Perheyritysraportti 2010

Transkriptio

1 Perheyritysraportti 010 PwC:n Perheyritystutkimukseen haastateltiin yritystä 35 maassa Suomi mukaan lukien. Suomessa tutkimuksemme kattoi 50 perheyrityksen haastattelun. Tämä raportti esittelee tutkimuksen tulokset Suomen osalta. 3. Marraskuuta 010

2 Sisältö

3 Johdanto Haasteiden voittaminen ja investoinnit tulevaisuuteen 4 Vetovastuun luovuttaminen 1 Konfliktit ja sopiminen 0 Sääntely ja lisäarvon luominen yhteiskunnalle 4 Yhteenveto ja vertailua globaaleihin tuloksiin 8 Tutkimusmetodi sekä tiedot haastatelluista 30 PwC Perheyritysraportti 010 1

4 Johdanto PwC julkaisee noin joka toinen vuosi raportin, joka tarjoaa erityisesti perheyritysten omistajille vertailutietoa erityyppisistä perheyrityksen liiketoimintaan vaikuttavista asioista. Olemme haastatelleet tutkimusta varten 50 suomalaista perheyritysten omistajaa ja johtajaa. Suomea koskeva tutkimus on osa globaalia tutkimusta, jota varten haastattelimme yli perheyritysten omistajaa ja johtajaa 35 maasta. Halusimme selvittää, miten perheyritykset selviytyvät taloudellisesta laskusuhdanteesta, mikä on niille haasteellista ja kuinka yrityksissä on varauduttu tulevaisuuteen.

5 Mikä on perheyritys? Määritelmämme mukaan perheyritykset ovat yhtiöitä, joissa yksi perhe tai suku omistaa vähintään 51 prosenttia osakkeista. Perheillä on hallussaan pääosa johtoasemista, ja omistajilla on vastuu yrityksen päivittäisestä johtamisesta. Kuva 1: Perheyrityksen kolme kehää Omistajat Yritys 1 3 7/ Perhe 1. Ulkoiset sijoittajat. Johto ja työntekijät 3. Osakkeita omistavat avainhenkilöt 4. Passiiviset omistajat 5. Perhe 6. Työntekijöinä toimivat perheenjäsenet 7. Työntekijöinä toimivat ja osakkeita omistavat perheenjäsenet 8. Omistajayrittäjä Tunnetussa perheyrityksiä koskevassa mallissa perheyritystä havainnollistetaan kolmena limittäisenä ympyränä: yritys, omistajat ja perhe. Tämä malli näyttää olemassa olevien intressien kirjon sekä sen, miten ne ovat osittain päällekkäisiä ja osittain erillisiä. Malli havainnollistaa, miten eri osapuolten näkökulmat riippuvat siitä, missä kohtaa he ovat kolmen ympyrän kokonaisuudessa, samoin kuin kaikkien mukana olevien persoonallisuuksista. Malli havainnollistaa myös kuinka perheen dynamiikka vaikuttaa itse liiketoimintaan. Perheenjäsenten väliset konfliktit vaikuttavat siihen, miten liiketoimintaa johdetaan ja omistetaan oli siinä kyse sitten rahaan liittyvistä erimielisyyksistä, sukulaisten suosimissyytöksistä tai siitä, kenen tulisi johtaa yritystä, kun se siirtyy sukupolvelta seuraavalle. Vastaavasti, jos perheen sisäiset suhteet toimivat hyvin, on myös todennäköisempää, että liiketoiminta toimii hyvin. Tiiviit, vastavuoroisesti tukevat suhteet lisäävät uskollisuutta yhtiössä, motivoivat ihmisiä ja helpottavat päätöksentekoa toisin sanoen ne varustavat yritystä tuottamaan parempia tuloksia. Menestyneimmät perheyritykset ovat niitä, joissa kolme ympyrää on tasapainossa keskenään siten, että niissä on ammattitaitoinen johto, vastuulliset omistajat ja tasapainoinen perhedynamiikka. Tällaisissa yrityksissä on usein selkeät kirjalliset sopimukset johdon valitsemisesta ja kokoonpanosta, enemmistöä vaativista päätöksistä sekä ehdoista, joiden mukaan perheenjäsenet voivat tai eivät voi työskennellä yrityksessä. Niissä on myös vankka hallintomenettely; yritykseen otetaan ulkopuolisia johtajia tarpeen vaatiessa, ja yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten työskentelyä arvioidaan samalla tavoin kuin ulkopuolisten johtajien. Omistajuuteen liittyvät asiat on niin ikään erotettu perheasioista. Pitkäikäisimmillä perheyrityksillä on tyypillisesti säännöt siitä, miten osakkeilla voi tai ei voi käydä kauppaa perheen sisäisesti ja perheen ulkopuolella ja milloin osakkeita voi myydä joko varojen keräämiseksi yritykselle tai varojen vapauttamiseksi perheenjäsenille. Toisin sanoen, niissä on yhtenäinen järjestelmä sen varmistamiseksi, että yrityksellä on riittävästi varoja kasvuun samaan aikaan kun säilytetään se perheen hallinnassa. Viimeiseksi, sellaisissa yrityksissä myös perheen tarpeille annetaan asianmukainen arvo. Kun suurin osa perheen taloudellisista voimavaroista on sidottu yritykseen, se voi olla haluton ottamaan riskejä, vaikka ne saattaisivat olla hyväksi liiketoiminnalle. Sen varat voivat myös olla riittämättömät kohtelemaan kaikkia perheenjäseniä tasapuolisesti siitä riippumatta, työskentelevätkö he yrityksessä vai eivät. Ammattimainen varojenhoito antaa perheelle mahdollisuuden hajauttaa riskiä ja hoitaa muita investointeja niin tehokkaasti kuin mahdollista, ja näin ollen auttaa säilyttämään tasapainoisen perhedynamiikan. Toisin sanoen, parhaissa ja kestävimmissä perheyhtiöissä on selvät rajat liiketoiminnan, omistajien ja perheen välillä sekä erilliset mahdollisuudet keskustelulle omistajuudesta ja perheasioista yhtiön päätöksenteon ulkopuolella. Niissä on myös järjestetty erillinen taloudellinen kompensaatio, silloin kuin mahdollista, niille perheenjäsenille, jotka eivät työskentele yrityksessä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun taloudelliset olosuhteet ovat vaikeat, niin kuin ne monille yrityksille tällä hetkellä ovat. PwC Perheyritysraportti 010 3

6 Haasteiden voittaminen ja investoinnit tulevaisuuteen 4 PwC Perheyritysraportti 010

7 Kysyimme haastateltavilta heidän tämän hetkisistä haasteistaan sekä investointikohteistaan. Yli puolet haastattelemistamme johtajista kertoi, että heidän yrityksensä tuotteiden tai palveluiden kysyntä on kasvanut viimeisten 1 kuukauden aikana. Mutta taantumasta on maksettu kova hinta; yli kolmannes vastaajista ilmoitti, että liiketuotot ovat laskeneet, ja noin kolme neljästä on huolissaan markkinaolosuhteista. Toisaalta 5 prosenttia vastanneista ilmoittaa liiketuottojen kasvaneen viimeisten 1 kuukauden aikana. Moni yritys suunnittelee lisäksi laajentumista seuraavien 1 kuukauden aikana. Suurin osa perheyritysten johtajista uskoo yrityksen olevan hyvissä asemissa valmiina hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä kertoi, että heillä on strateginen liiketoimintasuunnitelma. 70 prosenttia kertoi, että heillä on mahdollisuus lisärahoitukseen, jos siihen ilmaantuu tarvetta joskin suurin osa joutuisi lainaamaan rahat. Vain 18 prosenttia on tehnyt suuria muutoksia liiketoimintamalleihinsa viimeisen 1 kuukauden aikana, ja yhtä suuri osa suunnittelee tekevänsä muutoksia tulevaisuudessa. Kaikesta huolimatta lähes kaikki ovat varmoja kilpailukyvystään omalla alallaan. PwC Perheyritysraportti 010 5

8 Perheyritysraportti osoittaa, että monet perheyrityksistä ovat selvinneet onnistuneesti taantumasta. Peräti 56 prosenttia vastaajista raportoi, että kysyntä heidän yhtiöidensä tuotteille ja palveluille on kasvanut viimeisen 1 kuukauden aikana. Tosin taantuman vaikutukset ovat nähtävissä erityisesti globaalilla tasolla. Vuoden 007 globaalin Perheyritysraportin mukaan ainoastaan 10 prosentissa yrityksiä kysyntä niiden tuotteille ja palveluille oli laskenut, kun nyt vastaava luku on 34 prosenttia. Suomalaisista yrityksistä 5 prosenttia raportoi liiketuottonsa kasvaneen viimeisten 1 kuukauden aikana. Taantuman jälkivaikutukset näkyvät kuitenkin yritysten käyttöomaisuusinvestointien määrässä, sillä vain prosentissa vastanneita yrityksiä käyttöomaisuusinvestoinnit ovat kasvaneet viimeisten 1 kuukauden aikana, ja 5 prosentissa niiden määrä on pysynyt ennallaan. Kaavio 1: Yli puolet yrityksistä raportoi tuotteidensa ja palvelujensa kysynnän kasvaneen viimeisten 1 kuukauden aikana huomattavaa kasvua vähäistä kasvua ei muutosta edeltäviin 1 kuukauteen pientä vähenemistä edeltäviin 1 kuukauteen huomattavaa vähenemistä edeltäviin 1 kuukauteen Kaavio : Yritysten liiketuotot ovat kasvaneet viimeisten 1 kuukauden aikana, mutta käyttöomaisuusinvestointien määrä ei ole vielä kääntynyt vastaavalla tavalla nousuun suurentunut pysynyt ennallaan käyttöomaisuusinvestoinnit liiketuotot pienentynyt PwC Perheyritysraportti 010

9 Kaavio 3: Suurin osa perheyritysjohtajista on sitä mieltä, että perheyrityksenä toimiminen on auttanut yritystä selviytymään taloudellisesta taantumasta täysin eri mieltä eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä samaa mieltä täysin samaa mieltä ei osaa sanoa Kaavio 4: Suuri osa vastanneista uskoo myös oman liiketoiminta-alueensa markkinatilanteen paranevan seuraavien 1 kuukauden aikana Perheyrityksillä on tyypillisiin listayhtiöihin verrattuna paremmat mahdollisuudet huomioida pidemmän aikavälin tavoitteet, koska niihin kohdistuu pienempi paine esittää hyviä osavuosituloksia ja jakaa osinkoa. Perheyritykset ovat myös varovaisempia toimimaan pelkkien kaupallisten tavoitteiden nimissä, sillä näiden lisäksi taustalla vaikuttavat perustajasuvun arvot. Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi 74 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että toimiminen perheyrityksenä on auttanut yrityksiä selviytymään taantumasta. Tämä näkyy myös positiivisena suhtautumisena tulevaisuuteen, sillä 7 prosenttia vastaajista uskoo, että seuraavien 1 kuukauden aikana heidän liiketoiminta-alueensa markkinat tulevat paranemaan. paranevat huomattavasti 16 paranevat hieman 58 pysyvät ennallaan 14 heikkenevät hieman 1 heikkenevät huomattavasti Lähitulevaisuuteen haasteita luovat investointi-ilmaston ja valuuttakurssien kehitys sekä alaamme koskevien uusien eurooppalaisten normien käyttöönotto. Anssi Rantasalo, toimitusjohtaja, Kemppi Oy PwC Perheyritysraportti 010 7

10 Suurimmalla osalla (9 ) haastatelluista yhtiöistä on laadittuna strateginen liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelman omaavista yrityksistä 87 prosenttia on tarkastanut ja/tai päivittänyt sitä viimeisen vuoden aikana. Yrityksillä vaikuttaa olevan taantumanjälkeisestä ajasta huolimatta käytettävissä varoja liiketoimintasuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka suurimmalla osalla yrityksistä on tarpeen tullen käytössään ylimääräisiä varoja, lähempi tarkastelu osoittaa, että suuri osa yhtiöistä joutuisi turvautumaan tästä huolimatta lainarahaan. Ainoastaan 30 prosenttia vastanneista sanoo kykenevänsä täyttämään lyhyen aikavälin rahoitustarpeet omilla varoillaan. Yli puolet yrityksistä on lisäksi päivittänyt liiketoimintamalliaan viimeisen vuoden aikana ja lähes vastaava määrä odottaa tekevänsä päivityksiä siihen seuraavien 1 kuukauden aikana. Kaavio 5: Lähes kaikilla vastanneista yhtiöistä on käytössään strateginen liiketoimintasuunnitelma 8 Kaavio 6: Strategisen liiketoimintasuunnitelman omaavista yhtiöistä suuri osa on tarkastanut suunnitelmaansa viimeksi kuluneen vuoden aikana 9 Kyllä Ei viimeksi kuluneen kuuden kuukauden aikana 5 viimeksi kuluneen vuoden aikana vuotta sitten 4 yli vuotta sitten 4 muu ei osaa sanoa Eräs kilpailuvalttimme on päätöksenteon nopeus, koska johdon ja omistajien intressi yhdistyy päätöksenteossa. toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Componenta Oyj 8 PwC Perheyritysraportti 010

11 Kaavio 7: Hieman yli puolet yhtiöistä on tehnyt liiketoimintamalliinsa muutoksia edellisten 1 kuukauden aikana kyllä, merkittävästi 18 kyllä, pienempiä muutoksia 34 ei muutoksia Kaavio 8: 70 prosentilla yhtiöistä on käytössään ylimääräisiä varoja, joita voidaan tarvittaessa käyttää tavoitteiden saavuttamiseen käytössämme on varoja mikäli tarvitsemme niitä 70 kassavirta on rajallinen 0 ylimääräisiä varoja ei ole tällä hetkellä 8 ei osaa sanoa Kaavio 9: Muutokset liiketoimintamallissa seuraavien 1 kuukauden aikana kyllä, odotamme merkittäviä muutoksia 18 kyllä, odotamme pienempiä muutoksia 6 muutoksia ei odoteta 54 ei osaa sanoa PwC Perheyritysraportti 010 9

12 Yritykset luottavat omina kilpailuvaltteinaan vahvasti brändiinsä, tuotteiden suunnitteluun ja laatuun, innovaatiokykyynsä sekä pitkän tähtäimen visioihin, joiden avulla ne uskovat säilyttävänsä markkina-asemansa tai jopa parantavansa sitä. Kun kysyttiin, mitä kilpailijoidensa ominaisuuksia perheyritysjohtajat pitävät niiden vahvuuksina, nousi esiin ennen kaikkea kilpailijoiden koko sekä vahva brändi. Toisaalta 18 prosenttia vastaajista ei myönnä ihailevansa mitään kilpailijoiden ominaisuuksia. Kaavio 10: Yritykset näkevät omina kilpailuvaltteinaan vahvan brändin, tuotteidensa suunnittelun ja laadun sekä innovaatiokyvyn vahva brändi/markkinatietoisuus/markkinoiden hyväksyntä tuotteiden suunnittelu/laatu/valikoima innovaatio/pitkän tähtäimen visio johdonmukaisuus/mahdollisuus lisätä liiketoimintaa/asiakasuskollisuus taloudellinen vahvuus/kyky hankkia pääomaa/saatavilla oleva pääoma kilpailukykyiset hinnat/alemmat kustannukset tekninen osaaminen vakuuttava/agressiivinen markkinointi/esittely osaava henkilökunta hankinta strategia/organisaatio muu ei mikään Kaavio 11: Kilpailijoiden vahvuuksina ihaillaan erityisesti kokoa ja brändiä koko 18 vahva brändi/markkinatietoisuus/markkinoiden hyväksyntä 14 tuotteiden suunnittelu/laatu/valikoima 10 kilpailukykyiset hinnat/alemmat kustannukset 8 johdonmukaisuus/mahdollisuus lisätä liiketoimintaa/asiakasuskollisuus vakuuttava/agressiivinen markkinointi/esittely 6 6 taloudellinen vahvuus/kyky hankkia pääomaa/saatavilla oleva pääoma innovaatio/pitkän tähtäimen visio 4 4 tekninen osaaminen osaava henkilökunta muu ei osaa sanoa 6 ei mikään PwC Perheyritysraportti 010

13 Kaavio 1: Tärkeimmät yrityksiin vaikuttavat ulkoiset asiat ja haasteet seuraavien 1 kuukauden aikana markkinatilanne kilpailu vienti/ulkomaisiin markkinoihin liittyvät ongelmat kansainvälinen/kansallinen verotus hallituspolitiikan määräykset/lainsäädäntö/julkiset valuutta/valuuttakurssimuutokset korkotaso infrastruktuuri poliittinen epävakaus/terrorismi ei mikään ei osaa sanoa Kaavio 13: Yritysten tärkeimmät sisäiset haasteet yrityksen uudelleenjärjestelyt/yrityskohtaiset asiat osaavan henkilöstön rekrytointi/työvoimapula kapasiteetti/tilausten toimittaminen kassavirta/kulujen hallinta tuotetteet/tutkimus ja tuotekehitys/laatu kannattavuus/marginaalit ylemmän johdon seuraajajärjestely tekniikka raaka-aineet/hinnat/toimitukset/laatu talous/rahavarat verosuunnittelu/rakenteiden optimointi ei osaa sanoa ei tule olemaan haasteita seuraavan 1 kk aikana hankinta Kun perheyritysjohtajilta kysyttiin tärkeimpiä yritysten toimintaan vaikuttavia ulkoisia asioita ja haasteita lähitulevaisuudessa, kokivat he ylivoimaisesti suurimmaksi huolenaiheeksi markkinatilanteen. Vaikka aikaisemmin on tuotu esiin, että perheyrityksillä on positiiviset odotukset oman yrityksen sekä sen liiketoiminta-alueen markkinatilanteen kasvun suhteen, on havaittavissa, että tästä huolimatta omistajat ovat selvästi huolestuneita taloustilanteen yleisestä kehittymissuunnasta. Yritysten sisäisten haasteiden osalta vastaajat nostavat esiin yrityksen uudelleenjärjestelyt sekä osaavan henkilöstön rekrytoinnin. Suomalaisten vastausten perusteella yrityksen uudelleenjärjestelyt tuottavat globaaliin tasoon verrattuna merkittävästi enemmän huolta, sillä globaaleissa tuloksissa vain 9 prosenttia vastanneista nimeää tärkeimmiksi sisäisiksi haasteiksi yrityksen uudelleenjärjestelyt. Edellä mainitut haasteet heijastuvat myös yritysten investointisuunnitelmiin seuraavien 1 kuukauden aikana. Yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä pyritään parantamaan erityisesti ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoimisella ja kouluttamisella sekä markkinoinnin ja myynnin kehittämisellä Kaavio 14: Yritysten painopistealueet tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi seuraavien 1 kuukauden aikana henkilöstö/koulutus markkinointi myynti tutkimus ja tuotekehitys verkko-/sähköinen osaaminen toimitusketjut/asiakassuhteiden hallinta IT-infrastruktuuri hallinto/hallinnon rakenteet kuljetus ja logistiikka valmistus ulkomaisen liiketoiminnan kehittäminen hankinnat talous ei mihinkään muu PwC Perheyritysraportti

14 Vetovastuun luovuttaminen 1 PwC Perheyritysraportti 010

15 Pyysimme haastateltavia kertomaan, kuinka he hoitavat vallanvaihtoon ja omistajuuteen liittyvät kysymykset sekä kuinka heidän mielestään ylintä johtoa tulisi palkita. Useampi kuin kolmannes kartoituksemme perheyrityksistä vaihtaa todennäköisesti omistajaa seuraavien viiden vuoden aikana, ja noin 78 prosentissa näistä yrityksistä omistuksen odotetaan säilyvän perheessä. Kuitenkaan lähes kahdella kolmasosalla otoksemme yrityksistä ei ole suunnitelmaa vallanvaihdon varalle ja vain alle puolet niistä, joilla suunnitelma on laadittu, on valinnut tietyn henkilön jatkamaan tehtäviä. Yrityksen omistajuuden ja perheen muiden varojen oikeudenmukainen hallinnointi ovat melkein yhtä haastavia tehtäviä. Vain noin puolet omistajista on sitä mieltä, että heillä on riittävästi varallisuutta voidakseen jakaa sen oikeudenmukaisesti kaikkien perillistensä kesken mukaan lukien ne, jotka eivät työskentele yhtiössä. Huomattavan moni myös kertoo, ettei ole mitenkään varautunut ennalta perhe- ja liiketoiminta-asioiden hoitamiseen siinä tilanteessa, jos avaintyöntekijä tai -osakkeenomistaja sairastuu tai kuolee. Huomattavan moni ei ollut arvioinut mahdollisia veroseuraamuksia. Suurin osa omistajista kuitenkin tunnistaa hyvien johtajien arvon ja uskoo, että paras keino pitää hyvin toimiva ylin johto on maksaa heille hyvin. Vähemmän painoarvoa puolestaan annetaan uusille haasteille, urakehitykselle ja työn ja vapaa-ajan tasapainolle. Tämä on asenne, joka saattaa muuttua nuorempien sukupolvien noustessa valtaan. PwC Perheyritysraportti

16 Globaaleihin tuloksiin verrattuna Suomessa kyselyyn osallistuneista merkittävä määrä, 4 prosenttia, on kolmannen sukupolven tai tätä vanhempia yrityksiä, kun taas globaalilla tasolla vastaava luku on 31 prosenttia. Lähivuosina Suomessa on odotettavissa huomattava määrä sukupolvenvaihdoksia suurten ikäluokkien siirtyessä syrjään, ja yli kolmanneksessa yrityksistä omistuksen odotetaankin vaihtuvan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Toiminnan jatkajan odotetaan siirtyvän perheen seuraavalle sukupolvelle lähes neljässä viidestä yrityksestä. Perheyrityksissä sukupolvenvaihdokseen liittyy riskejä. Joissakin tapauksissa yrityksen perustaja keskittyy jokapäiväisestä liiketoiminnasta huolehtimiseen tulevaisuuden suunnittelun kustannuksella. Mutta monet yrittäjät ovat myös haluttomia luopumaan vallasta. Intohimo, joka on aikanaan ajanut heidät perustamaan oman yrityksen, voi estää heitä myöhemmin jättäytymästä syrjään sopivaan aikaan. Seuraajan valitsemiseen voi myös liittyä korostuneen tunneperäisiä motiiveja. Jos useampi kuin yksi sukulaisista on ilmaissut kiinnostuksensa yritystoiminnan jatkamiseen, voi olla vaikeaa valita soveliainta jatkajaehdokasta loukkaamatta muita perheenjäseniä. Huolellinen suunnittelu on kuitenkin olennaisen tärkeää sujuvan omistajanvaihdoksen takaamiseksi. Yllättävää on, että lähes kaksi kolmasosaa vastaajista sanoo, ettei heidän yrityksessään ole laadittu mitään erityistä seuraajasuunnitelmaa. Suunnitelman laatineissa yrityksissä perheenjäseniä oletetaan nimitettävän keskeisiin johtotehtäviin, mutta vain 47 prosenttia näistä vastaajista on valinnut seuraajansa itse. Kaavio 15: Yritystä johtaneiden sukupolvien määrä 1 sukupolvi 0 sukupolvea 38 3 sukupolvea 8 4 sukupolvea 14 5 tai useampi sukupolvea Kaavio 16: Yli kolmanneksessa yrityksistä omistuksen odotetaan vaihtuvan seuraavan viiden vuoden kuluessa kyllä - 1- vuoden kuluessa kyllä vuoden kuluessa kyllä - yli 5 vuoden kuluessa ei ei osaa sanoa PwC Perheyritysraportti 010

17 Kaavio 17: Toiminnan jatkajan odotetaan yleensä löytyvän seuraavasta sukupolvesta siirretään perheen seuraavalle sukupolvelle 78 myydään toiselle yritykselle 17 myydään johdolle myydään yksityiselle pääomasijoittajalle muutos osakasprofiilissa ei vastausta Kaavio 18: Suurimmassa osassa yhtiöitä ei ole seuraajasuunnitelmaa keskeisessä ylemmässä asemassa oleville henkilöille kyllä, kaikkiin ylemmän johdon tehtäviin 1 kyllä, useimpiin ylemmän johdon tehtäviin 6 kyllä, pieneen osaan ylemmän johdon tehtävistä 16 ei 64 ei osaa sanoa Kaavio 19: Suuressa osassa seuraajasuunnitelman omaavista yhtiöistä vähintään yhden perheenjäsenen odotetaan tulevan keskeisiin johtotehtäviin yli 5 0 ei vastausta/ei osaa sanoa PwC Perheyritysraportti

18 Joissakin perheyrityksissä varallisuuden määrä on laskenut taloudellisen taantuman aikana, ja ainoastaan 48 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että heillä on riittävästi varallisuutta (sekä yrityksen että muuta varallisuutta), joka voitaisiin osittaa oikeudenmukaisesti liiketoiminnassa mukana oleville perheenjäsenille ja niille, jotka eivät ole liiketoiminnassa mukana. Puutteellista varautumista tulevaisuuteen kuvastaa se, että vain 54 prosenttia vastanneista yrityksistä on tehnyt suunnitelmia sekä liiketoiminnan että perheasioiden hoitamiseksi sen varalta, että yrityksessä keskeisessä asemassa oleva johtohenkilö kuolee odottamatta tai tulee toimintakyvyttömäksi. Näin ollen monet perheyhtiöt saattaisivat kohdata vaikeuksia, mikäli yhtiössä tapahtuisi odottamattomia omistajanvaihdoksia, riippumatta näiden syistä. 36 prosentista yrityksistä puuttuu joko tarvittava varallisuus, jolla voitaisiin hankkia yrityksen omistuksesta luopuvan perheenjäsenen osakkeet tai he eivät osaa muuten arvioida tätä tilannetta. Kaavio 0: Vain vajaalla puolella vastanneista on siinä määrin riittävästi yritys- tai muuta varallisuutta, että omaisuus on mahdollista osittaa oikeudenmukaisesti liiketoiminnassa mukana oleville perheenjäsenille sekä niille, jotka eivät ole liiketoiminnassa mukana kyllä Kaavio 1: Onko yrityksellä suunnitelmaa keskeisen johtohenkilön odottamattoman kuoleman tai toimintakyvyttömyyden varalta? ei ei osaa sanoa/ ei ole miettinyt asiaa kyllä ei

19 Suurin osa perheyrityksistä ei ole selvittänyt taloudellista arvoaan Suomessa tai ulkomailla viimeksi kuluneiden 1 kuukauden aikana mahdollisen veron määräytymisen selvittämiseksi. Yhtiöissä ei siis ole useinkaan laskelmiin pohjautuvaa ajantasaista käsitystä siitä, minkä suuruisia taloudellisia arvoja mahdollisesti siirtyy seuraaville sukupolville. 48 prosenttia vastaajista ei ole myöskään tietoisia liiketoimintaansa liittyvän luovutusvoiton veroseuraamuksista kotimaassa. Kansainvälisten veroseuraamusten kohdalla vastaava luku on peräti 7 prosenttia. Liiketoiminnan siirtymiseen liittyvät perintöveroseuraamukset Suomessa tunnetaan ainoastaan hieman paremmin luovutusvoiton veroseuraamuksiin verrattuna. Tässä suhteessa olisikin ensisijaisen tärkeää saada määritettyä yrityksen arvo luotettavasti, jotta voitaisiin arvioida veroseuraamusten määrää esimerkiksi myytäessä yritys ulkopuoliselle taholle tai siirrettäessä se seuraavalle sukupolvelle. Kaavio : Harvassa yhtiössä on selvitetty yhtiön taloudellista arvoa viimeisen 1 kuukauden aikana kyllä ei 8 30 Kaavio 3: Alle puolet omistajista on tietoisia yrityksiinsä liittyvän luovutusvoiton veroseuraamuksista kyllä ei kotimaassa ulkomailla PwC Perheyritysraportti

20 Vaikka monet perheyrittäjistä eivät olekaan täysin tietoisia omista tai perillistensä veroseuraamuksista, he ovat hyvin tietoisia ylemmän johdon palkitsemistarpeesta. 86 prosenttia vastaajista uskoo, että paras keino sitouttaa avainhenkilöt yritykseen on maksaa heille kilpailukykyistä palkkaa. Toisena tärkeänä keinona he näkevät haastavien työmahdollisuuksien tarjoamisen. Selvästi vähemmän painoarvoa annetaan hyville johtamistavoille, urakehitykselle sekä tasapainolle työn ja vapaa-ajan välillä. Tulevien johtohenkilöiden sitouttamisessa viimeisimmän kohdan painoarvon odotetaan kuitenkin tulevaisuudessa nousevan. Empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoremman sukupolven työntekijät painottavat vapaa-ajan arvoa huomattavasti enemmän vanhempiin sukupolviin verrattuna. Kaavio 4: Omistajat eivät ole täysin tietoisia perillistensä perintöveroseuraamuksista kyllä ei Kaavio 5: Palkkaus on perheyrityksissä keskeisin väline avainhenkilöiden sitouttamiseksi yhtiöön 58 palkkaus 86 haastavat työmahdollisuudet 80 hyvät johtamistavat tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä urakehitys muu 6 ei mikään edellisistä PwC Perheyritysraportti 010

21 Kilpailukykyisen palkan lisäksi suurella osalla perheyrityksiä on jossain muodossa käytössään erillinen ylemmän johdon kannustinjärjestelmä. Vuosibonukset ovat yleisin palkitsemiskeino, ja muut kannustinmuodot ovat selkeästi harvinaisempia. Kaavio 6: Ylemmän johdon kannustinjärjestelmistä vuosibonukset ovat selkeästi yleisin vaihtoehto vuosibonus lykätty bonus muu osakejärjestely optiot muu ei mikään edellisistä PwC Perheyritysraportti

22 Konfliktit ja sopiminen 0 PwC Perheyritysraportti 010

23 Vastauksista käy selvästi ilmi, että perheyrityksissä kyky hoitaa erimielisyyksiä on tärkeää. Noin 60 prosenttia kertoi kiistelleensä yhtiön tulevaisuuden suunnasta, ja yli puolet kertoi kiistelleensä yhtiössä työskentelevien perheenjäsenten työsuorituksista. Silti vain viidesosalla kaikista yhtiöistä on minkäänlaisia käytäntöjä perheenjäsenten välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Mitä pienempi ja nuorempi yritys, sitä epätodennäköisemmin tällaisia käytäntöjä on. Ne suhteellisen harvat yhtiöt, joilla on käytössä järjestelyjä konfliktien ratkaisemiseksi, suosivat osakassopimuksia ja perheneuvostojen kokouksia. PwC Perheyritysraportti 010 1

24 Kuten raportin johdannossa on todettu, perheyrityksissä on kolme keskeistä kokonaisuutta: itse yhtiö, yrityksiin sidoksissa oleva perhe sekä omistajat. Kunkin kokonaisuuden intressit menevät osin päällekkäin, mutta ne eivät ole identtisiä. Erot intresseissä aikaansaavat ajoittain konflikteja, erityisesti vanhemmissa yhtiöissä, joissa on todennäköisempää, ettei osa osakkeenomistajista osallistu jokapäiväisen liiketoiminnan hoitamiseen. Tietyt asiat ovat omiaan aiheuttamaan konflikteja. 58 prosentissa haastatteluun osallistuneita yrityksiä on ollut jännitteitä liittyen yrityksen tulevaisuuden strategian suunnitteluun. 53 prosentissa on puolestaan esiintynyt jännitteitä yrityksissä aktiivisesti toimivien perheenjäsenten toimintaa koskien. Kaavio 7: Erimielisyydet yhtiön tulevaisuuden strategiasta ovat yleisin jännitteiden aiheuttaja Yrityksen tulevaisuuden strategiasta neuvotteleminen Yrityksessä aktiivisesti toimivien perheenjäsenten toiminta Päätökset liikevoiton uudelleen sijoittamisen ja osinkojen jakamisen välillä Yrityksessä aktiivisesti toimivien perheenjäsenten korvauksen suuruudesta sopiminen 70 9 Ei jännitettä Jonkin verran jännitettä Aktiivisesti yrityksessä mukana olevat perheenjäsenet eivät keskustele muun perheen kanssa keskeisistä kysymyksistä Huomattavaa jännitettä Avioliiton kautta perheeseen kuuluvien rooli yrityksessä tai sen ulkopuolelle jääminen Päätökset siitä, kuka voi ja kuka ei voi työskennellä yrityksessä PwC Perheyritysraportti 010

25 Yllättävän suurta jännitteiden määrää voitaneen selittää osittain yleisillä taloudellisilla suhdanteilla. Osakkeenomistajat kyseenalaistanevat yrityksen johdon toimintaa todennäköisemmin vaikeina aikoina. 60 prosenttia vastanneista palkkaa sukulaisia ilman kilpailua muiden hakijoiden kanssa. Taloudellinen taantuma saattaa olla kasvattanut tätä lukua. Globaalilla tasolla vastaava luku on noussut 1 prosenttiyksiköllä vuodesta 007, ja on nykyään 64 prosenttia. Ainoastaan 0 prosentilla yhtiöistä on toimenpidesuunnitelma ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi perheenjäsenten välillä. Yrityksissä ei välttämättä koeta tarpeelliseksi kiinnittää erityistä huomiota muodollisten menettelytapojen luomiseksi ristiriitojen ja jännitteiden hoitoon. Lisäksi mitä pienempi ja nuorempi yhtiö on, sitä pienempi on todennäköisyys, että tällainen toimenpidesuunnitelma on laadittu. Yleisimmin ristiriitatilanteita pyritään ratkomaan perheneuvoston sekä osakkeenomistajien välisten sopimusten kautta. Globaalissa tutkimuksessa erityisesti kolmannen osapuolen käyttö välittäjänä on myös yleistynyt. Ulkopuolisen sovittelijan käyttöön liittyykin useita etuja: se tarjoaa riiteleville osapuolille neutraalin foorumin, jossa he voivat ilmaista erimielisyytensä vapaasti. Prosessi on myös jäsentyneempi verrattuna muihin ristiriitojen ratkaisukeinoihin, ja sen tulokset ovat usein pitkäkestoisempia. Nämä piirteet selittänevät ulkopuolisen välittäjän käytön kohtalaista suosiota myös Suomessa. Kaavio 8: Viidenneksellä yrityksistä on toimenpidesuunnitelma perheenjäsenten välisten ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi 0 kyllä ei 80 Kaavio 9: Keinot ristiriitojen ratkaisemiseksi perheneuvosto osakassopimus kolmas osapuoli välittäjänä 40 suoritusten mittaaminen ja arviointi 30 toimintakyvyttömyyden ja kuoleman varalta tehdyt järjestelyt tulo- ja lähtösopimusehdot 0 0 perheen säännöt ei vastausta PwC Perheyritysraportti 010 3

26 Sääntely ja lisäarvon luominen yhteiskunnalle 4 PwC Perheyritysraportti 010

27 Sääntely, julkisen vallan kannustimet ja yritysten yhteiskuntavastuu ovat pysyviä keskustelun aiheita. Valtaosa perheyritysten johtajista kertoi, että he toivoisivat yksinkertaisempaa verojärjestelmää ja/tai vähemmän veroja. Yli puolet toivoo voimakkaampaa yritysympäristön sääntelyä (stronger corporate compliance environment). Monilla on vakavia epäilyjä siitä, onko valtio tehnyt tarpeeksi tukeakseen yrityksiä taloudellisen taantuman aikana. Kasvavilla yhteiskuntavastuupaineilla on kuitenkin ollut suuri vaikutus suurimpaan osaan perheyritysjohtajista. Neljä viidestä ylimmän johdon edustajasta sanoi, että sillä on ollut rakenteellisia vaikutuksia heidän yrityksiinsä. Yli puolet yrityksistä on jo tehnyt pieniä tai merkittäviä muutoksia liiketoimintaansa tullakseen yhteiskuntavastuullisemmiksi, ja vielä useampi suunnittelee tekevänsä muutoksia seuraavan kahden vuoden aikana. PwC Perheyritysraportti 010 5

28 Olemme tähän mennessä käyneet läpi perheyritysten keskeisiä kaupallisia ja yritysten johtamiseen liittyviä asioita sekä yritysten sisäisten ristiriitojen ratkaisumalleja. Tässä osiossa tarkastelemme yritysten asenteita lainsäädäntöön sekä yhteiskuntavastuuseen. Kysyimme vastaajilta, mitkä sääntelymuutokset olisivat heidän toimintansa kannalta tervetulleita. Vastauksista nousee selkeästi tärkeimpänä esiin yritysverotuksen yksinkertaistaminen ja/tai verotaakan keventäminen, sillä 8 prosenttia vastanneista pitäisi tätä melko tärkeänä tai hyvin tärkeänä. 60 prosenttia vastaajista pitää valtion toimenpiteitä joko riittämättöminä tai epätarkoituksenmukaisina auttamaan perheyrityksiä selviytymään tai kehittämään toimintojaan nykyisessä taloustilanteessa. Kaavio 30: Valtaosa perheyritysten johtajista kertoo, että he toivoisivat yksinkertaisempaa verojärjestelmää ja/tai vähemmän veroja Yrityksen corporate compliancen vahvistamista Hyvin tärkeä Melko tärkeä Yritysverotuksen yksinkertaistamista ja/tai verotaakan keventämistä Ei tärkeä eikä merkityksetön Parempia yhteyksiä teollisuuden ja yliopistojen välillä tuotekehitysyhteistyöhön Melko merkityksetön Täysin merkityksetön Helpompaa pääsyä pääomamarkkinoille Ei sovellu Kaavio 31: Valtion toimenpiteiden riittävyys yritysten selviytymisen ja toiminnan kehittämisen hyväksi kyseenalaistetaan yli puolessa vastanneita yrityksiä kyllä, ne ovat riittäviä 36 ei, ne ovat riittämättömiä 46 ei, ne ovat epätarkoituksenmukaisia 14 ei osaa sanoa PwC Perheyritysraportti 010

29 Kaavio 3: Yhteiskuntavastuun vaikutus yritysten liiketoimintaan erittäin positiivinen vaikutus melko positiivinen vaikutus negatiivinen vaikutus ei vaikutusta yhtiöllä ei ole yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimintoja Vastaosa johtajista näkee yhteiskuntavastuun merkityksen kasvun liiketoiminnassa positiivisena asiana. Neljä viidesosaa vastanneista on sitä mieltä, että yhteiskuntavastuulla on ollut yhtiöihin joko erittäin tai melko positiivinen vaikutus. 5 prosenttia vastanneista ilmoittaa tehneensä viimeisen kahden vuoden aikana muutoksia liiketoimintaansa yhteiskuntavastuullisuudesta johtuen. Yhtiöissä on alettu tiedostaa, vastuullisuus auttaa yritystä erottautumaan kilpailijoista; asiakkaat suosivat usein yrityksiä, jotka kantavat vastuuta ympäristöstään. Yhteiskuntavastuullisuus voi auttaa tehostamaan liiketoiminnan suorituskykyä vähentämällä energia- ja jätekustannuksia sekä helpottaa sopeutumista uusiin lakeihin ja rajoituksiin ja jopa edistää uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämistä. Kaavio 33: Yhteiskuntavastuun vuoksi tehdyt muutokset yrityksissä viimeisten kahden vuoden aikana sekä suunnitelmat muutoksista seuraaville kahdelle vuodelle merkittäviä muutoksia vähäisempiä muutoksia ei lainkaan muutoksia viimeisen vuoden aikana tulevan vuoden aikana Jos voisin jättää jälkeeni yhden pysyvän perinnön, se olisi yritys, jonka palveluilla on tärkeä rooli sekä yhteiskunnalle että taloudelle. Laura Siegberg, johtaja, Ahtilan Toipilassairaala Oy PwC Perheyritysraportti 010 7

30 Yhteenveto ja vertailua globaaleihin tuloksiin 8 PwC Perheyritysraportti 010

31 Taloudellisen taantuman aikaansaama epävarmuus on jättänyt jälkensä myös suomalaisten perheyritysten toimintaan. Toipumisprosessi vaikuttaa kuitenkin jo selkeästi lähteneen käyntiin useimmissa perheyrityksissä, vieläpä globaalia yleisnäkymää nopeammin, sillä 5 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti yhtiönsä liiketuottojen kasvaneen viimeisten 1 kuukauden aikana, kun vastaava prosenttiluku globaalilla tasolla oli 4. Mielenkiintoista kuitenkin on, että 3 prosenttia globaaliin tutkimukseen vastanneista sanoi käyttöomaisuusinvestointiensa kasvaneen aikaisempaan verrattuna, kun Suomen osalta vastaava luku oli vain prosenttia. Globaaleihin tuloksiin verrattuna Suomessa on kuitenkin muutoin havaittavissa selvästi positiivisemmat tulevaisuudenodotukset, sillä 74 prosenttia vastanneista uskoo, että oman liiketoiminta-alueen markkinatilanne paranee seuraavien 1 kuukauden aikana globaalien vastausten 56 prosenttiin verrattuna. Suomalaiset perheyritykset vaikuttavat kyenneen sopeuttamaan toimintansa taloudellisen taantumaan luomiin haasteisiin. Suurin osa vastanneista onkin sitä mieltä, että perheyrityksenä toimiminen on auttanut yritystä selviytymään taantumasta. Kaiken kaikkiaan Suomen vastaustulokset mukailevat pitkälti globaalissa kyselyssä saatuja tuloksia. Mielenkiintoisina poikkeamina globaaleista tuloksista voidaan kuitenkin Suomen osalta nostaa esiin seuraavia havaintoja: Suomessa suurten ikäluokkien siirtyminen syrjään perheyritysten johdosta tulee tuomaan lähivuosina yhä kasvavan määrän sukupolvenvaihdoksia. Sukupolvenvaihdospaineet vaikuttavat Suomessa kohdentuvan korostuneesti lähivuosille muihin maihin verrattuna, sillä 36 prosentissa vastanneita suomalaisyrityksiä omistuksen odotetaan vaihtuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Globaalilla tasolla vastaava luku on 7 prosenttia. Kuitenkin vain kolmanneksessa suomalaisia yrityksiä on laadittu seuraajasuunnitelma keskeisimmille ylemmässä asemassa oleville henkilöille, kun taas globaalilla tasolla tällaiset suunnitelmat ovat huomattavasti yleisempiä, ja ovat käytössä liki puolella yrityksistä. Suomessa noin neljässä yrityksessä viidestä tarkoituksena on kuitenkin siirtää yrityksen omistus perheen seuraavalle sukupolvelle. Suomalaiset yritykset luottavat keskeisinä kilpailuvaltteinaan brändiinsä, tuotteiden suunnitteluun ja laatuun, innovaatiokykyynsä sekä pitkän tähtäimen visioihin, joiden avulla ne uskovat säilyttävänsä markkina-asemansa tai jopa parantavan sitä. Globaalilla tasolla yritykset pitävät vahvuuksinaan ennen kaikkea tuotteiden laatua ja suunnittelua sekä vahvaa brändiä muiden ominaisuuksien merkityksen jäädessä huomattavasti vähäisemmäksi. Sisäiset haasteet liittyvät suomalaisissa perheyrityksissä yrityksen uudelleenjärjestelyihin sekä osaavan henkilöstön rekrytointiin. Tutkimustuloksissa jälkimmäinen nousi myös painopistealueeksi, jonka avulla tuottavuutta ja kilpailukykyä pyritään parantamaan seuraavien 1 kuukauden aikana noin neljä viidestä vastaajasta nostaa henkilöstön ja sen koulutuksen keskeiseksi huomion kohteeksi markkinoinnin ja myynnin ohella. Sisäisiä haasteita yrityksille luovat osaltaan myös sisäiset ristiriidat, jotka kansainvälisen aineiston perusteella vaikuttavat vaivaavan korostuneesti suomalaisia perheyrityksiä. Jännitteet ilmenevät erityisesti yrityksen tulevaisuuden strategioista käytävissä keskusteluissa ja yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten toimintaa koskevissa asioissa. Myös globaalien tulosten valossa nämä kaksi aihealuetta aiheuttavat eniten jännitteitä yritysten sisällä, mutta huomattavasti vähemmässä määrin. Tästä huolimatta vain viidesosalla suomalaisista yrityksistä on erityisiä käytäntöjä perheenjäsenten välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Mitä pienempi ja nuorempi yritys, sitä epätodennäköisemmin tällaisia käytäntöjä on. Ne suhteellisen harvat yhtiöt, joilla on käytössä järjestelyjä konfliktien ratkaisemiseksi, suosivat osakassopimuksia ja perheneuvostojen kokouksia. Suomalaisten perheyritysten keskeiset toiveet valtion toimenpiteistä noudattelevat perinteisiä linjoja, sillä valtaosa perheyritysten johtajista kertoi, että ensisijaiset toiveet liittyvät verojärjestelmän yksinkertaistamiseen ja/tai verotaakan keventämiseen. Yritysten yhteiskuntavastuuseen on alettu viime vuosina kiinnittää yhä enemmän huomiota. Suomalaiset perheyritykset mieltävät yhteiskuntavastuun tärkeäksi asiaksi, ja valtaosa näkee sen merkityksen kasvun liiketoiminnassa positiivisena asiana. Yhtiön kannattavuuden ja kasvun lisäksi vastuullinen liiketoiminta nousi esiin myös vastauksissa, kun kysyttiin, minkälaisen perinnön perheyritysjohtajat haluaisivat jättää jälkeensä. Jos voisin jättää jälkeeni yhden pysyvän perinnön, se olisi yritys, jonka palveluilla on tärkeä rooli sekä yhteiskunnalle että taloudelle, sanoi Ahtilan Toipilassairaalan johtaja Laura Siegberg. Myös ympäristö ja eettiset toimintatavat koettiin tärkeiksi tekijöiksi yrityksen tulevaisuudelle. Johtajat halusivat muun muassa turvata, ei vain oman perheen, vaan myös muiden työntekijöiden hyvinvoinnin yhtiön palveluksessa. PwC Perheyritysraportti 010 9

32 Tutkimusmetodi sekä tiedot haastatelluista Tutkimuksemme kattoi Suomessa 50 perheyrityksen haastattelun. Kaikki tutkimukseen osallistuneet haastateltiin 0 minuutin puhelinhaastattelulla. Tutkimukseen haastateltiin pääasiallisesti yritysten toimitusjohtajia, pääjohtajia ja/tai omistajia. Tutkimusta koordinoi PwC International Survey Unit Belfastissa, joka toteutti haastattelututkimuksen yhdessä PwC:n omistajayrittäjäasiantuntijoiden kanssa. Kaavio 34: Haastateltujen yritysten jaottelu pääasiallisen toimialan mukaan rahoituspalvelu 10 kuluttaja ja teollisuustuotteet & palvelut 74 teknologia, informaatio, tietokoneet & viihde PwC Perheyritysraportti 010

33 Kaavio 35: Haastateltujen yritysten jaottelu liikevaihdon mukaan > 51 miljoonaa euroa miljoonaa euroa 4 < 10 miljoonaa euroa Kaavio 36: Haastateltujen yritysten viennin kohdentuminen Eurooppa 70 USA 10 Aasia 13 Maailmanlaajuisesti 7 Muu PwC Perheyritysraportti

34 Yhteystietomme Helsinki puh Itämerentori, Helsinki Hyvinkää puh Kankurinkatu 4-6 (B rappu), Hyvinkää Hämeenlinna puh Raatihuoneenkatu, Hämeenlinna Iisalmi puh Savonkatu 19 B 17 (. kerros), Iisalmi Jyväskylä puh Kauppakatu 31 B, Jyväskylä Kouvola puh Kouvolankatu 34, Kouvola Kuopio puh Suokatu 3, Kuopio Lappeenranta puh Ratsumestarinkatu 10, Lappeenranta Maarianhamina puh P.O.Box 114 (Nygatan 6, II vån), AX-101 Mariehamn Mikkeli puh Porrassalmenkatu 1 B 4, Mikkeli Oulu puh Kirkkokatu 14 A, 4. krs, Oulu Pori puh Eteläkauppatori 4 A, 8100 Pori Raahe puh Laivurinkatu 19 D 4, 9100 Raahe Rovaniemi puh Hallituskatu 6, Rovaniemi Savonlinna puh Olavinkatu 45 B, Savonlinna Seinäjoki puh Kampusranta 9 C, 6030 Seinäjoki Tampere puh Hämeenkatu 6 A, 3300 Tampere Turku puh Läntinen Rantakatu 7, 0100 Turku Vaasa puh Hietasaarenkatu 18, Vaasa Varkaus puh Wredenkatu a, Varkaus Ketjumme, PricewaterhouseCoopers, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, verokonsultointia ja tilintarkastusta 154 maassa. Apunasi on yli alansa vankkaa ammattilaista ( PwC on itse asiassa lyhennys. Se viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun, eli tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.