SUUPOHJA-INFO 2/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Uusia ohjelmia kaudelle valmistellaan s. 2-3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUPOHJA-INFO 2/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Uusia ohjelmia kaudelle 2007-13 valmistellaan s. 2-3"

Transkriptio

1 SUUPOHJA-INFO 2/2005 Suupohjan seutukunnan infolehti HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET TUULET ESILLÄ Sosiaali- ja terveyspalvelujen uusia tuulia käsiteltiin kehittämisseminaarissa Teknologiakeskus Logistiassa. Seminaariin oli kutsuttu Suupohjan palveluja tuottavia yrityksiä, järjestöjä ja kuntia yhdessä miettimään uusia ratkaisuja hoivasektorille. Tilaisuuden järjesti aluekeskusohjelma Verkostopilotti. Seminaarissa nostettiin esille erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, palvelusetelijärjestelmä sekä yrittäjyyteen liittyvät kysymykset. Taustalla on, että palvelujen kysyntä on kasvamassa vanhusväestön määrän lisääntyessä. Koska julkinen sektori eläköityy, palvelun tuottajia tarvitaan lisää. Perusturvajohtaja Bjarne Bolin Karjaalta mietti yritysten roolia hyvinvointipalvelujen tuottajina ja kuntien yhteistyökumppanina. Bolinin mukaan kuntien rooli tilaajana ja palvelujen koordinaattorina korostuu. Kunnat tarvitsevat sekä yrityksiä että järjestöjä. - Avain tulevaisuuteen on hyvä sopimushallinta ja suunnitelmallinen laadun seuranta, Bolin korosti. Kommenttipuheenvuoron piti Ylistaron palvelukoti ky:n toimitusjohtaja Harri Riihimäki. Kokemuksia palvelusetelin käyttöönottamisesta kertoi johtaja kotipalveluohjaaja Kaarina Martiskainen Lahden kaupungista. Kokeilun jälkeen palveluseteli on Lahdessa vakiintunut käytettäväksi tilaispäisessä kotipalvelussa. Palveluseteli on ollut hyvä apu mm. sairaalasta kotiuttamistilanteissa, jolloin avuntarve voi olla lyhytaikaista. Palvelusetelin käyttö lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, koska hän voi valita palveluntuottajan ja sopia käyntiajat omien tarpeidensa mukaan. Suupohjalaisen näkökulman palvelusetelijärjestelmään antoi hoitotyön johtaja Hannele Laaksonen Teuvan kunnasta. Päivän puheenjohtajana toimii Suupohjan hoivapalvelutuottajien yhteistyöryhmän puheenjohtaja Antti Lehtola. Uusia ohjelmia kaudelle valmistellaan s. 2-3 Rekrytapahtumassa houkuteltiin Kotiinpäin s. 5 Kylillä verkkoaktiivisuutta, runkoverkko valmistuu s. 6 Yrityshautomosta tukea ja verkostoja s. 7 Hoivapalvelujen uusia muotoja mietittiin kehittämisseminaarissa Kauhajoella. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. (06) tai s-posti: Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. (06) tai s-posti:

2 PÄÄKIRJOITUS/ Timo Vesiluoma Miltä näyttää Suupohja vuonna 2015? Kuluvan syksyn ja tulevan kevään aikana pohditaan seudullamme poikkeuksellisen paljon asioita, jotka vaikuttavat alueemme kehitykseen. Euroopan Unionin ja kansallisten kehitysohjelmien suunnittelu vuosille on käynnissä. Suunnitelmia tehdään niin LEADER- kuin aluekeskusohjelman osalta. Erilaiset kehitysohjelmat saattavat monesta kuulostaa kaukaisilta. Niillä hahmotetaan kuitenkin eri toimijoiden yhteistyönä alueelle yhteinen visio, kehittämistavoitteita ja keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Ja yhteisesti sovituilla asioilla on merkitystä. Alueellinen kehitys lähtee innovatiivisista ajatuksista, riittävästä yhteisestä näkemyksestä ja sitoutumisesta tavoitteisiin. Varmasti eniten ihmisiä mietityttää kuitenkin valtion käynnistämä kunta- ja palvelurakenteen muutoshanke. Jonkinasteinen remontti kuntien määrään ja palvelurakenteeseen on tulossa. Siitä voimme olla varmoja. Minkälainen remontti ja miten se vaikuttaa omaan alueemme rakenteisiin, sitä emme vielä tiedä. Vaihtoehtoisia malleja on esitetty kolme; vähintään asukkaan peruskunnat, nykyisen maakunnan kattava aluekunta sekä etenkin sosiaali- ja terveyssektoreille kohdistuva peruspalvelupiirimalli. Oli kuntaremontin ratkaisu mikä hyvänsä, toivoa sopii, että se tukee tasapainoista alueellista kehitystä ja luo kuntien asukkaille, yrittäjille ja muille toimijoille uskoa oman alueensa mahdollisuuksiin. Hallintomallia tärkeämpää on huolehtia palveluista ja siitä, että Suupohjalla on alueena tarjottavana hyvinvointia, kilpailukykyä ja osaamista. Kaiken kaikkiaan alueemme toimijoilta ja päättäjiltä vaaditaan lähiaikoina paljon viisautta ja luovuutta pohtia sitä, miten kaiken muutoksen keskellä alueemme pärjää ja kehittyy. Kasvun, kehityksen ja luovuuden osalta halunkin lopuksi lainata professori Erik Brynjofsonin ajatuksia: Kasvu tulee kyvystä tehdä teknologiaa, tuotteita, prosesseja, organisaatiomuotoja ja kulttuuria koskevia innovaatioita ja tehdä ne toisiinsa yhdistäen. Pelkkä teknologinen innovaatio ei riitä, jos toimintakulttuuri ei muutu. Ratkaisevaa on kyky viedä nämä innovaatioiden lajit läpi yhtä aikaa. Timo Vesiluoma Ohjelmapäällikkö Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti Pienten seutujen kehittäminen esillä AKO-seminaarissa. Pienen seudun kehittäminen ja verkottuminen isompiin keskuksiin nousi pääosaan valtakunnallisessa AKO ja maaseutu -seminaarissa Kauhajoella elokuussa. Kauhajoki oli valittu seminaarin pitopaikaksi, koska aluekeskusohjelman (AKO) ja maaseutuohjelma LEADERin toteuttaminen ovat onnistuneet seudulla hyvin. Suupohja nousikin seminaarin aikana esimerkiksi kehittyvästä alueesta, jossa on osaamista ja innovaatiokeskittymiä. Valtakunnallinen aluekeskus- ja maaseutuseminaari keräsi Kauhajoelle yli sata aluekehittäjää eri puolilta Suomea. Aloituspäivä pidettiin SEAMK:n ravitsemisalan yksikössä. Seminaarin toinen päivä on torstaina Logistiassa. Tapahtuman järjestivät sisäasiainministeriö, maa-ja metsätalousministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja Suupohjan kehittämisyhdistys ry. Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriöstä korosti puheenvuorossaan osaamista ja osaamisverkostojen merkitystä. - Verkottuminen elinkeinopolitiikkaa tukevien osaamiskeskusten ja tutkimusyksiköiden kanssa on modernia maaseutupolitiikkaa. Vain siten syntyy ja vahvistuu maaseudun yritystoiminta. Maaseudulla on tärkeää toimia seudullisesti. Painopisteen kehittämisessä tulee olla paikallisella tasolla, Kavonius korosti. Kavonius kertoi, että osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien työnjakoa selkeytetään vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudella. - Ohjelmissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota keskusten ja niiden ulkopuolisten seutujen verkottumiseen. Tiivistä yhteistyötä keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kuntien kesken korosti myös kansallisen aluekeskusohjelman johtaja Ulla-Maija Laiho sisäasiainministeriöstä. - Aluekeskusohjelman tavoite on kaupunkiseutujen elinvoiman vahvistaminen ja aluerakenteen tasapainoinen kehitys. Tavoitteessa onnistutaan vain, jos keskuskaupunkien ja ympäröivien kuntien kesken syntyy tiivis yhteistyö ja aito vuorovaikutus, Laiho tähdensi. Suurten ja monipuolisten yliopisto- ja AMK-keskittymien ja pienten keskusten verkottuminen on Laihon mielestä edellytys maaseudun aluekeskusten elinvoiman kehittymiselle. - Kauhajoen seudun verkottuminen on erinomainen esimerkki verkottumisen merkityksestä koventuvassa ja kansainvälistyvässä kilpailussa.

3 KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA MILTÄ SUUPOHJA NÄYTTÄÄ VUONNA 2013? Suupohjan Kehittämisyhdistys ry valmistelee uutta kehittämisohjelmaansa Euroopan Unionin seuraavaa kautta varten. Ohjelman valmistelutyö on aloitettu kesäkuussa ja ohjelman tulee olla valmiina joulukuun alussa, joten työrupeama on hyvin tiivis. Ohjelman valmistelua vetää strategiatyöryhmä ja sen tukena toimii 12 työryhmää, jotka pohtivat Suupohjan kehittämistarpeita tietyn alan näkökulmasta. Näitä aloja ovat muun muassa nuoret, kulttuuri, tietoyhteiskunta, kylät, palvelut, kansainvälisyys, yrittäjyys yleisesti, yrittäjyys puuja huonekalu-, elintarvike- ja metalli-, energia- ja logistiikan alalla, aktivointi, koulutus ja oppiminen sekä asuminen ja ympäristö. Edellä mainittujen lisäksi syksyn aikana järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia ohjelman keräämiseen liittyen. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on paikallinen maaseudun kehittäjä, jonka toiminta-alue on Isojoen, Karijoen, Teuvan ja Jurvan kunnat sekä Kauhajoen kaupunki. Uuteen Euroopan Unionin maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina sisältyy yhtenä toimintalinjana LEADER-tyyppinen toimintatapa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 7 % uuden maaseuturahaston varoista tullaan käyttämään toimintaryhmätyöhön ja uuteen LEADER-ohjelmaan. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) vastaa maaseutuohjelmien laadinnasta Suomessa. Maaseutuohjelmat laaditaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja seudullisesti. Suupohjan kehittämisyhdistys ry vastaa Suupohjassa seudullisen maaseutuohjelman laadinnasta. Uusi ohjelma tulee toiminaan samalla Suupohjan uutena LEADER Super -ohjelmana. Minkälainen on Suupohja vuonna 2013, mietittiin muun muassa tietoyhteiskunnan työryhmässä. LISÄTIETOJA: Hanna-Leena Lylander p. (06) Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Verkostopilotti hartiat, LEADER villit kortit. Kauhajoen seudun verkostopilotin kokemuksia toi esiin ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma Suupohjan Kehittämisyhdistyksestä. Vesiluoma kertoi verkostopilotin olevan selkeä seudullinen sateenvarjo kehittämistoimille. Verkostopilotti ja kehittämisyhdistyksen LEADER-toiminta tulkevat toisiaan. - Verkostopoilotti tuo kehittämiseen kuntien tuen, kehittämishartioita. LEADER-toiminnassa tulee esiin villejä kortteja, uusia avauksia, Vesiluoma avasi kehittämisohjelmien yhteen nivoutumista. Seminaarissa keskusteltiin myös siitä, miten kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan toteuttaminen kohtaavat Suupohjan tapaisilla seuduilla. Keskuksena on pieni kaupunki, mutta seutu on kuitenkin täysin maaseutua. Kauhajoen seutu oli seminaarissa esimerkkinä myös pienestä keskuksesta, jossa on kuitenkin selkeitä osaamiskeskittymiä: huonekaluala, elintarvikeala ja logististen järjestelmien toimiala. Seminaariväen mielipiteenä näytti olevan selvästi, että myös pienten paikkakuntien osaamiskeskittymiä pitää rahoittaa valtion ja EU:n ohjelmista. Osaamista, innovaatioita ja globaalia menestystä on joka puolella, ei vain isoissa kaupungeissa. Aluekeskusohjelman valmistelu alkaa. Myös uuden aluekeskusohjelman valmistelu alkaa vielä tämän syksyn aikana Suupohjassa, vaikka valtakunnallisten aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien linjat eivät ole vielä täysin lukkoon lyötyjä. Valtakunnallisessa aluekeskusohjelmassa korostuvat jatkossa erityisesti osaamisverkostot, elinkeino- ja erikoistumisstrategiat sekä kaupunkiseutujen vetovoimaisuus. Ohjelmien rakentamista säätelee paljolti meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka lyö vahvan leiman myös Suupohjan seudun kehittämisohjelmiin. Samaan aikaan paikallisten ohjelmien valmistelun kanssa on meneillään maakunnallisten ohjelmien valmistelu. Maakunnallisesta maaseutuohjelmaluonnoksesta pyydetään parhaillaan asiantuntijalausuntoja seutukunnilta ja kehittäjätahoilta. Maakunnalliset ja seudulliset maaseutuohjelmat (Suupohjassa LEADER-ohjelma) pitää olla lähetettynä maa- ja metsätalousministeriöön 15. joulukuuta mennessä. Tiina Rantakoski - 3 -

4 SPELEISSÄ TEUVALLA KÄVIJÄÄ Etelä-Pohjanmaan suurin kansanmusiikkitapahtuma pidettiin tänä vuonna Teuvalla. Teemana oli kansainvälinen kansantanssi ja musiikki- ja kansantanssiryhmiä vieraili seitsemästä eri maasta. Spelien ohjelmasuunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon eri-ikäiset kävijät teemalla Ohjelmaa vauvasta vaariin. Speleillä oli tänä vuonnakin runsaasti oheistapahtumia. Tuttuun tapaan Spelit aloitettiin Isojoelta Lauhansarvesta ja tapahtuma päättyi Karijoella pidettyyn konserttiin. Keskipohjolan kulttuuripäivät, jotka pidettiin Spelien yhteydessä, toivat Teuvalle esiintymään norjalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten nuorten kansanmusiikkiyhtyeitä. Keskipohjolan kulttuuripäivät pidettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaalla. Tapahtuman tarkoituksena on lisätä ja tiivistää nuorten kulttuuriyhteistyötä Keskipohjolan alueella myös tulevaisuudessa. Myös Teuvan uusi kulttuuritalo, Orrela, vihittiin käyttöön Spelien aikaan. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua kulttuuritalon museoissa ja tilaisuuksissa teuvalaissyntyisiin suurmiehiin, pääministeri Lauri Ingmaniin ja virsirunoilija Simo Korpelaan. Teuvan Spelien järjestelyt tehtiin laajalla pohjalla. Kahdeksassa toimikunnassa vaikutti useita kymmeniä henkilöitä ja speliviikonloppuna talkoolaisia oli työssä satoja. Ilmat suosivat ja niinpä kävijämääräkin nousi :een. Tapahtuma onnistui myös taloudellisesti. Suupohjan kolme vuotta kestänyt speliputki päättyy ensi kesänä Jurvaan. Siellä yhdistetään nikkariperinnettä ja kansanmusiikkia ja katsotaan, mitä siitä syntyy, sillä eihän se oo nikkari eikä mikää, jokei soittaa taira. Näillä puuseppämestari Anselmi Wiikin sanoilla toivotan kaikki tervetulleeksi Jurvan Speleihin! Reija Iso-Mustajärvi seudullinen kulttuurisihteeri Terveellinen ruoka aiheena kv. seminaarissa. RUOKAMESSUILLA 15 VUOTTA MARKKINOINNIN EDISTÄMISTÄ Kauhajoen Ruokamessut vietti tänä vuonna 15-vuotisjuhlaansa. Tapahtuman päätavoitteena on koko ajan ollut pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten markkinoinnin edistäminen. Elintarvikealalle on syntynyt tuona aikana Pohjanmaalle paljon uusia yrityksiä ja Ruokamessuilla on ollut oma merkityksensä siinä. Ruokamessut keräsi Hämes-Havusen pohjalaispihapiiriin kävijää kolmen päivän aikana 2.-4.syyskuuta. Avajaispuheen pitänyt tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Annika Mäyrä-Mäkinen Raisio Oyj:stä muistutti, että tärkein ruoan ominaisuus on hyvä maku. Maun lisäksi ruoassa korostuvat yhä useammin terveellisyys ja helppokäyttöisyys, joista on tullut maailmanlaajuisia trendejä. - Terveysvaikutteisten tuotteiden kehittämisessä olemme edelleen alkutaipaleella. Luonnollisista raaka-aineista saatavien uusien ainesosien käyttö mahdollistaa kuitenkin kansainväliset markkinat, Mäyrä-Mäkinen totesi. Kauhajoella pidettiin syyskuun alussa korkeatasoinen kansainvälinen konferenssi kasvisten, hedelmien ja marjojen terveysvaikutteisuudesta. Food Choice and Healthy Eating -konferenssi pidettiin SEAMKin ravitsemusalan yksikössä Luennoitsijoina oli lukuisia alan asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Ensimmäisen konferenssipäivänä esiteltiin uusinta tietoa siitä, mikä tekee kasvispitoisesta ruoasta, marjoista ja pellavasta terveellistä. Toisen päivänä tuotiin esille uutta tutkimustietoa kuluttajien suhtautumisesta ja ostokäyttäytymisestä koskien kasviksia ja marjoja sisältäviä ruokia. Konferenssissa luotiin uusia kansainvälisiä kontakteja elintarvikealan tutkijoiden, kehittäjien ja yritysten välillä. Seminaarissa tuotiin esiin marjojen kohoaminen trendi-ilmiöksi. Uudet tutkimustulokset ovat lisänneet marjojen kiinnostavuutta ja marjoilla on todettu paljon terveysvaikutteisia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää elintarviketeollisuudessa ja lääketieteessä. Konferenssiin osallistui 150 henkeä ja vieraita oli tullut mm. Belgiasta, Italiasta, Ranskasta ja Kiinasta

5 Ajankohtaista Huonekalu- ja metallialat messuilla. Suupohjan kärkitoimialat esittäytyivät syyskuussa messuilla. Suupohjan huonekaluala oli erittäin vahvasti mukana vuoden päätapahtumassa, Habitaressa Helsingissä. Elintarvikealan omat messut olivat Kauhajoen Ruokamessut. Metalliala ja muu teollisuus puolestaan esittäytyi Alihankintamessuilla Tampereella. Viidettätoista kertaa järjestetyt teollisuuden alihankinnan ammattimessut keräsivät messukävijää. Tampereella vuosittain pidettävät messut on Euroopan toiseksi suurin teollisuuden alihankinnan messutapahtuma kävijämäärällä mitattuna. Ensi vuonna messut laajentuvat entisestään Pirkka-hallin laajennuksen valmistuttua Huonekalualan Habitare keräsi Helsingin Messukeskukseen yli kävijää kuuden päivän aikana. Pohjalaisyritykset olivat hyvin näkyvästi esillä messuilla. Muun muassa kauhajokelaisyritykset Adea ja HKT Nurmela saivat positiivista huomiota sisustoimittajien valitsemassa Toimittajien tusinassa. Teuvalainen Kaluste-HM Oy on osallistunut huonekalualan messuille toistuvasti koko 30-vuotisen toimintansa ajan. Harri Männistö kertoi, että kuluttajien ja ammattilaisten silmien alla näkyminen on välttämätöntä. - Tärkeintä on saada kontakti kuluttajaan ja sen mielipiteisiin, hän kertoi esitellessään täysin kotimaisista raaka-aineista tehtyjä sohvia. 7-hengen perheyrityksessä kotimaisuus on perusperiaate. Makupeli kiinnostaa sisustajaa. SEAMK:n kulttuurialan ja muotoilun yksikkö Jurvasta oli Habitare-messuilla mukana kahden osaston voimin. Toisen osaston vetonaulana oli Sisustajan Habit5xM -makupeli. - Makupeli on herättänyt kovasti kiinnostusta ja myös media on meidät huomannut, kertoi yliopettaja Vuokko Takala-Schreib muotoilun yksiköstä. Makupeli oli esillä mm. MTV3:n T.i.l.a.-ohjelmassa. Sisustuspelissä voi rakentaa oman makukartan, jonka kanssa voi lähteä vaikka huonekaluostoksille. Peli ottaa sen huomioon, että ihmiset pitävät yleensä monenlaisista tyyleistä ja muodoista. Ihmisen mieltymykset ovat hyvin monipuolisia ja persoonallisuudessa on eri ulottuvuuksia. - Sisustaminen on myös sosiaalista toimintaa, ajatellaan esimerkiksi, mitä vieraat ajattelevat kodista ja toimitaan sen mukaisesti, Takala-Schreib valaisee. Useat yritykset ovat lähteneet rahoittamaan sisustuspeliä ja luvassa peliin on lisääkin yrityslinkkejä. Makupeliin voi tutustua myös osoitteessa: Pääkaupungista houkuteltiin Kotiinpäin. Rekrytapahtuma Kotiinpäin keräsi satoja paluumuutosta kiinnostuneita tutustumaan Etelä-Pohjanmaan nykyhetken tilanteeseen ja työpaikkatarjontaan. Tapahtuma pidettiin Ostrobotnialla Helsingissä 28.syyskuuta ja esillä oli kaikki Etelä-Pohjanmaan seudut ja koko joukko yrityksiä. Myös Suupohjan seutu ja teknologiakeskus Logistia olivat esillä tapahtumassa. Puutarhajuhlat -teemalla rakennettu osasto keräsi kovasti kiinnostuneita tutustumaan työpaikkoihin ja seudun mahdollisuuksiin. Osastolla oli esillä myös Yrityshautomo Faartti, elintarvikealan yrityshautomo ja seudun uudet oppimismahdollisuudet. Tarjottimella oli nelisenkymmentä avointa työpaikkaa. Suupohjan osastolla kävi kymmeniä kiinnostuneita, yhteystiedot jätti 50 halukasta paluumuuttajaa. Tapahtumaa oli markkinoitu erityisesti suoramarkkinointikirjein, jotka oli lähetetty Etelä-Pohjanmaalla 15 vuotta asuneille, nykyään pääkaupunkiseudulla asuvilla vuotiaille. Tapahtuma osoitti, että potentiaalista kohderyhmää paluumuuttoon ovat erityisesti nuoret lapsiperheet

6 SUUPOHJAN MONIPALVELUVERKON RAKENTAMINEN ETENEE MUKAVASTI Seutuverkon runkoverkon rakentaminen on loppusuoralla, ja aikataulussa. Lokakuun alkuun mennessä kaapeleista on asennettu 85 % eli noin 370 km. Syksyn mittaan asennetaan loput kaapelit ja asennetaan verkon aktiivilaitteet. Loppuvuoden suuri urakka on kuntien laitosten puhe- ja dataliikenteen käyttöönotto. Alueen yksityistaloudet ja yritykset voivat liittyä verkkoon. Vuoden 2006 alkaen rakennetaan kyläverkkoja kuitu kotiin -periaatteella. Kyläverkon rakentaminen toteutuu, jos kylältä saadaan vähintään 10 halukasta taloutta. Kuitu kotiin -liittymän hinta riippuu kyläverkon toteutuksen laajuudesta ja liittyjien lukumäärästä. Hinta tulee asettumaan / liittymä. Toinen mahdollisuus liittyä verkkoon on hankkia ADSL2+ -liittymä internet-operaattorilta. Näillä näkymin verkossa tulee olemaan 2-3 internet-palvelun tarjoajaa heti verkon valmistuttua ensi talvena. Liittymähinta riippuu internet-palvelun tarjoajasta, mutta tulee olemaan huomattavasti edullisempi kuin kuitu kotiin -liittymä. Käyttökulut molemmissa liittymävaihtoehdoissa tulevat olemaan samaa tasoa. Kuituliittymän kautta tosin saadaan nopeampi ja varmatoimisempi yhteys. Uusia palveluita. kaapeli-tv, puhelinliittymä ja nopea internet-yhteys erikseen. Kyläverkkoaktiivisuutta. Loppukesästä lähtien Suupohjan kylillä on pidetty tiedotustilaisuuksia seutuverkosta kyläseurojen organisoimina. Nämä tilaisuudet ovat olleet samalla lähtölaukaus kyläverkon rakentamisen aloittamiseksi. Tilaisuuksia on pidetty jo kymmenessä kylässä. Kyläseuran toimesta on järjestetty tilat ja mahdollisesti kutsu tilaisuuteen. Seutuverkko on järjestänyt tilaisuuden ohjelman ja jatkotoimenpiteet ja lehtitiedottamisen. Tilaisuuden järjestämiseksi ottakaa yhteyttä Suupohjan Seutuverkkoon Juha Paloseen tai Aatu Samppalaan puhelimissa tai Juha Palonen Lisätietoja: Kiinnostava uusi palvelu Suupohjan huippunopean verkon kautta tulee olemaan TV-kuvan siirto. Palveluntarjoajat pystyvät tarjoamaan TV-kanavia verkon kautta lähes 100 niin maksullisia kuin ilmaisiakin. Myös videoiden tilaaminen suoraan televisioon onnistuu. Lisäksi TV-lähetyksen ohessa mahdollistuvat edulliset IP-puhelut ja laajakaistayhteys, jolloin nettisurffailu ja sähköpostien lähettäminen onnistuu tietokoneen lisäksi television kautta. Eli yhden liittymän kautta saadaan TV, kaapeli- TV, videon tilaus, puhelin ja internet-yhteys. Yrittäjille verkko tarjoaa uusia palveluita nopean internet-yhteyden lisäksi muun muassa kulun-, video-, tilan- ja työajanvalvontaan. Lisäksi taloushallinnon palvelut ja ohjelmistot tulevat saataville etäservereiltä verkon kautta. IP-puheluiden ansiosta on mahdollista saada säästöä puhelukuluihin sekä puhelinvaihdepalveluita. Uudet IP-puhelimet sisältävät jo itsessään yksinkertaisia puhelinvaihdeominaisuuksia. Seutuverkon runkoverkon reittikartta. Kuitua vai kuparia? Kuparin eli ADSL2+ -liittymän kautta on mahdollista saada 0,5 24 Mb/s yhdensuuntaisen yhteysnopeus. Tosin, paikoin kupariverkko on jo huonokuntoinen ja ikääntynyt eikä yhteysnopeudelle voida antaa takuuta. Mitä lähempänä kiinteistö sijaitsee alueen puhelinkeskusta sitä nopeamman yhteyden on mahdollista saada. ADSL2+ valmiuden järjestäminen kylälle vaatii kuidun tapaan tietyn määrän liittyjiä, mahdollisesti 5 15 liittyjää. Kuitu kotiin -liittymälle voidaan antaa takuu kaikkien mahdollisten palveluiden toiminnasta. Yhteysnopeus kuituliittymän kautta on Mb/s kahteen suuntaan (sisään ja ulos). Suupohjan Seutuverkko suosittelee kuitu kotiin -liittymän hankkimista, koska silloin voidaan taata kaikkien palveluiden saatavuus. Liittymähinta ja käyttökulut ovat edullisemmat kuin hankkimalla -

7 SUUPOHJAN YRITYSHAUTOMOSTA JO 16 YRITYSTÄ Suupohjan yrityshautomo Faartti on parin vuoden aikana osoittanut, että toiminta on tullut hyvään saumaan. Hautomon kautta on perustettu jo 16 uutta yritystä ja toiminnassa on mukana aktiivisesti 68 henkeä. Mukana olevat kertovat saaneensa hautomosta tarvitsemaansa tukea ja asiantuntija-apua yrityksen käynnistämiseen. Tulokset osoittavat, että yrityselämä on entisestään vilkastumassa seudulla. Tärkeitä uusia työpaikkoja on yrityshautomon kautta syntynyt 40 ja uudistettuja paikkoja arviolta 90. Koulutukseen on osallistunut liki 30 henkeä. Yrityshautomon etuna ovat asiantuntijapalvelut ja taloudellinen tuki mm. toimitilojen muodossa. Faarttin avulla on helppo verkostoitua omalle alalle seutukunnan osaamiskeskittymien kautta. Faartti toimii teknologiakeskus Logistiassa Kauhajoella (aloina metalli, teollisuusautomaatio, logistiset järjestelmät ja tiedonhallinta ), TEAK Oy:ssä Teuvalla (puu- ja huonekaluala) sekä Nikkarikeskuksen suojissa Jurvassa (huonekalu- ja sisustusala). Tom Craycroft perusti maahantuonti- ja vientiyrityksensä viime vuonna. Kolme vuotta sitten Yhdysvalloista Suomeen kotiutuneelle Craycroftille yrityshautomo on tuonut ennen kaikkea verkostoja. Yrittämisestä hänellä on kokemusta kotimaastaan jo 20 vuoden ajalta. Samanlaista yrityksen käynnistämisapua oli tarjolla Yhdysvalloissa 80-luvulla. - On hyvä, että joku on taputtamassa olkapäälle ja helpottamassa alkua. Hautomosta saat tukea ja tarvittavia tietoja helposti. Craycroft kertoo saaneensa hautomon kautta apua myös suomen kielessä. Hänen oman yrityksensä vahvuutena ovat englanti äidinkielenä sekä kontaktit Yhdysvaltoihin. Häntä työllistääkin tällä hetkellä eniten traktorin hyttien osien tuonti USA: sta. Tom Craycroft toimii teknologiakeskus Logistian yrityshautomossa Kauhajoella. Muotoilutoimisto pelipaikalla. Mathias Rochier-Holmberg on mukana Nikkarikeskuksen yrityshautomossa. Hänen toimitilansa sijaitsevat keskuksessa, huonekalu- ja sisustusalan ytimessä. Hän on lähiaikoina perustamassa yritystään, jonka nimeksi tullee muotoilutoimisto Profiili. - Tavoitteena on, että saan toimeentuloni jatkossa tuoteja kalustesuunnittelusta, tuotekehityksestä sekä tilaratkaisujen suunnittelusta. Myös 3D-visualisointi, graafinen suunnittelu ja tekninen piirtäminen ovat osaamistani, Mathias Rochier-Holmberg valaisee. Hän on valmistunut SEAMKin Jurvan muotoilualan yksiköstä kalustesuunnittelijaksi pari vuotta sitten. - Hautomoon pääsy on ollut lottopotti, koska se mahdollistaa pehmeän aloituksen yrittäjäksi. Sen kautta voi kurssittaa itseään ja saa taloudellista tukea mm. laitteiden ja ohjelmistojen hankkimiseksi. Rochier-Holmberg ei ole vielä käyttänyt hautomosopimukseen kuuluvia konsultointipäiviä, mutta arvelee tarvitsevansa asiantuntija-apua mm. markkinoinnissa. Sijainti huonekalu- ja sisustusalan keskuksessa, Nikkarikeskuksessa Jurvassa on jo nyt tuonut verkostoa, josta on varmasti hyötyä bisneksessä. - On tärkeätä olla pelipaikalla. Tulevaisuus näyttää, miten paljon verkoston kautta tulee töitä. Paljon näkyvyyttä ainakin on luvassa. Muotoiluyksiköstä valmistuu koko ajan kalustesuunnittelijoita, mutta vain osa saa juuri koulutusta vastaavaa työtä. Etenkin pieniin yrityksiin ei suunnittelijoita oteta vakituiseen työsuhteeseen, vaan leipä on haettava freelancerina monesta suunnasta. Usein suunnittelijat toimivatkin joka paikan höylinä tehden monenlaisia töitä. - On todella hyvä, että hautomo mahdollistaa yrityksen perustamisen tällä alalla ja sijoittumisen tänne, Rochier-Holmberg korostaa. Lasikuituosia teollisuudelle. Toinen niin ikään Jurvassa sijaitseva hautomoyritys on Jurva Composite Oy, joka valmistaa lasikuitutuotteita. Yrityksen omistavat Johnny Strömblad ja Jarmo Rajala, lisäksi se työllistää Mila Muotion. - Teemme lasikuitutuotteita laidasta laitaan, tärkeinä asiakkaina ovat mm. venevalmistajat. Erikoisosaamistamme ovat veneen muotit, kertoo Johnny Strömblad. Johnny Strömblad ja Jarmo Rajala päätyivät oman yrityksen perustamiseen hankittuaan alalta kokemusta usean vuoden ajan. Yritys on ollut olemassa heinäkuusta lähtien ja ensimmäiset kaksi kuukautta ovat olleet odotetunlaiset. Olemme tehneet täyttä työpäivää. Asiakaskuntaa yritys hakee mm. rannikolla sijaitsevista venevalmistajista. Mahdolliset tulevat päämiehemme ovat enimmäkseen ruotsinkielisiä yrityksiä, joten kaksikielisyydestäni on hyötyä, kertoo Strömblad. Hautomosta yritys on saanut taloudellista tukea mm. toimitilojen vuokraan ja atk-laitteisiin. Asiantuntijapäiviä he käyttivät liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja tuloslaskelmaan. - Oli hyvä kartoittaa yrityksen toimintaedellytykset kunnolla. Aiomme osallistua myös Jurvassa järjestettävälle yrittäjäkurssille. Jurva Compositella on käytössään 500 neliön tilat entisessä maalaamossa, joka soveltuu lasikuidun työstämiseen hyvin mm. tehokkaan ilmastoinnin takia. Yrityshautomo: Martti Kerkelä p , Paavo Tuohimäki p , Teppo Tiittanen p , Mathias Rochier-Holmberg

8 YHTEYSTIEDOT: Kunnat ja seudulliset toimijat Seutuportaalissa paljon sisältöä. Suupohja.fi -seutuportaaliin on viime kuukausien aikana tullut paljon uutta sisältöä. Muun muassa asumisen, hoivapuolen, vapaa-ajan, nuorten sivujen ja kulttuuriosion sisältöjä päivitetään jatkuvasti. Sivuilla kannattaa käydä tsekkaamassa esimerkiksi seuraavat osoitteet: (Asuntoportti: myytävät ja vuokrattavat asunnot) (Hoivaportti: sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut) (Yhdistysrekisteri) Hoivaporttia, asuntoporttia sekä yhdistysrekisteriä on kehitetty kuntien, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Koordinoijana on ollut Palveluportit-hanke, joka päättyy vuoden vaihteessa. Yhdistysrekisteriin on kerätty 250 yhdistyksen tiedot. Halutessaan yhdistykset saavat käyttöönsä tunnukset, joiden avulla tietoja voi päivittää itse. Puolet yhdistyksistä on ottanut tunnukset käyttöön. Jatkossa on tarkoitus kehittää erilaisia asiointipalveluita tai tiedotusmahdollisuuksia tunnuksiin perustuen. Tavoitteena seutuportaalin kehittämisessä on, että kehitys- ja päivitystyö olisi jatkuvaa. Uusia verkkopalveluja pitää edelleen kehittää ja useita niistä on toiminnallisesti järkevä tehdä seudullisesti. Tutustu ajankohtaisiin: -> uutiset -> tapahtumat Kulttuuriyhdistys muutti Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toimipiste on muuttanut Teuvan Orrelasta Jurvan kunnantalolle 2. kerrokseen. Kulttuuriyhdistyksen alueena on edelleen kaikki Suupohjan viisi kuntaa vaikka painopiste on tällä hetkellä Jurvassa ja Spelien tekemisessä. Spelitoimisto sijaitsee samassa toimistossa. Sähköpostiosoite ja puhelinnumero pysyvät muuttumattomina. Ne ovat ja Jurvalaiset ja muut suupohjalaiset tervetulleeksi uuteen toimistoon toivottaa seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Isojoen kunta Teollisuustie Isojoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Jurvan kunta PL Jurva Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Karijoen kunta Kristiinantie Karijoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) Teuva Puh. (06) Fax. (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: Kotisivu: Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Jurvan kunnantalo PL 5 (Koulutie 8, 2.krs) Jurva Puh: S-posti: Kotisivu: Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) tai S-posti:

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 1/2009. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. KOKO 2010. Suupohjan seutukunnan infolehti. KOKO-ohjelmatyön valmistelu alkoi s.

SUUPOHJA-info 1/2009. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. KOKO 2010. Suupohjan seutukunnan infolehti. KOKO-ohjelmatyön valmistelu alkoi s. Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva SUUPOHJA-info 1/2009 Suupohjan seutukunnan infolehti Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Aikuiskoulutuskeskus on vuosikymmenen

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 1/2006. Suupohjan seutukunnan infolehti. Tulevaisuustalkoissa pohditaan skenaarioita s. 2-3. Uusien kuntajohtajien näkemyksiä s.

SUUPOHJA-info 1/2006. Suupohjan seutukunnan infolehti. Tulevaisuustalkoissa pohditaan skenaarioita s. 2-3. Uusien kuntajohtajien näkemyksiä s. SUUPOHJA-info 1/2006 Suupohjan seutukunnan infolehti Yrityspalvelupiste palvelee Uutena seudullisena palveluna on aloittanut Yrityspalvelupiste YritysSuomi Suupohja. Se sijaitsee teknologiakeskus Logistiassa

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 2/2009. KOKO-ohjelmalle hyvät arviot. Suupohjan seutukunnan infolehti. Parran ja Sotkan yhteistyö etenee s. 5

SUUPOHJA-info 2/2009. KOKO-ohjelmalle hyvät arviot. Suupohjan seutukunnan infolehti. Parran ja Sotkan yhteistyö etenee s. 5 Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva SUUPOHJA-info 2/2009 Suupohjan seutukunnan infolehti KOKO-ohjelmalle hyvät arviot. Kauhajoen seutu eli Suupohja sai erinomaiset arviot KOKO-ohjelman arvioinnissa.

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 1/2007. AKOssa kehitetään klustereita. Food park -tehtaan rakentaminen alkoi. Suupohjan seutukunnan infolehti

SUUPOHJA-info 1/2007. AKOssa kehitetään klustereita. Food park -tehtaan rakentaminen alkoi. Suupohjan seutukunnan infolehti SUUPOHJA-info 1/2007 Suupohjan seutukunnan infolehti AKOssa kehitetään klustereita Seudun kilpailukyvyn vahvistaminen on päätavoite Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmassa. Kauhajoen seutu on mukana uutena

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 1/2008 KOHEESIO JA KILPAILUKYKY... Seudullista kehittämistä jatketaan KOKO-ohjelmassa. Suupohjan seutukunnan infolehti

SUUPOHJA-info 1/2008 KOHEESIO JA KILPAILUKYKY... Seudullista kehittämistä jatketaan KOKO-ohjelmassa. Suupohjan seutukunnan infolehti SUUPOHJA-info 1/2008 Suupohjan seutukunnan infolehti kuksen udun Seudullista kehittämistä jatketaan KOKO-ohjelmassa. Suomen aluekehityksen ohjelmarakennetta muutetaan hallituksen viime joulukuussa tekemän

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

- VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011

- VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011 - VALOKUIDULLA ELINVOIMAA MAASEUDULLE - Anne-Mari Leppinen Hanna-Leena Pihlajaniemi 1.9.2011 Lukuja Verkon alueen koko: 5000 km2 Asukasmäärä: 44 000 Alueella on 7 kuntakeskusta sekä noin 55 kylää, joissa

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

www.vasek.fi 17.4.2009

www.vasek.fi 17.4.2009 www.vasek.fi 17.4.2009 17.4.2009 Vaasanseutu www.vasek.fi VAASAN SEUDUN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2010-2013 KEHITTÄMISKOKONAISUUDET VUONNA 2010 Alueen elinkeinoelämän kehittäminen Vaasan seudun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

SUUPOHJA-INFO 1/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Suupohja hyvä esimerkki pienten keskusten kehittämisestä s. 2

SUUPOHJA-INFO 1/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Suupohja hyvä esimerkki pienten keskusten kehittämisestä s. 2 SUUPOHJA-INFO 1/2005 Suupohjan seutukunnan infolehti TEEMANA SEUTUYHTEISTYÖ. Suupohja-INFOn teemana on seutuyhteistyö. Lehdestä löydät kokemuksia muun muassa aluekeskusohjelma verkostopilotin toteuttamisesta.

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Laajakaistat markkinalähtöisesti

Laajakaistat markkinalähtöisesti Laajakaistat markkinalähtöisesti Teleyhtiön näkemys Matti Makkonen Toimitusjohtaja Anvia Oyj Anvia Oyj - entinen Vaasan läänin puhelin (VLP) Liikevaihto 2009 104 M Suomen 4. suurin teleoperaattori Johtava

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa Verkko-osuuskunta n hallituksen puheenjohtaja Internet-operaattorin toimitusjohtaja lähes 10 vuotta Netplaza Oy, Talonetti Kokemusta Internet-teknologioista

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA TALOKS www.taloks.fi TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA 2008 Hankkeen tavoitteet Kehittää alan koulutustarjontaa siten että pystytään vastaaman työelämän osaamistarpeisiin riippumatta siitä missä päin Suomea

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Profiilitutkimus 2011

Profiilitutkimus 2011 Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 2/2006. Ohjelmatyö taitekohdassa. PARAS-uudistuksessa tositoimiin. Suupohjan seutukunnan infolehti. Yrityshautomot vauhdissa s.

SUUPOHJA-info 2/2006. Ohjelmatyö taitekohdassa. PARAS-uudistuksessa tositoimiin. Suupohjan seutukunnan infolehti. Yrityshautomot vauhdissa s. SUUPOHJA-info 2/2006 Suupohjan seutukunnan infolehti Ohjelmatyö taitekohdassa Useat kehittämisohjelmat ovat päättymässä vuodenvaihteessa. Suupohjassa aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tervetuloa Expokeskukseen. Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna

Tervetuloa Expokeskukseen. Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna Tervetuloa Expokeskukseen Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna WWW.NETEXPO.CENTER aukeaa lokakuussa 2015 Netexpo näkyy ja kuuluu 15.10 alkaen Virtuaalisen Expokeskuksen maailma kutsuu vierailijaa

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN MAISEMA. SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE 2007-2013 JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI

TULEVAISUUDEN MAISEMA. SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE 2007-2013 JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI TULEVAISUUDEN MAISEMA SUUPOHJAN MAASEUTUOHJELMA VUOSILLE 2007-2013 JA HAKEMUS Leader-TOIMINTARYHMÄKSI 26.9.2006 Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki www.suupohjankehittamisyhdistys.fi

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Tietotekniikan liitto ry

Tietotekniikan liitto ry Tietotekniikan liitto ry Puolueeton, valtakunnallinen ICT-alan asiantuntija Jäsenyhdistystensä kattojärjestö, joka kehittää jäsenistön ammatillista osaamista ja arvostusta Lähes 30 paikallis- ja teemayhdistystä

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot