aivovamma on sitä yleisempi, mitä korkeampi selkäydinvamma on: Kaularangan tason selkäydinvammojen yhteydessä samanaikaisia aivovammoja todetaan useammin kuin lannerangan tason selkäydinvammojen yhteydessä. (4, 5, 6, 7) Aivovamma todetaan sitä useammin, mitä herkemmät diagnostiset menetelmät ovat käytössä. Pelkkä kuvantamistutkimus pään tietokonetomografia- tai magneettitutkimus ei ole riittävä menetelmä. Merkittävä osa aivovammoista ei tule näkyviin edes tarkimmissakaan nykyisin käytössä olevissa kuvantamistutkimusmenetelmissä. Aivovamman mahdollisuutta vammapotilaalla ei voi sulkea pois pelkästään sillä, jos em. neuroradiologisissa tutkimuksissa ei nähdä vammamuutoksia. Aivovamman diagnostiikka on vaativaa neurologista diagnostiikkaa, jonka keskeisiä osia ovat kuvantamistutkimusten ohella tarkat tiedot itse tapaturmasta sekä riittävän pitkältä ajalta tehdyt kliiniset tutkimushavainnot. Kliinisistä tutkimushavainnoista tärkeimpiä ovat neuropsykologisten tutkimusten tulokset. Neurologinen diagnostiikka on kuin palapelin kokoamista, jossa palojen kokoamiseen tottunut kliininen neurologi yhdistää useilla erilaisilla diagnostisilla menetelmillä saadut palat ehyeksi kokonaisuudeksi. Käytännössä laadukkain aivovammadiagnostiikka saavutetaan, kun aivovammoihin perehtynyt neurologi työskentelee yhteistyössä vammapotilaiden tutkimiseen perehtyneiden neuropsykologien, neuroradiologien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Yksittäiselle vammautuneelle henkilölle tärkeintä on, että juuri hän saa oman vammansa ja siihen kuuluvan hoidon oikean määrityksen. Erityisen tarkkaa huomiota tulee kiinnittää niihin potilaisiin, joilla voidaan epäillä lievää tai keskivaikeaa aivovammaa selkäydinvamman yhteydessä, sillä heidän kohdallaan aivovamman edellyttämän neurologisen ja neuropsykologisen arvioinnin ja kuntoutuksen huomiointi kuntoutuksen, palveluiden, omaisten ohjauksen, ja työkyvyn sekä mahdollisen työkokeilun ja työhön paluun onnistumisen toteutumisessa ja arvioimisessa on oleellista. Mikä aivovamma on? Aivovamman määritelmän mukainen vähimmäiskriteeri on päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana henkilölle tullut minkä tahansa pituinen tajunnan menetys, tai millainen tahansa muistin menetys vammaa edeltäneiltä tai sitä seuraavilta tapahtumilta, tai mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos, tai paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös joka voi olla ohimenevä tai pysyvä kuten aivojen kuvantamistutkimuksissa todettava vammamuutos. Aivovamman oireistossa ja vaikeusasteen määrittelyssä on erotettava aivovamman alkutila ja jälkitila. Akuutin vaiheen (primaari tilanne, alkutila) ja jälkitilan välillä ei ole yksiselitteistä rajaa. Aivovamman jälkitilassa akuutit kudosmuutokset ovat 12 SELKÄYDINVAMMA

13 TERVEYS rauhoittuneet, mutta hitaasti muuttuvia jälkitapahtumia ja sekundaarivaurioita eli alkuperäisen vamman aiheuttamien vaurioiden jälkeen ilmaantuvia alkuperäistä vauriota pahentavia muutoksia voi esiintyä pitkäänkin vamman jälkeen. Yksinkertaistetusti ilmaistuna lievissä vammoissa akuuttivaiheen kesto on n. 1 kuukausi ja vaikeissa vammoissa vähintään 3 kuukautta. (2) Muistiaukon merkitys aivovamman alkutilanteessa Aivovamman alkutilan vaikeusasteen arvioinnissa eräs tärkeimpiä mittareita on vammanjälkeisen muistiaukon eli posttraumaattisen amnesian (PTA) keston määrittäminen. Muistiaukon kesto määritellään ulottuvan vammasta alkaen siihen hetkeen, josta lähtien potilaalla on yhtenäiset muistikuvat toisiaan seuraavista tapahtumista. Hetkittäisiä muistikuvia eli ns. muistisaarekkeita voi esiintyä jopa heti vamman jälkeen tapahtuneista asioista, mutta ne eivät merkitse muistiaukon päättymistä jo tuolloin. Muistiaukko ei myös aina ala välittömästi vammatapahtumassa. Aivotrauman seurauksena kehittyvä aivojen turvotus ja monet muut hermosoluja vaurioittavien aineenvaihduntailmiöiden vaikutukset ovat voimakkaimmillaan yleensä 3 5 vuorokautta vamman jälkeen. Muistiaukko saattaa alkaa vasta silloin, mutta kestää sen jälkeen viikkoja, jopa kuukausia. Muistiaukon keston arvioimisessa potilasta pyydetään palauttamaan muistikuviaan vamman jälkeen aikajärjestyksessä painottaen, että hänen tulee kertoa siitä mitä itse muistaa, eikä mitä hänelle on kerrottu tapahtuneen, tai mitä hän on itse päätellyt tapahtuneen. Aivovamman alkutilan vaikeusasteen arvioinnissa muistiaukon keston merkkipaalut ovat yhden vuorokauden, yhden viikon ja yhden kuukauden kohdalla: Lievässä aivovammassa muistiaukko on alle 1 vuorokausi, keskivaikeassa alle 1 viikko, vaikeassa alle 1 kk ja erittäin vaikeassa yli 1 kuukausi. (2) Miten samanaikaiset selkäydinvammat ja aivovammat syntyvät? Tapaturmaisia aivovammoja ja selkäydinvammoja syntyy aivan yhdenmukaisten vammamekanismien ja ulkoisten syiden seurauksena. Liikenneonnettomuudet, putoamisonnettomuudet ja kaatumiset ovat niin tapaturmaisten aivovammojen kuin tapaturmaisten selkäydinvammojenkin tavallisimpia ulkoisia syitä. Kaularangan alueen tapaturmaisten selkäydinvammojen syynä ovat useimmiten sellaiset kaularankaan kohdistuvat voimat, jotka välittyvät kaularankaan nimenomaan pään välityksellä esimerkiksi niskan retkahdus peräänajokolarissa. Harvemmin etenkään kaularangan alueen selkäydinvamma on seurausta ainoastaan paikallisesti kaularankaan kohdistuneesta voimasta. (7) On ymmärrettävää, että kun selkäydintä vaurioittava voima on välittynyt selkäytimeen nimenomaan pään kautta, on samanaikaisen aivovamman syntyminen hyvin todennäköistä. Tärkeimmät aivovammatyypit: Paikalliset vauriot ja diffuusi aksonivaurio Yksikin päähän kohdistunut isku voi aiheuttaa aivojen useiden eri osien vammoja: Iskun osumiskohdan läheisyyteen tulee paikallisia vammoja, kuten aivoruhjeita ja verenpurkaumia. Sen lisäksi aivoihin kohdistuvan voiman vuoksi aivojen äkillisesti painautuessa kallon vastakkaisella puolella olevaa sisäpintaa vastaan voi tämän seurauksena tulla alkuperäiseen iskuun nähden myös aivojen vastakkaiselle puolelle paikallinen ruhje ja verenpurkaumia. Hyvin yleinen aivovammatyyppi paikallisten vaurioiden lisäksi on aivojen diffuusi aksonivaurio. Aivojen diffuusi aksonivaurio on tavallinen liikenneonnettomuuksissa ja muissa vammoissa, joissa päähän kohdistuu hyvin voimakas isku, voimakas hidastuvuus tai kiihtyvyys. Näiden voimien seurauksena tulee ennen kaikkea aivojen valkeaan aineeseen laajalle, epäyhtenäiselle alueelle levinnyt vaurio. Valkealla aineella tarkoitetaan aivojen syvissä osissa olevia hermoimpulsseja kuljettavien hermosäikeiden muodostamaa kudosta, jonka toimintaa häiritsevät hyvin pienetkin rakenteelliset ja toiminnalliset vauriot. Valkean aineen vaurioissa aivojen eri osien välinen viestintä häiriintyy. On huomattava, että tapaturmaisessa aivovammassa on potilaalla useimmiten samanaikaisesti useita aivovammatyyppejä sekä paikallisia vaurioita että diffuuseja aksonivaurioita. Aivovammojen jälkitilojen oireet Lähes kaikissa aivovammojen jälkitiloissa pääosa oireista syntyy aivojen otsa- ja ohimolohkojen pohjaosien paikallisista vaurioista ja aivojen syvien osien valkean aineen diffuusista aksonivauriosta. Näiden vaurioiden seurauksena aivojen näiden alueiden välinen viestintä häiriintyy. Sen seurauksena henkilön toimintakyvyn kannalta tärkeä toimintojen yhtenäisenä jatkuva kokonaisuus häiriintyy. Se ilmenee aivovammojen keskeisimpänä oireistona erilaisina neuropsykologisina ja neuropsykiatrisina oireina. Tavallisimpia aivovammoihin liittyviä neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita ovat epänormaali väsymys ja rasituksensiedon heikentyminen, tarkkaavuuden säätelyn häiriöt, keskittymisvaikeus, häiriintymisalttius, muistihäiriöt, oppimisen sekä aloite- ja suunnittelukyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hitaus ja juuttuminen, sanojen löytämisen tai sanattoman viestinnän ymmärtämisen vaikeus, omien oireiden tiedostuksen puutteet, tunteiden hallinnan vaikeudet kuten impulsiivisuus, äkkipikaisuus ja ärtyneisyys ja korostuneet mielialan vaihtelut, luonteen muutokset, arviointikyvyn ja kriittisyyden heikkeneminen ja ajattelun konkreettisuus ja jyrkkyys. Monenlaisia inhimilliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia voi esiintyä: Tunteiden säätely voi olla hallitsematonta; aloitteettomuus ja ilmeikkyyden niukkuus voidaan virheellisesti tulkita depressioksi; toisen henkilön tunnetilan havaitseminen ja ymmärtäminen oikealla tavalla voi olla tiettyjen aivoalueiden vamman saaneelle henkilölle hyvin vaikeaa. Unen, nukahtamisen ja uni-valverytmin häiriöt ovat aivovammojen jälkitilojen yhteydessä tavallisia. Aivorungon ja pikkuaivojen vammoihin liittyy hyvin monenlaisia pään, kaulan, vartalon ja raajojen lihasjänteyden säätelyn häiriöitä, tasapainon ja asennon hallinnan häiriöitä, näköhäiriöitä ja nielun ja kurkunpään toimintojen häiriöitä: Monenlaiset nielemistoimintojen vaikeudet ovat tavallinen ilmiö useissa keskushermosto- ja aivohermovaurioissa. Niitä esiintyy myös hermoston ulkopuolisten vammaan liittyvien muutosten seurauksena. Aivorungon ja pikkuaivojen alueen vaurioissa nielemisvaikeudet ovat hyvin tavallisia. Lievimmillään nielemisvaikeus saattaa ilmetä vain ajoittaisena ruoan tai juoman nauttimisen yhteydessä tulevana yskittämisenä suun sisällön joutuessa SELKÄYDINVAMMA 13

14 TERVEYS hengitysteihin, mutta tällainenkin voi johtaa vaikeisiin hengitystietulehduksiin. Ruoan, mahansisällön ja suun eritteiden hengitysteihin joutumisesta aiheutuva keuhkokuume eli aspiraatiopneumonia on usein vaikeahoitoinen. Niskan retkahdusvamma esimerkiksi peräänajokolarissa voi aiheuttaa ydinjatkoksen ja aivorungon alueella pientenkin vaurioiden seurauksena vaikeita ja laaja-alaisesti moniin elintoimintoihin vaikuttavia häiriöitä. Erityisesti kallon ja kaularangan välisen liitoksen tason lähellä aivorungossa sijaitseva kookas hermosolmu vestibulaaritumake on herkkä vaurioitumaan tällaisissa traumoissa. Vestibulaaritumakkeen vaurio voi aiheuttaa hyvin monimuotoisia ja eri potilailla vaihtelevasti esiintyviä oireita. Tyypillisiä oireita ovat vartalon ja raajojen lihasjänteyden ja liikkeiden säätelyn häiriöt, vartalon ja raajojen asennon ja tasapainon aistimisen ja hallinnan häiriöt ja näiden poikkeava herkkyys ulkoisille ja aistien välittämille ärsykkeille, sekä oman kehon ulkopuolella olevien kohteiden etäisyyksien, asentojen ja liikkeiden havaitsemiseen liittyvät häiriöt. Aivovammaan liittyviä komplikaatioita Aivovammaan voi liittyä lukuisia varhais- ja myöhäisvaiheen komplikaatioita. Aivovamman aiheuttaman epilepsian riski on lievissä aivovammoissa vain noin 1 ½ -kertainen normaaliväestöön verrattuna, mutta vaikeissa aivovammoissa jopa 20 %:lla voi esiintyä akuuttivaiheen jälkeenkin epilepsiakohtauksia. (2) Hydrokefalus eli aivo-selkäydinnesteen kierron häiriö on tavallisin kallonsisäisten verenvuotojen, etenkin tapaturmaisen lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon komplikaationa. Nopeasti kehittyessään se aiheuttaa kallonsisäisen paineen hengenvaarallisen kohoamisen, joka vaatii nopeaa neurokirurgista hoitoa joko tilapäisellä tai pysyvällä suntilla eli aivo-selkäydinnestettä aivokammioista joko verenkiertoon tai vatsaonteloon johtavalla katetrilla. Sentraalinen dysautonomia eli aivoperäinen autonomisen hermoston toimintahäiriö on useimmiten aivovammojen akuuttivaiheen ilmiö. Siihen liittyy voimakkaita, äkillisiä ja joskus vaikeasti hallittavia sydämen syketiheyden, verenpaineen, hikoilun ja ruumiinlämmön säätelyn häiriöitä. Nämä oireet ovat paljolti samanlaisia kuin korkeisiin selkäydinvammoihin liittyvät autonomisen dysfunktion oireet, kuten autonominen dysrefleksia. Hyponatremiaa eli suolan puutosta aiheuttavat muun muassa aivoperäinen suolanmenetysoireyhtymä eli CSW (Cerebral Salt Wasting) sekä SIADH (Syndrome of Inappropriate AntiDiuretic Hormone Secretion) -syndrooma. Hoitamattomina tai virheellisesti hoidettuina ne voivat johtaa jopa alkuperäisen aivovamman pahenemiseen eli sekundäärivaurioiden kehittymiseen. (7) Aivovamman jälkitilan vaikeusasteen ja haittaluokan määrittäminen Aivovamman jälkitilan vaikeusasteen ja sen aiheuttaman pysyvän haitan haittaluokan määrittäminen on vaikea ja joskus valitettavan ristiriitaisiin tulkintoihin johtava tehtävä. Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman käytössä olevan sairauksien ja vammojen haittaluokituksen mukaan on pyrittävä tarkastelemaan aivovamman aiheuttamaa kokonaishaittaa, jossa toimintakyvyn kannalta useimmiten ovat tärkeimpiä neuropsykologiset ja neuropsykiatriset oireet, joiden lisäksi osalla potilaista voi esiintyä erityishaittoina neurologisia paikallisoireita ja epilepsiaa. (8) Ongelmana nykyisessä haittaluokituksessa on muun muassa se, että siinä aivovamman jälkitilan vaikeusaste katsotaan olevan sidoksissa aivovamman alkutilan vaikeusasteeseen. Näin ei suinkaan välttämättä kaikissa tapauksissa asian laita ole. Alun perin lieväksi määritellyn aivovamman jälkitilan oireisto voi aiheuttaa vaikean haitan toimintakyvylle. Joskus onnekkaissa, joskin harvinaisissa tapauksissa asia voi olla myös päinvastoin. Miten aivovamma vaikuttaa työkykyyn ja ajokykyyn? Työkyvyn ennuste aivovammoissa vaihtelee eri aikoina, eri maissa ja eri tavoin laadittujen tutkimusten ja raporttien perusteella hyvin paljon: Työhön palanneiden osuus aivovammapotilaista on vaihdellut vajaasta paristakymmenestä prosentista jopa yli 80 prosenttiin, jonka verran toisessa maailmansodassa aivovamman saaneista haavoittuneista palasi töihin ainakin joksikin aikaa. Osa työhön palaavista aivovamman saaneista henkilöistä ei kuitenkaan todellisuudessa ole työkykyisiä. Eräässä tutkimusaineistossa jopa 50 % tutkituista aivovammapotilaista oli työssä kahden vuoden kuluttua vammasta, mutta viiden vuoden kuluttua vammasta näistä kolmasosa oli kuitenkin myöhemmässä vaiheessa jäänyt pois työstä. Aivovamman vaikutus työ- ja toimintakykyyn tulee suhteuttaa vammaa edeltävään tilaan. Lahjakas henkilö saattaa edelleen vamman jälkeen suoriutua esimerkiksi perustason muistitehtävissä ikäryhmänsä keskitason mukaisesti, mutta hänen omaan lähtötasoonsa nähden aivovamman aiheuttama muutos voi olla hyvinkin suuri. Tällaisten muutosten vaikutus elämään voi olla mullistava, eikä henkilö selviydykään työstään samoin kuin ennen. Päästäkseen samalle vammaa edeltävälle suoritustasolle hän saattaa joutua ponnistelemaan selvästi aiempaa enemmän, tai ei siitä huolimattakaan yllä samalle tasolle. Tilanne johtaa vähitellen uupumukseen ja voimavarojen heikkenemiseen entisestään. (9) Aivovammassa voivat työn edellyttämät tiedot säilyä, mutta toimintakyky ei. On myös huomattava, että yli 40-vuotiaana vammautuneiden työkykyennuste on heikompi kuin varhaisessa aikuisiässä vamman saaneiden. Jos aivovamman saaneen henkilön työhön paluu saattaa tulla kyseeseen, tulisi työkyky arvioida lopullisesti vasta vähintään puolen vuoden pituisen työkokeilujakson jälkeen. (2) Ajokyvyn arviointi aivovamman aiheuttamien oireiden osalta liittyy usein samoihin toimintakyvyn muutoksiin kuin työkyvynkin arviointi. Aivovamman seurauksena tullut epilepsia tai näkökenttäpuutos ovat esteitä ajokyvylle, ellei niitä saada hoidolla parannettua. Ajokyvyn suhteen vähänkin epäselvissä tapauksissa suositellaan joko ajokokeen suorittamista tai laajaa neurologista ajokykytutkimus- 14 SELKÄYDINVAMMA

15 TERVEYS ta ajosimulaattorikokeineen. Ajokykytutkimuksessa aivovammoissa tavallisen väsymisilmiön vaikutuksen arvioiminen on oleellista. Vähimmäisvaatimus on, että kaikkia aivovamman vuoksi oireilevia potilaita on informoitava väsyneenä ajamiseen ja toistuviin aivovammoihin liittyvistä riskeistä. (2) Miten aivovammasta toipuminen tapahtuu? Perinteinen käsitys on ollut, että hermosolut eivät uusiudu. Se on tarkasti ottaen osoittautunut vääräksi, mutta käytännön tasolla uusien hermosolujen muodostuminen on niin vähäistä, että aivovammasta toipuminen ei nykykäsityksen mukaan perustu niinkään hermosolujen uusiutumiseen, vaan vauriolta säästyneiden aivojen osien kykyyn korvata tapahtuneet muutokset. Aivojen kykyä kompensoida tapahtuneet muutokset kutsutaan myös aivojen muotoutuvuudeksi eli plastisuudeksi. Aivovammoissa täysin vaurioitumattomana säilyneitä alueita voi olla hyvin vähän. Tässä mielessä aivovammat eroavat merkittävästi paikallisia vaurioita aiheuttavista tiloista, kuten aivoinfarktista, joissa säilyneet aivojen osat voivat paremmin ottaa vaurioituneen alueen tehtäviä itselleen. Aivovammoissa tilanne on toinen, kun diffuusi aksonivaurio häiritsee eri aivoalueiden yhteistyötä edellyttäviä toimintoja ja kun ehjää toiminnan kompensoimiseen kykenevää aluetta ei välttämättä ole kovin paljon. Aivovammojen toipumisen kannalta on keskeistä, että aivoilla on mahdollisimman hyvä kompensaatiokyky jäljellä. Kaikki tekijät jotka vähentävät kompensaatiokykyä, heikentävät myös aivovamman toipumisennustetta. Käytännössä tärkeimmät kompensaatiokykyä vähentävät tekijät ovat ikä, aiemmat aivovammat, muut aivojen sairaudet (erityisesti piilevät rappeutumissairaudet), alkoholinkäyttö ja eräät perinnölliset tekijät. (9) Aivovammojen kuntoutuksessa hyödynnetään aivojen plastisuutta. Määrätietoisella, riittävän monta kertaa toistetulla ja riittävän pitkään jatkuvalla ongelmallisten toimintojen harjoittelulla vauriolta säästyneet aivojen alueet vähitellen oppivat korvaamaan aivojen vaurioituneiden alueiden toimintoja. Mitä aivovammakuntoutus on? Aivovammakuntoutus on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista moniammatillista toimintaa. Kuntoutuksen on tapahduttava yhteistyössä vammautuneen, perheen ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa vammautunutta tiedostamaan aivovamman aiheuttamia oireita ja tukea toimintakyvyn kohentumista. Myös vammautuneen läheiset tarvitsevat tukea ja ohjausta, sillä läheisen ihmisen aivovamma muuttaa heidänkin elämäänsä. Aivovammapotilaan toimintakykykuntoutuksen keskeisin osa on neuropsykologinen kuntoutus. Useimmissa tapauksissa tarvitaan sen lisäksi myös toimintaterapiaa, puheterapiaa, fysioterapiaa sekä erikoislääkärien, kuntoutusohjauksen ja sosiaalityön palveluja. Sopeutumisvalmennus auttaa vammautunutta ja perhettä löytämään voimavaroja selviytymiseksi uudessa elämäntilanteessa sekä luo yhteyksiä muihin samankaltaisessa tilanteessa oleviin. Ammatillisessa kuntoutuksessa selvitetään työkykyyn, ammatinvalintaan tai ammatin vaihtoon liittyvät tarpeet, ja siihen voi sisältyä mm. koulutusta ja valmennusta sekä erilaisia tukitoimia työssä selviytymiseksi. (10) Vammautunut ja hänen perheensä tarvitsevat palveluita, jotka helpottavat päivittäistä suoriutumista ja tekevät mielekkään elämänsisällön saavutettavaksi. Tarpeellisia palvelu- ja tukikeinoja voivat olla kotipalvelut, asumispalvelut, henkilökohtainen avustaja, kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, asunnonmuutostyöt, päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet ja laitteet, sekä omaishoidon tuki. (11) Aivovamman saaneen selkäydinvammapotilaan kuntoutuksen erityispiirteitä Edellä kuvatut aivovamman alkutilan ja jälkitilan ominaisuudet johtavat ymmärrettävällä tavalla siihen, että aivovamman saaneen selkäydinvammapotilaan kuntoutuksen ohjelma on suunniteltava eri tavalla kuin sellaisen potilaan, jolla aivovammaa ei ole. Kuntoutuksen suunnittelussa on huomioitava ennen kaikkea aivovammoihin lähes aina liittyvä herkkä väsyvyys, jonka vuoksi oikea levon ja harjoittelun rytmitys ja riittävä levon määrä on ensiarvoisen tärkeää. Häiriöherkkyyden ja ärtyvyyden vuoksi etenkin aivovamman alkuvaiheessa ympäristön hiljaisuus ja pysyvyys ovat välttämättömiä. Uuteen tilanteeseen orientoitumisen ja toimintatapojen oppimisen ja joustavan vaihtamisen vaikeuden vuoksi ammattihenkilöiden toimintaotteen rauhallisuus ja johdonmukaisuus ovat erittäin tärkeitä. Muistihäiriöihin liittyvä tietojen ja taitojen oppimisen ja muistamisen vaikeus voi edellyttää huomattavan monta kertaa toistuvaa opeteltavien asioiden kertaamista. Aivovamman saaneella potilaalla tulee myös omaisten ja avustajien ohjaukseen kiinnittää erityistä huomiota. Lähteet: 1 Tenovuo O. Aivovamma vai psykiatrinen sairaus? Keskushermostosymposiumi Helsinki Hoitosuositustyöryhmä. Aikuisiän aivovammat. Käypä hoito suositus.. Duodecim 2003;119: Hoitosuositustyöryhmä. Selkäydinvamma. Käypä hoito suositus. Duodecim 2001;117: Tolonen A, Turkka J, Salonen O, Ahoniemi E, Alaranta H. Traumatic brain injury is under-diagnosed in patients with spinal cord injury. Journal of Rehabilitation Medicine 2007;39, Michael DB, Guyot DR, Darmody WR. Coincidence of head and spinal injury. J Neurotrauma 1989;6: Silver JR, Morris WR, Otfinowski JS. Associated injuries in patients with spinal injury. Injury 1980;12: Zafonte, RD (ed.) Dual Diagnosis: SCI-TBI. Topics in Spinal Cord Injury Rehabilitation 1999;5. 8 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 1012/1986 tapaturmavakuutuslain 18a :ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta. Helsinki Tenovuo O: Kuinka aivovammapotilas toipuu? Tehohoito 2005; 23: Tenovuo O: Avainasiaa aivovammoista - opas vammautuneille ja omaisille. Aivovammaliiton julkaisuja. 11 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380. SELKÄYDINVAMMA 15

16 TERVEYS Colonhydroterapia ja selkäydinvaurio Teksti: sairaanhoitaja Tuija Purhonen ja perushoitaja Riitta Mäki Käpylän kuntoutuskeskus Kuvat: Aino Kivelä ja Matti Anttalainen olonhydroterapia (CHT) on koneellista suolihuuhtelua. Paksusuolen huuhteluhoito on satoja vuosia vanha hoitomuoto. Se oli suosituinta 1920, -30, -40 luvuilla. Suolihuuhtelukoneita oli yleisesti käytössä sairaaloissa ja lääkäreiden vastaanotolla. Käpylän kuntoutuskeskuksessa colonhydroterapia aloitettiin loppuvuodesta Hoidon aloittamisen käynnistäjänä oli fysiatri, osaston ylilääkäri Eija Ahoniemi. Tällä hetkellä ch-terapiaa antaa kaksi hoitajaa, jotka ovat saaneet siihen koulutuksen; sairaanhoitaja Tuija Purhonen ja perushoitaja Riitta Mäki. Hoitoa annetaan yleensä kahtena päivänä viikossa. Kuntoutusjakson aikana lääkäri ja omahoitaja yhdessä asiakkaan kanssa kartoittavat paksunsuolen tilanteen ja hoidon tarpeen. Tämän perusteella lääkäri määrää hoidon ja mahdollisesti natiiviröntgenkuvauksen ennen hoidon aloittamista. Natiiviröntgenkuvaus suoritetaan kuntoutusjakson aikana viereisessä Laakson sairaalassa. Röntgenillä varmistetaan ulostemassan määrä paksussasuolessa. Colonhydroterapia on tukihoito muun suolen Terapia annetaan tällä korkeussäätöisellä hoitopöydällä. Hoitopöydän päässä laitteisto, jolla hoito annetaan. hoidon lisäksi. Terapian alussa kartoitetaan käytössä olevat laksatiivit (ulostetta pehmentävät lääkkeet), asiakkaan suolen tyhjennysmenetelmä ja siihen kuluva aika. Myös ruokavalion merkityksestä keskustellaan suolen hoidon ylläpitämiseksi. Tällä hetkellä kaikki asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti jatkokuntoutusjaksolaisia, joiden suolen toiminta ongelmat ovat yleensä jatkuneet pitkään. Pääsääntöinen vaiva on ollut lähinnä ummetus, mutta myös ulostevahingot, vatsan alueen krampit ja suolen epäsäännöllinen tyhjentyminen ovat yleisiä vaivoja. Noin kaksi viikkoa ennen hoidon aloittamista asiakkaalle kerrotaan hoidosta ja aloitetaan maitohappobakteerivalmiste (jos on mahdollista) ja laksatiivi. Maitohappobakteerivalmiste jatkuu kaksi viikkoa hoidon loputtua. Laksatiivit aloitetaan muutamaa päivää ennen ja hoidon jälkeen annostus arvioidaan hoidon vasteen mukaan. Maitohappobakteerivalmiste suojaa suolen omaa bakteerikantaa ja laksatiivilla uloste saadaan sopivaksi huuhtelua ajatellen. 16 SELKÄYDINVAMMA

17 Miten colonhydroterapia tapahtuu? Asiakkaan virtsarakon on hyvä olla tyhjä ennen hoidon aloittamista. Hoito tapahtuu makuuasennossa hoitopöydän päällä, joka Käpylässä on tähän tarkoitukseen suunniteltu. Hoito kestää n. 45 min, mutta esi- ja loppuvalmisteluineen aikaa menee noin 1,5 h. Huuhteluvesi on 37 asteista, jota menee suoleen n. 4 6 l hoidon aikana. Vedentulonopeus säädetään painemittarin avulla sopivaksi. Hoitaja hieroo vatsaa suolen kulkusuunnan mukaisesti. Hoitokertoja suolen tyhjäksi saamiseen tarvitaan 5 7, joita annetaan max 2x/viikko. TERVEYS Yhden kahden kerran hoitokokeiluja ei tehdä, koska niistä ei ole hyötyä eikä kokeilu ole terapian tarkoitus. Hoidon jälkeen asiakkaiden vointi on ollut pääsääntöisesti hyvä. Muutamat ovat kertoneet närästyksestä ja virtsan erityksen lisääntymisestä. Hyvästä, kevyestä ja virkistyneestä olosta on myös kerrottu. Hoidon jälkeen suoli on toiminut paremmin ja säännöllisemmin. Heti hoidon jälkeen vaippaa tarvitsee lähinnä varmuudeksi, harvoin esiintyy esim. ripulia. Hoidon vaikutus on kestänyt noin puoli vuotta. Colonhydroterapiaa suositellaan annettavaksi 1 2 x/vuosi. On vaikea arvioida, kuinka monelle asiakkaalle on hoitoa esim. vuoden aikana annettu, koska samoille asiakkaille tulee hoitokertoja useita. Jatkuvasti on kuitenkin kyseisessä hoidossa asiakkaita ollut. Miten colonhydroterapiaan pääsee? Yleisimmin tällä hetkellä cht toteutetaan kuntoutusjakson aikana. Polikliinisesti on myös mahdollista saada terapiaa, kunhan saa maksusitoumuksen. Maksusitoumusta voi kysyä oman alueen hoitavalta taholta tai vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiö haluaa lääkärin arvion ja suosituksen hoidon tarpeellisuudesta. Hoitohuone on myös varustettu nostolaittein. Mistä colonhydroterapiaa saa? Tässä terapiamuodossa ei selkäydinvaurioisille hoitoa anneta muualla kuin Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Muualla annettavasta colonhydroterapiasta löytyy tietoa internetistä. Mainittakoon että ko. terapeuteilla ei ole sähkösäätöisiä hoitopöytiä eikä siirtymisen apuvälineitä. Hoidon toteuttajina olemme kuulleet mitä erilaisempia tarinoita miten suolen toiminnan ongelmat hallitsevat ja rajoittavat selkäydinvaurioisen elämää. Monet asiakkaistamme ovat saaneet terapiasta avun ja lisääntyneen tiedon kautta keinoja suoliongelmien hoitoon. Suolen ylläpitohoito on tärkeä, mutta samalla unohdettu asia. Terapiaa antavat sh Tuija Purhonen ja ph Riitta Mäki. Sinä, joka olet käynyt terapiahoitosarjan läpi. Voistko kertoa kokemuksistasi tämän lehden seuraavassa numerossa? Yhteystiedot: Matti Anttalainen/selkäydinvamma-lehti Oravakuja 13 C, VANTAA puh SELKÄYDINVAMMA 17

18 KUNTOUTUS Kategoriassa Liikkuminen tasoeroilla testataan myös mm. portaita alaspäin takaperin menoa, joka on monelle vaativa taito. Pyörätuoliajokortti työkalu taitojen lisäämiseksi Teksti ja kuvat: Ilona Björklund, liikunnanohjaja Käpylän kuntoutuskeskus äpylän kuntoutuskeskuksessa akuutilla kuntoutusjaksolla olevien manuaalista pyörätuolia käyttävien selkäydinvammaisten on opeteltava pyörätuolin käsittelyä, sillä kuten tiedämme, se on monelle loppuiäksi yksi tai ainoa välttämätön liikkumisen apuväline. Halusimme kehittää testit pyörätuolinkäsittelyä sekä pyörätuolista käsin tehtäviä toiminnallisia taitoja varten, jotta näiden kaikkien taitojen opettaminen ja oppiminen olisi mahdollisimman järjestelmällistä ja motivoivaa. Akuutin kuntoutusvaiheen kuntoutujat käyvät monesti raskasta henkistä prosessia läpi, jolloin pyörätuolinkäsittelytaidot tuntuvat toissijaisilta eikä taitojen opettelemiseen riitä voimavaroja eikä motivaatiota. Testin avulla taitojen opetteleminen tulee luontevasti yhdeksi läpikäytäväksi kokonaisuudeksi. Vastavammautuneella on hyvä olla tavoitteet mahdollisimman pian tiedossa; miksi opettelen pyörätuolitaitoja ja mitä taitoja minun vammatasollani on mahdollista oppia? Ryhmässä tehtävät pyörätuolinkäsittelyharjoitteet kasvattavat kuntoutujien motivaatiota oppia taitoja, sillä he näkevät mm. saman vammatason kuntoutujan tekevän harjoitteita, jotka ovat itsellekin mahdollisia. Toisaalta aremmat kuntoutujat hyötyvät enemmän yksilöllisestä ohjauksesta, jolloin heidän ei tarvitse jännittää esiintymistä. Harjoiteltujen taitojen testaaminen pyörätuoliajokortilla lisää pyörätuolinkäyttäjän motivaatiota yrittää parhaansa; testitilanne on aina keskittymistä vaativaa ja jännittävää. Testattavalle jää välittömästi konkreettista tietoa niistä taidoista, jotka jo hallitsee ja niistä, joita on vielä parannettava. Testi tehdään monesti uudelleen kun taitoja on hiottu lisää ja tällöin huomataan oma kehittyminen, joka puolestaan lisää testattavan itsevarmuutta ja rohkeutta. Jo pidempään pyörätuolia käyttäneet voivat myös parantaa omia taitojaan oman toimintakykynsä mukaan, mikäli he kokevat puutoksia taidoissaan, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Aktiivinen elämäntapa on mahdollista liikuntarajoitteesta huolimatta Liikuntarajoitteiselle hyvien pyörätuolin käsittelytaitojen sekä pyörätuolista käsin tehtävien toiminnallisten taitojen oppiminen on edellytys mahdollisimman itsenäiseen liikkumiseen sekä aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Hyvät pyörätuolinkäsittelytaidot lisäävät itseluottamusta, rohkeutta ja vapautta. Jatkuvasti avustajaa tarvitsevat liikuntarajoitteiset puolestaan tarvitsevat luotettavan avustajan, joka omaa turvalliset ja oikeaoppiset avustustaidot. Vaikka ympäristömme esteettömyys on parantunut viime vuosikymmeninä, esteitä kuten askelmia ja mäkiä tulee aina olemaan, joista pyörätuolinkäyttäjän täytyy selvitä päästäkseen määränpäähänsä; avustuksella tai itsenäisesti. Projektin tavoitteet ja mahdollisuudet Pyörätuoliajokorttiprojekti aloitettiin kesällä 2006 ja jatkuu edelleen. Projektin takana on neljähenkinen työryh- 18 SELKÄYDINVAMMA

19 KUNTOUTUS mä. Projektin ensimmäinen osa valmistuu kevään 2008 aikana, joka sisältää pyörätuoliajokortit A, B ja C sekä opaskirjasen, joka tutustuttaa lukijan pyörätuoliin apuvälineenä sekä pyörätuoliajokortti -testien ohjeistuksiin. Tarkoituksena on oppaan myynnin lisäksi järjestää erilaisia koulutuspaketteja halukkaille. Omasta koulutuspaketistaan hyötyvät sellaiset manuaalisen pyörätuolin käyttäjät, jotka haluavat kehittää pyörätuolinkäsittelytaitojaan. Koulutuspaketti olisi tarkoitus kehittää myös henkilöille, jotka ovat tekemisissä pyörätuolinkäyttäjien kanssa työssä tai vapaa-ajalla, kuten mm. terveydenhoitoalan ammattilaiset; fysioterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, sairaanhoitajat, lähihoitajat jne. ja kuljetusalojen ammattilaiset sekä pyörätuolinkäyttäjien avustajat, omaiset ja läheiset. Tarkoituksena on myös tarjota opasta ajokortteineen ilman koulutusta siten, että pyörätuoleihin ja niiden käyttöön perehtyneet ammattilaiset ympäri Suomen voivat suorittaa pyörätuoliajokorttitestit turvallisesti mm. omille pyörätuolia käyttäville asiakkailleen tai vammattomille työtovereilleen. Vaikka pyörätuoliajokortit ohjeineen on alun perin tehty selkäydinvammaisia kuntoutujiamme ajatellen, tavoitteena on kuitenkin, että oppaasta ja pyörätuoliajokorteista hyötyvät kaikki sellaiset manuaalisen pyörätuolin käyttäjät, jotka pystyvät liikuttamaan pyörätuolia kahdella kädellä. Pyörätuoliajokorttitestit A ja B käyvät myös soveltuvin osin muulla tavoin pyörätuolilla liikkuville; toisen kehonpuoliskon raajaparilla liikkuville ja kummallakin jalalla potkutteleville. Opasta voi sen valmistuttua tilata Invitasta. Pyörätuoliajokorttien testilomakkeet puolestaan tulostetaan niiden valmistuttua Synapsian, eli Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen kotisivulta, jolta saa myös tulevaisuudessa tietoa erilaisista pyörätuoliajokortteihin liittyvistä koulutuspaketeista. Kategoriassa Liikkuminen kahdella pyörällä testataan mm. kahdella pyörällä eteenpäin kelaamista. Kategoriassa Liikkuminen tasoeroilla testataan mm. kynnyksen ylittämistä etu- ja takaperin. Pyörätuoliajokortit pääpiirteittäin: Pyörätuoliajokortti A Testi pyörätuolin käyttäjille; pyörätuolin käsittelytaidot Neljä kategoriaa: 1. Liikkuminen tasaisella 2. Liikkuminen ylä- ja alamäessä 3. Liikkuminen kahdella pyörällä 4. Liikkuminen tasoeroilla Testikohtia yhteensä 25 kpl Pyörätuoliajokortti B Testi pyörätuolin käyttäjille; pyörätuolista käsin tehtävät toiminnalliset asiat Viisi kategoriaa: 1. Pyörätuolin osien käytön hallinta 2. Pyörätuolista käsin tehtävät toiminnot 3. Siirtymiset pyörätuolista pois ja takaisin 4. Pyörätuolitoiminnot autoon siirryttäessä 5. Pyörätuolin huoltotoimenpiteet Testikohtia yhteensä 20 kpl Pyörätuoliajokortti C Testi pyörätuolinkäyttäjän avustajille Kuusi kategoriaa: 1. Avustamisen valmistelu 2. Pyörätuolin käyttäjän avustaminen tasaisella 3. Pyörätuolin käyttäjän avustaminen ylä- ja alamäessä 4. Pyörätuolin käyttäjän avustaminen tasoeroilla 5. Pyörätuolin käyttäjän siirtäminen/nostaminen 6. Pyörätuolin osien käytön hallinta ja huoltotoimenpiteet Testikohtia yhteensä 25 kpl SELKÄYDINVAMMA 19

20 VAKUUTUSYHTIÖT Täky-uudistus, apuvälineiden hankinta ja lääkinnällinen kuntoutus muutoksia vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöissä Teksti: Matti Koikkalainen sosiaalityöntekijä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus nnen vuotta 2005 työtapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa vammautuneiden selkäydinvammaisten sairaanhoito järjestetään julkisen terveydenhuollon puitteissa. He ovat siis vammastakin aiheutuneen sairaanhoidon osalta normaaliin tapaan julkisen terveydenhuollon asiakkaita. Vakuutusyhtiö korvaa selkäydinvammaisille vain asiakasmaksun. Lääkinnällisen kuntoutuksen, johon kuuluvat esim. fysioterapia, laitoskuntoutus ja apuvälineet, vakuutusyhtiöt korvaavat omien kuntoutuslakiensa puitteissa entiseen tapaan selkäydinvammaisille. Vakuutusyhtiöt ovat korvanneet yhteiskunnalle työtapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa vammautuneiden vamman aiheuttamasta sairaanhoidosta niin sanottua laastariveroa. Vuoden 2005 alusta liikennevakuutuslaki ja tapaturmavakuutuslaki muuttuivat niin, että vakuutusyhtiöt korvaavat vammasta aiheutuneen sairaanhoidon kokonaisuudessaan asiakasmaksun ylittävältä osalta palvelun tuottajalle, esimerkiksi keskussairaalalle. Asiakasmaksu korvataan vammautuneelle. Selkäydinvammaistenkin kohdalla vamman aiheuttamien sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuu siirtyi siis vakuutusyhtiölle. Asiasta käytetään nimeä täky-uudistus. Sairaanhoidon järjestämisvastuu on edelleenkin julkisella sektorilla. Vakuutusyhtiö voi ostaa selkäydinvamman vaatimaa hoitoa myös yksityiseltä taholta. Käpylän kuntoutuskeskuksen työssä tämä näkyy mm. siten, että ensimmäisenkin peruskuntoutusjakson korvaa viimekädessä vakuutusyhtiö vaikka lähete ja maksusitoumus kuntoutukseen tulevat useimmiten vammautuneen keskussairaalapiiriltä. Hoitotarvikkeet, kuten katetrit, kondomiurinaalit, vaipat jne. korvaa täky-uudistuksen jälkeen työtapaturmissa tai liikenteessä vammautuneille kokonaisuudessaan vakuutusyhtiö. Useimmiten kuitenkin kotikunta järjestää järjestämisvastuuseen perustuen kyseiset hoitotarvikkeet. Kyseisellä täky-uudistuksella on hallituksen esityksen mukaan haluttu nopeutta vammautuneen toipumista, kuntoutumista ja paluuta työelämään. Lisäksi on haluttu säästää vakuutusjärjestelmille ja työnantajille koituvia kustannuksia. Täky-uudistuksesta sinänsä riippumatta eräät vakuutusyhtiöt ovat muuttaneet apuvälineitä korvatessaan käytäntöjä siten, että kotikunnan terveydenhuollon on ensin tehtävä apuvälineestä tarveharkinta/kartoitus. Aiemmin vallinneen käytännön mukaan esim. Käpylän kuntoutuskeskuksen fysioterapeutin suositus tai maksusitoumuspyyntö on ollut riittävä peruste korvauspäätökselle. Kotikunnan terveydenhuollossa tai mahdollisesti keskussairaalapiirissä suoritetun tarveharkinnan jälkeen maksusitoumuspyyntö ohjataan asianomaiselle vakuutusyhtiölle. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö tekee päätöksen apuvälineen, esim. pyörätuolin, hankinnasta. Pari vuotta voimassa olleen käytännön aikana kalliimpia apuvälineitä myöntäneet keskussairaalapiirit ja yksittäisten kuntien apuvälineosastot eivät ole kyenneet vastaamaan riittävän nopeasti muuttuneen käytännön tuomiin haasteisiin lähinnä henkilöstö ja taloudellista resursseita johtuen. Haasteita ja paineita muuttunut käytäntö on luonut kuntouttavan laitoksen, esim. Käpylän kuntoutuskeskuksen, kotikuntien apuvälineiden järjestämistä vastaavien tahojen ja vakuutusyhtiöiden välille. Uusi käytäntö on kuitenkin jossain määrin vakiintunut eikä yksittäisen selkäydinvammaisen kuntoutujan apuvälinehankinta ole enää viivästynyt. Uutena asiana liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vammautuneiden selkäydinvammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen on tullut se, että kuntoutussuunnitelma on laadittava hoidosta vastaavalla julkisella taholla. Aikaisemmin esim. Käpylän kuntoutuskeskuksessa kuntoutusjakson tuloksena laadittu kuntoutussuositus fysio- ja toimintaterapioiden sekä laitoskuntoutusten osalta, on riittänyt. Uudistuksen sinänsä ei pitäisi vaikuttaa yksittäisen selkäydinvammaisen kuntoutustarpeen mukaisiin terapioihin ja laitoskuntoutukseen. Vakuutusyhtiöt ostavat edelleen esim. fysioterapiaa ja laitoskuntoutusta niitä tarjoavilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Liikenneonnettomuudessa tai työtapaturmassa vammautuneen selkäydinvammaisen lääkinnällisten kuntoutussuunnitelman vastuutahon siirtämistä kotikunnan terveydenhuoltoon perustellaan sillä, että kyseisissä terveydenhuollon yksiköissä tulee olla riittävästi asiantuntemusta yksittäisen vammaisen kuntoutusta arvioitaessa. Asiantuntemuksella ja osaamisella perustellaan myös sitä, että apuvälineiden järjestämisestä vastaava julkinen taho laatii tarvekartoituksen ja suorittaa tarveharkintaa ennen vakuutusyhtiön korvauspäätöstä. 20 SELKÄYDINVAMMA

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Selkäydinvamma Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Epidemiologia Suomessa arviolta 3000 vamman saanutta Suomessa 100 uutta tapausta/vuosi Riskiryhmät: 16 30-vuotiaat miehet ja

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli Optimi/Yritysoptimi (901/801) Laaja terveysselvitys Sopimuksen nro Vakuutettava Henkilötunnus Vakuutussopimus perustuu tässä selvityksessä annettuihin tietoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että vastaat

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä.

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. Hoito Kohdalleen! Ergonomisesti muotoillut KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. www.invapuoti.fi Kuuma/kylmähoito - kestävä ja lääkkeetön

Lisätiedot

Kriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon

Kriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon Rauhanturvaajaliitto osallistui kesäkuussa järjestettyyn kuulemistilaisuuteen sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana olevasta uudesta sotilastapaturmalainsäädännöstä. Eduskunnalle tänä syksynä

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot