SUUPOHJA-info 2/2006. Ohjelmatyö taitekohdassa. PARAS-uudistuksessa tositoimiin. Suupohjan seutukunnan infolehti. Yrityshautomot vauhdissa s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUPOHJA-info 2/2006. Ohjelmatyö taitekohdassa. PARAS-uudistuksessa tositoimiin. Suupohjan seutukunnan infolehti. Yrityshautomot vauhdissa s."

Transkriptio

1 SUUPOHJA-info 2/2006 Suupohjan seutukunnan infolehti Ohjelmatyö taitekohdassa Useat kehittämisohjelmat ovat päättymässä vuodenvaihteessa. Suupohjassa aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti sekä LEADER+ -ohjelma lähestyvät päätöstään. Samaan aikaan valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen Valtakunnallisesta aluekeskusohjelmasta päätetään loka-marraskuun vaihteessa. Vuoden loppuun mennessä päätettäneen myös tulevasta EU-rahoitteisesta maaseutuohjelmasta. Molempiin ohjelmiin Suupohja on hakenut omalla kehittämisohjelmallaan. Myös osaamiskeskusohjelmasta päätetään lähiviikkoina. Kalustus- ja sisustusrakentaminen on osa asumisklusteria, joka hakee mukaan osaamiskeskusohjelmaan. Etelä-Pohjanmaa/ Habit Centre on mukana yhteistyökumppanina, osaamiskeskushakijana kalusterakentamisen osalta on Lahden tiede- ja yrityspuisto. Lisää aiheesta sivuilla 2 3, 6 Yrityshautomot vauhdissa s. 6-7 Raaka-aineiden erottelutehdas rakenteilla s. 7 Yrittäjyyskasvatus osaksi koulutyötä s. 8 Eduskunta juhlii Kauhajoella joulukuussa s. 10 PARAS-uudistuksessa tositoimiin Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee talven aikana Suupohjan kunnissa. Suupohjan kuntajohtajatyöryhmä on syksyn aikana käsitellyt asiaa useasti ja on tehnyt kunnanhallituksille esityksen, jonka mukaan kunnat sitoutuisivat yhteisen palvelujen järjestämissuunnitelman (toimeenpanosuunnitelman) laadintaan. Kunnat käsittelevät sitoumuksen marraskuussa. Jurva on käynnistänyt kuntaliitosselvityksen Kurikan kanssa. Lisää aiheesta sivuilla 4 6 Joukko kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä kuunteli Kuntaliiton Timo Kietäväisen esitystä PARAS-hankkeesta. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. (06) tai s-posti: Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. (06) tai s-posti:

2 Pääkirjoitus/ Timo Vesiluoma Syksy on toiminnan ja odotuksen aikaa. Syksy on kehittämisen vuodenkierrossa aina toiminnan aikaa. Kesän jälkeen käynnistellään uusia asioita ja suunnitellaan tulevaa vuotta. Monet meneillään olevat hankkeet pyritään saattamaan päätökseen ja tahti yleensä tiivistyy vuoden loppua kohden. Tähän syksyyn mahtuu seudullisen kehittämisen näkökulmasta poikkeuksellisen paljon mielenkiintoisia seikkoja. Meneillään olevat laajat kehittämisohjelmat, mm. Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti sekä Suupohjan LEADER+ -ohjelmat lähestyvät päätöstään. Samaan aikaan valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen Molemmista edellä mainituista ohjelmista on jätetty uudet hakemukset. Aluekeskusohjelman hakemuksen käsittelee sisäasiainministeriö. Suupohjan uudesta maaseutuohjelmasta on jätetty hakemus maa- ja metsätalousministeriöön. Lisäksi Suupohjan huonekalualan toimijat pääsivät hienosti jatkokierroksille uuden kauden osaamiskeskusohjelmahaussa. Jurvan Nikkarikeskus ja TEAK Oy ovat kalustus- ja sisustusteemalla mukana Lahden seudun vetämässä asumisen osaamisklusterissa. Kaikista edellä mainituista ohjelmista on luvattu palautetta ja päätöksiä syksyn kuluessa. Ilmassa on siis odotuksen aikaa. Sisäasiainministeriö tekee päätökset uusista Aluekeskusohjelma- ja osaamiskeskusaluista loka-marraskuun vaihteessa. Päätös maaseutuohjelmasta tulee hieman myöhemmin. Kaikki edellä mainitut ohjelmat ovat Suupohjan kannalta merkittäviä, resursseja tuovia ja kokoavia strategisia ohjelmia. On siis syytä toivoa, että jatkorahoitus irtoaa. Aluekeskusohjelman arviointiin vaikuttavat nykyisen ohjelmakauden tulokset, uuden hakemuksen strategia ja seudun asema kaupunkiverkossa. Nykyisen Verkostopilotin toteutus on todettu kansallisen aluekeskusohjelman arvioinnissa yhdeksi parhaista. Sidosryhmäarvioinnin pohjalta ohjelma sai jopa parhaan toteutusarvion (8,7) kaikista mukana olevista alueista (Lähde: Aluekeskusohjelma-alueiden arvionti, Kaupunkitutkimus TA Oy, 2006). Olkaamme siis uuden ohjelmakauden suhteen varovaisen optimisteja. Paras-hanke käynnistyy toden teolla. Sisäasiainiministeriön käynnistämä kunta- ja palvelurakennehanke käynnistyy kuluvana syksynä Suupohjassa toden teolla. Asiaa koskeva puitelaki on jätetty eduskunnalle. Ehkä merkittävin asia puitelaissa on vaatimus vähintään asukkaan yhteistoiminta-alueesta sosiaali- ja terveystoimessa. Ensi talven ja kevään aikana Suupohjankin alueen kuntien tulee pohtia yhteistyömallejaan sekä laatia yhteistoimintasuunnitelma palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma tulee jättää sisäasiainministeriöön kesäkuun 2007 loppuun mennessä. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen on todennut, että puitelaki on mahdollistava: se antaa uudistuksille tavoitteet, välineet, puitteet ja aikataulun, mutta ratkaisujen lopullista sisältöä se ei sanele. On tärkeää, että puitelain toimeenpanoon asennoidutaan kunnissa ja alueilla päätavoitteesta eli palvelujen turvaamisesta käsin. Rima kannattaa asettaa korkeammalle kuin mikä on aivan välttämätöntä lain kirjaimen täyttämiseksi. Käynnissä olevia kehittämishankkeita ei myöskään puitelain vuoksi pidä pysäyttää vaan vauhdittaa. Pallo Paras-hankkeen etemisestä Suupohjassa on nyt kunnallisten pelisääntöjen mukaisesti alueemme kuntien luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla. Asia ei ole varmistikaan helppo valmisteltava ja päätettävä. Heille onkin syytä toivottaa menestystä kauskantoisten ja kuntalaisten palveluita turvaavien päätöksien tekemisessä. Hyvää syksyä kaikille! Timo Vesiluoma Ohjelmapäällikkö Kauhajoen seudun verkostopilotti

3 Aluekeskusohjelmasta päätetään lähiaikoina Valtakunnallisesta aluekeskusohjelmasta päätetään lokakuun lopussa. Kauhajoen seutu jätti ohjelmaan hakemuksen 39 muun alueen kanssa. Aluekeskusohjelmassa keskitytään vuosina elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Kauhajoen seudun AKO-hakemus perustuu nykyisen kauden ohjelmatyöhön, tulevaisuustalkoisiin sekä muuhun strategiatyöhön. Hakemuksessaan Kauhajoen seutu korostaa rooliaan pienen seudun kehittämismallien kansallisena uudistajana. Painopisteenä ovat myös tietoyhteiskunta ja laboratorioalue huippunopean ja modernin tietoverkon kautta sekä erikoistuneiden osaamisalueiden Logistia, Habit ja Bio-eli kehittäminen. Toisin kuin nykyinen aluekeskusohjelma, tuleva ohjelma ei kata kuntien peruspalvelujen, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Niistä huolehditaan kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä. Kauhajoen seudun uusi AKO-ohjelma jakaantuu neljään strategiseen pääteemaan: 1. Uusien liiketoimintamallien ja liiketoiminnan kehittäminen seudun kärkitoimialoilla: - Tuote-, prosessi- ja johtamisinnovaatioiden sekä uusien teknologioiden ja materiaalien soveltaminen 3. Vetovoimaisen toiminta- ja innovaatioympäristön kehittäminen - Asumis-, palvelu- ja innovaatioympäristön, tietoyhteiskunnan ja myönteisen imagon kehittäminen 4. Kansainvälisen yhteistyön ja verkottumisen edistäminen Alueiden valinnan perusteena ovat hakemuksen lisäksi se, onko ohjelma-alue aidosti toiminnallinen ja alueellisesti vaikuttavana keskuksena kehittyvä kaupunkiseutu sekä ensimmäisen ohjelmakauden tulokset. Näillä näkymin tulevista ohjelmista päätetään valtioneuvoston hallinnon ja aluekehityksen työryhmässä lokakuun lopulla. Mukana valtakunnalllisessa haussa olivat kaikki nykyiset AKO-seudut ja lisäksi Itä-Lapin seutu ja Sisä-Savon seutu. Pääkaupunkiseudun kehysseuduista ohjelmaan hakivat Keski-Uudenmaan kuntien KUUMA-ryhmä sekä Lohjan ja Tammisaaren seudut yhdessä. Lisäksi Loimaan seutukunta haki ohjelmaan Turun seutuun verkottuvana seutuna Kehittyvien osaamis- ja innovointiverkkojen luominen sekä osaamispääoman vahvistaminen Aluekehitysverkon uudistaminen Osaamisen vahvistaminen Lisäksi haetaan uusia avauksia käynnistämällä niin kutsuttuja kasvupilotteja, kuten esim. Suupohjan tietoverkon hyödyntäminen ja hyvinvointiyrittäjyys. Oman pilottinsa saavat myös seudun kasvuhakuiset yritykset toimialasta riippumatta. Kalusteala mukana asumisklusterissa Kalustus- ja sisustusrakentaminen ovat osa asumisen osaamisklusteria, joka hakee mukaan osaamiskeskusohjelmaan. Osaamiskeskusohjelmasta päätetään lokakuun lopussa. Asumisen osaamisklusteri painottuu innovatiiviseen, käyttäjä- ja kuluttajalähtöiseen kehittämiseen. Ohjelmassa on mukana kolme toimialaa: asuminen, rakentaminen ja kalustaminen. Neljä osaamiskeskuskumppania ovat pääkaupunkiseutu (Culminatum), Lahti (Lahden Tiede- ja Yrityspuisto), Hämeenlinna (Innopark) ja Joensuu (Joensuun Tiedepuisto). Etelä- Pohjanmaa (Seinäjoki / Habit Centre) on haussa mukana Lahden yhteistyökumppanina kalustamisessa ja sisustusrakentamisessa. Lahden alue tuo asumisklusteriin ympäristöteknologiaosaamisen, muotoilu- ja liiketoimintaosaamisen sekä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kanssa kalustamisen ja sisustusrakentamisen toimialan. Klusterin yhtenä tavoitteena on lisätä konkreettista yhteistyötä eri toimialojen kesken, esimerkiksi kalustealan, taloteollisuuden ja rakennuspuusepänteollisuuden kesken Päätökset osaamiskeskusohjelmasta tulevat jälkeen. Jos asumisen osaamisklusterin hakemus menee läpi, käymme Lahden kanssa yhteistyöneuvottelut ja teemme käytännön toimintasuunnitelmat ministeriöön. Sen jälkeen selviää, mikä merkitys osaamiskeskusohjelmalla on alueellemme, selvittää Suupohjan huonekalualan kehittämiskoordinaattori Anne Viitala. Kalustus- ja sisustusrakentamisen liiketoiminnan kehityksen ja kasvun edellytysten kehittäminen on yksi Lahden alueen toimintalinjoista. Toimintalinja edistää asumisen liiketoiminta-alan yritysten tuottavuuskehitystä, kasvumahdollisuuksia ja edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyiseen liiketoimintaan. Se tukee kalustus- ja sisustusrakentamisen toimialan uudistumista asiakaslähtöiseksi asumisympäristöjen osaajaksi uudenlaisten arvoverkkojen avulla. Se luo edellytyksiä uusien arvoa luovien tekijöiden ja niiden yhdistelmien liiketoiminnalliselle hyödyntämiselle.

4 Kuntaliiton Kietäväinen PARAS-infossa Palvelu-uudistuksessa kuntien oltava aloitteellisia Jos päätetään jatkaa nykyisillä toimintatavoilla, on vääjäämättä edessä palveluiden heikkeneminen. Nykyisillä toimintatavoilla kuntien voimavarat eivät riitä. Ottakaa aloite omiin käsiinne, evästi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suupohjan kuntien luottamushenkilöitä ja virkamiehiä PARAS-hankkeen infotilaisuudessa. Kietäväinen korosti, että laajassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei ensisijaisesti ole kyse säästöistä, vaan siitä, miten palvelut kyetään turvaamaan. Säästöt tulee kohdentua palvelujen tuotantotapoihin, ei palveluihin. Vanhalla kurssilla mennään kohti jäävuoria, nyt on mahdollisuus kääntää kurssi, hän täsmensi. Kietäväinen osoitti, että toimintamenojen kasvun hidastaminen on ainut keino pitää kuntatalous kunnossa ja että se vaati palvelurakenteen uudistamista. Lokakuun alussa eduskunnan käsittelyyn mennyt puitelaki esittää raamit kunta- ja palvelurakenteen uudistukselle. Kietäväinen esitti laskelmia Suupohjan kuntien tilanteesta suhteessa maan ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvoihin. Kuntien taloustilanne on keskiarvojen heikommalla puolella; tiukin tilanne on Isojoella, Karijoella ja Jurvassa. Velkaantuminen ei kuitenkaan ole kovin voimakasta. Mikään paniikkitilanne teillä ei ole. Voitte tehdä asioille paljonkin, hän kannusti. Juuri eduskuntakäsittelyyn mennyt kunta- ja palvelurakennehankkeen puitelaki lähtee siitä, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kuntien on luotava mennessä toimeenpanosuunnitelma, jossa arvioidaan kuntarakenteen muutostarpeet. Puitelaki tullee voimaan vuoden alussa. Luottamushenkilöt ratkaisevassa asemassa. Toimeenpanosuunnitelman teko on syvällinen muutosprosessi, jossa kuntien luottamushenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa, korosti Timo Kietäväinen. Puitelaki edellyttää perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämiseksi vähintään n asukkaan yhteistoiminta-aluetta. On tärkeää, että kaikissa kunnissa aloitetaan uudistusten valmistelu. Tavoitteena on rakentaa toimiva kokonaisuus, joka on riittävän vahva järjestämään palvelut. Teidän on määriteltävä asiat, joissa haluatte tehdä yhteistyötä, kovin kauaa ei voi enää odottaa, sillä kesäkuussa on oltava asioita valmiina. Esimerkiksi toimimalla yli kuntarajojen koulutusasioissa voidaan turvata lukiopalvelut pienemmilläkin paikkakunnilla verkostolukion mallilla. Kietäväisen mukaan yhteistoiminta-alue toimisi käytännössä kuntayhtymä- tai isäntäkuntamallilla, mikäli kuntaliitoksiin ei ole valmiuksia. Vaikka puitelaki sisältää henkilöstön irtisanomissuojan viideksi vuodeksi, se antaa mahdollisuuden siirtää henkilöstöä tehtävistä toiseen. On järkevää hoitaa vakansseja usean kunnan yhteistyöllä verrattuna tilanteeseen, että yhdellä miehellä on seitsemän virkaa. Vakanssejahan voidaan sijoittaa siten, että ne hyödyttävät kaikkia kuntia, Kietäväinen ehdotti. Puitelakipakettiin sisältyvä kuntajakolain muutos kannustaa monikuntaliitoksiin; luvassa on liitosporkkanoita eli rahaa kuntaliitoksiin ryhtyville kunnille vuoteen 2013 saakka. Tuen määrä on aleneva siten, että eniten rahaa on luvassa vuosina 2008 ja 2009 kuntaliitoksen tekeville. Tiina Rantakoski PARAS-hanke keskustelutti Kuntaliiton Timo Kietäväistä (vas.) ja Teuvan kunnanhallituksen Paula Kalevaa ja Esko Lehtimäkeä. 1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Antti Rantakokko Kauhajoen kaupunginjohtaja: 1. PARAS-hanke on merkittävä ja haasteellinen kuntakentän muutos ja asettaa meille velvoitteita ja määräajan ainakin terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalveluiden järjestämiselle. Lähtökohtana on järjestää palvelut asukkaan väestöpohjalle. 2. Suupohjan kuntien on jatkossa selvitettävä, mitkä kunnat muodostavat terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Samalla meidän on tarkoitus selvittää toisen asteen koulutuksen yhteistoiminta-alue sekä mitä kunnallisia palveluja tuotetaan jatkossa yhteistyössä. Kunnilla riittää tehtävää ensi talvena, koska yhteistoimintasuunnitelman tulee olla valmiina ensi kesäkuun loppuun mennessä. Ensi kesään mennessä näemme, mitkä kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen ja kuntayhteistyön kokoonpanon.

5 Harkintavalta kunnilla 1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Martti Sinkkonen Jurvan kunnanjohtaja: 1. Tähän sopii suomalainen sananlasku, että parempi myöhään kun ei milloinkaan. Uudistus on välttämätöntä, koska elämme täysin erilaisessa Suomessa kuin se, jolloin palvelurakenne on toteutettu. Nykyisissä palveluissa ovat kaikki institutionaaliset heikkoudet olemassa. Näen murrostilan mahdollisuutena, joka on käytettävä hyväksi. 2. Nyt pitäisi arvioida toimintamallit uudelleen eikä haikailla entisiä toimintatapoja tai asukkaan kuntien tai yhteistoiminta-alueiden aikaansaaminen ei ole sisänsä tavoite, vaan hyvät palvelut asukkaille ja toimintaedellytykset yrityksille. Jurva on käynnistänyt kuntaliitos- ja rakenneselvityksen Kurikan kanssa. Jos kuntarakenteessa tapahtuu muutoksia, heijastuu se suoraan palveluihin. Selkeys asiasta pitäisi olla vuodenvaihteen tietämillä. Pitää muistaa, että seutukuntarajat ovat keinotekoiset, eivät tulevaisuuden suunnittelun lähtökohta. Oleellista kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa on se, että se jättää rakenteiden muutoksiin liittyvän harkintavallan edelleen kunnille itselleen. Toisaalta valtiovalta houkuttelee porkkanoilla kuntaliitoksiin, joihin on vuosina tarjolla hieman suurempi liitostuki. Päätökset liitoksista pitäisi tehdä vuoden 2007 aikana, jotta näihin porkkanoihin pääsisi käsiksi. Vähän niin kuin keppinä, on valtiovalta puuttumassa jo ensi vuoden aikana heikon talouden kuntien tilanteeseen. Eli jos kunnan talouden tilaa mittaavat luvut alittavat tai ovat alittaneet tietyt raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin, tullaan asettamaan arviointiryhmä tai sisäministeriö voi suoraankin käynnistää erityisen selvityksen asiantilan korjaamiseksi. Ellei keinoja löydy, voidaan valtioneuvoston toimesta päätyä kuntajaon muutokseen. Tästä on tulossa asetus ensi vuoden alkupuolella. Puitelain mukaan kuntien on mennessä esitettävä sisäministeriölle toimeenpanosuunnitelma, jossa tulee ilmetä asian valmistelun eteneminen, tehdyt ratkaisut ja linjaukset ja etenemissuunnitelmat. Toimeenpanosuunnitelman täytyy tuoda vastaus esim. terveyspalvelujen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen osalta asukkaan väestöpohjan vaatimukseen samoin kuin ammatillisen koulutuksen asukkaan väestöpohjavaatimukseen. Suupohjassa Jurva on käynnistänyt kuntaliitosselvityksen Kurikan kanssa ja Karijoki on peruspalvelujen osalta vahvasti sitoutunut Kristiinankaupunkiin. Lähtökohdat puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostamiselle terveyspalveluissa eivät siis ole kovin selkeät, joka tapauksessa lain velvoitteisiin on alueella halu vastata yhtä lailla kuin on halu myös kehittää ja tehostaa palvelutuotantoa omista lähtökohdista. Palvelutuotannon yhteistyötä on Suupohjassa harjoiteltu jo useita vuosia, ja vaikka rakenteiden tasolle ei yhteistyön syventämisen mielessä ole toistaiseksi menty, ovat ainakin henkilöstön valmiudet suunnitella ja kehittää palveluja yhteistyössä osoittautuneet hyviksi. Eli seuraava askel yhteistyön syventämiseen on tätä kautta helpompi ottaa. Suupohjan kuntajohtajatyöryhmä on syksyn aikana käsitellyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteita useamman kerran ja on tehnyt kunnanhallituksille esityksen, jonka mukaan kunnat sitoutuisivat yhteisen palvelujen järjestämissuunnitelman (toimeenpanosuunnitelman) laadintaan. Kunnat käsittelevät sitoumuksen marraskuussa. Perusturva-/sosiaalijohtajien sekä johtavien lääkärien muodostama Suupohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisryhmä on toivonut nopeita ratkaisuja yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi, jotta yhteisen palvelutuotannon kehittämistoimet saataisiin liikkeelle. Nyt olisi jokaisen päättäjän katsottava tulevaisuuteen ja tehtävä rohkeat seututason ratkaisut, jotta emme päädy Kainuun mallin reuna-alueeksi. Jari Iso-Koivisto Seutukoordinaattori Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Valtioneuvoston Paras-hankkeen tavoitteena on turvata kuntien vastuulla oleville palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta myös tulevaisuudessa. Poliittinen sopimus kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta eli esitys puitelaiksi syntyi kesäkuussa. Puitelakiesitys annettiin eduskunnalle lokakuun alussa. Puitelaki tulee voimaan ja sen voimassaolo päättyy Puitelakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kuntien tulee laatia ensi kesään mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Pääkaupunkiseutu ja 16 maakuntakeskuskaupunkia tekevät erikseen suunnitelmat seudullisesta yhteistyöstä. Puitelaki antaa nimensä mukaisesti kunnille puitteet, kun ne uudistavat kunta- ja palvelurakenteita. Lähde ja lisätietoa: Uusi kunta- ja palvelurakenne: Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen mm. erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto järjestämiseksi maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden lähtökohtana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit

6 1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Matti Aulis Karijoen kunnanjohtaja: 1. Kokonaisuutena ajatellen hyvä hanke. Pakottaa kunnissa nykyistä laaja-alaisempaan ajatteluun eli siirtymään monta askelta oman kuusen juurelta eteenpäin. Nähdään, että oman kunnan rajan toisella puolella asustaa tavallisia mukavia ihmisiä. Niiden kanssa voisi tehdä ihan oikeata yhteistyötä tai jos hyvin järkeviksi heittäydytään, niin lyödä hynttyyt lopullisesti yhteen. 2. Koska kuntaliitos on Suupohjassa ehkä Jurvaa lukuunottamatta nykyvaiheessa kirosana, niin vaihtoehdoksi jäävät Paras-lain mukaiset yhteistyömallit. Perusterveydenhuoltoa ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalipalveluja varten tulee perustaa yhteistoiminta-alue. Hallinnollisesti se olisi ehkä kuntayhtymä. Myös monilla muilla sektoreilla, esim. teknisellä puolella ja maankäytössä, voidaan toimintojen järkevillä yhdistelyillä toimia kustannustehokkaammin Suupohjan kaikkien kuntien hyväksi. Veli Nummela Teuvan kunnanjohtaja: 1. Tarve muutokselle on selkeästi olemassa. Puitelaki saanee liikkeelle monia hyviä hankkeita. Olisin kuitenkin toivonut lainsäätäjältä selkeämpää näkemystä siitä, miten hyvinvointipalvelut jatkossa järjestetään. Kun kysymys maakunnallisten palvelujen organisoimisesta on ratkaisematta, ajaudumme ilman isompaa keskustelua kohti eräänlaista keskuskaupunkimallia. 2. Suupohjassa on jo tehty hyvää pohjatyötä. Nyt vain kuntien tulee yhdessä miettiä, millainen on jatkossa yhteinen palvelujärjestelmämme. Yhteistyön mahdollisuuksia tulee tarkastella kaikkien palvelujen osalta. Keskeistä on myös määritellä, mitkä palvelut ovat lähipalveluja, ja mitkä palvelut tuotetaan keskitetysti. Tulevaisuuden maisema on Suupohjan maaseutuohjelma Tulevaisuuden maisema Suupohjan maaseutuohjelma vuosille ja hakemus Leader-toimintaryhmäksi jätettiin maa- ja metsätalousministeriöön Uusi ohjelma jatkaa hyvin alkanutta kehitystyötä seutukunnalla ja keskeiset kehittämisteemat tulevalle ohjelmakaudelle ovat: yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen palvelurakenteen uudistaminen asumisen, ympäristön ja kylien kehittäminen paikallisen kulttuuritoiminnan kehittäminen ja aktivoinnin ja kehittämisosaamisen vahvistaminen. Ohjelmalle haettu kokonaisrahoituskehys on yhteensä noin 9,7 M, josta seudun kuntien osuus on noin 1,3 M. Ministeriön alustavaa päätöstä ohjelman hyväksymisestä ja sen saamasta rahoituskehyksestä odotetaan tulevan vielä tämän vuoden puolella. Nykyinen LEADER+-ohjelma on lopuillaan, mutta viimeisiä hankerahoja voi hakea vielä vuoden loppuun asti. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa ja sen kunniaksi järjestetään avoimet ovet yhdistyksen toimistolla (Teknologiakeskus Logistiassa) klo Avoimien ovien yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on tiedottaa uudesta Suupohjan maaseutuohjelmasta tervetuloa tutustumaan! Yrityshautomosta 31 uutta yritystä Suupohjan yrityshautomo Faarttissa on perustettu jo 31 uutta yritystä. Perustetuissa yrityksissä on yli 300 työntekijää ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 8,1 miljoonaa euroa. Yrityshautomo-hankkeessa on tehty kaiken kaikkiaan 56 hautomosopimusta. Kiihdyttämöön on osallistunut seitsemän yritystä. Avainhenkilöitä yrityshautomo- ja kiihdyttämöhankkeeseen on kaiken kaikkiaan osallistunut yli 60. Aktiivisin ryhmä ovat olleet vuotiaat, jotka ovat olleet kiinnostuneita yrityksen perustamisesta ja yrittäjäkoulutuksesta. Yrityskehitys Faartti on Suupohjan kärkitoimialojen yrityshautomo ja -kiihdyttämö. Se on suunnattu erityisesti puu - ja huonekalualalle, metallialalle, teollisuusautomaatioon sekä logistisiin järjestelmiin ja niihin liittyvään tiedonhallintaan. Faartti-hanke kestää tämän vuoden loppuun. Yhteystiedot: Martti Kerkelä p Paavo Tuohimäki p Teppo Tiittanen p

7 Aronkylään rakentuu ainutlaatuinen raaka-aineiden erottelutehdas Elintarvikkeiden ainesosia erotteleva tehdas nousee Kauhajoen Aronkylään ensi vuoden aikana. Tehdas vahvistaa Suupohjan merkitystä elintarvikealan jalostusasteen nostamisessa. Nordic Bioextracts Norbiox Oy:n luotsaama tehdas on Pohjoismaissa ainutlaatuinen. Tehtaassa voidaan prosessoida kasvisperäisiä raaka-aineita erilaisia erotusteknologioita käyttäen. Ydinteknologioita ovat erilaiset uutot, erotukset, suodatukset, kuivaukset ja tislaukset. Jalosteita voivat käyttää elintarvike- ja luontaistuoteteollisuuden lisäksi myös mm. lääke- ja kosmetiikkateollisuus. Kauhajoen kaupunki päätti kesäkuussa ryhtyä rakentamaan noin tuhannen neliön kokoista elintarvikkeiden ainesosien valmistukseen soveltuvaa tuotantotilaa. Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,4 miljoonaa euroa. Tiloihin tulee vuokralle Nordic Bioextracts Norbiox Oy, joka tarjoaa erikoistuneita tuotanto- ja asiantuntijapalveluita kasvimateriaalien ainesosien erottamiseksi sekä Oy Linseed Protein Finland Ltd. Toimitilojen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja rakentaminen alkaa ensi talvena. Norbiox on käynnistänyt prosessi- ja laitemääritykset ja tuotantoinvestoinnit toteutetaan pääosin keväällä. Toiminnassa tehtaan pitäisi olla ensi vuoden aikana. Marjojen, öljykasvien ja viljan käsittelyyn. Keväällä perustetussa Norbioxissa ovat mukana marja-alalla toimiva Riitan Herkku Oy Mustasaaresta, öljypellavan jatkojalostaja Oy Linseed Protein Finland Ltd Kauhajoelta, Suomen vanhin luontaistuotteita valmistava ja markkinoiva yritys Valioravinto Oy Pietarsaaresta ja Kauhajoen Lämpöhuolto Oy. Viimeksi mainittu tuottaa tehtaan tarvitseman energian. Tuotantolaitoksen laitteet on suunniteltu pääsääntöisesti kasviperäisten raaka-aineiden, kuten marjojen, öljykasvien ja viljan käsittelyyn. Pääkohdemarkkinat ovat Pohjois-Eurooppassa, jossa ei sijaitse vastaavaa laitosta; lähimmät ovat Hollannissa ja Ranskassa. Norbioxin asiakkaina on ingredientti-, elintarvike-, kosmetiikka-, lääke- ja luontaistuotealan yritykset sekä tutkimuslaitokset. Norbiox pyrkii pitkäjänteiseen kumppanuuteen asiakkaiden ja tutkimuslaitosten kanssa. VTT Biotekniikan kanssa on jo tehty yhteistyösopimus; yksikkö käyttää laitosta omien tutkimushankkeiden prosessikoeajoissa. Tiina Rantakoski Elintarvikealan yrityshautomo tavoitevauhdissa Reilun vuoden toiminut Suupohjan elintarvikealan yrityshautomo on edennyt nousujohteisesti. Syyskuun lopussa hautomo solmi 15:nnen sopimuksensa. Näin ollen hautomo on saavuttanut jo yhden tavoitteensa, vaikka toiminta-aikaa on jäljellä kesään 2007 saakka. Elintarvikealan yrityshautomossa on tähän mennessä haudottu kokonaan uusia yrityksiä, mutta myös yritysideoita, joiden siivet eivät ole vielä kantaneet yritystoimintaan saakka. Jo toiminnassa olevien yritysten kanssa on toimintaa kiihdytetty monilla eri tavoilla. Jokainen suunnitelma on yksilöllinen ja riippuu yritysten kehittymis- tarpeesta. Apua on haettu ja tarjottu monipuolisesti eri alueisiin, kuten tuotekehitykseen, laatuasioihin, omavalvontaja laatujärjestelmien päivittämiseen, kustannuslaskentaan ja markkinointi-ilmeen uudistamiseen, luettelee projektipäällikkö Matti-Pekka Pasto. Elintarvikealan yrityshautomo toimii kiihdytysalustana sekä alkutaipaleella oleville että jo pitempään toimineille yrityksille. Yrityksen kehittämiseen voi osallistua koko yritys: omistajat, johto ja henkilöstö. Hautomo järjestää koulutusta, jonka sisältö suunnitellaan osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan Yritysten on mahdollista saada myös asiantuntijapalveluita. Hautomoa rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Hautomo saa ESR-tukea. Yrityshautomon henkilöstön löytää Food Park -talosta Kauhajoelta osoitteesta Pohjoinen Yhdystie 2. Projektipäällikkö Matti-Pekka Pasto Gsm

8 Yes butista why notiin Yrittäjyyskasvatusta käytännön tasolle Suupohjan kouluissa mietitään parhaillaan, miten yrittäjyyskasvatus voisi olla oikeasti olennainen osa koulun toimintaa. Opetussuunnitelmissa yrittäjyyskasvatus on ollut mukana jo yli kymmenen vuotta, mutta käytännön tasolla sen soveltamisessa taaplataan usein paikallaan. Professori Kari Ristimäki Vaasan yliopistosta kiersi Suupohjan kouluja elo-syyskuussa kertomassa ja keskustelemassa yrittäjyyskasvatuksesta. Tietoiskukierroksen toteutti Oppivan alueen tietoaitat -projekti yhdessä seutukunnan sivistystoimien kanssa. Vaasan yliopisto on tiiviisti mukana aluekehittämisessä Kauhajoen seudulla. Oppivan alueen tietoaittojen Yrittäjyyskasvatusprojekti jatkuu koko lukuvuoden ajan Kari Ristimäen johdolla. Projektissa kehitetään yrittäjyyskasvatusta Suupohjassa niin pitkälle käytännön tasolla kuin mahdollista. Tavoitteena on rakentaa yrittäjyyskasvatuskäytäntöjä, ehkä myös muillekin malliksi. Usea opettaja ja koulu onkin lähdössä mukaan käytännön kehitystyöhön. Yrittäjyys vaihtoehto ammatinvalinnassa. Yrittäjyyttä ja kymmeniä tuhansia yrityksiä tarvitaan paikkaamaan mm. pienentyvää julkista sektoria. Kari Ristimäen mukaan yrittäjyyskasvatuksen tulisi vastata opettajien ja ennen kaikkea oppilaiden tarpeita. Työntekijöiltä edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän yrittäjämäistä asennetta. Koska koulun missio on kasvattaa nuoria tulevaisuuteen, koulun on edistettävä yrittäjämäistä kasvatusta. Yrittäjyys on varteenotettava ammatinvalinnan vaihtoehto, sillä jatkossa työpaikat syntyvät pienten yritysten kautta, perusteli Ristimäki aiheen tärkeyttä. Ristimäki korosti, että opettajat eivät voi kuitenkaan kasvattaa yrittäjiä, sillä sellainen päätös on jätettävä yksilölle itselleen. Sen sijaan voidaan jakaa tietoa ja edistää yrittäjämäistä käyttäytymistä. Kari Ristimäellä on kymmenen vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksesta, hän on mm. tehnyt gradun ja väitöskirjan aiheesta. Väitöskirjan aiheena oli, millä tavalla syntyy ja kehittyy yrittäjämäinen Yrittäjyyskasvatus voi innostaa innovatiivisuuteen, painottaa professori Kari Ristimäki. persoonallisuus. Ristimäki liittää siihen ennen kaikkea innovatiivisuuden ja hallitun riskinoton. Yrittäjyyskasvatus voi innostaa innovatiivisuuteen. Opettajan ei pidä heti sanoa oppilaalle: yes but; hyvä idea, mutta tehdään nyt kuitenkin näin kuten sanoin. Vastaus voisi sen sijaan olla: why not. Mikä ettei, tee sillä tavalla, kokeile! Itse koulunkäyntiinkin liittyy Ristimäen mukaan usein riskinottoa. Oppilaat ovat usein siinä rajalla, osaanko vai enkö osaa. On riski uskaltaa mennä sille alueelle, jossa ei ole ennen ollut Tosiasia on, että yrittäjien lapsista tulee usein yrittäjiä, vaikka he jossain vaiheessa ovat sitä mieltä, etteivät missään tapauksessa halua samalle uralle. Yrittäjien lapsille yrittäjyys on osa minän maailmaa ja he havaitsevat mahdollisuudet muita paremmin. Yrittäjyyskasvatuksen tavoite olisikin, että lapset pääsisivät kosketukseen yrittäjyyden kanssa ja alkaisivat siten MIETTIÄ suhdettaan siihen, Ristimäki korostaa. Tiina Rantakoski

9 Ajankohtaista Suupohjalaisten vientipanostus näkyi Huonekalu-messuilla. Suomen tämän vuoden suurin huonekalualan messutapahtuma järjestettiin Seinäjoella syyskuussa. Huonekalu 2006 keräsi ammattilaiset ja suuren yleisön Seinäjoki Areenaan. Oheisohjelmana olivat sisustusarkkitehti Marianne Sundellin luennot sisustusratkaisuista. Suupohjalaiset huonekalualan yritykset olivat messuilla näkyvästi esillä, sillä oma osasto oli peräti parillakymmenellä valmistajalla. Messuilla kiersi ammattilaispäivinä jopa 300 ostajaa kotimaisista ja jonkin verran myös ulkomaisista huonekalukaupoista ja -ketjuista. Aika mukavasti kauppaa on tullut, todisti Hakola Huonekalun ja Jurva Networkin Jari Hakola. Junetin ja Hakolan osastolla näkyi selvästi päivän trendit: tummaa puuta, kiiltäviä ovia, paksuja vaaleita kankaita. Myös kuluttajan antama palaute on messuilla tärkeätä, korosti Hakola. Myös Jorma Rintaluoma oli tyytyväinen messujen antiin. Teuvalaisen huonekalutehdas Rintaluoman uusi kotikonttori- ja säilytyskalustemallisto oli herättänyt kovasti kiinnostusta. Teemme trendikästä, mutta edullista, kertoi Jorma Rintaluoma. Yritys on juuri laajentanut ja odotettavissa on edelleen kasvua. Ammattilaisia työntekijöitäkin pitäisi saada pari lisää entisen kymmenen joukkoon. Yritys on panostanut tuotannossa robotiikkaan. Tuotantopäällikkö Rami Rintaluoma kertoi kappaleiden siirtoa tekevän tehtaassa kolme robottia. Työntekijöitä tarvittaisiin. Kauhajokelainen Kaluste-Team oli yksi kirjahyllyjen ja lipastojen valmistajista, jotka esittäytyivät Huonekalu-messuilla. Myös heillä on laajennus menossa ja uusia työntekijöitä tarvittaisiin. Suomi on päämarkkinakohteemme, mutta 30 prosenttia menee vientiin. lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan, kertoi myyntipäällikkö Mika Välimäki. Teuvalaisen Möbeltrion osastolla näkyi niin ikään vahva vientipanostus, etenkin Ruotsiin ja Norjaan. Toimitusjohtaja Matti Murto-Koivisto kertoi, että yrityksen sohvakalustoja myydään 85 kaupassa Ruotsissa. Etenkin klassiset mallistot käyvät Ruotsissa kaupaksi, kertoi Murto-Koivisto. Yhteistyötä yritys tekee viennissä Nordisk Möbel Importin kanssa, jonka edustaja Jorma Ohvo oli myös mukana Huonekalumessuilla. Projektipäällikkö.Jussi Viljanen huonekaluteollisuuden informaatiokeskuksesta jakoi yritykset kahteen lohkoon: niihin, joilla menee hyvin ja niihin joilla menee entiseen tapaan. Toiset kasvavat voimakkaastikin ja saava tulosta verkostoitumalla ja kärkiyritysten avulla. Vanhoilla opeilla ei pötki pitkään. Tarvetta olisi saada enemmän euroja henkilöä kohden aikaiseksi, arvioi Viljanen. Huonekalumessuilla on Etelä- Pohjanmaalla pitkät perinteet, sillä ensimmäinen Mööpeli-näyttely oli Kurikassa jo vuonna Nykyisin Huonekalu-messut järjestetään Habitaren kanssa vuorovuosittain. Yläkuvassa: Möbeltrion Matti Murto-Koivisto (vas.) ja Mordisk Möbel Importin Jorma Ohvo tiesivät kertoa, että klassinen suomalainen sohvakalusto käy kaupaksi Ruotsissa. Alakuvassa: Mika Välimäki Kaluste-Teamista kertoi, että 30 prosenttia tuotannosta menee vientiin.

10 100-vuotias eduskunta juhlii joulukuussa Kauhajoella 100-vuotiasta eduskuntaa juhlitaan myös Kauhajoella, jossa eduskunta kokoontui talvisodan aikana. Eduskunta vierailee Kauhajoella 2. 3.joulukuuta ja luvassa on mm. nimekäs yrittäjyysseminaari. Kuten sodankin aikana, eduskunta matkaa Kauhajoelle junalla. Lauantaina pidettävässä yrittäjyysseminaarissa puhujina ovat mm. eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo sekä Serres Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Jyllilä. Tarkoitus on keskustella yrittäjyyden kehittämisestä ja haasteista. Juhlaohjelmaan kuuluu jumalanpalvelus sekä lounas samassa paikassa, missä eduskunta ruokaili sodan aikana. Vierailu Kauhajoella päättyy sunnuntaiseen pääjuhlaan, joka pidetään eduskunnan sodanaikaisessa istuntosalissa. Juhlapuheen pitää puhemies Paavo Lipponen. Vierailulle kutsutaan kansanedustajat puolisoineen sekä Korkeimman Oikeuden ja Korkeimman Hallinto-oikeuden presidentit. Kutsuttuina ovat myös ne elossa olevat kolme henkilöä, jotka olivat eduskunnan palveluksessa sen kokoontuessa Kauhajoella. Joulukuun juhlan yhteydessä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2006 peruskorjattava Eduskuntasalimuseo. Eduskuntasalimuseo sijaitsee Sanssin peruskoulurakennuksessa. Se on nykyisen Eduskuntatalon lisäksi ainoa jäljellä oleva eduskunnan historiallinen kokoontumistila. Talvisodan syttyessä torstaina 30. marraskuuta 1939 joutui myös Helsinki pommitusten kohteeksi. Näissä poikkeuksellisissa oloissa pidettiin tärkeänä, että eduskunnan lainsäädäntötyö voisi jatkua. Eduskunta siirtyi perjantaina 1. joulukuuta klo Kauhajoelle. Suomi oli Euroopan sotaakäyvistä maista ainoa, jossa parlamentti kokoontui keskeytyksettä sodan aikana. West Welding sai maakunnallisen yrittäjäpalkinnon Tilauskonepaja West Welding Oy Teuvalta sekä Kauppapuutarha Kullman & Weegar Oy Seinäjoelta palkittiin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallisilla Yrittäjäpalkinnoilla Yrittäjäjuhlassa Laihialla lauantaina 30. syyskuuta. Koti- ja ulkomaisia teollisuusyrityksiä palveleva, vuonna 1992 perustettu West Welding Oy työllistää tällä hetkellä 85 työntekijää. Yritys valmistaa koneikkoja, paineastioita, lämmönvaihtimia ja teollisuusputkistoja. Toimitusjohtaja Matti Hemmingin mukaan metallialan yrityksen suurimpia huolenaiheita tällä hetkellä on hitsarien puute. Tilauksista noin kymmenen vuotta sitten aloitettuun vientitoimintaan menee vuosittain prosenttia. Lähde: Teuva kärkeen kuntapaitakisassa Teuva ja Yläne voittivat Parasta päälle - kuntapaitakisan. Kuntaliiton järjestämässä kilpailussa kumpikin paita sai äänistä noin 28 prosenttia. Kolmanneksi tulleen Turun ääniosuus oli 10 prosenttia. Esiraadin mielestä Teuvan paita kuului luontokategorian parhaimpiin. Paitaa koristaa kunnan nimikkokasvin, pihlajan, lehti. Sen erikoisuutena on paidan kansa käytettävä huivi. Teuvan paidan pihlajalehti-kuvan on suunnitellut Eeva Åkerblad, Teuva-lo gon Ari Paananen ja kokonaisuuden on työstänyt Tiina Rantakoski. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kisassa annettiin peräti ääntä. Tällainen kuntamarkkinoinnin väline on tärkeä tekijä kunnan yhteishengen luojana ja näkyvyyden lisääjänä. Paidan avulla voidaan helposti ja luontevasti tuoda esiin paikkakunnan omaleimaisuutta. Kilpailun saama suosio osoitti myös, että identiteetti on kunnille tärkeä asia, sanoo Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä.

11 Ajankohtaista Ruokamessuilla nautittiin ruoasta. Spelit Suupohjassa päätökseen. Kolmivuotinen Spelit Suupohjassa -tapahtuma saatiin päätökseen, kun oltermanninsauva luovutettiin Jurvassa heinäkuun 30. päivä Kuusiokuntiin vietäväksi. Jurvan Nikkari-Spelien yleisömäärä nousi henkeen. Esiintyjiä oli 800. Ulkomaalaisia kansantanssi- ja musiikkiryhmiä saapui Tanskan Hellestä, Virosta Pärnumaalta sekä Ruotsin Timråsta. Jurvalaisuuteen ehdottomasti kuuluvaa nikkariperinnettä ja kädentaitoja esiteltiin monella tavalla: oli työnäytöksiä, konsertti nikkarien soittamasta musiikista, näyttelyitä sekä aiheeseen liittyvää esineistöä nähtävänä ja myytävänä. Hengellinen ohjelma oli laaja ja monipuolinen, olihan Jurvan seurakunta tärkeä yhteistyökumppani. Spelit alkoi torstaina, jolloin nuoret, Olavi Uusivirta ja Mouthbottom Rock valtasivat juhlateltan. Perjantaina oli uuden ja perinteisen kansanmusiikin vuoro, lavatanssikulttuuri näkyi lauantai-iltana. Sadat talkoolaiset ahkeroivat Speleissä ruokahuollossa, järjestyksenvalvonnassa, liikenteenohjauksessa sekä muissa järjestelyissä. Spelien talous meni omilleen, joten odotettavissa ei ole suuria voittoja eikä tappioita. Ensi vuonna Spelit pidetään Ähtärissä. Reija Iso-Mustajärvi Ruoasta nauttiminen ja yrtit nousivat voimakkaasti esille tämänvuotisilla Ruokamessuilla Kauhajoella. Ruoasta nauttimista korosti mm. yrttikuningatar Mirja von Knorring (oik.) kokatessaan messukeittiössä. Kun syötte, nauttikaa hyvällä omalla tunnolla, korosti Knorring kokakessaan yhdessä vuoden ruokatoimittaja Marjatta Honkasalon kanssa. Myös avauspuheen pitänyt Merja Sillanpää SEAMKin ravitsemisalan yksiköstä toivoi, että ruoasta opittaisiin nauttimaan, vaikka siihen nykyisin liittyy myös paljon ahdistusta ja tuskaa. Parhaimmillaan ruoka on suurta nautintoa. Toivottavasti oppisimme nauttimaan ruoasta hyvällä mielellä niin arkena kuin juhlassakin, Sillanpää totesi. Sillanpää toi esiin, että vaikka Suomessa nautitaan ylläkylläisyydestä, syömisestä on tullut monille yhä ongelmallisempaa. Mitä tässä enää uskaltaa syödä? miettii moni. Ruokien lisäaineet, oudot nimet, lihavuuden lisääntyminen ja syömishäiriöt lisäävät ruokapelkoa. Tutusta ja turvallisesta voi tulla uhka. Hautala vaati puolueilta kantaa arvonlisäveroon. Kansanedustaja, Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala toi avajaisiin kaupungin tervehdyksen. Hautala vaatii puolueita ilmoittamaan, mikä on niiden kanta ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Nyt kun puolueet alkavat kirjoittaa seuraavan hallituskauden ohjelmia, olisi tärkeätä, että niihin kirjattaisiin kanta ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Silloin nähtäisiin, mistä puolueista löytyy intoa alentamiseen, sanoi Hautala. Hänen mukaansa vähintään viiden prosentin alennus näkyisi jo ostoskorin hinnassa ja olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa alentaa verotusta kävijää. Kauhajoen Ruokamessut säilyttää kiinnostuksensa tapahtumien runsaasta tarjonnasta huolimatta. Messuvieraita Hämes-Havusen ainutlaatuisessa miljöössä kävi runsaat Näytteilleasettajia oli paikalla noin 150. Esillä oli elintarvikkeiden lisäksi muun muassa käsitöitä, koneita ja palveluita. Tämän vuoden teema puutarhasta pöytään näkyi runsaana yrttien, marjojen, kasvisten ja juuresten tarjontana. Tiina Rantakoski Kuvat: Tiina Rantakoski - 11-

12 Tutustu ajankohtaisiin: -> uutiset -> tapahtumat Kuitua rakennetaan kyliin Suupohjan seutuverkon liityntäverkkojen rakentaminen jatkuu vilkkaana lämpimän syksyn vauhdittamana. Parhaillaan on menossa kuituverkon auraus Jurvan Tainuskylässä. Kuituliittymät on viime viikkoina otettu käyttöön Teuvan Norissa, Komsissa ja Viitissä. Kauhajoen Hangaskylän liityntäverkon käyttöönotto on viikolla 43. Vuoden aikana on rakennettu kyläverkkoja jo 12 kylään. Tänä syksynä pyritään rakentamaan vielä Isojoella useita pieniä kyläverkkoja sekä erillisiä yritys- ja kotiliittymiä Kauhajoella ja Teuvalla, kertoo Suupohjan Seutuverkon toimitusjohtaja Juha Palonen. Auraus on mahdollista lumen tuloon saakka. Suupohjan alueella on testattu myös langatonta Wimax-tekniikkaa. Sen osalta on tarjouspyyntökierros alkamassa. Alkuvaiheessa rakennamme tukiasemat Kauhajoelle, Teuvalle, Jurvaan ja Isojoelle. Teuvan mastolla pystytään kattamaan iso osa Teuvaa ja Karijokea. Liittymät ovat myynnissä viimeistään ensi vuoden alkupuolella, kertoo Juha Palonen. Nuorten Suupohja -sivut uusiksi, Teuva ja Jurva uudistuivat jo Nuorten Suupohja -nettisivut ovat uudistumassa. Sivujen ulkoasu ja rakenne pistetään uusiksi ja uusi ilme on nähtävillä marraskuussa. Sivuille on luvassa muun muassa uutisia, tapahtumia, juttuja, videoita, tietoa prokkiksista ja keskustelufoorumia. Nuorten on mahdollisuus myös itse osallistua sivujen tekemiseen. Myös Teuvan ja Jurvan kunnat ovat uudistaneet sivujaan Yhteystiedot: Kunnat ja seudulliset toimijat Isojoen kunta Teollisuustie Isojoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Jurvan kunta PL Jurva Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Karijoen kunta Kristiinantie Karijoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) Teuva Puh. (06) Fax. (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Jurvan kunnantalo PL 5 (Koulutie 8, 2.krs) Jurva Puh: S-posti: Kotisivu: Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) tai S-posti:

SUUPOHJA-info 1/2007. AKOssa kehitetään klustereita. Food park -tehtaan rakentaminen alkoi. Suupohjan seutukunnan infolehti

SUUPOHJA-info 1/2007. AKOssa kehitetään klustereita. Food park -tehtaan rakentaminen alkoi. Suupohjan seutukunnan infolehti SUUPOHJA-info 1/2007 Suupohjan seutukunnan infolehti AKOssa kehitetään klustereita Seudun kilpailukyvyn vahvistaminen on päätavoite Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmassa. Kauhajoen seutu on mukana uutena

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pöytäkirja Johtokunta

Pöytäkirja Johtokunta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Johtokunta N:o 8 / 2008 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Aika 17.9.2008 klo 15.00 15.23 Saapuvilla olleet et Lasse Hautala

Lisätiedot

Pöytäkirja Johtokunta

Pöytäkirja Johtokunta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Johtokunta N:o 7 / 2008 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Aika 4.9.2008 klo 15.00 15.58 Saapuvilla olleet jäsenet Lasse

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 06/2013

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 06/2013 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 06/2013 KOKOUSAIKA 21.03.2013 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 100 101 102 103 104 105 106

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

SUUPOHJA-INFO 2/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Uusia ohjelmia kaudelle 2007-13 valmistellaan s. 2-3

SUUPOHJA-INFO 2/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Uusia ohjelmia kaudelle 2007-13 valmistellaan s. 2-3 SUUPOHJA-INFO 2/2005 Suupohjan seutukunnan infolehti HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET TUULET ESILLÄ Sosiaali- ja terveyspalvelujen uusia tuulia käsiteltiin kehittämisseminaarissa 12.10. Teknologiakeskus Logistiassa.

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Pöytäkirja Johtokunta

Pöytäkirja Johtokunta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Johtokunta N:o 4 / 2011 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Aika 25.2.2011 klo 20.00 20.45 Saapuvilla olleet et Lasse Hautala

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 1/2009. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. KOKO 2010. Suupohjan seutukunnan infolehti. KOKO-ohjelmatyön valmistelu alkoi s.

SUUPOHJA-info 1/2009. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. KOKO 2010. Suupohjan seutukunnan infolehti. KOKO-ohjelmatyön valmistelu alkoi s. Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva SUUPOHJA-info 1/2009 Suupohjan seutukunnan infolehti Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Aikuiskoulutuskeskus on vuosikymmenen

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 1/2006. Suupohjan seutukunnan infolehti. Tulevaisuustalkoissa pohditaan skenaarioita s. 2-3. Uusien kuntajohtajien näkemyksiä s.

SUUPOHJA-info 1/2006. Suupohjan seutukunnan infolehti. Tulevaisuustalkoissa pohditaan skenaarioita s. 2-3. Uusien kuntajohtajien näkemyksiä s. SUUPOHJA-info 1/2006 Suupohjan seutukunnan infolehti Yrityspalvelupiste palvelee Uutena seudullisena palveluna on aloittanut Yrityspalvelupiste YritysSuomi Suupohja. Se sijaitsee teknologiakeskus Logistiassa

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten cv:t

Hallituksen jäsenten cv:t Hallituksen jäsenten cv:t Maire Ahopelto Maire Ahopelto on 54-vuotias terveystieteiden maisteri. Ahopelto toimii Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtajana sekä sairaanhoitopiirin johtajana.

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 2/2009. KOKO-ohjelmalle hyvät arviot. Suupohjan seutukunnan infolehti. Parran ja Sotkan yhteistyö etenee s. 5

SUUPOHJA-info 2/2009. KOKO-ohjelmalle hyvät arviot. Suupohjan seutukunnan infolehti. Parran ja Sotkan yhteistyö etenee s. 5 Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva SUUPOHJA-info 2/2009 Suupohjan seutukunnan infolehti KOKO-ohjelmalle hyvät arviot. Kauhajoen seutu eli Suupohja sai erinomaiset arviot KOKO-ohjelman arvioinnissa.

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 27.3.2009 klo 13.00 14.50 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja

Lisätiedot

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Pohjoismaat menettäneet teollisia työpaikkoja (1980 2010) lähes miljoonan Suomi = 240 000 Norja = 120 000 Ruotsi = 400 000 Tanska = 160 000 Suomi menettää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 1/2008 KOHEESIO JA KILPAILUKYKY... Seudullista kehittämistä jatketaan KOKO-ohjelmassa. Suupohjan seutukunnan infolehti

SUUPOHJA-info 1/2008 KOHEESIO JA KILPAILUKYKY... Seudullista kehittämistä jatketaan KOKO-ohjelmassa. Suupohjan seutukunnan infolehti SUUPOHJA-info 1/2008 Suupohjan seutukunnan infolehti kuksen udun Seudullista kehittämistä jatketaan KOKO-ohjelmassa. Suomen aluekehityksen ohjelmarakennetta muutetaan hallituksen viime joulukuussa tekemän

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 14/2014

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 14/2014 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 14/2014 KOKOUSAIKA 23.10.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 154 155 156 157 158 159 160

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot