LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä
|
|
- Jaakko Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä
2 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain käyttäen arviointimenetelmänä 10 vuoden kassavirtamenetelmää. on auditoinut Sponda Oyj:n sisäisen kiinteistöarviointiprosessin ja laskentamenetelmät syksyllä 2007 ja todennut niiden täyttävän IFRS:n vaatimukset, yleisesti hyväksytyt arviointikriteerit ja olevan kansainvälisen arviointistandardin (IVS) mukaiset. Arviointiajankohtana Catella on tarkistanut Sponda Oyj:n sisäisen kiinteistöarvioinnin tulokset koskien Suomessa sijaitsevia sijoituskiinteistöjä. Arvonmäärityksen perusteena on käypä arvo, joka määritellään IVS 2:n kappale 3.2 mukaan seuraavasti: Rahamäärä, johon hyödyke voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. IVS 2:n (kappale 6.2) mukaan tilinpäätösstandardeissa käypä arvo normaalisti rinnastetaan markkina-arvoon. Catella on tarkistanut sijoituskiinteistöjen käyvän arvon laskennassa käytetyn aineiston tilakohtaisten markkinavuokraoletusten, hoitokulujen ja kohteiden käyttöasteiden osalta sekä ottanut kantaa kohteiden nettotuottovaatimuksiin ja niiden vaikutukseen kohteiden käypään arvoon. Käyvän arvon analysoinnissa Catella on käyttänyt myös kauppaarvotarkastelua tarkistusmenetelmänä. Catellan tarkasteluun eivät ole kuuluneet kehityskohteet, vaihto-omaisuuskiinteistöt, Venäjän kohteet eivätkä kiinteistörahastot. Joihinkin tarkastettuihin kohteisiin sisältyy käyttämätöntä rakennusoikeutta, jonka arvoon Catella ei ole ottanut kantaa. Catella ei ole suorittanut kohteissa katselmuksia tämän tarkastusajankohdan yhteydessä eikä myöskään aiemmin. Olemme luottaneet kohteiden pinta-ala-, vuokraus- ja hoitokulutietoihin, jotka on saatu Sponda Oyj:ltä taulukkomuodossa eikä varsinaisia vuokrasopimuksia ole tutkittu. Catella on suorittanut Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen sisäisen kiinteistöarvioinnin tarkistuksen RICS Valuation Standards (7th Edition) ja International Valuation Standards (IVS) vaatimusten mukaisesti. Spondan sisäisesti laatimien kiinteistöarvioiden tarkistus ja tämä lausunto on laadittu Sponda Oyj:n taloudellista raportointia varten ja sen käyttö muuhun tarkoitukseen ilman :n kirjallista lupaa on kielletty. Vakuutamme, että Catellan arviointiasiantuntijat ovat suorittaneet Sponda Oyj:n kiinteistöjen sisäisen arvonmäärityksen tarkistuksen riippumattomina, ulkopuolisina ja Keskuskauppakamarin hyväksyminä kiinteistönarvioitsijoina. Tiedossamme ei ole mitään toimeksiantoon liittyviä eturistiriitoja.
3 2 YLEISTÄ TALOUSTILANTEESTA Lähteet: - Sampo Pankki Oyj, Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat, kesäkuu Valtiovarainministeriön kansantalousosasto, Suhdannekatsaus EK, luottamusindikaattorit, kesäkuukuu Tilastokeskus, kuluttajabarometri, kesäkuukuu 2011 Maailmantalous jatkoi kasvuaan 4,3 prosentin vuosivauhtia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisen neljänneksen lievästä kasvun hidastumisesta huolimatta IMF ennustaa koko vuoden 2011 kasvuksi 4,3 prosenttia ja vuonna 2012 kasvuksi ennustetaan 4,5 prosenttia. Talouskehitystä ennakoivat indikaattorit kertovat edelleen myönteisestä kehityksestä suurissa talouksissa, mutta odotukset ovat maltillistuneet selvästi. Kuitenkin riskit merkittävästä talouskasvun hidastumisesta ovat kasvaneet johtuen kallistuviin energian ja raaka-aineiden hintoihin, valtioiden velkaantumiseen, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomuuksiin sekä poliittisiin ratkaisuihin liittyvistä ongelmista. Maailmantalouden ongelmista huolimatta talouskasvu voi jatkua etenkin kehittyvillä markkinoilla, mutta koko maailmantalouden kasvua ei voida laskea täysin kehittyvien markkinoiden varaan, vaan myös länsimaiden pitäisi saada ongelmansa ratkaistua ilman uusia kriisejä. Aasiassa reaalitalouden kasvu on hidastunut hieman, mutta tämä on luonnollista taantuman jälkeisen kiihdytyksen loputtua ja johtuu osittain tietoisesta raha- ja finanssipolitiikan kiristyksestä. Viime vuonna Kiina ylsi 10,3 % bruttokansantuotteen kasvuun ja vielä 2011 ensimmäisellä neljänneksellä BKT nousu oli 9,7 %. Intian BKT nousi 8,6 % vuonna 2010 ja 7,8 % 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Japanin kokonaistuotanto kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2010, mutta tsunami- ja ydinvoimalakatastrofi vaikuttavat voimakkaasti maan lähivuosien näkymiin. Tänä vuonna Japanin bruttokansantuote yltänee korkeintaan nollakasvuun. Inflaatiosta on tullut merkittävä haaste myös Aasian maille, joten rahapolitiikkaa jouduttaneen kiristämään monissa maissa. Maailmantalouden painopiste on kuitenkin vääjäämättä siirtymässä suuren ja entistä koulutetumman väestöpohjan Aasiaan. Yhdysvaltojen BKT kasvoi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 0,7 % suhteessa edelliseen neljännekseen ja 2,7 % suhteessa vuotta aikaisempaan. Koko vuoden 2010 kokonaistuotanto nousi 2,8 %. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu hyytyi 0,5 prosenttiin suhteessa edelliseen neljännekseen ja 2,3 prosenttiin suhteessa vuotta aikaisempaan. Keskuspankki onkin laskenut ennustettaan kuluvan vuoden talouskasvusta 2,7 2,9 prosenttiin, kun vielä huhtikuussa pankki uskoi 3,1-3,3 prosentin kasvuun. Teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) on laskenut helmikuun 61,4 pisteen lukemasta toukokuussa 53,5 pisteeseen. Yli 50 pisteen lukema kuitenkin tarkoittaa kasvun jatkuvan. Myös palvelusektorin kehitystä kuvaava indeksi nousi helmikuussa korkeimmalle tasolleen (59,7) viiteen vuoteen, mutta toukokuussa pisteluku oli laskenut tasolle 54,6. Yhdysvaltojen työttömyystilanne ei osoita helpottumisen merkkejä: alkuvuonna maan työttömyysaste hieman laski, mutta toukokuussa se nousi taas 9,1 prosenttiin. Vähittäiskaupan myynnin kehitys on polkenut paikoillaan viimeiset pari kuukautta, erityisesti autokauppa on sujunut huonosti.
4 3 Helmikuussa 2011 kuluttajien luottamus Yhdysvalloissa oli korkeimmillaan kolmeen vuoteen, luottamusindikaattori oli tuolloin tasolla 72,0, mutta sen jälkeen kuluttajien luottamus on laskenut; kesäkuussa indikaattori oli tasolla 58,5. Vaikean työllisyystilanteen lisäksi yksityistä kulutusta ovat leikanneet mm. rajusti kallistuneet ruuan ja polttoaineiden hinnat. Kuluttajien talousluottamuksella on tärkeä merkitys kulutuskysynnän kannalta, koska yksityinen kulutus muodostaa noin kaksi kolmasosaa maan kansantaloudesta ja noin 15 % maailmantaloudesta. Yhdysvaltain valtiontalous velkaantuu kovaa vauhtia kohti 100 % bruttokansantuotteesta ja ainakin pessimistisimpien arvioiden mukaan kaksoistaantuman uhka leijuu jälleen Yhdysvaltain yllä. Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi 1,7 % vuonna 2010 ja vuoden 2011 ensimmäisellä kasvu vahvistui 0,8 % edellisestä neljänneksestä. EKP arvioi kesäkuussa euroalueen BKT:n vuotuiseksi kasvuksi 1,5 2,3 % vuonna 2011 ja 0,6 2,8 % vuonna Maaliskuisiin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vaihteluväliä vuodelle 2011 on tarkistettu ylöspäin, mutta vuoden 2012 vaihteluväli on pidetty ennallaan. Talouskehitykseen liittyvät riskit ovat kuitenkin viime kuukausina kasvaneet merkittävästi Kreikan velkakriisin takia. Kreikan velkaohjelma on tärkeässä roolissa koko euroalueen finanssisektorin vakauden kannalta. Levitessään velkakriisi aiheuttaisi ongelmia ensivaiheessa ennusteen mukaan Portugalille ja Irlannille, mutta pankkisektorin omistamien joukkovelkakirjojen kautta myös euroalueen muille maille. Velkaisimpien EU-maiden tilanne on vaikea, mutta vähemmän velkaisilla ja kilpailukyvyltään hyvillä mailla on parhaat edellytykset kasvattaa kokonaistuotantoaan edelleen. Saksa ja useat Pohjois- Euroopan maat kuuluvat tähän joukkoon. Uudeksi haasteeksi Saksalle on muodostumassa päätös luopua ydinvoiman käytöstä ja sen korvaaminen muilla lähteillä, mikä tulee kalliiksi ja lisää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Talousnäkymät Saksassa ovat kuitenkin edelleen valoisat ja Saksa kuuluu Suomen kolmen tärkeimmän kauppakumppanin joukkoon, joten positiivinen kehitys heijastunee myös Suomen talouselämään. Kuluttajien luottamus talouteen on kohentunut lievästi euroalueella keväällä. Teollisuustuotanto euroalueella (EA17) kasvoi huhtikuussa 0,2 prosenttia edelliskuusta ja 5,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Euroalueen (EA17) työttömyys on ollut lievässä laskussa: toukokuussa 2011 työttömiä oli kaikkiaan 15,51 miljoonaa ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia. Koko Euroopan unionin (EU27) työttömyysaste oli toukokuussa 9,3 %, jolloin työttömien määrä oli 22,38 miljoonaa. Suomen bruttokansantuotteen kasvuksi vuonna 2010 muodostui 3,1 % ja tuotanto oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 0,8 % verrattuna edelliseen neljännekseen ja 5,5 % vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen. Suomen vienti lisääntyi viime vuonna 5,1 prosenttia, mutta viennin määrä jäi yhä tuntuvasti vuoden 2008 huipputasoa pienemmäksi. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä viennin volyymi väheni 4,8 % edellisestä neljänneksestä, mutta kasvoi 15,9 prosenttia vuoden takaisesta. Huhtikuussa viennin volyymi laski 7 % maaliskuuhun verrattuna. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana yksityisen kulutuksen kasvu Suomessa hidastui, mikä näkyi erityisesti palvelujen kysynnässä. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä on kuitenkin jatkunut vahvana. VM ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Kulutuksen kasvua jarruttavat välillisten
5 4 verojen korotukset, jotka nostavat kuluttajahintoja, kunnallisveroaste jatkaa nousuaan ja korkotason nousu pakottaa kotitaloudet käyttämään aiempaa suuremman osuuden tuloista velanhoitoon. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemat luottamusindikaattorit olivat kaikilla sektoreilla melko vahvoja. Ainoastaan teollisuuden luottamusindikaattori on laskenut alkukevään luvuista, mutta edelleen ollaan pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Tuotanto-odotukset olivat vähän toukokuuta varovaisemmat, mutta kasvun odotetaan jatkuvan kesällä ripeänä. Suomen teollisuuden suhdannekuva on luottamusindikaattorilla mitattuna hieman Euroopan keskiarvoa heikompi. Hajonta Euroopan maiden välillä on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta; paras suhdannekuva on Saksassa ja Ruotsissa heikoin Kreikassa. Suomessa kuluttajien luottamus talouteen heikkeni kesäkuussa 2011 tasolle 11,4, joka on alle pitkän ajan keskiarvon (13,3) ja samalla selvästi alhaisempi kuin vuotta aiemmin (17,8). Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää heikkenivät kesäkuussa edelliskuuhun ja myös vuoden takaiseen verrattuna. Kuluttajien luottamus on myös Suomen kansantalouden kannalta merkityksellinen tekijä, sillä yksityisen kulutuksen osuus Suomen kansantaloudesta on prosenttia. Työllisyys kehittyi vuoden 2010 edetessä odotettua paremmin ja koko vuoden työttömyysprosentiksi muodostui 8,4 %. Vuoden 2011 toukokuussa työttömyysaste oli niin 9,8 %. Vuodentakaisesta, eli vuoden 2010 toukokuusta työttömyysaste laski 0,7 prosenttiyksikköä. Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli toukokuussa noin henkeä, mikä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kausivaihtelu vaikuttaa kuukausittaisiin eroihin. Kotimaiset ennustelaitokset ovat kevään kuluessa muuttaneet Suomen talouskehitystä koskevia ennusteitaan edelleen positiivisempaan suuntaan. Touko-kesäkuussa 2011 annetut ennusteet on esitetty alla olevassa taulukossa. ENNUSTAJA - kesäkuu 2011 BKT 2011 BKT 2012 VIENTI 2011 => 2012 INFLAATIO 2011 => 2012 TYÖTTÖMYYS 2011 => 2012 Sampo Pankki + 3,6 % + 2,7 % 6,0 % => 5,5 % 3,2 % => 2,4 % 7,4 % => 7,0 % Nordea + 3,7 % + 3,0 % 7,7 % => 7,1 % 3,5 % => 2,5 % 7,7 % => 7,1 % Handelsbanken + 3,8 % + 3,0 % 7,5 % => 5,7 % 3,2 % => 2,4 % 8,0 % => 7,4 % Tapiola Pankki + 3,5 % + 2,0 % 6,6 % => 5,4 % 3,2 % => 2,0 % 7,8 % => 7,4 % Valtiovarainministeriö + 3,9 % + 2,8 % 7,5 % => 4,0 % 3,4 % => 2,7 % 7,7 % => 7,2 % Yhteenvetona yleisestä taloustilanteesta voidaan todeta, että Suomen talousnäkymät ovat positiiviset, mutta uhkakuvat euroalueen taloustilanteen osalta ovat selvästi kasvaneet viime vuodenvaihteeseen verrattuna. Maailmantalous jatkaa kasvuaan, mutta näkymät ovat heikentyneet ja kasvu vaimenee; Yhdysvaltain talouskasvu on osoittautunut odotettua heikommaksi ja valtion velkaongelmat ovat kasvaneet, Aasiassa inflaatio-ongelmat kasvavat. Vaikka Euroopasta löytyy vahvan talouskasvun omaavia maita kuten Saksa ja useat Pohjois-Euroopan maat, niin Kreikan kärjistynyt tilanne aiheuttaa epävarmuutta Euroalueen talouteen vielä pitkään. Talouskasvun jatkuminen ja inflaation kiihtyminen merkitsevät loppua ultrakevyelle rahapolitiikalle ja korkotason nousu vaikuttaa periaatteessa kiinteistösijoitusten kannattavuutta heikentävästi. Toisaalta inflaation kiihtyminen näkyy käteisen rahan ostovoiman heikkenemisenä,
6 5 eivätkä talletukset tai rahamarkkinasijoitukset tarjoa suojaa inflaatiolta. Kiinteistömarkkinoiden kannalta tämä saattaa olla positiivinen asia, sillä inflaation kasvaessa sijoittajat yleensä hakeutuvat korkeampituottoisiin sijoitusinstrumentteihin, kuten kiinteistöihin, joita pidetään inflaatiosuojattuina sijoituksina indeksisidonnaisten vuokrien ansiosta. Yleistä taloustilannetta on edellä käsitelty melko laajasti, koska viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on perinteisesti ollut 40 %:n luokkaa ja siten Suomen tärkeimpien vientimaiden talousnäkymillä Euroopassa ja muualla maailmassa on merkittävä vaikutus Suomenkin talouskasvuun. Toinen merkittävä bruttokansantuotteeseen vaikuttava tekijä on kotitalouksien kulutusmenot, jotka puolestaan ovat riippuvaisia mm. työllisyystilanteesta ja ylipäätään ihmisten luottamuksesta oman taloutensa kehitykseen. Kiinteistömarkkinoille kaikki tämä heijastuu mm. siten, että yritysten toimisto-, tuotanto- ja varastotilatarpeet kasvavat silloin, kun vienti ja yleinen taloustilanne kehittyvät positiivisesti. Tällöin myös työllisyystilanne kohentuu ja kotitalouksien käytettävissä olevat kulutusvarat lisääntyvät, mikä puolestaan heijastuu mm. liiketiloja käyttävien yritysten liikevaihtoon ja tilatarpeisiin. Kiinteistömarkkina on tyypillisesti jälkisyklinen ala, jolle yleisen taloustilanteen muutokset heijastuvat viiveellä. Viime aikojen positiivinen talouskehitys on vahvistanut yritysten luottamusta tulevaisuuteen, mikä on pääkaupunkiseudulla näkynyt toimistotilojen vajaakäyttöasteiden lievänä laskuna viimeisen vuoden aikana. Toimistotilojen nettokysyntä pysynee kuitenkin alhaisena lähitulevaisuudessa. Euroopan mittapuussa tarkasteltuna Suomen vahvuutena myös kiinteistömarkkinoiden houkuttelevuuden näkökulmasta on se, että julkisen talouden tilanne, valtion velan määrä ja suunnitellut julkisen sektorin säästötoimet ovat kohtuullisia verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Kiinteistömarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että rahoitusmarkkinat toimivat normaalisti, jolloin kiinteistösijoituksiinkin on saatavissa lainaa kohtuullisilla ehdoilla. Korkotaso ja rahoitusmarkkinat Euroopan keskuspankki nosti huhtikuussa ohjauskorkoaan 1,25 prosenttiin ja heinäkuussa 1,50 prosenttiin. Sitä ennen se oli historiallisen alhaisella yhden prosentin tasolla keväästä 2009 lähtien. Markkinoilla uskotaan yleisesti, että EKP tulee jatkamaan koronnostoja syksyllä. Toisaalta markkinoilla on myös melko yhteneväinen näkemys siitä, että euroalueen reunavaltioiden talous-ongelmien vuoksi EKP ei voi nostaa ohjauskorkoa kovin korkealle. Markkinakorot ovat jo kevään aikana nousseet ennakoiden ohjauskoron nostoa ja Sampo Pankki ennustaakin 12 kuukauden euriborin nousevan vuoden loppuun mennessä lähelle 2,5 prosenttia. Myös Ruotsin keskuspankki on jatkanut koronnostojen sarjaa ja nostanut ohjauskorkoaan seitsemän kertaa viimeisen vuoden aikana, viimeksi heinäkuussa tasolle 2,00 prosenttia. Sääntely lisääntyy rahoitusmarkkinoilla, kun Basel III säännökset edellyttävät pankeilta jatkossa nykyistä enemmän omaa pääomaa suojaamaan niitä mahdollisilta tappioilta. Lisäksi pankeilta vaaditaan entistä vahvempaa rahoitusasemaa sekä maksuvalmiuden että oman rahoituksen osalta.
7 6 Kreikan velkakriisi loi kevään aikana vakavan uhan koko Euroopan rahoitusjärjestelmän toimivuudelle, mutta kun Kreikan parlamentti hyväksyi täpärästi EU:n ja IMF:n tukipaketin ehtona olleen säästöohjelman kesäkuun lopussa, uhkakuvat hälvenivät ainakin tilapäisesti. Joidenkin analyytikoiden mukaan tällä kuitenkin ostettiin vain lisäaikaa ja todennäköisesti Kreikassa tullaan päätymään hallittuun velkajärjestelyyn. Viimeisimpien kaavailujen mukaan myös yksityinen pankkisektori halutaan mukaan Kreikan tukitalkoisiin. Jos pankit joutuvat kirjaamaan merkittäviä tappioita Kreikalle myönnetyistä luotoista, se voi luoda paineita vakavaraisuusvaatimusten saavuttamiseen ja kiristää luotonannon kriteerejä muilla sektoreilla. Alla oleva kuvaaja hahmottaa vuoden 2008 alun jälkeen tapahtunutta kehitystä 12 kk:n Euribor-korossa, Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorossa ja yleisesti kiinteistöluottojen peruskorkona käytetyssä 5 vuoden SWAP-korossa (tilanne ). 6 Korkojen kehitys 1/2008-6/ EUR SWAP 5v Euribor 12 kk Suomen valtion obligaatio 10v LÄHDE: Nordea, Suomen Pankki ja Bloomberg Korkeasuhdanteen aikana otettujen lainojen uudelleenrahoitusneuvottelut ovat parhaillaan ajankohtaisia. Pankit ovat toistaiseksi suhtautuneet joustavasti uudelleenrahoitukseen eikä mahdollisia ongelmia ole päästetty realisoitumaan ainakaan pakkomyyntien muodossa, vaan ratkaisuja on haettu muilla keinoin. Pankkien suhtautuminen uusien kiinteistösijoitusten rahoitukseen on melko myönteistä ja kriteerit lainoitettavan kohteen laadun suhteen ovat myös hieman joustaneet: lainaa saa muidenkin kuin prime-kohteiden ostoon, jos ostaja pystyy esittämään hyvän toimintasuunnitelman kohteen tulevaisuuden osalta. Myös lainoitusasteet ovat hieman nousseet, mutta paluuta viime korkeasuhdanteen aikaisiin tasoihin ei ole nähtävissä. Pankkien välinen kilpailu on pitänyt lainojen marginaalit kohtuullisella tasolla.
8 7 KIINTEISTÖMARKKINAT Vuoden 2010 keväällä alkanut kiinteistömarkkinoiden ilmapiirin kohentuminen ei toistaiseksi ole realisoitunut merkittävässä määrin kiinteistökaupoiksi. Vuoden 2011 ensimmäinen neljännes oli kauppojen määrällä mitattuna hiljaisin sitten 2000-luvun puolivälin. Toisella neljänneksellä kaupankäynti on kuitenkin vilkastunut ja transaktiovolyymi on kasvanut muutaman suuremman kaupan ansiosta. Suomessa kiinteistömarkkinoiden aktiviteettia pitää alhaisena hyvien investointikohteiden puute; kysyntää prime-kohteille löytyisi, mutta tarjonta on vähäistä. Catellan alustavien laskelmien mukaan toimitilakaupan volyymi kesäkuun 2011 loppuun mennessä on noin 870 miljoonaa euroa. Investointimarkkinat Kaupankäyntiprosessiin kuluva aika näyttää venyneen, koska investointikohteet tutkitaan aiempaa tarkemmin; esim. rahastot joutuvat perustelemaan hankintansa varsin perusteellisesti omaa pääomaa sijoittaville päämiehilleen sekä vierasta pääomaa tarjoaville pankeille. Myös ostajan ja myyjän väliset neuvottelut vievät aikaa, sillä hintanäkemykset eivät välttämättä ole samalla tasolle heti kaupantekoprosessin alkuvaiheessa. Kaupan toteutuminen edellyttää monen osatekijän loksahtamista paikoilleen. Seuraavat kuvaaja hahmottaa Suomen toimitilamarkkinoiden transaktiovolyymin määrää neljännesvuosittain ajanjaksolla Q1/2006 Q2/ Transaktiovolyymi vuosineljänneksittäin ro u e ilj. m * ) % 38 % Ulkomainen * ) Alustava tilanne kesäkuun 2011 lopussa Kotimainen
9 8 Vuoden toisella neljänneksellä kahdessa suurimmassa kaupassa ostajina ovat olleet kotimaiset sijoittajat, mutta ulkomaalaiset sijoittajat ovat kasvattaneet osuuttaan kaupankäynnissä; kauppoja ovat tehneet saksalaiset rahastot, jotka ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita helposti hallinnoitavista uudiskohteista pääkaupunkiseudulla tai Helsingin ydinkeskustan kohteista. Markkinoilla kauppoja ovat tehneet ainakin yhden ulkomaalaisen sijoittajatahon (Sveafastigheter) eri rahastot, jotka kokoavat maantieteellisesti ja tilatyypin suhteen hajautettuja salkkuja. Lisäksi ruotsalainen Sagax on ostanut tuotanto- ja varastokiinteistöjä pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta. Jos kohteeseen liittyy riskejä tai kehittämistarpeita, niin ostajiksi ovat kuitenkin valikoituneet yleensä suomalaiset sijoittajat tai sellaiset kansainväliset sijoittajat, joilla on oma organisaatio Suomessa. Catellan näkemyksen mukaan yleisen taloustilanteen tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on pitänyt sijoittajien tuottovaatimukset pääsääntöisesti muuttumattomina viime vuodenvaihteen jälkeen. Konkreettisia, toteutuneisiin kauppoihin perustuvia havaintoja tuottovaatimuksista on edelleen melko vähän. Catellan näkemys tuottovaatimusten kehityksestä perustuu tehtyihin kauppoihin, yleisen taloustilanteen melko epävarmoihin näkymiin, havaintoihin tarjoustasoista sekä sijoittajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Alla oleva kuvaaja ilmentää Helsingin ydinkeskustan prime-kohteiden tuottovaatimusten kehitystä vuoden 2010-Q4 tilanteeseen saakka ja nuoli osoittaa kehityssuuntaa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Helsingin ydinkeskusta 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 6,00 5,50 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q4 Q2 Q * Pitkät sopimukset laskevat tuottovaatimustasoa 0,1 0,3 %-yksikköä. Lähde: Investointimarkkinoilla vallitsee edelleen odottava tunnelma; jos yleiseen taloustilanteeseen liittyvät uhkakuvat hälvenevät syksyn aikana, niin kiinteistömarkkinatkin toivon mukaan vilkastuvat loppuvuonna. Hiljaisen alkuvuoden takia koko vuoden transaktiovolyymi jäänee kuitenkin viimevuotiselle tasolle. Vuokrausmarkkinat Helsingin ydinkeskustassa ja muilla suosituilla toimistoalueilla bruttovuokrat ovat hieman nousseet. Painetta vuokrien nousulle luo kiinteistöjen hoitokulujen melko voimakas kasvu, joka pyritään taloustilanteen kohentuessa siirtämään vuokriin. Uudiskohteis-
10 9 sa myös rakennuskustannusten nousu luo painetta vuokratasojen nousulle. Vähemmän suosituilla toimistoalueilla, missä vajaakäyttöasteet ovat korkeita, kilpailutilanne ei salli vuokratasojen nostoa. Tuotanto- ja varastotilojen vuokrissa on tapahtunut lievää nousua johtuen lisääntyneestä kysynnästä ja samaan aikaan alentuneesta vajaakäytöstä. Alla olevasta kuvaajasta ilmenevät eri tilatyyppien vajaakäyttöasteet pääkaupunkiseudulla joulukuun 2010 lopussa. Catella tekee parhaillaan vajaakäyttöasteista selvitystä kesäkuun 2011 lopun tilanteesta, mutta lopullisia tuloksia ei vielä tätä kirjoitettaessa ollut käytettävissä. Nuolet kuvaavat kuitenkin ennakkotietoihin perustuvaa kehityssuuntaa. Tyhjien toimistotilojen sekä teollisuus- ja varastotilojen määrä pääkaupunkiseudulla on hieman laskenut, tyhjän liiketilan määrä sen sijaan on hieman kasvanut, mutta muutokset vajaakäyttöasteissa eivät ole kovin suuria joulukuun tilanteeseen verrattuna. 14 Vajaakäyttöasteet pääkaupunkiseudulla 12 12,2 % ,8 % 6 5,2 % 4 2 2,6 % 0 Liike Toimisto Teoll./Varasto Yhteensä Pääkaupunkiseudulla on käynnissä 17 uutta toimistorakennushanketta, jotka valmistuttuaan tuovat markkinoille noin kem 2 uutta toimistotilaa. Tyhjän toimistotilan suuresta määrästä huolimatta rakennusliikkeitä rohkaisee aloittamaan uudisrakennushankkeita se, että moderneihin toimistotiloihin näyttää löytyvän vuokralaisia ja niihin löytyy myös sijoituskiinnostusta. ARVONMÄÄRITYKSEN TULOKSET Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksen arvopäivä on Jäljempänä tämän arviointikerran tunnuslukuja on verrattu suoritettuun arviointiin, koska Catella ei antanut lausuntoa Sponda Oyj:n sisäisestä arvonmäärityksestä. Sijoituskiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirtalaskelmissa oli 6,71 % ( : 6,73 %). Catellan tarkasteluun kuuluneiden sijoituskiinteistöjen alkutuotto oli noin 6,52 % ( : 6,48 %). Spondan koko kiinteistösalkun Suomessa sijaitsevien kohteiden taloudellinen käyttöaste oli noin 87,2 % ( : noin 87,0 %). Sponda on laskenut käyttöasteluvut kesästä 2010 lähtien European Public Real Estate Association (EPRA) ohjeiden mukaisesti.
11 10 Toimisto- ja liiketilasalkku Toimisto- ja liiketilasalkun kiinteistöjen arvosta noin 90 % muodostuu pääkaupunkiseudun kohteista ja loput 10 % Tampereen, Turun ja Oulun kohteista. Pääkaupunkiseudun toimisto- ja liiketilakohteiden arvosta Helsingin ydinkeskustan sekä Ruoholahden kohteet muodostavat noin 66 %. Koko toimisto- ja liiketilasalkun sijoituskiinteistöjen arvosta Helsingin ydinkeskustan ja Ruoholahden osuus on noin 60 %. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla salkkuun ei ole ostettu uusia tarkastuksen piiriin kuuluvia kohteita, mutta 14 aiemmin vaihto-omaisuussalkussa ollutta kiinteistöä on siirretty tähän salkkuun ( m 2 ). Vuoden 2011 alkupuoliskolla tähän salkkuun on kuitenkin ostettu Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Fennia kortteli sekä Tampereen keskustassa sijaitseva kiinteistö osoitteesta Hämeenkatu 16. Kiinteistöjen käypinä arvoina tilinpäätöksessä käytetään hankintahintaa eivätkä ne kuulu Catellan tämänkertaisen tarkastuksen piiriin eivätkä myöskään sisälly lausunnossa esitettyihin lukuihin. Salkusta on myyty yksi Helsingissä sijaitseva toimistokiinteistö (Koy Hitsaajatalo, m 2 ). Q tilanteeseen verrattuna toimisto- ja liiketilasalkussa kassavirtalaskelmien nettotuottovaatimuksia laskettiin 26 tapauksessa pääosin 5 20 korkopistettä lähinnä kohdekohtaisten ominaisuuksien (esim. parantunut vuokraustilanne) vuoksi. Tuottovaatimusta nostettiin kolmessa tapauksessa niin ikään kohdekohtaisten ominaisuuksien vuoksi 5-20 korkopistettä. Muiden kohteiden tuottovaatimukset pidettiin ennallaan. Lisäksi joissakin kohteissa kassavirtalaskelmissa käytettyjä markkinavuokratasoja on tarkistettu ylöspäin ja samoin käyttöasteoletuksia on tarkistettu. Salkun kiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirtalaskelmissa oli 6,52 % ( : 6,57 %). Catellan tarkasteluun kuuluvien toimisto- ja liiketilasalkun kiinteistöjen alkutuotto oli noin 6,52 % ( : 6,54 %) taloudellisen käyttöasteen ollessa on noin 88,5 % ( : noin 87,7 %). Kauppakeskussalkku Kauppakeskussalkkuun kuuluu viisitoista kohdetta, joista kahden kohteen arvoon Catella ei ole ottanut kantaa, koska nämä ovat City-Centeriin kuuluvia keskeneräisiä kehityskohteita. Q tilanteeseen verrattuna kauppakeskussalkussa kassavirtalaskelmien nettotuottovaatimuksia laskettiin kahdessa kohteessa korkopistettä, muiden kohteiden tuottovaatimukset pidettiin ennallaan. Catellan tarkasteluun kuuluneiden kauppakeskuskiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirta-laskelmissa oli 5,83 % ( : 5,90 %). Tarkasteluun kuuluvien salkun kiinteistöjen alkutuotto oli kuitenkin korkeampi, noin 6,73 % ( : 6,38 %). Salkkuun kuuluvien kauppakeskusten taloudellinen käyttöaste oli 94,3 % ( : 98,1 %) ja tässä luvussa ovat mukana myös City-Centerin kohteet vuokrauskelpoisten tilojen osalta. Kauppakeskussalkkuun ei ole ostettu uusia kohteita eikä siitä ole myyty tarkastuksen piiriin kuuluvia kohteita vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana. Kauppakeskussalkussa Zeppelinin kauppakeskuksen omistusosuutta on kuitenkin kasvatettu vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana. Ostettujen kiinteistöjen/huoneistojen käypinä
12 11 arvoina tilinpäätöksessä käytetään hankintahintaa eivätkä ne kuulu Catellan tämän kertaisen tarkastuksen piiriin eivätkä myöskään sisälly lausunnossa esitettyihin lukuihin. Logistiikkasalkku Logistiikkasalkun kohteet sijaitsevat yhtä kiinteistöä lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulla. Kiinteistöjen kokoluokka vaihtelee laajassa haarukassa pienimpien kohteiden ollessa kooltaan m 2 kun taas suurimman kohteen pinta-ala on m 2. Salkkuun ei ole ostettu uusia kohteita eikä siitä ole myyty kohteita vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana, mutta viisi aiemmin vaihto-omaisuussalkussa ollutta kiinteistöä on siirretty tähän salkkuun ( m 2 ). Q tilanteeseen verrattuna logistiikkasalkussa kassavirtalaskelmien nettotuottovaatimuksia laskettiin 5 tapauksessa kohdekohtaisista ominaisuuksista riippuen korkopistettä. Tuottovaatimuksia nostettiin kolmessa tapauksessa heikentyneiden kohdekohtaisten ominaisuuksien (vuokraustilanne) vuoksi korkopistettä. Kassavirtalaskelmien käyttöaste- ja markkinavuokraoletukset pidettiin pääosin ennallaan. Salkun kiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirtalaskelmissa on 8,03 % ( : 8,08 %). Catellan tarkasteluun kuuluvien salkun kiinteistöjen alkutuotto oli noin 6,89 % ( : 6,12 %), salkun taloudellisen käyttöasteen ollessa 78,3 % ( : 75,8 %). Koko salkun käyttöasteeseen ja alkutuottoon vaikuttavat alentavasti Vuosaaren uusien kohteiden edelleen alhainen käyttöaste. Ilman Vuosaaren kohteita salkun kiinteistöjen taloudellinen käyttöaste on noin 85,0 % ja alkutuotto noin 8,3 %. Yhteenveto Käsityksemme mukaan Sponda Oyj:n arviolaskelmien tuottovaatimukset ja markkinavuokraoletukset vastaavat arviointiajankohdan mukaisia markkinatasoja. Edellä olevia toimisto- ja liiketila- sekä logistiikkasalkun alkutuottoja laskettaessa ei ole huomioitu joihinkin kohteisiin sisältyvän käyttämättömän rakennusoikeuden arvoa. Kauppakeskussalkun kiinteistöillä ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen tämänhetkiset taloudelliset käyttöasteet vastaavat toimisto- ja liiketilasalkun sekä kauppakeskussalkun osalta likimain markkinoiden keskimääräisiä lukuja. Logistiikkasalkun taloudellinen käyttöaste sen sijaan on markkinoiden keskimääräistä tasoa heikompi, mikä johtuu osittain Vuosaaren uusien kohteiden suuresta vajaakäytöstä. Myös ilman Vuosaaren kohteita logistiikkasalkun taloudellinen käyttöaste on alhaisempi kuin pääkaupunkiseudun tuotanto- ja varastotiloissa yleensä. Vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon transaktiovolyymi on likimain samaa tasoa kuin viime vuoden loppupuoliskon volyymi eikä toteutuneiden kauppojen perusteella ole nähtävissä, että markkinoilla olisi tapahtunut muutoksia tuottovaatimustasoissa. Spondan kohteiden tuottovaatimusmuutokset johtuivat pääosin kohdekohtaisista muutoksista tai ominaisuuksista, jotka liittyivät mm. kohteen sijaintiin, tilojen nykyiseen vuokraustilanteeseen ja niiden vuokrattavuuteen jatkossa.
13 12 Sijoituskiinteistöjen painotettu keskimääräinen nettotuottovaatimus kassavirtalaskelmissa on vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana laskenut 0,02 prosenttiyksikköä. Salkkutasolla tarkasteltuna kassavirtalaskelmien keskimääräinen tuottovaatimus on laskenut toimisto- ja liiketilasalkussa 0,05 prosenttiyksikköä, kauppakeskussalkussa 0,07 prosenttiyksikköä ja logistiikkasalkussa 0,05 prosenttiyksikköä. Myös markkinavuokratasojen noususta aiheutui kohteiden arvoihin jonkin verran arvonnousua. Sponda Oyj on tarkistanut kiinteistöjen hoitokulut tämän arvioinnin yhteydessä ja saamamme tiedon mukaan hoitokulut on päivitetty perustuen kunkin kohteen vuoden 2010 hoitokulutoteumaan, 2011 hoitokulubudjettiin ja vuoden 2011 hoitokuluennusteeseen. Näistä kolmesta laskennan pohjaksi on otettu parhaiten pitkän aikavälin hoitokuluja edustava taso; osassa kohteista hoitokulut ovat laskeneet ja osassa kasvaneet. Kokonaisuutena hoitokulumuutosten vaikutus sijoituskiinteistöportfolion käypään arvoon oli Sponda Oyj:ltä saadun tiedon mukaan noin 9,2 MEUR. Tämän tarkastelun yhteydessä Catellan käytettävissä ei ollut yksityiskohtaisia selvityksiä hoitokulujen muutoksiin vaikuttavista tekijöistä eikä Catellalla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa laskennassa käytettyihin hoitokulutasoihin. Niissä Spondan kohteissa, joihin uusia vuokrasopimuksia on tehty, uudet sopimusvuokrat noudattavat Catellan näkemyksen mukaan markkinoiden yleistä trendiä: parhaiden alueiden toimisto- ja liiketiloissa vuokratasot ovat hieman nousseet. Muualla vuokratasoissa on yksittäistapauksissa havaittavissa muutoksia sekä ylös- että alaspäin, mutta merkittävistä tasomuutoksista ei voida puhua. Joihinkin kohteisiin tehdyt tilojen laatutasoa parantavat investoinnit ovat korottaneet myös tilojen sopimus- ja markkinavuokratasoa. Uusia vuokrasopimuksia on viimeisen puolen vuoden aikana solmittu selvästi enemmän kuin vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Helsingissä 8. heinäkuuta 2011 Pertti Raitio Arviointiasiantuntija, MRICS Diplomi-insinööri, LKV Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija (KHK) Arja Lehtonen Arviointipalvelun johtaja Diplomi-insinööri, LKV Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija (KHK)
LAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2011
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2011 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2010
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2010 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.09.2009
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.09.2009 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2010
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2010 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2012
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2012 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2008
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2008 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS MARKKINATILANNE Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.03.2009
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.03.2009 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS MARKKINATILANNE Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2009
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2009 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.09.2008 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS MARKKINATILANNE Sponda Oyj arvioi itse sijoituskiinteistöjensä
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2013
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2013 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2013
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2013 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2015
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2015 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012
Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 17.1.2013 An International Associate of Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2014
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2014 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2015
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 30.06.2015 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2014
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2014 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotTechnopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.
An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.2014 Muodosta pdf arko-työkalut
LisätiedotTechnopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.
An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.2015 Muodosta pdf arko-työkalut
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTalouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden
LisätiedotTalouskatsaus
Talouskatsaus 20.5.2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit 11
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTalouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla
Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa
LisätiedotLausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010
Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Kaj Söderman Seppo Koponen Jukka Uusitalo 18.1.2011 Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia
LisätiedotLausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011
Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia Management
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2015
Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen
LisätiedotPaniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra
Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotSponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja
Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,
LisätiedotLAUSUNTO. Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä
LAUSUNTO Sponda Oyj:n sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksestä 31.12.2012 1 SPONDA OYJ:n SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS Sponda Oyj arvioi sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon neljännesvuosittain
LisätiedotEK:n Talouskatsaus. Huhtikuu 2019
EK:n Talouskatsaus Huhtikuu 2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit
LisätiedotMaailmantalouden näkymät
Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotViitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2013
PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015
1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2016
Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotMarkkinakatsaus. Marraskuu 2015
Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi
LisätiedotHauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014
Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotKiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012. Kari Inkinen, toimitusjohtaja
Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012 Kari Inkinen, toimitusjohtaja 1. Sponda lyhyesti 2 Spondan kiinteistösalkku Käypä arvo 1 % salkusta 2 Laskennallinen tuottovaatimus 3 Toimisto & liiketila Toimisto-
LisätiedotSuhdannetilanne vahvistunut yhä
Luottamusindikaattorit kesäkuu 6 Julkaistavissa 27.6.6 klo 9. Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit korkealla tasolla Teollisuuden luottamusindikaattori kohosi yhä kesäkuussa. Tuotanto-odotukset
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotYleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne
Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu 23.12.2015 Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne Kuluvana syksynä rahoitusmarkkinat ovat seuranneet huolestuneina
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2015
Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTaloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti
Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotSuomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010
Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0
LisätiedotTechnopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä Jukka Uusitalo Antti Huotari 24.4.
An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.3.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari 24.4.2015 Muodosta pdf arko-työkalut valikon pdf-napilla!
LisätiedotTechnopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.
An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.2016 Muodosta pdf arko-työkalut
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
LisätiedotKorot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki
Korot ja suhdanteet Pasi Kuoppamäki 24.4. 2018 Vahvaa talouskasvua 2017 Odotukset ja ennusteet korkealla alkuvuonna 2018 2 Tuoreimmat tilastot kertovat kasvun hidastumisesta euroalueella Yritysten luottamusta
LisätiedotTalouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet
Talouden näkymät Elpymisen edellytykset voimistuneet Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2013 2 Länsimaat kohti kasvua Kehittyvillä talouksilla hitaampi vaihe Keväällä ja kesällä nousua länsimaissa. Talousluvut
LisätiedotRAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU
1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotSuomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä
Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät
Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin ei niin laaja-alaisena kuin 2017( 2018) ei
LisätiedotAsuntotuotantokysely kesäkuu 2019
Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
LisätiedotSyyskuun talouskatsaus: Epävarmuus varjostaa yhä talouden näkymiä
SYYSKUUN 2019 TALOUSKATSAUS Syyskuun talouskatsaus: Epävarmuus varjostaa yhä talouden näkymiä 4.9.2019 12:15 ANALYYSI TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen vientimarkkinoiden kasvu on hidastumassa varsinkin euroalueella,
LisätiedotMarkkinakatsaus. Syyskuu 2015
Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa
LisätiedotTALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY
TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2016 5.12.2016 Mikä Talousjohtajabarometri? TAUSTA Talousjohtajabarometri on reaalitalouden tilaa ja näkymiä kuvaava kyselytutkimus, jossa tutkimushorisonttina on tutkimushetkeä
Lisätiedot