SUUPOHJA-info 2/2006. Ohjelmatyö taitekohdassa. PARAS-uudistuksessa tositoimiin. Suupohjan seutukunnan infolehti. Yrityshautomot vauhdissa s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUPOHJA-info 2/2006. Ohjelmatyö taitekohdassa. PARAS-uudistuksessa tositoimiin. Suupohjan seutukunnan infolehti. Yrityshautomot vauhdissa s."

Transkriptio

1 SUUPOHJA-info 2/2006 Suupohjan seutukunnan infolehti Ohjelmatyö taitekohdassa Useat kehittämisohjelmat ovat päättymässä vuodenvaihteessa. Suupohjassa aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti sekä LEADER+ -ohjelma lähestyvät päätöstään. Samaan aikaan valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen Valtakunnallisesta aluekeskusohjelmasta päätetään loka-marraskuun vaihteessa. Vuoden loppuun mennessä päätettäneen myös tulevasta EU-rahoitteisesta maaseutuohjelmasta. Molempiin ohjelmiin Suupohja on hakenut omalla kehittämisohjelmallaan. Myös osaamiskeskusohjelmasta päätetään lähiviikkoina. Kalustus- ja sisustusrakentaminen on osa asumisklusteria, joka hakee mukaan osaamiskeskusohjelmaan. Etelä-Pohjanmaa/ Habit Centre on mukana yhteistyökumppanina, osaamiskeskushakijana kalusterakentamisen osalta on Lahden tiede- ja yrityspuisto. Lisää aiheesta sivuilla 2 3, 6 Yrityshautomot vauhdissa s. 6-7 Raaka-aineiden erottelutehdas rakenteilla s. 7 Yrittäjyyskasvatus osaksi koulutyötä s. 8 Eduskunta juhlii Kauhajoella joulukuussa s. 10 PARAS-uudistuksessa tositoimiin Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee talven aikana Suupohjan kunnissa. Suupohjan kuntajohtajatyöryhmä on syksyn aikana käsitellyt asiaa useasti ja on tehnyt kunnanhallituksille esityksen, jonka mukaan kunnat sitoutuisivat yhteisen palvelujen järjestämissuunnitelman (toimeenpanosuunnitelman) laadintaan. Kunnat käsittelevät sitoumuksen marraskuussa. Jurva on käynnistänyt kuntaliitosselvityksen Kurikan kanssa. Lisää aiheesta sivuilla 4 6 Joukko kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä kuunteli Kuntaliiton Timo Kietäväisen esitystä PARAS-hankkeesta. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. (06) tai s-posti: Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. (06) tai s-posti:

2 Pääkirjoitus/ Timo Vesiluoma Syksy on toiminnan ja odotuksen aikaa. Syksy on kehittämisen vuodenkierrossa aina toiminnan aikaa. Kesän jälkeen käynnistellään uusia asioita ja suunnitellaan tulevaa vuotta. Monet meneillään olevat hankkeet pyritään saattamaan päätökseen ja tahti yleensä tiivistyy vuoden loppua kohden. Tähän syksyyn mahtuu seudullisen kehittämisen näkökulmasta poikkeuksellisen paljon mielenkiintoisia seikkoja. Meneillään olevat laajat kehittämisohjelmat, mm. Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti sekä Suupohjan LEADER+ -ohjelmat lähestyvät päätöstään. Samaan aikaan valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen Molemmista edellä mainituista ohjelmista on jätetty uudet hakemukset. Aluekeskusohjelman hakemuksen käsittelee sisäasiainministeriö. Suupohjan uudesta maaseutuohjelmasta on jätetty hakemus maa- ja metsätalousministeriöön. Lisäksi Suupohjan huonekalualan toimijat pääsivät hienosti jatkokierroksille uuden kauden osaamiskeskusohjelmahaussa. Jurvan Nikkarikeskus ja TEAK Oy ovat kalustus- ja sisustusteemalla mukana Lahden seudun vetämässä asumisen osaamisklusterissa. Kaikista edellä mainituista ohjelmista on luvattu palautetta ja päätöksiä syksyn kuluessa. Ilmassa on siis odotuksen aikaa. Sisäasiainministeriö tekee päätökset uusista Aluekeskusohjelma- ja osaamiskeskusaluista loka-marraskuun vaihteessa. Päätös maaseutuohjelmasta tulee hieman myöhemmin. Kaikki edellä mainitut ohjelmat ovat Suupohjan kannalta merkittäviä, resursseja tuovia ja kokoavia strategisia ohjelmia. On siis syytä toivoa, että jatkorahoitus irtoaa. Aluekeskusohjelman arviointiin vaikuttavat nykyisen ohjelmakauden tulokset, uuden hakemuksen strategia ja seudun asema kaupunkiverkossa. Nykyisen Verkostopilotin toteutus on todettu kansallisen aluekeskusohjelman arvioinnissa yhdeksi parhaista. Sidosryhmäarvioinnin pohjalta ohjelma sai jopa parhaan toteutusarvion (8,7) kaikista mukana olevista alueista (Lähde: Aluekeskusohjelma-alueiden arvionti, Kaupunkitutkimus TA Oy, 2006). Olkaamme siis uuden ohjelmakauden suhteen varovaisen optimisteja. Paras-hanke käynnistyy toden teolla. Sisäasiainiministeriön käynnistämä kunta- ja palvelurakennehanke käynnistyy kuluvana syksynä Suupohjassa toden teolla. Asiaa koskeva puitelaki on jätetty eduskunnalle. Ehkä merkittävin asia puitelaissa on vaatimus vähintään asukkaan yhteistoiminta-alueesta sosiaali- ja terveystoimessa. Ensi talven ja kevään aikana Suupohjankin alueen kuntien tulee pohtia yhteistyömallejaan sekä laatia yhteistoimintasuunnitelma palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma tulee jättää sisäasiainministeriöön kesäkuun 2007 loppuun mennessä. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen on todennut, että puitelaki on mahdollistava: se antaa uudistuksille tavoitteet, välineet, puitteet ja aikataulun, mutta ratkaisujen lopullista sisältöä se ei sanele. On tärkeää, että puitelain toimeenpanoon asennoidutaan kunnissa ja alueilla päätavoitteesta eli palvelujen turvaamisesta käsin. Rima kannattaa asettaa korkeammalle kuin mikä on aivan välttämätöntä lain kirjaimen täyttämiseksi. Käynnissä olevia kehittämishankkeita ei myöskään puitelain vuoksi pidä pysäyttää vaan vauhdittaa. Pallo Paras-hankkeen etemisestä Suupohjassa on nyt kunnallisten pelisääntöjen mukaisesti alueemme kuntien luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla. Asia ei ole varmistikaan helppo valmisteltava ja päätettävä. Heille onkin syytä toivottaa menestystä kauskantoisten ja kuntalaisten palveluita turvaavien päätöksien tekemisessä. Hyvää syksyä kaikille! Timo Vesiluoma Ohjelmapäällikkö Kauhajoen seudun verkostopilotti

3 Aluekeskusohjelmasta päätetään lähiaikoina Valtakunnallisesta aluekeskusohjelmasta päätetään lokakuun lopussa. Kauhajoen seutu jätti ohjelmaan hakemuksen 39 muun alueen kanssa. Aluekeskusohjelmassa keskitytään vuosina elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Kauhajoen seudun AKO-hakemus perustuu nykyisen kauden ohjelmatyöhön, tulevaisuustalkoisiin sekä muuhun strategiatyöhön. Hakemuksessaan Kauhajoen seutu korostaa rooliaan pienen seudun kehittämismallien kansallisena uudistajana. Painopisteenä ovat myös tietoyhteiskunta ja laboratorioalue huippunopean ja modernin tietoverkon kautta sekä erikoistuneiden osaamisalueiden Logistia, Habit ja Bio-eli kehittäminen. Toisin kuin nykyinen aluekeskusohjelma, tuleva ohjelma ei kata kuntien peruspalvelujen, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Niistä huolehditaan kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä. Kauhajoen seudun uusi AKO-ohjelma jakaantuu neljään strategiseen pääteemaan: 1. Uusien liiketoimintamallien ja liiketoiminnan kehittäminen seudun kärkitoimialoilla: - Tuote-, prosessi- ja johtamisinnovaatioiden sekä uusien teknologioiden ja materiaalien soveltaminen 3. Vetovoimaisen toiminta- ja innovaatioympäristön kehittäminen - Asumis-, palvelu- ja innovaatioympäristön, tietoyhteiskunnan ja myönteisen imagon kehittäminen 4. Kansainvälisen yhteistyön ja verkottumisen edistäminen Alueiden valinnan perusteena ovat hakemuksen lisäksi se, onko ohjelma-alue aidosti toiminnallinen ja alueellisesti vaikuttavana keskuksena kehittyvä kaupunkiseutu sekä ensimmäisen ohjelmakauden tulokset. Näillä näkymin tulevista ohjelmista päätetään valtioneuvoston hallinnon ja aluekehityksen työryhmässä lokakuun lopulla. Mukana valtakunnalllisessa haussa olivat kaikki nykyiset AKO-seudut ja lisäksi Itä-Lapin seutu ja Sisä-Savon seutu. Pääkaupunkiseudun kehysseuduista ohjelmaan hakivat Keski-Uudenmaan kuntien KUUMA-ryhmä sekä Lohjan ja Tammisaaren seudut yhdessä. Lisäksi Loimaan seutukunta haki ohjelmaan Turun seutuun verkottuvana seutuna Kehittyvien osaamis- ja innovointiverkkojen luominen sekä osaamispääoman vahvistaminen Aluekehitysverkon uudistaminen Osaamisen vahvistaminen Lisäksi haetaan uusia avauksia käynnistämällä niin kutsuttuja kasvupilotteja, kuten esim. Suupohjan tietoverkon hyödyntäminen ja hyvinvointiyrittäjyys. Oman pilottinsa saavat myös seudun kasvuhakuiset yritykset toimialasta riippumatta. Kalusteala mukana asumisklusterissa Kalustus- ja sisustusrakentaminen ovat osa asumisen osaamisklusteria, joka hakee mukaan osaamiskeskusohjelmaan. Osaamiskeskusohjelmasta päätetään lokakuun lopussa. Asumisen osaamisklusteri painottuu innovatiiviseen, käyttäjä- ja kuluttajalähtöiseen kehittämiseen. Ohjelmassa on mukana kolme toimialaa: asuminen, rakentaminen ja kalustaminen. Neljä osaamiskeskuskumppania ovat pääkaupunkiseutu (Culminatum), Lahti (Lahden Tiede- ja Yrityspuisto), Hämeenlinna (Innopark) ja Joensuu (Joensuun Tiedepuisto). Etelä- Pohjanmaa (Seinäjoki / Habit Centre) on haussa mukana Lahden yhteistyökumppanina kalustamisessa ja sisustusrakentamisessa. Lahden alue tuo asumisklusteriin ympäristöteknologiaosaamisen, muotoilu- ja liiketoimintaosaamisen sekä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kanssa kalustamisen ja sisustusrakentamisen toimialan. Klusterin yhtenä tavoitteena on lisätä konkreettista yhteistyötä eri toimialojen kesken, esimerkiksi kalustealan, taloteollisuuden ja rakennuspuusepänteollisuuden kesken Päätökset osaamiskeskusohjelmasta tulevat jälkeen. Jos asumisen osaamisklusterin hakemus menee läpi, käymme Lahden kanssa yhteistyöneuvottelut ja teemme käytännön toimintasuunnitelmat ministeriöön. Sen jälkeen selviää, mikä merkitys osaamiskeskusohjelmalla on alueellemme, selvittää Suupohjan huonekalualan kehittämiskoordinaattori Anne Viitala. Kalustus- ja sisustusrakentamisen liiketoiminnan kehityksen ja kasvun edellytysten kehittäminen on yksi Lahden alueen toimintalinjoista. Toimintalinja edistää asumisen liiketoiminta-alan yritysten tuottavuuskehitystä, kasvumahdollisuuksia ja edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyiseen liiketoimintaan. Se tukee kalustus- ja sisustusrakentamisen toimialan uudistumista asiakaslähtöiseksi asumisympäristöjen osaajaksi uudenlaisten arvoverkkojen avulla. Se luo edellytyksiä uusien arvoa luovien tekijöiden ja niiden yhdistelmien liiketoiminnalliselle hyödyntämiselle.

4 Kuntaliiton Kietäväinen PARAS-infossa Palvelu-uudistuksessa kuntien oltava aloitteellisia Jos päätetään jatkaa nykyisillä toimintatavoilla, on vääjäämättä edessä palveluiden heikkeneminen. Nykyisillä toimintatavoilla kuntien voimavarat eivät riitä. Ottakaa aloite omiin käsiinne, evästi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suupohjan kuntien luottamushenkilöitä ja virkamiehiä PARAS-hankkeen infotilaisuudessa. Kietäväinen korosti, että laajassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei ensisijaisesti ole kyse säästöistä, vaan siitä, miten palvelut kyetään turvaamaan. Säästöt tulee kohdentua palvelujen tuotantotapoihin, ei palveluihin. Vanhalla kurssilla mennään kohti jäävuoria, nyt on mahdollisuus kääntää kurssi, hän täsmensi. Kietäväinen osoitti, että toimintamenojen kasvun hidastaminen on ainut keino pitää kuntatalous kunnossa ja että se vaati palvelurakenteen uudistamista. Lokakuun alussa eduskunnan käsittelyyn mennyt puitelaki esittää raamit kunta- ja palvelurakenteen uudistukselle. Kietäväinen esitti laskelmia Suupohjan kuntien tilanteesta suhteessa maan ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvoihin. Kuntien taloustilanne on keskiarvojen heikommalla puolella; tiukin tilanne on Isojoella, Karijoella ja Jurvassa. Velkaantuminen ei kuitenkaan ole kovin voimakasta. Mikään paniikkitilanne teillä ei ole. Voitte tehdä asioille paljonkin, hän kannusti. Juuri eduskuntakäsittelyyn mennyt kunta- ja palvelurakennehankkeen puitelaki lähtee siitä, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kuntien on luotava mennessä toimeenpanosuunnitelma, jossa arvioidaan kuntarakenteen muutostarpeet. Puitelaki tullee voimaan vuoden alussa. Luottamushenkilöt ratkaisevassa asemassa. Toimeenpanosuunnitelman teko on syvällinen muutosprosessi, jossa kuntien luottamushenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa, korosti Timo Kietäväinen. Puitelaki edellyttää perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämiseksi vähintään n asukkaan yhteistoiminta-aluetta. On tärkeää, että kaikissa kunnissa aloitetaan uudistusten valmistelu. Tavoitteena on rakentaa toimiva kokonaisuus, joka on riittävän vahva järjestämään palvelut. Teidän on määriteltävä asiat, joissa haluatte tehdä yhteistyötä, kovin kauaa ei voi enää odottaa, sillä kesäkuussa on oltava asioita valmiina. Esimerkiksi toimimalla yli kuntarajojen koulutusasioissa voidaan turvata lukiopalvelut pienemmilläkin paikkakunnilla verkostolukion mallilla. Kietäväisen mukaan yhteistoiminta-alue toimisi käytännössä kuntayhtymä- tai isäntäkuntamallilla, mikäli kuntaliitoksiin ei ole valmiuksia. Vaikka puitelaki sisältää henkilöstön irtisanomissuojan viideksi vuodeksi, se antaa mahdollisuuden siirtää henkilöstöä tehtävistä toiseen. On järkevää hoitaa vakansseja usean kunnan yhteistyöllä verrattuna tilanteeseen, että yhdellä miehellä on seitsemän virkaa. Vakanssejahan voidaan sijoittaa siten, että ne hyödyttävät kaikkia kuntia, Kietäväinen ehdotti. Puitelakipakettiin sisältyvä kuntajakolain muutos kannustaa monikuntaliitoksiin; luvassa on liitosporkkanoita eli rahaa kuntaliitoksiin ryhtyville kunnille vuoteen 2013 saakka. Tuen määrä on aleneva siten, että eniten rahaa on luvassa vuosina 2008 ja 2009 kuntaliitoksen tekeville. Tiina Rantakoski PARAS-hanke keskustelutti Kuntaliiton Timo Kietäväistä (vas.) ja Teuvan kunnanhallituksen Paula Kalevaa ja Esko Lehtimäkeä. 1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Antti Rantakokko Kauhajoen kaupunginjohtaja: 1. PARAS-hanke on merkittävä ja haasteellinen kuntakentän muutos ja asettaa meille velvoitteita ja määräajan ainakin terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalveluiden järjestämiselle. Lähtökohtana on järjestää palvelut asukkaan väestöpohjalle. 2. Suupohjan kuntien on jatkossa selvitettävä, mitkä kunnat muodostavat terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Samalla meidän on tarkoitus selvittää toisen asteen koulutuksen yhteistoiminta-alue sekä mitä kunnallisia palveluja tuotetaan jatkossa yhteistyössä. Kunnilla riittää tehtävää ensi talvena, koska yhteistoimintasuunnitelman tulee olla valmiina ensi kesäkuun loppuun mennessä. Ensi kesään mennessä näemme, mitkä kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen ja kuntayhteistyön kokoonpanon.

5 Harkintavalta kunnilla 1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Martti Sinkkonen Jurvan kunnanjohtaja: 1. Tähän sopii suomalainen sananlasku, että parempi myöhään kun ei milloinkaan. Uudistus on välttämätöntä, koska elämme täysin erilaisessa Suomessa kuin se, jolloin palvelurakenne on toteutettu. Nykyisissä palveluissa ovat kaikki institutionaaliset heikkoudet olemassa. Näen murrostilan mahdollisuutena, joka on käytettävä hyväksi. 2. Nyt pitäisi arvioida toimintamallit uudelleen eikä haikailla entisiä toimintatapoja tai asukkaan kuntien tai yhteistoiminta-alueiden aikaansaaminen ei ole sisänsä tavoite, vaan hyvät palvelut asukkaille ja toimintaedellytykset yrityksille. Jurva on käynnistänyt kuntaliitos- ja rakenneselvityksen Kurikan kanssa. Jos kuntarakenteessa tapahtuu muutoksia, heijastuu se suoraan palveluihin. Selkeys asiasta pitäisi olla vuodenvaihteen tietämillä. Pitää muistaa, että seutukuntarajat ovat keinotekoiset, eivät tulevaisuuden suunnittelun lähtökohta. Oleellista kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa on se, että se jättää rakenteiden muutoksiin liittyvän harkintavallan edelleen kunnille itselleen. Toisaalta valtiovalta houkuttelee porkkanoilla kuntaliitoksiin, joihin on vuosina tarjolla hieman suurempi liitostuki. Päätökset liitoksista pitäisi tehdä vuoden 2007 aikana, jotta näihin porkkanoihin pääsisi käsiksi. Vähän niin kuin keppinä, on valtiovalta puuttumassa jo ensi vuoden aikana heikon talouden kuntien tilanteeseen. Eli jos kunnan talouden tilaa mittaavat luvut alittavat tai ovat alittaneet tietyt raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin, tullaan asettamaan arviointiryhmä tai sisäministeriö voi suoraankin käynnistää erityisen selvityksen asiantilan korjaamiseksi. Ellei keinoja löydy, voidaan valtioneuvoston toimesta päätyä kuntajaon muutokseen. Tästä on tulossa asetus ensi vuoden alkupuolella. Puitelain mukaan kuntien on mennessä esitettävä sisäministeriölle toimeenpanosuunnitelma, jossa tulee ilmetä asian valmistelun eteneminen, tehdyt ratkaisut ja linjaukset ja etenemissuunnitelmat. Toimeenpanosuunnitelman täytyy tuoda vastaus esim. terveyspalvelujen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen osalta asukkaan väestöpohjan vaatimukseen samoin kuin ammatillisen koulutuksen asukkaan väestöpohjavaatimukseen. Suupohjassa Jurva on käynnistänyt kuntaliitosselvityksen Kurikan kanssa ja Karijoki on peruspalvelujen osalta vahvasti sitoutunut Kristiinankaupunkiin. Lähtökohdat puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostamiselle terveyspalveluissa eivät siis ole kovin selkeät, joka tapauksessa lain velvoitteisiin on alueella halu vastata yhtä lailla kuin on halu myös kehittää ja tehostaa palvelutuotantoa omista lähtökohdista. Palvelutuotannon yhteistyötä on Suupohjassa harjoiteltu jo useita vuosia, ja vaikka rakenteiden tasolle ei yhteistyön syventämisen mielessä ole toistaiseksi menty, ovat ainakin henkilöstön valmiudet suunnitella ja kehittää palveluja yhteistyössä osoittautuneet hyviksi. Eli seuraava askel yhteistyön syventämiseen on tätä kautta helpompi ottaa. Suupohjan kuntajohtajatyöryhmä on syksyn aikana käsitellyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteita useamman kerran ja on tehnyt kunnanhallituksille esityksen, jonka mukaan kunnat sitoutuisivat yhteisen palvelujen järjestämissuunnitelman (toimeenpanosuunnitelman) laadintaan. Kunnat käsittelevät sitoumuksen marraskuussa. Perusturva-/sosiaalijohtajien sekä johtavien lääkärien muodostama Suupohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisryhmä on toivonut nopeita ratkaisuja yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi, jotta yhteisen palvelutuotannon kehittämistoimet saataisiin liikkeelle. Nyt olisi jokaisen päättäjän katsottava tulevaisuuteen ja tehtävä rohkeat seututason ratkaisut, jotta emme päädy Kainuun mallin reuna-alueeksi. Jari Iso-Koivisto Seutukoordinaattori Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Valtioneuvoston Paras-hankkeen tavoitteena on turvata kuntien vastuulla oleville palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta myös tulevaisuudessa. Poliittinen sopimus kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta eli esitys puitelaiksi syntyi kesäkuussa. Puitelakiesitys annettiin eduskunnalle lokakuun alussa. Puitelaki tulee voimaan ja sen voimassaolo päättyy Puitelakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kuntien tulee laatia ensi kesään mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Pääkaupunkiseutu ja 16 maakuntakeskuskaupunkia tekevät erikseen suunnitelmat seudullisesta yhteistyöstä. Puitelaki antaa nimensä mukaisesti kunnille puitteet, kun ne uudistavat kunta- ja palvelurakenteita. Lähde ja lisätietoa: Uusi kunta- ja palvelurakenne: Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen mm. erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto järjestämiseksi maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden lähtökohtana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit

6 1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Matti Aulis Karijoen kunnanjohtaja: 1. Kokonaisuutena ajatellen hyvä hanke. Pakottaa kunnissa nykyistä laaja-alaisempaan ajatteluun eli siirtymään monta askelta oman kuusen juurelta eteenpäin. Nähdään, että oman kunnan rajan toisella puolella asustaa tavallisia mukavia ihmisiä. Niiden kanssa voisi tehdä ihan oikeata yhteistyötä tai jos hyvin järkeviksi heittäydytään, niin lyödä hynttyyt lopullisesti yhteen. 2. Koska kuntaliitos on Suupohjassa ehkä Jurvaa lukuunottamatta nykyvaiheessa kirosana, niin vaihtoehdoksi jäävät Paras-lain mukaiset yhteistyömallit. Perusterveydenhuoltoa ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalipalveluja varten tulee perustaa yhteistoiminta-alue. Hallinnollisesti se olisi ehkä kuntayhtymä. Myös monilla muilla sektoreilla, esim. teknisellä puolella ja maankäytössä, voidaan toimintojen järkevillä yhdistelyillä toimia kustannustehokkaammin Suupohjan kaikkien kuntien hyväksi. Veli Nummela Teuvan kunnanjohtaja: 1. Tarve muutokselle on selkeästi olemassa. Puitelaki saanee liikkeelle monia hyviä hankkeita. Olisin kuitenkin toivonut lainsäätäjältä selkeämpää näkemystä siitä, miten hyvinvointipalvelut jatkossa järjestetään. Kun kysymys maakunnallisten palvelujen organisoimisesta on ratkaisematta, ajaudumme ilman isompaa keskustelua kohti eräänlaista keskuskaupunkimallia. 2. Suupohjassa on jo tehty hyvää pohjatyötä. Nyt vain kuntien tulee yhdessä miettiä, millainen on jatkossa yhteinen palvelujärjestelmämme. Yhteistyön mahdollisuuksia tulee tarkastella kaikkien palvelujen osalta. Keskeistä on myös määritellä, mitkä palvelut ovat lähipalveluja, ja mitkä palvelut tuotetaan keskitetysti. Tulevaisuuden maisema on Suupohjan maaseutuohjelma Tulevaisuuden maisema Suupohjan maaseutuohjelma vuosille ja hakemus Leader-toimintaryhmäksi jätettiin maa- ja metsätalousministeriöön Uusi ohjelma jatkaa hyvin alkanutta kehitystyötä seutukunnalla ja keskeiset kehittämisteemat tulevalle ohjelmakaudelle ovat: yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen palvelurakenteen uudistaminen asumisen, ympäristön ja kylien kehittäminen paikallisen kulttuuritoiminnan kehittäminen ja aktivoinnin ja kehittämisosaamisen vahvistaminen. Ohjelmalle haettu kokonaisrahoituskehys on yhteensä noin 9,7 M, josta seudun kuntien osuus on noin 1,3 M. Ministeriön alustavaa päätöstä ohjelman hyväksymisestä ja sen saamasta rahoituskehyksestä odotetaan tulevan vielä tämän vuoden puolella. Nykyinen LEADER+-ohjelma on lopuillaan, mutta viimeisiä hankerahoja voi hakea vielä vuoden loppuun asti. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa ja sen kunniaksi järjestetään avoimet ovet yhdistyksen toimistolla (Teknologiakeskus Logistiassa) klo Avoimien ovien yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on tiedottaa uudesta Suupohjan maaseutuohjelmasta tervetuloa tutustumaan! Yrityshautomosta 31 uutta yritystä Suupohjan yrityshautomo Faarttissa on perustettu jo 31 uutta yritystä. Perustetuissa yrityksissä on yli 300 työntekijää ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 8,1 miljoonaa euroa. Yrityshautomo-hankkeessa on tehty kaiken kaikkiaan 56 hautomosopimusta. Kiihdyttämöön on osallistunut seitsemän yritystä. Avainhenkilöitä yrityshautomo- ja kiihdyttämöhankkeeseen on kaiken kaikkiaan osallistunut yli 60. Aktiivisin ryhmä ovat olleet vuotiaat, jotka ovat olleet kiinnostuneita yrityksen perustamisesta ja yrittäjäkoulutuksesta. Yrityskehitys Faartti on Suupohjan kärkitoimialojen yrityshautomo ja -kiihdyttämö. Se on suunnattu erityisesti puu - ja huonekalualalle, metallialalle, teollisuusautomaatioon sekä logistisiin järjestelmiin ja niihin liittyvään tiedonhallintaan. Faartti-hanke kestää tämän vuoden loppuun. Yhteystiedot: Martti Kerkelä p Paavo Tuohimäki p Teppo Tiittanen p

7 Aronkylään rakentuu ainutlaatuinen raaka-aineiden erottelutehdas Elintarvikkeiden ainesosia erotteleva tehdas nousee Kauhajoen Aronkylään ensi vuoden aikana. Tehdas vahvistaa Suupohjan merkitystä elintarvikealan jalostusasteen nostamisessa. Nordic Bioextracts Norbiox Oy:n luotsaama tehdas on Pohjoismaissa ainutlaatuinen. Tehtaassa voidaan prosessoida kasvisperäisiä raaka-aineita erilaisia erotusteknologioita käyttäen. Ydinteknologioita ovat erilaiset uutot, erotukset, suodatukset, kuivaukset ja tislaukset. Jalosteita voivat käyttää elintarvike- ja luontaistuoteteollisuuden lisäksi myös mm. lääke- ja kosmetiikkateollisuus. Kauhajoen kaupunki päätti kesäkuussa ryhtyä rakentamaan noin tuhannen neliön kokoista elintarvikkeiden ainesosien valmistukseen soveltuvaa tuotantotilaa. Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,4 miljoonaa euroa. Tiloihin tulee vuokralle Nordic Bioextracts Norbiox Oy, joka tarjoaa erikoistuneita tuotanto- ja asiantuntijapalveluita kasvimateriaalien ainesosien erottamiseksi sekä Oy Linseed Protein Finland Ltd. Toimitilojen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja rakentaminen alkaa ensi talvena. Norbiox on käynnistänyt prosessi- ja laitemääritykset ja tuotantoinvestoinnit toteutetaan pääosin keväällä. Toiminnassa tehtaan pitäisi olla ensi vuoden aikana. Marjojen, öljykasvien ja viljan käsittelyyn. Keväällä perustetussa Norbioxissa ovat mukana marja-alalla toimiva Riitan Herkku Oy Mustasaaresta, öljypellavan jatkojalostaja Oy Linseed Protein Finland Ltd Kauhajoelta, Suomen vanhin luontaistuotteita valmistava ja markkinoiva yritys Valioravinto Oy Pietarsaaresta ja Kauhajoen Lämpöhuolto Oy. Viimeksi mainittu tuottaa tehtaan tarvitseman energian. Tuotantolaitoksen laitteet on suunniteltu pääsääntöisesti kasviperäisten raaka-aineiden, kuten marjojen, öljykasvien ja viljan käsittelyyn. Pääkohdemarkkinat ovat Pohjois-Eurooppassa, jossa ei sijaitse vastaavaa laitosta; lähimmät ovat Hollannissa ja Ranskassa. Norbioxin asiakkaina on ingredientti-, elintarvike-, kosmetiikka-, lääke- ja luontaistuotealan yritykset sekä tutkimuslaitokset. Norbiox pyrkii pitkäjänteiseen kumppanuuteen asiakkaiden ja tutkimuslaitosten kanssa. VTT Biotekniikan kanssa on jo tehty yhteistyösopimus; yksikkö käyttää laitosta omien tutkimushankkeiden prosessikoeajoissa. Tiina Rantakoski Elintarvikealan yrityshautomo tavoitevauhdissa Reilun vuoden toiminut Suupohjan elintarvikealan yrityshautomo on edennyt nousujohteisesti. Syyskuun lopussa hautomo solmi 15:nnen sopimuksensa. Näin ollen hautomo on saavuttanut jo yhden tavoitteensa, vaikka toiminta-aikaa on jäljellä kesään 2007 saakka. Elintarvikealan yrityshautomossa on tähän mennessä haudottu kokonaan uusia yrityksiä, mutta myös yritysideoita, joiden siivet eivät ole vielä kantaneet yritystoimintaan saakka. Jo toiminnassa olevien yritysten kanssa on toimintaa kiihdytetty monilla eri tavoilla. Jokainen suunnitelma on yksilöllinen ja riippuu yritysten kehittymis- tarpeesta. Apua on haettu ja tarjottu monipuolisesti eri alueisiin, kuten tuotekehitykseen, laatuasioihin, omavalvontaja laatujärjestelmien päivittämiseen, kustannuslaskentaan ja markkinointi-ilmeen uudistamiseen, luettelee projektipäällikkö Matti-Pekka Pasto. Elintarvikealan yrityshautomo toimii kiihdytysalustana sekä alkutaipaleella oleville että jo pitempään toimineille yrityksille. Yrityksen kehittämiseen voi osallistua koko yritys: omistajat, johto ja henkilöstö. Hautomo järjestää koulutusta, jonka sisältö suunnitellaan osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan Yritysten on mahdollista saada myös asiantuntijapalveluita. Hautomoa rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Hautomo saa ESR-tukea. Yrityshautomon henkilöstön löytää Food Park -talosta Kauhajoelta osoitteesta Pohjoinen Yhdystie 2. Projektipäällikkö Matti-Pekka Pasto Gsm

8 Yes butista why notiin Yrittäjyyskasvatusta käytännön tasolle Suupohjan kouluissa mietitään parhaillaan, miten yrittäjyyskasvatus voisi olla oikeasti olennainen osa koulun toimintaa. Opetussuunnitelmissa yrittäjyyskasvatus on ollut mukana jo yli kymmenen vuotta, mutta käytännön tasolla sen soveltamisessa taaplataan usein paikallaan. Professori Kari Ristimäki Vaasan yliopistosta kiersi Suupohjan kouluja elo-syyskuussa kertomassa ja keskustelemassa yrittäjyyskasvatuksesta. Tietoiskukierroksen toteutti Oppivan alueen tietoaitat -projekti yhdessä seutukunnan sivistystoimien kanssa. Vaasan yliopisto on tiiviisti mukana aluekehittämisessä Kauhajoen seudulla. Oppivan alueen tietoaittojen Yrittäjyyskasvatusprojekti jatkuu koko lukuvuoden ajan Kari Ristimäen johdolla. Projektissa kehitetään yrittäjyyskasvatusta Suupohjassa niin pitkälle käytännön tasolla kuin mahdollista. Tavoitteena on rakentaa yrittäjyyskasvatuskäytäntöjä, ehkä myös muillekin malliksi. Usea opettaja ja koulu onkin lähdössä mukaan käytännön kehitystyöhön. Yrittäjyys vaihtoehto ammatinvalinnassa. Yrittäjyyttä ja kymmeniä tuhansia yrityksiä tarvitaan paikkaamaan mm. pienentyvää julkista sektoria. Kari Ristimäen mukaan yrittäjyyskasvatuksen tulisi vastata opettajien ja ennen kaikkea oppilaiden tarpeita. Työntekijöiltä edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän yrittäjämäistä asennetta. Koska koulun missio on kasvattaa nuoria tulevaisuuteen, koulun on edistettävä yrittäjämäistä kasvatusta. Yrittäjyys on varteenotettava ammatinvalinnan vaihtoehto, sillä jatkossa työpaikat syntyvät pienten yritysten kautta, perusteli Ristimäki aiheen tärkeyttä. Ristimäki korosti, että opettajat eivät voi kuitenkaan kasvattaa yrittäjiä, sillä sellainen päätös on jätettävä yksilölle itselleen. Sen sijaan voidaan jakaa tietoa ja edistää yrittäjämäistä käyttäytymistä. Kari Ristimäellä on kymmenen vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksesta, hän on mm. tehnyt gradun ja väitöskirjan aiheesta. Väitöskirjan aiheena oli, millä tavalla syntyy ja kehittyy yrittäjämäinen Yrittäjyyskasvatus voi innostaa innovatiivisuuteen, painottaa professori Kari Ristimäki. persoonallisuus. Ristimäki liittää siihen ennen kaikkea innovatiivisuuden ja hallitun riskinoton. Yrittäjyyskasvatus voi innostaa innovatiivisuuteen. Opettajan ei pidä heti sanoa oppilaalle: yes but; hyvä idea, mutta tehdään nyt kuitenkin näin kuten sanoin. Vastaus voisi sen sijaan olla: why not. Mikä ettei, tee sillä tavalla, kokeile! Itse koulunkäyntiinkin liittyy Ristimäen mukaan usein riskinottoa. Oppilaat ovat usein siinä rajalla, osaanko vai enkö osaa. On riski uskaltaa mennä sille alueelle, jossa ei ole ennen ollut Tosiasia on, että yrittäjien lapsista tulee usein yrittäjiä, vaikka he jossain vaiheessa ovat sitä mieltä, etteivät missään tapauksessa halua samalle uralle. Yrittäjien lapsille yrittäjyys on osa minän maailmaa ja he havaitsevat mahdollisuudet muita paremmin. Yrittäjyyskasvatuksen tavoite olisikin, että lapset pääsisivät kosketukseen yrittäjyyden kanssa ja alkaisivat siten MIETTIÄ suhdettaan siihen, Ristimäki korostaa. Tiina Rantakoski

9 Ajankohtaista Suupohjalaisten vientipanostus näkyi Huonekalu-messuilla. Suomen tämän vuoden suurin huonekalualan messutapahtuma järjestettiin Seinäjoella syyskuussa. Huonekalu 2006 keräsi ammattilaiset ja suuren yleisön Seinäjoki Areenaan. Oheisohjelmana olivat sisustusarkkitehti Marianne Sundellin luennot sisustusratkaisuista. Suupohjalaiset huonekalualan yritykset olivat messuilla näkyvästi esillä, sillä oma osasto oli peräti parillakymmenellä valmistajalla. Messuilla kiersi ammattilaispäivinä jopa 300 ostajaa kotimaisista ja jonkin verran myös ulkomaisista huonekalukaupoista ja -ketjuista. Aika mukavasti kauppaa on tullut, todisti Hakola Huonekalun ja Jurva Networkin Jari Hakola. Junetin ja Hakolan osastolla näkyi selvästi päivän trendit: tummaa puuta, kiiltäviä ovia, paksuja vaaleita kankaita. Myös kuluttajan antama palaute on messuilla tärkeätä, korosti Hakola. Myös Jorma Rintaluoma oli tyytyväinen messujen antiin. Teuvalaisen huonekalutehdas Rintaluoman uusi kotikonttori- ja säilytyskalustemallisto oli herättänyt kovasti kiinnostusta. Teemme trendikästä, mutta edullista, kertoi Jorma Rintaluoma. Yritys on juuri laajentanut ja odotettavissa on edelleen kasvua. Ammattilaisia työntekijöitäkin pitäisi saada pari lisää entisen kymmenen joukkoon. Yritys on panostanut tuotannossa robotiikkaan. Tuotantopäällikkö Rami Rintaluoma kertoi kappaleiden siirtoa tekevän tehtaassa kolme robottia. Työntekijöitä tarvittaisiin. Kauhajokelainen Kaluste-Team oli yksi kirjahyllyjen ja lipastojen valmistajista, jotka esittäytyivät Huonekalu-messuilla. Myös heillä on laajennus menossa ja uusia työntekijöitä tarvittaisiin. Suomi on päämarkkinakohteemme, mutta 30 prosenttia menee vientiin. lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan, kertoi myyntipäällikkö Mika Välimäki. Teuvalaisen Möbeltrion osastolla näkyi niin ikään vahva vientipanostus, etenkin Ruotsiin ja Norjaan. Toimitusjohtaja Matti Murto-Koivisto kertoi, että yrityksen sohvakalustoja myydään 85 kaupassa Ruotsissa. Etenkin klassiset mallistot käyvät Ruotsissa kaupaksi, kertoi Murto-Koivisto. Yhteistyötä yritys tekee viennissä Nordisk Möbel Importin kanssa, jonka edustaja Jorma Ohvo oli myös mukana Huonekalumessuilla. Projektipäällikkö.Jussi Viljanen huonekaluteollisuuden informaatiokeskuksesta jakoi yritykset kahteen lohkoon: niihin, joilla menee hyvin ja niihin joilla menee entiseen tapaan. Toiset kasvavat voimakkaastikin ja saava tulosta verkostoitumalla ja kärkiyritysten avulla. Vanhoilla opeilla ei pötki pitkään. Tarvetta olisi saada enemmän euroja henkilöä kohden aikaiseksi, arvioi Viljanen. Huonekalumessuilla on Etelä- Pohjanmaalla pitkät perinteet, sillä ensimmäinen Mööpeli-näyttely oli Kurikassa jo vuonna Nykyisin Huonekalu-messut järjestetään Habitaren kanssa vuorovuosittain. Yläkuvassa: Möbeltrion Matti Murto-Koivisto (vas.) ja Mordisk Möbel Importin Jorma Ohvo tiesivät kertoa, että klassinen suomalainen sohvakalusto käy kaupaksi Ruotsissa. Alakuvassa: Mika Välimäki Kaluste-Teamista kertoi, että 30 prosenttia tuotannosta menee vientiin.

10 100-vuotias eduskunta juhlii joulukuussa Kauhajoella 100-vuotiasta eduskuntaa juhlitaan myös Kauhajoella, jossa eduskunta kokoontui talvisodan aikana. Eduskunta vierailee Kauhajoella 2. 3.joulukuuta ja luvassa on mm. nimekäs yrittäjyysseminaari. Kuten sodankin aikana, eduskunta matkaa Kauhajoelle junalla. Lauantaina pidettävässä yrittäjyysseminaarissa puhujina ovat mm. eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo sekä Serres Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Jyllilä. Tarkoitus on keskustella yrittäjyyden kehittämisestä ja haasteista. Juhlaohjelmaan kuuluu jumalanpalvelus sekä lounas samassa paikassa, missä eduskunta ruokaili sodan aikana. Vierailu Kauhajoella päättyy sunnuntaiseen pääjuhlaan, joka pidetään eduskunnan sodanaikaisessa istuntosalissa. Juhlapuheen pitää puhemies Paavo Lipponen. Vierailulle kutsutaan kansanedustajat puolisoineen sekä Korkeimman Oikeuden ja Korkeimman Hallinto-oikeuden presidentit. Kutsuttuina ovat myös ne elossa olevat kolme henkilöä, jotka olivat eduskunnan palveluksessa sen kokoontuessa Kauhajoella. Joulukuun juhlan yhteydessä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2006 peruskorjattava Eduskuntasalimuseo. Eduskuntasalimuseo sijaitsee Sanssin peruskoulurakennuksessa. Se on nykyisen Eduskuntatalon lisäksi ainoa jäljellä oleva eduskunnan historiallinen kokoontumistila. Talvisodan syttyessä torstaina 30. marraskuuta 1939 joutui myös Helsinki pommitusten kohteeksi. Näissä poikkeuksellisissa oloissa pidettiin tärkeänä, että eduskunnan lainsäädäntötyö voisi jatkua. Eduskunta siirtyi perjantaina 1. joulukuuta klo Kauhajoelle. Suomi oli Euroopan sotaakäyvistä maista ainoa, jossa parlamentti kokoontui keskeytyksettä sodan aikana. West Welding sai maakunnallisen yrittäjäpalkinnon Tilauskonepaja West Welding Oy Teuvalta sekä Kauppapuutarha Kullman & Weegar Oy Seinäjoelta palkittiin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallisilla Yrittäjäpalkinnoilla Yrittäjäjuhlassa Laihialla lauantaina 30. syyskuuta. Koti- ja ulkomaisia teollisuusyrityksiä palveleva, vuonna 1992 perustettu West Welding Oy työllistää tällä hetkellä 85 työntekijää. Yritys valmistaa koneikkoja, paineastioita, lämmönvaihtimia ja teollisuusputkistoja. Toimitusjohtaja Matti Hemmingin mukaan metallialan yrityksen suurimpia huolenaiheita tällä hetkellä on hitsarien puute. Tilauksista noin kymmenen vuotta sitten aloitettuun vientitoimintaan menee vuosittain prosenttia. Lähde: Teuva kärkeen kuntapaitakisassa Teuva ja Yläne voittivat Parasta päälle - kuntapaitakisan. Kuntaliiton järjestämässä kilpailussa kumpikin paita sai äänistä noin 28 prosenttia. Kolmanneksi tulleen Turun ääniosuus oli 10 prosenttia. Esiraadin mielestä Teuvan paita kuului luontokategorian parhaimpiin. Paitaa koristaa kunnan nimikkokasvin, pihlajan, lehti. Sen erikoisuutena on paidan kansa käytettävä huivi. Teuvan paidan pihlajalehti-kuvan on suunnitellut Eeva Åkerblad, Teuva-lo gon Ari Paananen ja kokonaisuuden on työstänyt Tiina Rantakoski. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kisassa annettiin peräti ääntä. Tällainen kuntamarkkinoinnin väline on tärkeä tekijä kunnan yhteishengen luojana ja näkyvyyden lisääjänä. Paidan avulla voidaan helposti ja luontevasti tuoda esiin paikkakunnan omaleimaisuutta. Kilpailun saama suosio osoitti myös, että identiteetti on kunnille tärkeä asia, sanoo Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä.

11 Ajankohtaista Ruokamessuilla nautittiin ruoasta. Spelit Suupohjassa päätökseen. Kolmivuotinen Spelit Suupohjassa -tapahtuma saatiin päätökseen, kun oltermanninsauva luovutettiin Jurvassa heinäkuun 30. päivä Kuusiokuntiin vietäväksi. Jurvan Nikkari-Spelien yleisömäärä nousi henkeen. Esiintyjiä oli 800. Ulkomaalaisia kansantanssi- ja musiikkiryhmiä saapui Tanskan Hellestä, Virosta Pärnumaalta sekä Ruotsin Timråsta. Jurvalaisuuteen ehdottomasti kuuluvaa nikkariperinnettä ja kädentaitoja esiteltiin monella tavalla: oli työnäytöksiä, konsertti nikkarien soittamasta musiikista, näyttelyitä sekä aiheeseen liittyvää esineistöä nähtävänä ja myytävänä. Hengellinen ohjelma oli laaja ja monipuolinen, olihan Jurvan seurakunta tärkeä yhteistyökumppani. Spelit alkoi torstaina, jolloin nuoret, Olavi Uusivirta ja Mouthbottom Rock valtasivat juhlateltan. Perjantaina oli uuden ja perinteisen kansanmusiikin vuoro, lavatanssikulttuuri näkyi lauantai-iltana. Sadat talkoolaiset ahkeroivat Speleissä ruokahuollossa, järjestyksenvalvonnassa, liikenteenohjauksessa sekä muissa järjestelyissä. Spelien talous meni omilleen, joten odotettavissa ei ole suuria voittoja eikä tappioita. Ensi vuonna Spelit pidetään Ähtärissä. Reija Iso-Mustajärvi Ruoasta nauttiminen ja yrtit nousivat voimakkaasti esille tämänvuotisilla Ruokamessuilla Kauhajoella. Ruoasta nauttimista korosti mm. yrttikuningatar Mirja von Knorring (oik.) kokatessaan messukeittiössä. Kun syötte, nauttikaa hyvällä omalla tunnolla, korosti Knorring kokakessaan yhdessä vuoden ruokatoimittaja Marjatta Honkasalon kanssa. Myös avauspuheen pitänyt Merja Sillanpää SEAMKin ravitsemisalan yksiköstä toivoi, että ruoasta opittaisiin nauttimaan, vaikka siihen nykyisin liittyy myös paljon ahdistusta ja tuskaa. Parhaimmillaan ruoka on suurta nautintoa. Toivottavasti oppisimme nauttimaan ruoasta hyvällä mielellä niin arkena kuin juhlassakin, Sillanpää totesi. Sillanpää toi esiin, että vaikka Suomessa nautitaan ylläkylläisyydestä, syömisestä on tullut monille yhä ongelmallisempaa. Mitä tässä enää uskaltaa syödä? miettii moni. Ruokien lisäaineet, oudot nimet, lihavuuden lisääntyminen ja syömishäiriöt lisäävät ruokapelkoa. Tutusta ja turvallisesta voi tulla uhka. Hautala vaati puolueilta kantaa arvonlisäveroon. Kansanedustaja, Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala toi avajaisiin kaupungin tervehdyksen. Hautala vaatii puolueita ilmoittamaan, mikä on niiden kanta ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Nyt kun puolueet alkavat kirjoittaa seuraavan hallituskauden ohjelmia, olisi tärkeätä, että niihin kirjattaisiin kanta ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Silloin nähtäisiin, mistä puolueista löytyy intoa alentamiseen, sanoi Hautala. Hänen mukaansa vähintään viiden prosentin alennus näkyisi jo ostoskorin hinnassa ja olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa alentaa verotusta kävijää. Kauhajoen Ruokamessut säilyttää kiinnostuksensa tapahtumien runsaasta tarjonnasta huolimatta. Messuvieraita Hämes-Havusen ainutlaatuisessa miljöössä kävi runsaat Näytteilleasettajia oli paikalla noin 150. Esillä oli elintarvikkeiden lisäksi muun muassa käsitöitä, koneita ja palveluita. Tämän vuoden teema puutarhasta pöytään näkyi runsaana yrttien, marjojen, kasvisten ja juuresten tarjontana. Tiina Rantakoski Kuvat: Tiina Rantakoski - 11-

12 Tutustu ajankohtaisiin: -> uutiset -> tapahtumat Kuitua rakennetaan kyliin Suupohjan seutuverkon liityntäverkkojen rakentaminen jatkuu vilkkaana lämpimän syksyn vauhdittamana. Parhaillaan on menossa kuituverkon auraus Jurvan Tainuskylässä. Kuituliittymät on viime viikkoina otettu käyttöön Teuvan Norissa, Komsissa ja Viitissä. Kauhajoen Hangaskylän liityntäverkon käyttöönotto on viikolla 43. Vuoden aikana on rakennettu kyläverkkoja jo 12 kylään. Tänä syksynä pyritään rakentamaan vielä Isojoella useita pieniä kyläverkkoja sekä erillisiä yritys- ja kotiliittymiä Kauhajoella ja Teuvalla, kertoo Suupohjan Seutuverkon toimitusjohtaja Juha Palonen. Auraus on mahdollista lumen tuloon saakka. Suupohjan alueella on testattu myös langatonta Wimax-tekniikkaa. Sen osalta on tarjouspyyntökierros alkamassa. Alkuvaiheessa rakennamme tukiasemat Kauhajoelle, Teuvalle, Jurvaan ja Isojoelle. Teuvan mastolla pystytään kattamaan iso osa Teuvaa ja Karijokea. Liittymät ovat myynnissä viimeistään ensi vuoden alkupuolella, kertoo Juha Palonen. Nuorten Suupohja -sivut uusiksi, Teuva ja Jurva uudistuivat jo Nuorten Suupohja -nettisivut ovat uudistumassa. Sivujen ulkoasu ja rakenne pistetään uusiksi ja uusi ilme on nähtävillä marraskuussa. Sivuille on luvassa muun muassa uutisia, tapahtumia, juttuja, videoita, tietoa prokkiksista ja keskustelufoorumia. Nuorten on mahdollisuus myös itse osallistua sivujen tekemiseen. Myös Teuvan ja Jurvan kunnat ovat uudistaneet sivujaan Yhteystiedot: Kunnat ja seudulliset toimijat Isojoen kunta Teollisuustie Isojoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Jurvan kunta PL Jurva Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Karijoen kunta Kristiinantie Karijoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) Teuva Puh. (06) Fax. (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Jurvan kunnantalo PL 5 (Koulutie 8, 2.krs) Jurva Puh: S-posti: Kotisivu: Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) tai S-posti:

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Pöytäkirja Johtokunta

Pöytäkirja Johtokunta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Johtokunta N:o 5 / 2008 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Aika 27.8.2008 klo 9.00 11.45 ja 12.30 14.15 Saapuvilla olleet

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 06/2013

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 06/2013 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 06/2013 KOKOUSAIKA 21.03.2013 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 100 101 102 103 104 105 106

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali

Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 3.-4.10.07 Naantali Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus vammaispalveluiden järjestämiseen ja vammaisten ihmisten asemaan kunnassa Martti Lähteinen 1 Norjan

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö on lähettänyt kunnille päivätyn kirjeen, joka koskee voimaan tulleen ns. puitelain säädösten toimeenpanoa.

Sisäasiainministeriö on lähettänyt kunnille päivätyn kirjeen, joka koskee voimaan tulleen ns. puitelain säädösten toimeenpanoa. Kunnanhallitus 179 19.03.2007 Kunnanhallitus 225 02.04.2007 Kunnanhallitus 343 28.05.2007 Valtuusto 104 20.06.2007 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS 187/00/000/2007 KHALL 179 Sisäasiainministeriö on lähettänyt

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Professori

Jari Stenvall. HTT, Professori Jari Stenvall Tampereen yliopisto HTT, Professori Jari.stenvall@uta.fi Muutos prosessina 1. Shokkivaihe Erityisesti henkilöstö lamaantuu 2. Toiveen heräämisvaihe Tunnelma menee ylös ja alas 3. Sopeutumisvaihe

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot

Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot Jari Stenvall HTT, Professori Tampereen yliopisto Alustuksen teemat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Gunnar 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot