LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2015"

Transkriptio

1 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä

2 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain käyttäen arviointimenetelmänä 10 vuoden kassavirtamenetelmää. on auditoinut Sponda Oyj:n sisäisen kiinteistöarviointiprosessin ja laskentamenetelmät syksyllä 2007 ja todennut niiden täyttävän IFRS:n vaatimukset, yleisesti hyväksytyt arviointikriteerit ja olevan kansainvälisen arviointistandardin (IVS) mukaiset. Sponda Oyj siirtyi Q käyttämään kassavirtalaskelmissaan diskonttaamisajankohtana vuoden puoltaväliä aikaisemmin käyttämänsä vuoden lopun sijasta. Tämä muutos ottaa aikaisempaa paremmin huomioon kassavirtojen kertymisajankohdat ja muutos vastaa markkinakäytäntöä. Arviointiajankohtana Catella on tarkistanut Sponda Oyj:n sisäisen kiinteistöarvioinnin tulokset koskien Suomessa sijaitsevia sijoituskiinteistöjä. Arvonmäärityksen perusteena on käypä arvo taloudellista raportointia varten, joka määritellään IFRS 13 perustuen IVS 300:n kappaleessa G1 seuraavasti: Hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. IVS 300:n (kappale G2) mukaan tilinpäätösstandardeissa käypä arvo normaalisti rinnastetaan markkina-arvoon. Catella on tarkistanut sijoituskiinteistöjen käyvän arvon laskennassa käytetyn aineiston tilakohtaisten markkinavuokraoletusten ja kohteiden käyttöasteiden osalta sekä ottanut kantaa kohteiden nettotuottovaatimuksiin ja niiden vaikutukseen kohteiden käypään arvoon. Käyvän arvon analysoinnissa Catella on käyttänyt myös kauppa-arvotarkastelua tarkistusmenetelmänä. Catellan tarkasteluun eivät ole kuuluneet kehityskohteet, vaihto-omaisuuskiinteistöt eivätkä Venäjän kohteet. Joihinkin tarkastettuihin kohteisiin sisältyy käyttämätöntä rakennusoikeutta, jonka arvoon Catella ei ole ottanut kantaa. Muutamissa kohteissa on suoritettu yleispiirteinen katselmus joulukuussa 2011, mutta pääosassa kohteita Catella ei ole suorittanut katselmuksia tämän tarkastusajankohdan yhteydessä eikä myöskään aiemmin. Olemme luottaneet kohteiden pinta-ala-, vuokrausja hoitokulutietoihin, jotka on saatu Sponda Oyj:ltä taulukkomuodossa eikä varsinaisia vuokrasopimuksia ole tutkittu. Catella on suorittanut Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen sisäisen kiinteistöarvioinnin tarkistuksen RICS Valuation Standards (January 2014) ja International Valuation Standards (IVS 2013) vaatimusten mukaisesti. Spondan sisäisesti laatimien kiinteistöarvioiden tarkistus ja tämä lausunto on laadittu Sponda Oyj:n taloudellista raportointia varten ja sen käyttö muuhun tarkoitukseen ilman :n kirjallista lupaa on kielletty. Vakuutamme, että Catellan arviointiasiantuntijat ovat suorittaneet Sponda Oyj:n kiinteistöjen sisäisen arvonmäärityksen tarkistuksen riippumattomina, ulkopuolisina ja Keskuskauppakamarin hyväksyminä kiinteistönarvioitsijoina. Tiedossamme ei ole mitään toimeksiantoon liittyviä eturistiriitoja.

3 2 YLEISTÄ TALOUSTILANTEESTA Lähteet: - Tilastokeskus - Danske Bank Oyj, Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat, kesäkuu Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus kesä EK, luottamusindikaattorit, kesäkuu 2015 Yleiskuvana taloustilanteesta voidaan todeta, että maailmantalouden kasvu vuoden 2015 alussa on ollut odotettua hitaampaa, mutta kasvun odotetaan kiintyvän loppuvuotta kohti mentäessä. Kasvua ruokkii edelleen suhteellisen alhainen öljyn hinta, julkisen talouden kiristysten helpottaminen, elvyttävä rahapolitiikka ja rahoitusolojen kohentuminen. Globaalin kasvun moottorina toimii Yhdysvallat, mutta myös euroalue, Kiina ja Japani kasvavat. Euroalueella toipumista vauhdittaa selvästi heikentynyt euron arvo, joka tukee vientisektoria. Keskeisin kasvun lähde on kuitenkin yksityinen kulutus. Työllisyys kohentuu ja inflaatio vauhdittuu vähitellen. Patoutunut investointikysyntä purkautuu hitaasti. Kreikka on jälleen noussut riskitekijäksi, mutta sen mahdollinen ero eurosta ei enää ole samanlainen uhka euroalueen taloudelle kuin kriisin alkuvaiheessa. Suomessa kokonaistuotanto supistui vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin. Vuosille 2015 ja 2016 Suomen talouteen on luvassa haurasta kasvua. Kehittyvän Aasian talouskasvu on ollut melko vakaata viimeisen kahden vuoden ajan, vaikka kasvuvauhti onkin hiipunut verrattuna aiempiin vuosiin. Kiinan talous ohitti viime vuonna USA:n, jos asiaa tarkastellaan elintasoerot huomioivilla ostovoimakorjatuilla bruttokansantuoteluvuilla. Kiinan BKT kasvoi 7,4 % vuonna 2014 jääden hieman hallituksen tavoitteesta, joka oli 7,5 %. Talouskasvu oli alhaisinta 24 vuoteen. Talouskasvun putoaminen alle seitsemään prosenttiin merkitsisi työttömyyden lisääntymistä. Manner-Kiinan pörssien voimakas lasku saattaa vaikuttaa maan talouskasvuun ja aiheuttaa ongelmia rahoitusmarkkinoilla. Intia puolestaan näyttää päässeen eroon mittavasta vaihtotaseen alijäämästä ja maan talouden kasvunäkymät ovat rohkaisevat. Intian talouskasvun odotetaan kiihtyvän ja maa voisi ennusteiden mukaan ohittaa Kiinan kasvuvauhdin jo vuonna Japanin talouskasvu jäi lievästi negatiiviseksi vuonna Japani on ollut deflaation rajamailla pitkään, mutta viime aikoina inflaatiovauhti on saatu hieman kiihtymään. Yhdysvaltain talouskasvu vuonna 2014 oli 2,4 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvuvauhtia on hyydyttänyt toinen peräkkäinen kylmä talvi ja vahvistunut dollari, joka on vaikeuttanut vientiä yhdessä länsirannikon satamalakkojen kanssa. Yhdysvaltain talous jopa supistui 0,2 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä, mutta alkuvuoden heikon kehityksen uskotaan olevan ohimenevää. Tuoreimmat tilastot työmarkkinoilta ja vähittäiskaupasta antavat viitteitä siitä, että talous on jälleen piristymässä. Työttömyys on laskenut ennätysvauhtia ja oli toukokuussa enää 5,5 prosenttia. Yhdysvaltain keskuspankki (FED) laski kuitenkin kesäkuussa ennustettaan tasolle 1,8 2,0 prosenttia koskien koko vuoden 2015 talouskasvua. Aiempi maaliskuussa annettu ennuste oli 2,3 2,7 %. Dollarin vahvistuminen on yksi USA:n talouden riskitekijöitä jatkossa.

4 3 Euroalueen talouden lupaavasti alkanut elpyminen hidastui vuonna 2014, vaikka nousua kertyi 0,9 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä talous kasvoi 1,4 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Euroalueen BKT:n määrä oli vuoden 2014 lopussa samalla tasolla kuin vuoden 2011 alussa, mutta edelleen lähes 2 % pienempi kuin juuri ennen talouskriisin alkua vuonna Euroalue on kuitenkin kasvun tiellä ja elpymistä tukee heikentynyt euro sekä pankkien lainanannon lisääntyminen. Näiden molempien taustalla on Euroopan keskuspankin maaliskuussa aloittama arvopapereiden osto-ohjelma. Toistaiseksi euroalueen kasvu on tukeutunut pitkälti yksityiseen kulutukseen, mutta jatkossa Euroopan elpyminen tukeutuu enemmän viennin varaan. Euroopan keskuspankin rooli talousalueen vakauttamisessa on ollut merkittävä finanssikriisin puhkeamisen jälkeen ja jatkossakin sen toimet talouskasvun tukemiseksi elintärkeitä, mutta rahapolitiikka ei yksin nosta euroaluetta pysyvään kasvuun. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2014 Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan 0,4 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja pysyi ennallaan vuoden takaiseen verrattuna. Suomen vienti Venäjälle on romahtanut, mutta läntiset vientimarkkinat, erityisesti Saksa ja Yhdysvallat, ovat kannatelleet tavaravientiä. Yhdysvallat on noussut Venäjän ohi Suomen kolmanneksi suurimmaksi vientimarkkinaksi, missä euron heikentyminen tukee Suomen vientiä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemien eri alojen luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva on yhä varsin vaisu. Teollisuuden luottamus vahvistui hieman kesäkuussa, mutta tuotannon odotetaan kasvavan vain hyvin hitaasti. Rakentamisen luottamus laski hieman kesäkuussa. Vähittäiskaupan luottamus kääntyi uudelleen laskuun keväisen toipumisen jälkeen. Myynnin määrä laski edelleen laajalti. Myyntiodotukset ovat hyvin vaatimattomat, ja myynnin supistumisen arvioidaan jatkuvan. Suomessa kuluttajien luottamus on syksyn ja alkuvuoden aikana kohonnut, mutta nouseva trendi lopahti kesäkuussa. Kesäkuussa 2015 luottamusindikaattori oli tasolla + 10,8, kun se toukokuussa oli tasolla +15,5. Luottamus on kuitenkin selvästi korkeammalla viime syyskuun lukema -0,7. Pitkän ajan keskiarvo on 11,8. Vuoden 2015 toukokuussa työttömyysaste oli 11,8 %, kun se edellisvuoden toukokuussa oli 10,7 %. Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli toukokuussa noin henkeä, mikä on enemmän kuin vuosi sitten. Toukokuun työttömyyslukuja nostavat kesätöitä hakevat ja opintojaan päättävät nuoret, jotka hakeutuvat samanaikaisesti työmarkkinoille, mikä hetkellisesti nostaa työttömien määrää ja työttömyysastetta. Venäjän nopeasti heikentynyt taloustilanne on uhkatekijä Suomen talouskehitykselle. Suomen vienti Venäjälle on noin kahdeksan prosenttia kokonaisviennistä. Jos öljyn hinta pysyttelee vuonna 2015 alle 60 dollaria barrelilta, niin analyytikoiden mukaan Venäjän talous voi supistua 4,5 5 prosenttia ja tämä näkyisi Suomessa 1,5 prosentin pudotuksena bruttokansantuotteessa. Ruplan kurssin romahdus vähentää merkittävästi venäläisturistien määrää Suomessa ja tekee merkittävän loven matkailu- ja palvelusektorin liikevaihtoon sekä vähittäiskaupan myyntiin. Toisaalta länsiviennin kasvu kompensoi Venäjän viennin supistumista ja talouskasvua tukee euron valuuttakurssin heikentyminen ja edelleen suhteellisen alhainen öljyn hinta.

5 4 Kotimaisten ennustelaitosten näkemykset Suomen tulevasta talouskehityksestä ovat heikentyneet viime vuodenvaihteesta. Osa ennustajista uskoo, että vuonna 2015 talous pysyy samalla tasolla kuin vuonna 2014 kun taas osa ennustaa lievää talouskasvua. Inflaatiokehityksen odotetaan olevan alle 2 prosenttia vuosina , mikä tulee näkymään myös indeksisidonnaisten toimitilavuokrien maltillisena kehityksenä lähivuosina. Kesäkuussa 2015 annetut ennusteet on esitetty alla olevassa taulukossa. ENNUSTAJA - kesäkuu 2015 BKT 2015 => 2016 VIENTI 2015 => 2016 INFLAATIO 2015 => 2016 TYÖTTÖMYYS 2015 => 2016 Danske Bank + 0,5 % => + 1,4 % +2,0 % => +4,0 % +0,2 % => +1,0 % 9,2 % => 9,0 % Aktia 0,0 % => + 1,0 % +0,5 % => +3,0 % +0,1 % => +1,2 % 9,4 % => 9,2 % LähiTapiola-ryhmä 0,0 % => + 1,0 % +1,0 % => +2,5 % +0,3 % => +1,4 % 9,3 % => 9,3% Suomen Pankki + 0,2 % => + 1,2 % +0,6 % => +3,3 % +0,1 % => +1,1 % 9,1 % => 8,9 % Valtiovarainministeriö + 0,3 % => + 1,4 % +0,3 % => +3,3 % +0,1 % => +1,2 % 9,3 % => 9,0 % Yleinen taloustilanne vaikuttaa Suomen toimitilamarkkinaan kaksijakoisesti. Erityisesti vuokrausmarkkina kärsii heikosta taloustilanteesta, mutta jos kohde saadaan vuokrattua hyvin ja sen muut ominaisuudet täyttävät sijoittajien kriteerit, niin investointimarkkinoilla prime-toimitilakohteet ovat haluttuja sijoituskohteita. Heikentynyt taloustilanne on poikinut yrityksissä irtisanomisia ja investointeihin sekä uusien toimitilojen vuokraamiseen suhtaudutaan kriittisesti. Tämä kehitys näkyy myös pääkaupunkiseudun toimistotilamarkkinassa: vuoden 2012 syksyllä alkanut käyttöasteiden lasku on jatkunut edelleen. Toimistotilojen nettokysyntä pysynee melko alhaisena lähitulevaisuudessa. Vuonna 2014 käynnistettiin kuusi uutta toimistorakennushanketta, pinta-alaltaan yhteensä m 2. Viimeaikaisella transaktiovolyymillä mitattuna Suomen toimitilamarkkina on kuitenkin selvästi piristynyt, vaikka talouden perusfundamentit ovat pysyneet heikkoina. Korkotaso ja rahoitusmarkkinat Euroopan keskuspankki on ottanut deflaatioriskin vakavasti. Keskuspankki laski ohjauskorkoaan viime vuoden syyskuussa 0,05 prosenttiin ja pankkien yön yli - talletuskoron -0,2 prosenttiin. Edellinen korkojen lasku tapahtui kesäkuussa Pankit joutuvat siis nykyisin maksamaan keskuspankille siitä, että ne tekevät talletuksia. Talletuksen maksullisuuden toivotaan kannustavan pankkeja lisäämään lainanantoa yrityksille, joka puolestaan voisi vauhdittaa talouskasvua. Korkojen odotetaan pysyvän alhaisina vielä melko pitkään. Koronlaskujen lisäksi EKP on aloittanut maaliskuussa laaja-alaisen arvopapereiden osto-ohjelman. Jos EKP saa negatiivisella talletuskorolla tavoitteensa mukaisesti rahan liikkumaan markkinoilla entistä paremmin, niin rahaa voi kanavoitua myös kiinteistösijoituksiin entistä enemmän. Markkinakorkojen kehitys on seurannut ohjauskoron laskua. Vuoden 2011 lopussa vuoden Euribor oli vielä tasolla 1,95 % (ohjauskorko 1,0 %); vuoden 2013 puolivälistä lähtien vuoden Euribor pysytteli 0,50 %:n tasolla aina viime vuoden kesäkuuhun saakka, mutta keskuspankin ohjauskoron laskujen seurauksen 12 kk Euribor on nyt tasolla 0,16 %

6 5 Alla oleva kuvaaja hahmottaa vuoden 2008 alun jälkeen tapahtunutta kehitystä 12 kk:n Euribor-korossa, Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorossa ja yleisesti kiinteistöluottojen peruskorkona käytetyssä 5 vuoden SWAP-korossa. Lähde: Suomen Pankki ja Bloomberg Kiinteistösijoituksiin annettavat lainat sidotaan usein 5 vuoden SWAP-korkoon, joka on viime kuukausina eriytynyt 12 kuukauden Eurobor-koron kehityksestä ja lähtenyt nousuun samoin kuin Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorko, mutta taso on edelleen varsin alhainen. Pankkirahoituksen saatavuus kiinteistösijoituksiin on selvästi helpottunut viime aikoina. Kiinteistörahoitusta tarjoavien pankkien määrä on viime aikoina lisääntynyt, kun tietyt ulkomaalaiset pankit ovat uudelleen aktivoineet rahoitustoimintaansa Suomen toimitilamarkkinoilla. Laskenut korkotaso ja alentuneet marginaalit sekä kasvaneet lainoitusasteet tarjoavat jälleen hyvän mahdollisuuden velkavivun käyttöön kiinteistösijoituksissa. Korkeasuhdanteen aikana otettujen lainojen uudelleenjärjestelyt ovat konkretisoituneet käytännön toimenpiteiksi. Viime vuosina on toteutunut muutamia transaktioita, joissa rahoittajat ovat painostaneet myyntiin tai alas ajettavat rahastot ovat irtautuneet omistuksistaan. Ongelmia pyritään kuitenkin ratkomaan hallitusti ja tapauskohtaisesti eikä pakkomyynneistä ole odotettavissa kovin merkittävää ilmiötä markkinoille. Rahoittajat käyttävät tapauskohtaisesti erilaisia ratkaisuja joko oman tilanteensa tai rahoitetun kiinteistökohteen perusteella. Kansainväliset pankit ovat viime aikoina järjestelleet taseitaan esimerkiksi myymällä lainoja, joissa vakuutena on ollut myös Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä. Muita rahoittajien käyttämiä keinoja ovat olleet kiinteistöjen haltuunotto, päätöksenteon siirto pois nykyisiltä omistajilta ja kohteiden manageerauksen siirto uusille toimijoille.

7 6 KIINTEISTÖMARKKINAT Euroopan kiinteistömarkkinatilanteesta Lähteet: Savills, Knight Frank, DTZ, Catella Euroopassa toimitilamarkkinat ovat piristyneet merkittävästi vuodesta 2013 lähtien, jolloin transaktiovolyymi nousi Savillsin mukaan 141 miljardiin euroon ollen 22 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja korkein taso vuonna 2007 alkaneen talouskriisin jälkeen. Knight Frankin mukaan Euroopan toimitilamarkkinan transaktiovolyymi vuonna 2014 oli 177,6 miljardia euroa, jossa on kasvua 21 % edellisvuoteen verrattuna. Tutkimusyhtiö Real Capital Analytics puolestaan raportoi vuoden 2014 transaktiovolyymiksi Euroopassa 213,1 miljardia euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 13 prosenttia. Erot volyymiluvuissa johtunevat mm. siitä, luetaanko asuntosijoitukset mukaan vai ei. Joka tapauksessa eri konsulttien näkemys on yhteneväinen siinä suhteessa, että toimitilamarkkinoiden aktiviteetti Euroopassa jatkoi kasvuaan vuonna DTZ:n mukaan Ruotsin koko vuoden 2014 transaktiovolyymi ylsi noin 17 miljardiin euroon, joka on kaikkien aikojen korkein taso ja kasvua edellisvuoteen oli melkein 60 prosenttia. Myös vuoden 2015 kaupankäynnistä odotetaan vilkasta ja transaktiovolyymin uskotaan yltävän Euroopassa viime vuoden tasolle tai jopa hieman korkeammaksi. Aktiivisia ostajia Euroopan markkinoilla ovat olleet kiinteistörahastot kun taas institutionaalisten sijoittajien aktiviteetti on ollut aiempaa vähäisempää. Pääomia Euroopan kiinteistömarkkinoille valuu Yhdysvalloista, Aasiasta ja Lähi-idästä. Isojen portfoliokauppojen määrä on kasvanut ja sijoittajat ovat jälleen joissakin tapauksissa valmiita maksamaan portfolio-preemiota. Sijoituskysyntä Euroopan päämarkkina-alueiden core-kohteisiin jatkuu voimakkaana ja niiden tuottovaatimustasot ovat painuneet jo lähes samalle tasolle kuin missä ne olivat ennen vuonna 2007 alkanutta kriisiä. Sijoittajien kiinnostus kohdistuu aiempaa laajaalaisemmin Eurooppaan eikä vain perinteisesti vahvoille Pariisin ja Lontoon sijoitusmarkkinoille. ABBA-ilmiö valtaa alaa markkinoilla: parempia tuottoja haetaan A-markkina-alueiden riskipitoisemmista B-kohteista tai vähemmän kiinnostavien B- markkina-alueiden A-kohteista. Kun pankkien lainanantoon kohdistuvia rajoituksia on löysennetty, rahoitusta saa aiempaa helpommin myös B-kategorian kohteisiin. Edellä mainittujen tekijöiden uskotaan jatkossa lisäävän yhä laajemman sijoittajajoukon kiinnostusta B-luokan markkina-alueisiin ja kiinteistöihin, mikä tukee Suomen kiinteistömarkkinoiden aktiviteettia. Kiinteistömarkkinoiden piristyminen Euroopassa on näkynyt myös Suomessa ulkomaisten sijoittajien tekemien kauppojen selvänä kasvuna sekä uusien kansainvälisten toimijoiden ilmaantumisena Suomen kiinteistömarkkinoille.

8 7 Suomen investointimarkkina Finanssikriisin jälkeinen Suomen toimitilamarkkinan kaupankäynnin volyymi vaihteli vuosina tasolla 1,6 2,3 miljardia euroa. Transaktiovolyymissä on havaittavissa vuodesta 2011 alkanut nousujohteinen kehitys ja vuonna 2013 saavutettiin 2000-luvun alkuvuosien taso. Vuoden 2013 lopulla alkanut aktiivinen kaupankäynti on jatkunut vuonna 2014 ja koko vuoden 2014 transaktiovolyymi nousi noin 4,3 miljardiin euroon. Mrd. euroa 7 Suomen transaktiovolyymi Q2/ o 3 M % % % % 53% 65% % % 36% 28% % 2, % 30% 39% Lähde: Catella Property Ulkomainen Kotimainen Vuosi 2015 alkoi kaupankäynnin osalta verkkaisesti, mutta toisella neljänneksellä kaupankäynti on ollut vilkasta ja transaktiovolyymi on kesäkuun loppuun mennessä noussut alustavien tietojen mukaan noin 2,6 miljardiin euroon. Transaktiovolyymin vahva kehitys kertoo siitä, että Suomen kiinteistöinvestointimarkkina seuraa kansainvälistä trendiä, vaikka talouden perusfundamentit ovat erilaiset kuin monessa muussa Euroopan maassa. Suomen bruttokansantuote on supistunut kolme vuotta peräkkäin, toimitilojen vajaakäyttöasteet ovat huippukorkealla ja vuokriin kohdistuu laskupaineita. Siitä huolimatta sijoittajien kiinnostus kiinteistöjä kohtaan on vahvaa ja prime-kiinteistöjen tuottovaatimukset laskevat. Syynä tähän on se, että markkinoilla on runsaasti sijoituskohteita etsiviä pääomia ja alhaisesta korkotasosta johtuen lainaraha on edullista. Kiinteistöt nähdään houkuttelevana omaisuuslajina, kun korkoinstrumenttien tarjoamat tuotot ovat historiallisen alhaisia ja osakemarkkinoiden riskit ovat kasvaneet, kun osakekurssit ovat kohonneet jo finanssikriisiä edeltäneille tasoille. Suurimpia transaktioita alkuvuonna 2015 ovat olleet Ilmarisen ja ruotsalaisen eläkeyhtiö AMF:n muodostaman uuden yrityksen ostama toimistoportfolio (400 M ) Keskon, Ilmarisen ja AMF:n muodostaman uuden yrityksen ostama liiketilaportfolio (652 M ) Posti Group Oyj:n myymä logistiikkakiinteistöportfolio (120 M ), jonka osti norjalainen Risan & Partners.

9 8 Viimeisimpien lehtitietojen mukaan saksalainen Union Investment olisi sopinut myyvänsä Aqua-toimistoportfolion ranskalaiselle Amundi Real Estatelle; kyseinen portfolio käsittää toimistokiinteistöjä Euroopan suurissa kaupungeissa ja myös Helsingin seudulla. Jos kyseinen kauppa toteutuu, niin Suomen markkinoille saadaan jälleen yksi uusi ulkomainen sijoittaja. Toimistomarkkinassa uusi piirre on se, että kevään aikana pääkaupunkiseudulla on myyty myös useita yksittäisiä B-kategorian toimistokiinteistöjä, joiden ostajina ovat olleet sekä koti- että ulkomaiset rahastot. Myös asuntoportfolioiden kaupankäynti on jatkunut vilkkaana, näistä kauppoja on alkuvuoden aikana tehty noin 553 miljoonalla eurolla. Ulkomaisten ostajien osuus transaktiovolyymistä vuonna 2014 oli 36 prosenttia ja ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaalaiset sijoittajat ovat tehneet kauppoja noin 1,02 miljardilla eurolla, joka on noin 39 % alkuvuoden transaktiovolyymistä. Ulkomaisia sijoittajia kiinnostavat suuret yksittäiset kohteet ja myös kiinteistöportfoliot, joissa vuokraustilanne on hyvä ja tekniset riskit vähäisiä. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus kohdistuu kuitenkin pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Catellan näkemys Helsingin ydinkeskustan prime-toimistokohteiden tuottovaatimuksista oli joulukuussa 2014 välillä 5,0 6,0 %. Markkinoilta saatu toteutuneisiin kauppoihin perustuva informaatio tuottovaatimustasojen kehityksestä indikoi, että tuottovaatimustaso on ydinkeskustan alueella edelleen laskenut viime vuodenvaihteen tasosta. Catellan näkemys tuottovaatimusten kehityksestä perustuu tehtyihin kauppoihin, havaintoihin tarjoustasoista sekä sijoittajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Oheinen käyrä kuvaa Helsingin ydinkeskustan prime-toimistokiinteistöjen nettotuottovaatimustason kehitystä vuoden 2014-Q4 tilanteeseen saakka ja nuolet osoittavat kehityssuuntaa vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. 9,0 8,0 7,0 Helsingin ydinkeskusta CBD 6,0 5,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 * Pitkät sopimukset laskevat tuottovaatimustasoa tällä hetkellä 0,2 0,5 %-yksikköä. Lähde: Vähittäiskaupan vaikeuksista johtuen prime-liikekiinteistöjen tuottovaatimukset Helsingin ydinkeskustassa ovat hieman korkeampia kuin prime-toimistokiinteistöissä. Catellan näkemyksen mukaan Helsingin ydinkeskustan prime-liiketilojen tuotto-

10 9 vaatimus oli viime vuodenvaihteessa 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin toimistotiloissa. Markkinatilanteen muutoksesta johtuen myös hyvien liiketilojen tuottovaatimukset ovat laskeneet, mutta prime-toimistot koetaan houkuttelevimmiksi sijoituskohteiksi ja liiketilojen tuottovaatimus on edelleen hieman korkeampi kuin toimistotilojen. Modernit logistiikkakiinteistöt kiinnostavat muiden tilatyyppien tavoin sijoittajia edellyttäen, että tilat on vuokrattu pitkillä sopimuksilla. Voimakkaasta kysynnästä johtuva tuottovaatimusten lasku koskee myös prime-logistiikkakiinteistöjä ja parhaissa kohteissa tuottovaatimukset ovat painuneet alle 7 prosentin. Vuokrausmarkkinat Suomen kiinteistömarkkina poikkeaa muusta Euroopasta eniten nimenomaan vuokrausmarkkinan osalta. Muualla Euroopassa vuokrat nousevat ja vajaakäyttö pienenee kun taas Suomessa kehitys on päinvastainen. Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vuokrausmarkkina jatkuu haasteellisena ja taistelu vuokralaisista vaikeassa taloustilanteessa on kovaa. Vuokranantajat ovat valmiita antamaan useita vapaakuukausia vuokranmaksuun tai porrastamaan vuokraa, jolloin aloitustaso voi olla suhteellisen alhainen. Lisäksi nykyiselle markkinatilanteelle on tyypillistä, että vuokralaisille tehtävät muutostyöt maksaa vuokranantaja, kun paremmassa markkinatilanteessa nämä kustannukset on saatu vyörytettyä vuokralaiselle. Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi efektiivinen vuokra on usein alhaisempi kuin vuokralistoissa näkyvä nimellisvuokra. Helsingin keskustan ulkopuolisilla toimistoalueilla vuokriin kohdistuu kovia laskupaineita vaikean taloustilanteen ja suuren tarjonnan vuoksi. Uusissa vuokrasopimuksissa vapaakuukausista on muodostunut yleinen käytäntö, minkä vuoksi efektiiviset vuokratasot ovat hieman laskeneet viime aikoina. Poikkeuksen yleistilanteesta muodostaa Helsingin ydinkeskustan toimistotilojen vuokramarkkina, joka on vielä toiminut suhteellisen hyvin, mutta keskustassakin tyhjän tilan määrä on lisääntynyt kevään 2015 aikana. Vuokralaisten vaatimustaso on kasvanut tilojen laadun suhteen erityisesti keskustassa sijaitsevien tilojen osalta ja hyväkuntoisista, laadukkaista ja moderneista toimistotiloista ollaan valmiita maksamaan varsin korkeitakin vuokria. Ydinkeskustassa on paljon myös vanhahtavaa ja laatutasoltaan vaatimattomampaa toimistotilaa, joten markkina on eriytynyt hyviin ja huonompiin kohteisiin, jolloin myös vuokrahaarukka on lavea. Vuokrien nousua ei ydinkeskustassakaan ole enää viime aikoina tapahtunut ja heikentynyt kysyntä testaa jatkossa myös keskustan vuokratasojen kestävyyden. Kuluttajien ostovoiman lasku heijastuu vähittäiskaupan myyntiin, joka laski toukokuussa 3,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Päivittäistavarakaupan myynti supistui vastaavasti 4,8 prosenttia. Liiketilojen vuokrausmarkkina kärsii väistämättä myynnin supistumisesta ja paineet vuokratasojen laskulle kasvavat. Helsingin ydinkeskustan liiketilamarkkina kestää yleensä hyvin taantumaa ja alueen liiketilojen vajaakäyttö onkin edelleen melko alhainen, mutta vapaita liiketiloja löytyy hyvilläkin sijainneilla. Mikrosijainnin merkitys korostuu entisestään. Myös keskustan kauppakeskuksissa on selkeitä eroja kiinnostavuuden suhteen; parhaiden keskusten liiketilat on saatu vuokrattua hyvin, mutta vähänkin sivussa vilkkaimmista jalankulku-

11 10 virroista sijaitsevissa kauppakeskuksissa liiketilojen vuokrattavuus on haasteellisempaa. Helsingin keskustaan on avattu myös uusia liikkeitä, joista viimeisimpänä kodinkoneketju Expert avasi uuden, noin m 2 :n suuruisen myymälän Stockmannin tavaratalon alakerrassa. Muita keskustaan hiljattain tulleita tilaa vievän kaupan ketjuja ovat Gigantti Forumin kauppakeskuksessa, vapaa-ajan tavaratalo XXL Kluuvin kauppakeskuksessa ja sisustusliike Habitat Citycenterissä. Tilaa vaativan kaupan sijoittuminen keskustaan on markkinoilla melko tuore ilmiö. Aiemmin keskustasta ei löytynyt isoja tiloja tämän tyyppisten toimijoiden vuokranmaksukyvyn mukaisilla hinnoilla. Myös kuntosaliketjut hyödyntävät markkinatilannetta ja hakeutuvat keskeisille paikoille: kuntokeskus Esport avasi keväällä uuden liikuntakeskuksen Aikataloon entisen elokuvateatteri Bristolin paikalle saneerattuihin tiloihin. Alla olevasta kuvaajasta ilmenevät Catellan selvitykseen perustuvat eri tilatyyppien vajaakäyttöasteet pääkaupunkiseudulla joulukuun 2014 lopussa. Tätä kirjoitettaessa Catella laatii uutta toimitilojen vajaakäyttöselvitystä kesäkuun 2015 tilanteesta ja kuvaajan oikeassa reunassa olevat nuolet kuvastavat alustavien tietojen perusteella vajaakäyttöasteen kehityssuuntaa. % Vajaakäyttöasteet pääkaupunkiseudulla ,5% ,0 % 6,9 % 4,8 % 2 0 Liike Toimisto Teollis./Varasto Yhteensä Lähde: Catella Property Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttöaste kääntyi nousuun vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2014 joulukuuhun mennessä tyhjän toimistotilan määrä on lisääntynyt noin neliöllä. Myös liiketilojen vajaakäyttö on noussut samalla ajanjaksolla noin m 2 :llä; tyhjää liiketilaa oli joulukuussa noin 4,8 % tilakannasta. Samoin tuotanto- ja varastotilojen vajaakäyttö on noussut kesän 2012 jälkeen noin m 2 :llä ollen joulukuussa tasolla 6,9 %. Ennakkotietojen mukaan tyhjän toimistotilan määrä pääkaupunkiseudulla on edelleen lisääntynyt ja vajaakäyttöaste on noussut yli 13 prosenttiin vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Toimistotilaa on rakenteilla pääkaupunkiseudulla noin m 2. Rakenteilla olevien uusien toimistokiinteistöjen valmistuminen yhdessä talouden heikon suhdanteen kanssa lisännevät toimistotilan vajaakäyttöä lähitulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä uusien rakennushankkeiden vähentyminen pysäyttänee toimistotilojen vajaakäytön nousun.

12 11 ARVONMÄÄRITYKSEN TULOKSET Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksen arvopäivä on Jäljempänä tämän arviointikerran tunnuslukuja on verrattu suoritettuun arviointiin, koska Catella ei antanut lausuntoa Sponda Oyj:n sisäisestä arvonmäärityksestä. Sijoituskiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirtalaskelmissa oli 6,23 % ( : 6,33 %). Catellan tarkasteluun kuuluneiden sijoituskiinteistöjen alkutuotto oli 5,80 % ( : 5,67 %). Spondan koko kiinteistösalkun Suomessa sijaitsevien kohteiden taloudellinen käyttöaste oli noin 86,5 % ( : noin 86,7 %). Sponda on laskenut käyttöasteluvut kesästä 2010 lähtien European Public Real Estate Association (EPRA) ohjeiden mukaisesti, jolloin käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon mm. tiedossa olevat alkavat vuokrasopimukset. Käyttöastetta laskettaessa ei ole huomioitu sellaisia tyhjänä olevia tiloja, jotka katsotaan kehityskohteiksi. Muutoksia salkkurakenteessa Vuoden 2014 alusta lukien Sponda muokkasi salkkurakennettaan siten, että tietyissä Helsingin ja Tampereen keskustakiinteistöissä sijaitsevat liiketilat katsotaan kuuluvaksi kauppakeskussalkkuun ja toimistotilat puolestaan toimistosalkkuun, kun aikaisemmin koko kiinteistö on kuulunut joko toimisto- ja liiketilasalkkuun tai kauppakeskussalkkuun. Nyt siis saman kiinteistön tiloja voi kuulua kahteen eri salkkuun. Tällöin on laadittu kassavirtalaskelmat erikseen kohteen liiketiloista ja toimistotiloista. Arvioinnissa kiinteistöä on kuitenkin tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena siinä mielessä, että toimisto- ja liiketiloille on kassavirtalaskelmissa käytetty samaa tuottovaatimusta ja oletuksena on että mahdollisessa kaupantekotilanteessa kiinteistö myytäisiin yhtenä kokonaisuutena. Tällöin uudella salkkujaolla ei ole ollut vaikutusta tuottovaatimustasoon. Tässä lausunnossa ilmoitetut salkkujen tunnusluvut ovat vertailukelpoisia Q tilanteeseen nähden. Salkkurakenteen muutokset koskevat yhteensä kymmentä kiinteistöä, joista kolme sijaitsee Tampereella ja seitsemän Helsingin ydinkeskustassa. Toimistosalkku Toimistosalkun kiinteistöjen arvosta noin 91 % muodostuu pääkaupunkiseudun kohteista ja loput 9 % Tampereen, Turun, Oulun, Hämeenlinnan ja Vaajakosken kohteista. Pääkaupunkiseudun toimistokohteiden arvosta Helsingin ydinkeskustan sekä Ruoholahden kohteet muodostavat noin 71 %. Koko Suomen toimistosalkun sijoituskiinteistöjen arvosta Helsingin ydinkeskustan ja Ruoholahden osuus on noin 64 %. Toimistosalkkuun ei ole ostettu uusia kohteita vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana. Toimistosalkusta on Catellan edellisen tarkastuksen jälkeen myyty seuraavat kohteet: Kiinteistö Oy Manhattan, Turku (8.360 m 2 ) Koy Ruoholahdenkatu 4, Helsinki (5.500 m 2 )

13 12 Catellan tarkastuksessa toimistosalkussa kassavirtalaskelmien nettotuottovaatimuksia laskettiin 44 tapauksessa pääosin korkopistettä. Pääosa muutoksista kohdistui Helsingin ydinkeskustan ja Ruoholahden kohteisiin ja johtui alueen markkinatilanteen parantumisesta. Muilla alueilla tuottovaatimusten lasku perustui lähinnä kohdekohtaisiin ominaisuuksiin (esim. parantunut vuokraustilanne). Tuottovaatimusta nostettiin 6 tapauksessa pääosin korkopistettä. Pääosa muutoksista kohdistui Espoossa ja Vantaalla sijaitseviin kohteisiin ja perustui lähinnä kohdekohtaisiin ominaisuuksiin (esim. heikentynyt vuokraustilanne). Muiden kohteiden tuottovaatimukset pidettiin ennallaan. Lisäksi joissakin kohteissa kassavirtalaskelmien käyttöasteoletuksia on tarkistettu. Salkun kiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirtalaskelmissa oli 6,26 % ( : 6,34 %). Catellan tarkasteluun kuuluvien toimistosalkun kiinteistöjen alkutuotto oli 6,14 % ( : 6,02 %) taloudellisen käyttöasteen ollessa on noin 88,1 % ( : noin 88,5 %). Kauppakeskussalkku Kauppakeskussalkun kohteiden määrä on edellä selostetun salkkujen rakennemuutosten johdosta kasvanut vuoden 2014 alussa 24 kohteeseen (aiemmin 16), joista yhden kohteen arvoon Catella ei ole ottanut kantaa, koska tämä on City-Centeriin kuuluva keskeneräinen kehityskohde. Kauppakeskussalkkuun ei ole ostettu uusia kohteita eikä siitä ole myyty kohteita vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana. Catellan tarkastuksessa kauppakeskussalkussa kassavirtalaskelmien nettotuottovaatimusta laskettiin kahdeksassa kohteessa 5-20 korkopistettä. Nämä olivat Helsingin ydinkeskustan kohteita ja samoissa kiinteistöissä on myös toimistosalkkuun kuuluvia tiloja. Muiden kohteiden tuottovaatimukset pidettiin ennallaan. Catellan tarkasteluun kuuluneiden kauppakeskuskiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirtalaskelmissa oli 5,67 % ( : 5,72 %). Tarkasteluun kuuluvien salkun kiinteistöjen alkutuotto oli 5,06 % ( : 5,06 %). Salkkuun kuuluvien kauppakeskusten taloudellinen käyttöaste oli 89,8 % ( : 91,2 %) ja tässä luvussa ovat mukana myös City-Centerin kohteet vuokrauskelpoisten tilojen osalta. Logistiikkasalkku Logistiikkasalkun kohteet sijaitsevat yhtä kiinteistöä lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulla. Kiinteistöjen kokoluokka vaihtelee laajassa haarukassa pienimpien kohteiden ollessa kooltaan m 2 kun taas suurimman kohteen pinta-ala on m 2. Catellan tarkastuksessa logistiikkasalkussa kassavirtalaskelman nettotuottovaatimusta nostettiin yhdessä tapauksessa kohdekohtaisista ominaisuuksista johtuen 10 korkopistettä. Nettotuottovaatimusta laskettiin kahdessa kohteessa parantuneesta vuokraustilanteesta johtuen 10 korkopistettä. Muiden kohteiden tuottovaatimukset pidettiin ennallaan. Kassavirtalaskelmien käyttöasteoletuksia muutettiin tapauskohtaisesti vastaamaan todellista vuokraustilannetta ja markkinavuokraoletukset pidettiin pääosin ennallaan. Salkun kiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirtalaskelmissa oli 8,32 % ( : 8,32 %). Catellan tarkasteluun kuuluvien salkun kiinteistöjen alkutuotto oli 5,28 % ( : 4,64 %), salkun taloudellisen käyttöasteen ollessa 68,6 % ( : 64,9 %).

14 13 Yhteenveto Käsityksemme mukaan Sponda Oyj:n arviolaskelmien tuottovaatimukset ja markkinavuokraoletukset vastaavat arviointiajankohdan mukaisia markkinatasoja. Edellä olevia toimisto- ja logistiikkasalkun alkutuottoja laskettaessa ei ole huomioitu joihinkin kohteisiin sisältyvän käyttämättömän rakennusoikeuden arvoa. Kauppakeskussalkun kiinteistöillä ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen tämänhetkiset taloudelliset käyttöasteet vastaavat toimistosalkun osalta likimain markkinoiden keskimääräisiä lukuja. Logistiikkasalkun sekä kauppakeskussalkun taloudellinen käyttöaste sen sijaan on markkinoiden keskimääräistä tasoa heikompi. Vuoden 2014 transaktiovolyymi nousi selvästi edellisvuosia korkeammaksi ja vilkas kaupankäynti on jatkunut alkuvuonna Myynnissä olevien prime-kohteiden niukkuus ja niihin kohdistuva kysyntä on laskenut tuottovaatimuksia erityisesti Helsingin ydinkeskustassa ja muilla hyvillä toimistoalueilla. Nämä tekijät ovat heijastuneet kassavirtalaskelmien tuottovaatimuksiin. Osittain tuottovaatimusmuutosten syynä ovat olleet myös kohdekohtaiset muutokset tai ominaisuudet, jotka liittyivät mm. kohteen sijaintiin, tekniseen kuntoon, tilojen nykyiseen vuokraustilanteeseen ja niiden vuokrattavuuteen jatkossa. Sponda on tarkistanut kiinteistöjen hoitokulut tämän arvioinnin yhteydessä ja saamamme tiedon mukaan hoitokulut on päivitetty perustuen kunkin kohteen vuoden 2014 hoitokulutoteumaan, 2015 hoitokulubudjettiin ja vuoden 2015 hoitokuluennusteeseen. Näistä kolmesta laskennan pohjaksi on otettu parhaiten pitkän aikavälin hoitokuluja edustava taso; osassa kohteista hoitokulut ovat laskeneet ja osassa kasvaneet. Kokonaisuutena hoitokulumuutosten vaikutus sijoituskiinteistöportfolion käypään arvoon oli Sponda Oyj:ltä saadun tiedon mukaan noin 2,4 MEUR. Tämän tarkastelun yhteydessä Catellan käytettävissä ei ollut yksityiskohtaisia selvityksiä hoitokulujen muutoksiin vaikuttavista tekijöistä eikä Catellalla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa laskennassa käytettyihin hoitokulutasoihin. Helsingissä 9. heinäkuuta 2015 Pertti Raitio Arviointiasiantuntija, MRICS Diplomi-insinööri, LKV Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija (KHK) Arja Lehtonen Arviointipalvelun johtaja Diplomi-insinööri, LKV Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija (KHK)

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2015

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2015 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2015 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2013

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2013 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2013 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2014

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2014 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2014 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2013

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2013 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2013 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.09.2009

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.09.2009 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.09.2009 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2014

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2014 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2014 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2010

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2010 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2010 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.09.2008 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS MARKKINATILANNE Sponda Oyj arvioi itse sijoituskiinteistöjensä

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.03.2009

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.03.2009 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.03.2009 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS MARKKINATILANNE Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2008

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2008 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2008 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS MARKKINATILANNE Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2009

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2009 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2009 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2012

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2012 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2012 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2011

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2011 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2011 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2011

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2011 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2011 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2010

LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2010 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2010 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 17.1.2013 An International Associate of Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.2014 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.2015 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Suomen kiinteistömarkkinat Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus edelleen korkealla tasolla. Toukokuu 2007 Svante Krokfors +358-9-4766 9314

Suomen kiinteistömarkkinat Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus edelleen korkealla tasolla. Toukokuu 2007 Svante Krokfors +358-9-4766 9314 Suomen kiinteistömarkkinat Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus edelleen korkealla tasolla Toukokuu 2007 Svante Krokfors +358-9-4766 9314 Hyvä talouskasvu tukee kiinteistömarkkinoita BKT kasvuennusteita

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia Management

Lisätiedot

Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012. Kari Inkinen, toimitusjohtaja

Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012. Kari Inkinen, toimitusjohtaja Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012 Kari Inkinen, toimitusjohtaja 1. Sponda lyhyesti 2 Spondan kiinteistösalkku Käypä arvo 1 % salkusta 2 Laskennallinen tuottovaatimus 3 Toimisto & liiketila Toimisto-

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Kaj Söderman Seppo Koponen Jukka Uusitalo 18.1.2011 Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.2016 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2012 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2012 I

ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2012 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2012 I Arviointilausunto 30.6.2012 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2012 I TOIMEKSIANNON KUVAUS Citycon Oyj:n ( Yritys ) toimeksiannosta olemme määrittäneet Yrityksen hallussa olevien sijoituskiinteistöjen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

ARVIOINTILAUSUNTO 30.9.2012

ARVIOINTILAUSUNTO 30.9.2012 ARVIOINTILAUSUNTO 30.9.2012 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 30.9.2012 I TOIMEKSIANNON KUVAUS Citycon Oyj:n ( Yritys ) toimeksiannosta olemme määrittäneet Yrityksen hallussa olevien sijoituskiinteistöjen

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

aulkoisen arvioijan lausunto

aulkoisen arvioijan lausunto aulkoisen arvioijan lausunto Citycon Oyj Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määritys 31.3.2015 Tiivistelmä Vuoden 2015 maaliskuun lopussa Citycon omisti 60 kiinteistöä (sisältäen Kista Gallerian). Kaikki

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

aulkoisen arvioijan lausunto

aulkoisen arvioijan lausunto aulkoisen arvioijan lausunto Citycon Oyj Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määritys 31.3.2014 Tiivistelmä Vuoden 2014 maaliskuun lopussa Citycon omisti 69 kiinteistöä (sisältäen Kista Gallerian). Kaikki

Lisätiedot

aulkoisen arvioijan lausunto

aulkoisen arvioijan lausunto aulkoisen arvioijan lausunto Citycon Oyj Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määritys 30.6.2015 Tiivistelmä Vuoden 2015 kesäkuun lopussa Citycon omisti 60 kiinteistöä (sisältäen Kista Gallerian). Kaikki

Lisätiedot

ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2013 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2013 I

ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2013 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2013 I Arviointilausunto 30.6.2013 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 30.6.2013 I TOIMEKSIANNON KUVAUS Olemme Citycon Oyj:n ( Yritys ) toimeksiannosta määrittäneet Yrityksen hallussa olevien sijoituskiinteistöjen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Arviointilausunto 31.12.2011 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 1

Arviointilausunto 31.12.2011 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 1 Arviointilausunto 31.12.2011 CITYCON OYJ ARVIOINTILAUSUNTO 1 1. ARVIOINTILAUSUNTO 1. Toimeksianto Citycon Oyj:n ( Yritys ) toimeksiannosta olemme määrittäneet Yrityksen hallussa olevien sijoituskiinteistöjen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät Syyskuu 2015

Talouden näkymät Syyskuu 2015 Talouden näkymät Syyskuu 2015 Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

aulkoisen arvioijan lausunto

aulkoisen arvioijan lausunto aulkoisen arvioijan lausunto Citycon Oyj Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määritys 31.3.2016 Tiivistelmä Vuoden 2016 maaliskuun lopussa Citycon omisti 61 sijoituskiinteistöä, 5 yhteis- ja osakkuusyhtiöiden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot