Vuosikertomus. Marian SairaskotiSäätiö. Stiftelsen Maria Sjukhem

Transkriptio

1 2013 Vuosikertomus Marian SairaskotiSäätiö Stiftelsen Maria Sjukhem

2 2 Marian Sairaskoti-Säätiön Stiftelsen Maria Sjukhem VUOSIKERTOMUS 2013 Marian Sairaskoti Säätiö Stiftelsen Maria Sjukhem on perustettu vuonna Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea helsinkiläisten vanhusten kuntoutusta. Virkeyttä ikääntymiseen projekti aloitettiin vuoden 2011 alussa. Projekti on levinnyt Helsingissä uusille alueille ja projektisuunnitelman tapahtumat sekä toiminta ovat tavoittaneet vuonna 2013 entistä lukuisammat kohderyhmän vanhukset. Säätiön hallitus Pekka Reinikainen puheenjohtaja Marianne Falck varapuheenjohtaja Anja Järviranta sihteeri Mauno Juhola Eeva-Liisa Moilanen on eronnut 2012 Terttuliisa Ahokas Leena Muurinen Toimintaympäristö Säätiö on vuokrannut toimitilan osoitteesta Gyldenintie 9, Helsinki alkaen. Henkilöstö Virkeyttä ikääntymiseen projektin vetäjä toimiin projektipäällikkö Tuula Peltonen osa-aikaisessa työsuhteessa. Toiminnan vakiintuminen Virkeyttä ikääntymiseen projektin tarkoituksena on tukea ikääntyneiden helsinkiläisvanhusten kuntoutusta, hyvinvointia sekä mahdollisia apuvälinehankintoja. Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä vanhustyötä tekevien yhteisöjen ja palveluntuottajien kanssa. Projektin tukena toimii ohjausryhmä, jonka jäseniä ovat puheenjohtaja Pekka Reinikainen, Terttuliisa Ahokas, Leena Muurinen, Anja Järviranta ja projektipäällikkö Tuula Peltonen. Ohjausryhmän kokoontui vain kerran käsittelemään toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Projektin ohjausryhmä päätettiin lakkauttaa ja käsitellä jatkossa projektin asiat hallituksen kokouksien yhteydessä. Vuoden 2013 projektin budjetti oli euroa, jota korotettiin eurolla lokakuussa, koska yksilö- ja ryhmäkuntoutusanomuksia saapui suunniteltua enemmän.

3 3 Säätiön toiminnan tunnettuuden lisääminen Verkostoituminen mahdollisimman monen alalla toimivan henkilön kanssa jakaen samalla tietoa Säätiön toiminnasta on tärkeää. Viestintä kuntoutuksesta kohderyhmille toteutetaan kotisivujen välityksellä, josta voi tulostaa esitteet ja hakemuslomakkeet. Terveyskeskuslääkärit ja kotisairaanhoito ovat aktiivisesti suositelleet asiakkailleen Säätiön kuntoutusta. Lehtiartikkelit Säätiön toiminnasta ja tapahtumista ovat olleet myös tunnettuutta lisääviä. Lehtiartikkeleita on ollut Lauttasaari lehdessä, Malmin Eläkeläiset ry:n lehdessä, Pollissa (Omaishoitajat - ja läheiset lehdessä), Suomen Veteraanilehdessä, Helsingin Uutisissa ja seurakunnan julkaisuissa. Pekka Reinikaisen luento Liikunta on lääkettä on saatavilla videoituna DVD tallenteena. Sitä on jaettu erilaisissa tapahtumissa. Tieto ryhmäkuntoutuksesta on parhaiten levinnyt ns. viidakkorumpuna. Kuntoileva ystävä on kertonut ystävälleen tai naapurilleen mahdollisuudesta kuntoilla yhdessä ja saanut mukaansa arankin henkilön. Uskallus tulla mukaan on herännyt. Yli vuoden kestäneissä kuntoiluryhmissä koettiin selvästi myös tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Ryhmäkuntoilu koettiin jopa päivän kohokohtana, jossa saattoi vaihtaa kuulumisia ja näin lievittää myös yksinäisyyttä. Ryhmässä kuntokin nousi ja elämänlaatu parani. Luentoja pidettiin eri tilaisuuksissa 18 kertaa. Kaatumiset kuriin kotona ja puutarhassa fysioterapeutti Hanna Markkulan esittämänä saavutti aina kuulijakunnan suosion. Hallituksen puheenjohtajan Pekka Reinikaisen luento Liikunta on lääkettä toimi edelleen vetonaulana samoin kuin myös hallituksen jäsenen Terttuliisa Ahokkaan esitykset ikääntyvästä ihosta ja nykyajan allergioiden hoidosta. Emeritus suurlähettiläs Risto Rekolan luento Lasiin prässättyä protestia suurmieslaseja ja vaakuna lautasia Kansallismuseon tiloissa ja antoi kiinnostuneelle yleisölle kulttuurihistoriallista tietoa 1900-luvun alun sortovuosien heijastuksista suomalaisiin puristelasiesineisiin. Yleisöllä oli tilaisuuden päätyttyä mahdollisuus tutustua Rekolan suurmieslasi näyttelyyn. Luentojen päättyessä on esitetty lukuisia kysymyksiä aiheesta, joka ollut todiste Iittalan Adlercreutz lasi mielenkiinnosta aihetta kohtaan. Uusia kaupunginosia ja uusia toimijoita Yhteistyötä fysikaalisiin hoitolaitoksiin on jatkettu ja uusiin toimijoihin luotu yhteyksiä. Verkostoitumista vauhdittanut Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko - hanke päättyi keväällä. Lauttasaari-hankkeen pienenpienenä purona aloitettiin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Omaishoitaja ja Läheiset ry:n, Lauttasaaren Seurakunnan ja Säätiön kanssa omaishoitajaryhmä Lauttasaareen. Ryhmän muodostamisvaiheessa saatiin vetoapua Lauttasaari- hankkeen vetäjiltä Susanna Hyväriseltä ja Hanna Torpalta. Ryhmänvetäjäksi valikoitui psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Merja Harju. Evästä reppuun ja liikettä mieleen alkoi tammikuussa tavoitteena huomioida ryhmäläisen kokonaiselämän tilanne. Ryhmässä korostuu voimakas läsnäolo

4 4 Omaishoitajien ryhmä ja lopussa tehdään helppoja, koko kehoa sisältäpäin hierovia pitkiä liikesarjoja. Pohjois- ja Koillis- Helsingin alueella käynnistettiin Omaishoitajien fysioterapeuttisen kuntoutuksen pilottihanke yhteistyössä Pukinmäen Fysiopalvelu Oy:n, alueen sosiaalitoimen ja Säätiön kanssa. Helmikuussa alkanut hanke jatkuu vuoden 2014 keväälle. Yksilöterapiaan sisällytetään asiakkaan niin halutessa yksi kotikäynti, jossa selvitetään mm. kodin turvallisuus, apuvälineiden riittävyys ja sopivuus, ergonomisen avustamisen ohjaaminen sekä tukipalveluluiden riittävyys. Omaishoitajaa ohjataan pitämään huolta omasta fyysisestä kunnostaan ja osallistumaan esim. kaupungin liikuntapalveluihin tai erilaisiin liikuntaryhmiin. Aiheesta syntyi Metropolia Ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijan kehittämistehtävä, jonka kuvaus on Yli 65- vuotiaiden omaishoitajien fysioterapeuttisen kuntoutuksen pilottihanke Projektikuvaus, tulokset ja toimintamalli yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön lisäämiseksi. Säätiön yhteistyökumppaneina toimivat jatkossakin fysikaaliset hoitolaitokset, kotisairaanhoito, terveyskeskuslääkärit, Lauttasaaren seurakunta, Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n Palvelukeskus Merikaari, Lions Lauttasaari ja omaishoitajat. Uusina kumppaneina vaikuttavimmat olivat Polli (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry), Etsiväpiirit projekti (Ennaltaehkäisevän ja etsivän toiminnan kehittämisprojekti), erilaiset eläkejärjestöt ja yhdistykset. Uusina fysioterapiatoimijoina tuli mukaan Selkä Center ja Fysioterapia Kolehmainen. Säätiön toiminta laajeni Helsingissä ja mukaan tulivat Ruoholahti, Töölö, Kanta - Helsinki, Puistola, Maunula, Pihlajamäki Tapanila, Itäkeskus Roihuvuori, Myllypuro ja Herttoniemi. Vantaan ja Helsingin raja-alueilta tuli mukaan Vapaala. Fysikaalisia hoitolaitoksia toimijoina oli kaikkiaan yhdeksän. Yhteydenpitoa on jatkettu eri alueiden järjestöihin ja ikääntyneiden ryhmittymiin; Martat, Kansalliset Seniorit, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajat ry, Invalidisäätiö ja Omnia. Verkostoitumisen keinoina käytettiin lukuisia luentoja, liikuntaan liittyviä tapahtumia ja henkilökohtaista yhteydenpitoa. Eläköön liike ja mieli - kampanja alkoi yhteistyössä Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry / Etsiväpiirit projektin ja Vallin Etsivä Mieli projektin kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on luoda verkostoja sekä erilaisia toimintamuotoja, joilla tavoitetaan toimintakyvyltään heikentyneitä, yksinasuvia, syrjäytymisvaarassa ja palveluntarpeessa olevia ikäihmisiä. Kampanja toimii Herttoniemen,

5 5 Domuksen ja Lauttasaaren alueilla. Marian Sairaskotisäätiö on ollut mukana Lauttasaaren kehittämispalavereissa, Avain osallisuuteen koulutuksissa, vapaaehtoistoiminnan tukemisessa ja messutapahtumassa. Tiedottamismateriaaleina on ollut kampanjajulisteet kustakin tapahtumasta ja verkostoon kuuluvien organisaatioiden kalenterit. Eläköön liike ja mieli kampanja jatkuu vielä vuoden 2014 puolelle. Messutapahtuma syyskuussa Lauttasaaressa Merikaaressa käynnisti Eläköön liike ja mieli - kampanjan. Kävijöitä oli kiitettävästi 60. Säätiö oli aktiivisesti mukana. Lauttasaaren suutari ilahdutti omaishoitajaryhmää Lauttasaaressa pitämällä esitelmän kaatumisista ja talvikenkiin kiinnitettävistä liukuesteistä. Omaishoitajaryhmälle Säätiö lahjoitti liukuesteitä yhteensä 12kpl. Lauttasaaren toimijaverkosto kokoontui kirkolla Toimijaverkosto on jatke Lauttasaari hankkeelle, jossa Aalto - yliopisto on mukana. Tutkimuksen mukaan Laru - hankkeen varsinaisena toimintakauden aikana ei syntynyt toimivaa verkostoa. Toimijoilla ei ollut yhteistä tavoitetta eikä säännöllisiä tilaisuuksia oppia tuntemaan toisensa. Verkostossa tarvitaan uuden tyyppistä johtamista ns. tietojohtamista. Toimijaverkosto jatkaa alueella. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (IKKU) päätösseminaari pidettiin Marian Sairaskotisäätiö oli mukana kutsuttuna kuuntelemassa valtakunnallisesta gerontologisen kuntoutuksenkehittämishankkeesta. Hankkeessa kehitetään uutta ikääntyneiden kuntoutujien kuntoutusmallia tutkimuksessa ja mentor- ohjauksessa esille tulleiden tietojen perusteella. IKKU hankkeeseen osallistui vuosina yhteensä 480 kuntoutujaa ja omaista. Seminaaripäivänä käsiteltiin gerontologisen kuntoutuksen vaikutusta elämänlaatuun, toimintakykyyn ja arjessa toimimiseen. Erilaisia suunnittelukokouksia monien yhteisöjen, yritysten ja toimijoiden kanssa kertyi runsaasti. Kokouksissa käsiteltiin yhteisten tilaisuuksien järjestämistä, jaettiin tehtäviä ja sovittiin aikatauluista. Yksilökuntoutus Virkeyttä Ikääntymiseen projektin tavoitteiden mukaisesti toteutettiin iäkkäiden henkilöiden tuettua yksilökuntoutusta. Ikääntyneiden fysioterapian avulla voidaan paitsi hidastaa ikääntymisen aiheuttamaa toimintakyvyn heikkenemistä, myös kohottaa kuntoa, kehittää lihasvoimaa ja tasapainoa, ehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, kaatumisia ja helpottaa kipua. Yksilökuntoutuksessa on tavoitteena edistää ja tukea ikääntyneen liikunta- ja toimintakykyä, omatoimisuutta ja elämänlaatua. Asiakkaan terveydentila, toimintakyky ja elämäntilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä. Fysioterapeutti arvioi liikkumista ja toimintakykyä yleisesti hyväksytyillä menetelmillä ja toimintakykymittareilla. Tieto toiminnasta saavutti jokaisen mukanaolevan alueen terveysaseman lääkärit ja kotisairaanhoidon. Suurimman tiedotustyön tekivät fysikaaliset hoitolaitokset. Osa kuntoutujista sai tiedon palvelusta aktiivisen omaisen toimesta tai Säätiön järjestämien tilaisuuksien yhteydessä.

6 6 Avustuksia yksilökuntoutukseen myönnettiin 110 henkilölle. Hakijoiden keski-ikä oli 82 vuotta ja ikäjakauma oli 61 vuodesta 94 vuoteen. Eniten kuntoutujia oli vuotiaiden ryhmässä. Naisia hakijoista oli 96 ja miehiä 14. Fysikaalisessa hoitolaitoksessa kuntoutettavia oli 80 ja kotona kuntoutettavia 30. Kuntoutettavista oli omaishoitajia 27. Kuntoutushakemusten pääasiallisin peruste oli TULE -ongelmat, leikkausten tai vammojen jälkitilat, neurologisia mm. erilaiset dementoivat sairaudet, Parkinsonin tauti, aivoverenkiertohäiriöt, kaatumisalttius ja henkilöt joilla oli kotona selviäminen uhattuna. Ryhmäkuntoutus Ryhmäkuntoutus Pukinmäen alueella sai vauhtia Malmin Eläkeläislehden Vierivä kivi ei sammaloidu Malmillakaan artikkelista, jossa todettiin, ettei korkea ikä ole este liikunnanharrastuksen aloittamiselle, päinvastoin liikkumattomuus on haitallista ikääntyneen terveydelle. Pukinmäen Fysiopalvelu Oy:n tiloissa kuntoili neljä ryhmää, joissa vanhin ryhmäläinen oli 1919 syntynyt. Malmin Eläkeläisten ryhmä oli suuri osallistujaa. Ikäjakauma oli arviolta vuotta. Puistolan Eläkkeensaajien ryhmä oli kooltaan n. 30 osallistujaa. Tyytyväisyyttä kuvastaa ryhmäläisten huoli: Eihän tämä vain lopu Haagan ja Kannelmäen alueella käynnistyivät tutut tasapaino-, vesivoimistelu-, omaishoitaja ja ulkoiluryhmät. Liikuntaryhmät aloitettiin kuntotestein ja toimintakykykartoituksin. Ryhmät saivat myös viikottain kotitehtäviä eri aiheista. Ulkoiluryhmissä annettiin ohjausta tasapainon harjoitteluun ja kunnon kohentamiseen kävellen. Samalla jaettiin tietoa turvallisesta liikkumisesta, erilaisista apuvälineistä sekä sauvakävelystä. Hyvää mieltä saatiin paitsi ulkoilusta luonnossa myös porukalla liikkumisesta, sillä yksin liikkumisen saattaa moni kokea turvattomaksi. Täysin uusina ryhmäliikuntamuotoina alkoivat alaraajojen kuntoa kohentavat ryhmät sekä Säätiön toiveesta hengitys-rentoutusryhmät. Näiden ryhmien vetäjänä toimi Fysiotuuli Oy, joka aktiivisesti raportoi edistymisestä ja paneutui sydämellään ryhmäkuntoutukseen. Alueelta tulikin paljon tyytyväisten asiakkaiden kiitollisia palautteita. Lauttasaaressa Fysioterapia Kuntokasino jatkoi myös tasapaino- ja voima ja liikkuvuusryhmiä. Hyvä ja monipuolinen ohjelma on kasvattanut ryhmien koot kymmenestä osallistujasta viiteentoista. Kuntoharjoitteluun tullaan jo tuntia aikaisemmin, että ehditään vaihtaa kuulumisia. Ryhmät ovat myös sosiaalinen tapahtuma, sillä ryhmissä on paljon yksinäisiä eikä heillä ole kodin ulkopuolisia kontakteja. Eräs osanottaja oli sitä mieltä, että hän tuo jumppasalin seinävierelle makuupussin, ettei tarvitse välillä lähteä kotiin. Munkkiniemen alueella toimiva Teamo Hyvinvointipalvelut jatkoi Kävely kevyemmäksi ryhmiä. Pääpaino kuntoutuksessa oli keskivartalon hallinta ja liikkuvuus. Ryhmien osatavoitteina oli alaraajojen lihasvoiman lisääntyminen ja tasapainoisemman asennon hallinta. Lauttasaaren Fysikaalinen Hoitolaitos jatkoi Liikunta ja Tasapaino- ryhmiä, joissa on kuntosaliharjoittelua ja liikeharjoittelua. Kuntoilussa harjaannutetaan erityisesti tasapainoa ja avataan liikeratoja. Fysioterapia Kolehmaisen kuntoiluryhmä aloitti alkuvuodesta. Ryhmäharjoittelu koostui tasapainoa, liikehallintaa, lihasvoimaa sekä aerobista kuntoa parantavista harjoituksista. Kymmenen ryhmäjumpan jälkeen tehtiin kuntotarkastus, jota verrataan alkutilanteen tuloksiin.

7 7 Ryhmäkuntoutusten kokonaismäärä oli 82 ryhmää. Kukin ryhmä kuntoili kymmenen kertaa ja osallistujamäärä vaihteli 8 ja 59 välillä. Toimivatesti oli yleisin alkutestausmuoto. Tasapainotesteistä Bergin testiä käytettiin eniten. Ryhmien aloitusvaiheessa kullakin hoitolaitoksella oli oma kuntoon liittyvä kyselylomake. Tyytyväisyyskyselytulokset lähetettiin Marian Sairaskoti Säätiölle. Yhteistoimintaa ja virikkeitä Iittalan sokerikko maakuntavaakunoilla Maaliskuussa Marian Sairaskoti Säätiö järjesti yhdessä Suomen Kansallismuseon kanssa kulttuuritapahtuman, jossa emeritus suurlähettiläs, keräilijä Risto Rekola luennoi aiheesta Lasiin prässättyä protestia. Kansallismuseossa oli paraikaa 1900-alun suurmieslaseista, vaakunalaseista ja kansallisaiheisista laseista Rekolan kokoama näyttely, johon oli mahdollista tutustua luennon jälkeen. Luento ja näyttely saivat paljon kiitosta. Huhtikuussa Haagan ja Kannelmäen alueen ryhmäkuntoilijat tekivät viikonmittaisen kuntoloman Gran Canarialle. Marian Sairaskoti Säätiö tuki matkaa maksamalla fysioterapeuttien Pirjo Mikkolaisen ja Sirkka Hämäläisen työpanoksen ja kuntoohjauksen sekä koko ryhmälle päiväretken lähisaarelle. Mukana oli 25 iäkästä kuntoilijaa. Päivän ohjelma koostui kävelylenkeistä, vesivoimistelusta ja venyttely/tuolijumpasta. Jokaisella päivällä oli myös oma teemansa esim. niskan seudun kuntoilu, rentoutus, hengitys, asahi - terveysliikunta ja lantionpohjalihaksiston harjoittaminen. Matkalaiset tekivät lisäksi Marian Sairaskoti Säätiön tuella retken saaren ympäri. Matkaan osallistujat kertoivat kokeneensa iloa, elämyksiä, nautintoja, makuja, ponnisteluja, kauneutta ja karujakin maisemia. Kiitoksena matkasta ryhmänvetäjät laativat kuvakirjan viikon tapahtumista. Toukokuussa Lauttasaaren ja Kannelmäen omaishoitajat tekivät opastetun retken Toimiva Koti näyttelyyn. Toimiva Koti näyttelyn tarkoituksena on esitellä erilaisia ratkaisuja ja keinoja, joiden avulla ikääntyessä ja kuntoisuuden muuttuessa kotona asumista voidaan jatkaa mahdollisimman pitkään. Omaishoitajat olivat todellisia asiantuntijoita erilaisten apuvälineiden käytössä. He pystyivät antamaan hyviä vinkkejä Toimiva Koti näyttelyn asettajille. Esittelykierroksella tutustuttiin asumisen turvallisuuteen ja esteettömyyteen. Keskustelua innoitti Menu-Mat ruoka-automaatti, joka lämmittää pakasteesta ruoka-annoksen, ilmoittaa valmistusajan, kehottaa ruokailemaan ja vieläpä toivottaa Hyvää ruokahalua. Kesäkuussa Marian Sairaskoti Säätiö järjesti yhdessä Suomen Sotaveteraaniliiton kanssa kesäretken Degerbyn Igor museoon ja sieltä Pokrovan luostarikirkkoon. Retkeen osallistui 25 veteraania. Igor museon opaskierroksella selvisi millaista elämä oli Porkkalan alueella Neuvostoliiton vuokrausaikana, suomalaisen väestön

8 8 evakuointi ja paluu alueelle 1956 vuokrausajan päättyessä. Yksityiskohdat, esineet ja valokuvat elävöittivät kertomusta. Porkkalan alueella vuokra-aikana syntyneiden lasten sekä venäläisvankien kertomukset sykähdyttivät. Igor museosta siirryttiin Pokrovan luostariin, joka on pieni toimiva ortodoksiyhteisö, jonka perusti Hariton Tuukkanen ostettuaan tilan Kirkkonummen kunnalta. Tilalla on aikoinaan ollut neuvostoliittolainen sotatuomioistuin, kehitysvammaisten koti, leipomo ja maalitehdas. Pihapiiri oli kaunis, päärakennuksen lisäksi siellä oli hevostalli, johon on rakennettu Pokrovan kirkko. Sisustusta on kerätty ulkomailta etenkin Venäjältä. Ikonostaasin maalaamisessa on saatu apua Venäjän kirkolta, jolta Tuukkanen sai luvan koota taiteilijaryhmän maalaamista varten. Foma munkki tarjoili retkeläisille kynttilöiden valossa ja ruusujen keskellä borssikeittoa ja kaalipiirakkaa. Hän toimi myös oppaana ja myi retkeläisille pihapiirin luonnontuotteita. Syksyn retki suuntautui Lohjalle Vironperän kulttuurikotiin. Valtioneuvos Johannes Virolaisen henkilöhahmo avautui ryhmäläisille opastetulla kierroksella erilaisin anekdoottien ja lahjaesineiden myötä. Vaikuttavimpia esineitä oli Ilja Glazunovin Virolaisesta maalaama kookas muotokuva. Ajan henkeä kuvasti Kyllikki Virolaisen runsas itsenäisyyspäivien juhlien pukujen näyttely. Vapaaehtoistyöntekijöistä koottu 20- hengen ryhmä suuntasi Vironperän jälkeen Lohjan saaressa sijaitsevaan Martinpihan kahvilaan leivoskahveille. Martinpihan historia alkaa jo luvulta. Pihapiirissä retkeläisillä oli mahdollisuus tehdä löytöjä. Alueella oli paljon liikkeitä mm. Kippo&Kuppi, Antique&Humpuque, Rättiliiteri ja Multasormi. Lokakuussa Omnian lähihoidon opiskelijat (22) toteuttivat virkistyspäivän Mäntyrannan Palvelukodissa 20 vanhukselle. Heille järjestettiin yhteislaulua, niskahierontaa, käsien- ja hiustenhoitoa ja ennen kaikkea yhdessä oloa. Säätiö tuki tapahtumaa hankkimalla materiaalia. Jouluretki tehtiin Omais- ja Läheishoitajien järjestön POLLIN vanavedessä Porvooseen. Bussi oli täysi ja tunnelma iloinen. Pollin projektipäällikkö Soili Hyvärinen toivotti matkalaiset tervetulleeksi. Ryhmäläisille oli järjestetty ruokailu Hanna Marissa. Porvoon museossa tutustuttiin taiteilija Rudolf Koivun opastettuun näyttelyyn. Jouluostoksiinkin jäi aikaa lumisessa ja tunnelmallisessa Porvoossa. Hauskana yhteensattumana joukossa oli myös omaishoitajia ja hoidettavia, jotka olivat saaneet yksilökuntoutusta vuoden kuluessa Säätiöltä.

9 9 Tyytyväisyyskyselyt Fysikaaliset hoitolaitokset ovat tehneet vuoden mittaan lukuisia asiakastyytyväisyyskyselyjä. Marian Sairaskoti Säätiölle niitä saapui kaikkiaan yhteensä 109 yksittäistä vastausta sekä ryhmäläisten yhteisvastauksia kuusi. Sanallisia palautteita ja kauniiden kuvakorttien kiitosviestijä on tullut paljon. Tässä muutamia poimintoja palautteista: On se hyvä saada lisää ohjausta, kun on näin vanhana tuppaa unohtumaan uudet opit Tasapaino oli täysin hakusessa (ison leikkauksen jäljiltä). Sopivaa ryhmää ei vain löytynyt mihin olisi uskaltanut mennä. Tämän ryhmän toivon tosiaan jatkuvan. Yllätyin miten yksinkertaisin keinoin voi parantaa tasapainoilua. Olen saanut ryhmässä henkilökohtaista ohjausta ja innostusta jatkaa itse kuntoutumista. Olen oppinut käyttämään kuntosalilaitteita. Cran Canarian Taurito matkalaisten kommenteissa matkanvetäjät saivat ylenpalttiset kiitokset hyvästä huolenpidosta, turvallisuudesta, hymyistä ja raikuvista nauruista. Aamujumpat olivat monen mielestä hyödyllisiä ja mukavia. Omaishoidon luentoon oltiin myös tyytyväisiä. Eräs matkalainen poltti hienon antiikkihipiänsä ja toisella oli vuoriston kurveissa sydän syrjällään.

10 10 Marian Sairaskoti Säätiö - Stiftelsen Maria Sjukhem VUODEN 2013 TAPAHTUMAT LIITE 1 PVM TAPAHTUMA ESIINTYJÄ PAIKKA KENELLE Devisys - liukueste esittely Lauttasaaren suutari Lsaari Omaishoitajat Kaatumiset kuriin kotona ja puutarhassa Hanna Markkula Tapanila Eläkeläiset Ihon ikääntyminen Terttuliisa Ahokas Myyrmäki Eläkkeensaajat ry Kaatumiset kuriin kotona ja puutarhassa Hanna Markkula Kinapori Kallion Eläkkeensaaja Liikunta on lääkettä Pekka Reinikainen Tapanila Eläkeläiset 150 Pollin ( Pääkaupunkiseudun omais - ja läheishoitajat)esittely Soili Hyvärinen Lsaari Omaishoitajat Lasiin prässättyä protestia Risto Rekola Kansallismuseo Seniorit Seniorit Liikunta on lääkettä Pekka Reinikainen Kinapori Kallion Eläkkeensaaja Kuntoloma Kanarialla Fysiotuuli Oy Cran Canaria Omaishoit.ja kuntoil Toimiva koti - retki Toimivan kodin opas Koskela Omaishoitajat Muistisairaiden kuntoutus kannattaa Hanna Markkula Suovatalo Omaiset Muistisairaiden kuntoutus kannattaa Hanna Markkula Heinätalo Omaiset Retki Igormuseoon ja Pokrovaan Kirkkonummi Sotaveteraanit Retki Vironperään ja kahvit Martinmäessä Vironperä Vapaaehtoistyöntekij Eläköön liike ja mieli - messut Lsaari Lsaarelaiset Osteoporoosi ja kaatumiset kuriin Hanna Markkula Käpylä Hels. Invalidiyhdistys Kaatumiset kuriin kotona ja puutarhassa Hanna Markkula Puistola Puistolan Martat Omaishoitajan jaksamisen tukeminen Hanna Markkula Syystien palv Omaishoitajat Kaatumiset kuriin kotona ja puutarhassa Hanna Markkula Konala Konalan Martat Kaatumiset kuriin kotona ja puutarhassa Hanna Markkula Malmi Malmin Eläkeläiset Ihon ikääntyminen Terttuliisa Ahokas Siltamäki Siltamäen Martat Kaatumiset kuriin kotona ja puutarhassa Hanna Markkula Haaga Seniorit Viriketapahtuma Mäntyrannan Palvelutalossa Omnian 22 lähihoidon opiskelijaa Espoo Jääsken Palvelut.asukkaat 20 Jouluretki Porvooseen,Rudolf Koivu näyttely Pollin järjestämä Marian mm. Sairaskoti muk Porvoo Omaishoitajat Yksilökuntoutukset Ryhmäkuntoutukset 82, 10 sarjan jaksoa 982 yhteensä osallistujia 2174 OSALLISTUJA- MÄÄRÄ

11 11 Marian Sairaskoti Säätiö-Stiftelsen Maria Sjukhem LIITE 2 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY TULOKSET VUOSI MITKÄ OLIVAT TAVOITTEESI JA TOTEUTUIVATKO NE? - TAVOITTEET TOTEUTUIVAT TÄYSIN 88 % - TAVOITTEET TOTEUTUIVAT OSITTAIN 12 % 2. MITÄ MIELTÄ OLIT RYHMÄN SISÄLLÖSTÄ? - TYYTYVÄISYYS 98 % 3. MITÄ ASIOITA OLISIT HALUNNUT LISÄÄ? - EI LISÄTTÄVÄÄ 60 % - LISÄÄ ANATOMIAA, LIHASTIETOUTTA, NISKAHARTIA SEUTUA, VAIHTELUA, VÄLINEVOIMISTELUA ENEMMÄN, MITTAAMISTA, RENTOUTUSTA, AIKAA, IHAN KAIKKEA 4. OLIKO RYHMÄN KESTO SOPIVA? - IHAN SOPIVA 85% - OSITTAIN SOPIVA 15% 5. ANNA PALAUTETTA OHJAAJALLE - KIITTÄVIÄ ARVIOITA 95% - PIENTÄ KRITIIKKIÄ 5% - RYHMÄLÄISET KIINNITTIVÄT HUOMIOTA OHJAAJAN AMMATILLISUUTEEN, KANNUSTUKSEEN, TEHOKKUUTEEN - OHJAAJAN RYHMÄLÄISTEN KOHTELU KIINNITTI ERITYISTÄ HUOMIOTA (kohtelu ainutlaatuista, lempeää, vanhuutta ja hitautta ymmärtävää jos ohjaaja olisi toisenlainen olisi osallistumiseni kyseenalaista ) - PARANNETTAVAA RYHMÄLÄISTEN MIELESTÄ : osalle vauhti oli liikaa, seurantaa enemmän tekeekö asiat oikein vai väärin 6.TOIVOTKO JATKOA RYHMÄLLE - jatkotoiveet 100% YHTEENVETONA VOIDAAN TULKITA, ETTÄ n. 95 % TYYTYVÄISIÄ