VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TALOUSRIKOLLISUUDEN JA HARMAAN TALOUDEN VÄHENTÄMISEKSI

Transkriptio

1 Liite 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TALOUSRIKOLLISUUDEN JA HARMAAN TALOUDEN VÄHENTÄMISEKSI Yleistä Sisäasiainministeriön asettama talousrikostorjunnan johtoryhmä on valmistellut valtioneuvoston periaatepäätöstä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämistä koskevaksi torjuntaohjelmaksi vuosille Torjuntaohjelman on tarkoitus olla osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Päätös on jatkoa kolmelle aikaisemmalle valtioneuvoston periaatepäätökselle ja sillä toteutetaan hallitusohjelmassa, valtioneuvoston vahvistamassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ja tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille edellytettyjä toimenpiteitä talousrikosten ja harmaan talouden torjumiseksi. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain yli 5 miljardin euron suuruiset vahingot. Summasta noin puolet aiheutuu verotulojen menetyksistä ja puolet elinkeinoelämälle ja yksityisille kuluttajille aiheutetuista vahingoista. Vahinkojen määrän voidaan olettaa nopeasti kasvavan mm. globalisaation ja tietotekniikan kehittymisen mukanaan tuomien kehittyvien rikoksentekomahdollisuuksien johdosta. Yhteiskunnan jatkuva ja päämäärätietoinen ponnistelu talousrikosten ja harmaan talouden torjumiseksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on välttämätöntä veropohjan ylläpitämiseksi, elinkeino- ja työelämän luotettavuuden säilyttämiseksi ja Euroopan yhteisön varoihin kohdistuvien väärinkäytösten torjumiseksi. Sisäasiainministeriön vuonna 2004 aloittamien tehostamistoimenpiteiden ja valtioneuvoston vuonna 2005 talousrikostorjuntaan kohdentamien lisäresurssien ansiosta poliisin talousrikostutkintaan ruuhkautuneista jutuista on onnistuttu purkamaan jo 30 %. Talousrikostorjuntaan sijoitetut resurssit ovat moninkertaisesti palautuneet yhteiskunnalle jo takaisin saadun rikoshyödyn muodossa. Ohjelman tarkoituksena on tehostaa ja systematisoida talousrikosten ja harmaan talouden torjuntaa kytkemällä sekä torjuntaa tehostavan lainsäädännön valmistelu että torjuntaan osallistuvien viranomaisten toiminnan koordinointi aikaisempaa selkeämmin valtionhallinnon tulosohjaukseen. Tavoitteena on ohjelman avulla saada aikaan viranomaisten yhteinen torjuntastrategia.

2 2 Ohjelman keskeiset tavoitteet Ohjelman keskeisiä teemoja ovat: Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen ja tiedonvaihdon esteiden poistaminen. Harmaan talouden ja talousrikosten paljastamista ja selvittämistä tehostetaan poistamalla yhteistyötä vaikeuttavat esteet tietojen vaihdossa talousrikostorjuntaan osallistuvien viranomaisten välillä, mahdollistamalla poikkihallinnollinen talousrikosanalyysi, kehittämällä yhteensopivia analyysijärjestelmiä ja edistämällä niiden käyttöönottoa, kohdistamalla ja toteuttamalla viranomaisten toimenpiteet koordinoidusti yhteisesti hyväksytyn torjuntastrategian mukaisesti sekä kehittämällä ja koordinoimalla viranomaisten yhteistä koulutusta. Talousrikoksiin liittyvien viranomaisten toimintaedellytysten ja seuraamusjärjestelmän kehittäminen. Kehitetään lainsäädäntöä harmaan talouden ja talousrikosten jatkuvasti muuntuvien rikoksentekotapojen torjumiseksi sekä rikosprosessin vaikuttavuuden lisäämiseksi siten, että seuraamusjärjestelmän toimivuus varmistetaan myös uusien tekotapojen ja ilmiöiden suhteen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota rikoshyödyn takaisin saannin tehostamiseen sekä talousrikosten tutkinta-, syyteharkinta- ja tuomioistuinprosessien nopeuttamiseen. Käynnissä olevaan rikolliseen toimintaan tulisi voida puuttua nykyistä nopeammin. Pitkät käsittelyajat ovat merkittävä ongelma asianomistajan, yhteiskunnan ja syylliseksi epäillyn oikeusturvan kannalta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaedellytysten heikentäminen lisäämällä yritystoiminnan luotettavuutta ja kehittämällä verolainsäädäntöä siten, että verojen välttämismahdollisuuksia vähennetään. Toimintaedellytyksiä heikennetään myös kehittämällä talousrikosten ennalta ehkäisemiseen ja paljastamiseen liittyvää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Rajat ylittävän talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen. Nopeasti kansainvälistyvä talousrikollisuus ja harmaa talous edellyttävät sekä lainsäädännön että viranomaistoiminnan kehittämistä siten, että rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen tarvittavien tietojen saanti, rikosvastuun kohdentaminen ja rikoshyödyn jäljittäminen myös rajat ylittävässä rikollisuudessa turvataan. Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta koskevan tietoisuuden lisääminen. Tutkimustoiminnan, jatkuvien ja systemaattisten tilannekartoitusten ja torjunnan vaikuttavuuden seurannan avulla pyritään tuottamaan riittävää tietoa yhteiskunnallista päätöksentekoa varten. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden paljastamista ja selvittämistä tehostetaan ylläpitämällä ajan tasalla olevaa tilannekuvaa käynnissä olevista ilmiöistä. Viranomaisten aktiivisella tiedottamisella pyritään vaikuttamaan kansalaisten asenteisiin. Tutkimustoimintaa pyritään painottamaan viranomaisten päätöksentekotarpeet huomioivaan nopeaan ongelmalähtökohtaiseen tutkimukseen sekä jatkuvaan seuranta- ja analyysitoimintaan.

3 3 Ohjelman toimeenpano Lainsäädäntöhankkeet Operatiiviset hankkeet Sisäasiainministeriön asettama kolmannen talousrikostorjuntaohjelman täytäntöönpanoa seuraava talousrikostorjunnan johtoryhmä valmistelee vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ehdotukset eri ministeriöiden tulostavoitesopimuksiin otettavista tämän ohjelman tarkoittamista lainsäädäntö- ja selvityshankkeista. Talousrikostorjunnan johtoryhmä vie tarvittaessa esitykset sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmälle harkittavaksi ja raportoi esitysten ja hankkeiden toteutumisesta sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmälle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Talousrikostorjunnan johtoryhmä tekee esitykset torjuntaan osallistuvien viranomaisten yhteistyössä toteutettavista hankkeista ja niiden toteuttamistavasta vuosittain huhtikuun loppuun mennessä asianomaisten ministeriöiden ja niiden alaisten viranomaisten tulostavoitesopimuksissa huomioon otettavaksi. Johtoryhmä käsittelee tarvittaessa myös useiden eri viranomaisten toimien yhteen sovittamista ja nopeaa reagointia vaativat asiat. Talousrikostorjunnan johtoryhmä seuraa hankkeiden toteutumista ja raportoi niistä sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmälle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Talousrikostorjunnan johtoryhmä vie tarvittaessa hanke-esitykset sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmän harkittaviksi. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin toimintaa jatketaan vuoden 2008 loppuun saakka. Projektin tehtävänä on kehittää harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaa keräämällä, analysoimalla ja jakamalla eri viranomaisille tietoa talousrikoksista ja talousrikollisuudesta, ylläpitää kokonaiskuvaa talousrikollisuudesta, kerätä viranomaisilta ja muista lähteistä tietoa talousrikostorjunnan vaikuttavuudesta, tehdä aloitteita lainsäädäntöön tai viranomaistoiminnan kehittämiseksi sekä kehittää talousrikosten torjunnassa käytettäviä menetelmiä ja tietojärjestelmiä. Hyvissä ajoin ennen projektin toimintakauden päättymistä valmistellaan tarvittavat säännösmuutosesitykset projektin harjoittaman toiminnan vakinaistamiseksi. Ohjelmaan sisältyvät hankkeet Talousrikostorjuntaohjelmaan vuodelle 2006 esitetyt selvitys- ja lainsäädäntöhankkeet perustuvat pääosin jo sisäisen turvallisuuden ohjelmaan, hallitusohjelmaan sisältyvään kolmikantahankkeeseen ja tulopoliittiseen sopimukseen vuosille sisältyviin toimenpide-ehdotuksiin. Näiden kokoaminen talousrikostorjuntaohjelmaan edistää hankkeiden toteuttamisen koordinointia ja seurantaa. Monimuotoinen ja nopeasti kehittyvä talousrikollisuus edellyttää hankeluettelon jatkuvaa täydentämistä ja ylläpitämistä torjuntatyön sopeuttamiseksi muuttuneen tilanteen ja olosuhteiden asettamiin vaatimuksiin.

4 Talousrikostorjunnan johtoryhmän vuosittain esittämät uudet lainsäädäntö- ja selvityshankkeet perustuvat harmaata taloutta ja talousrikollisuutta koskevaan tilannekuvaan ja uhka-analyysiin ja niillä pyritään mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen. Valtiovarainministeriön asettama viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti valmistelee tilannekuvaa ja uhka-analyysia koskevat tiedot talousrikostorjunnan johtoryhmälle, kerää tiedot hankkeiden toteutumisesta sekä arvioi niiden vaikuttavuutta. 4

5 Liite 2 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN TEHOKKAAN TÄYTÄNTÖÖNPANON EDELLYTTÄMÄT VUODEN 2006 AIKANA TOTEUTETTAVAT LAINSÄÄDÄNTÖ- JA SELVITYSHANKKEET 1. Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen ja tiedonvaihdon esteiden poistaminen Hanke Vastuuministeriö Perustelu (STO= Sisäisen turvallisuuden ohjelma, SM= lainsäädäntötyöryhmä, Tupo vuosille ) Elinkeinotoimintaa valvovien viranomaisten oikeus saada verotustietoja. Yritystukia maksavien oikeus saada verotustietoja Verohallinnon oikeus saada käyttöönsä ulkomaalaisrekisterin tietoja Työntekijän oleskelulupia myöntävien viranomaisten oikeus saada verotustietoja Viranomaisten mahdollisuus nykyistä laajempaan tietojen käsittelyyn talousrikosanalyysissa aikana; KTM, LVM, STM aikana; KTM, TM, MMM aikana; SM aikana; SM, TM SM asettaa työryhmän, joka laatii ehdotuk- STO 5.2.3: Luvanvaraisten elinkeinojen harjoittaminen edellyttää yritykseltä yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämistä. Valvovien viranomaisten mahdollisuus tarkistaa yritysten verotus- ja verojäämätietoja lupaharkinnan yhteydessä tehostaisi verojen perintää. STO 5.2.3: Kansallisten yritystukien maksajien nykyiset oikeudet saada verotustietoja eivät anna riittäviä mahdollisuuksia tuensaajien käyttämien alihankkijoiden toiminnan ja luotettavuuden tarkistamiseen. SM 4.5. Ulkomailta Suomeen tulevaan työvoimaan ja näiden työnantajiin kohdistuva verovalvonta edellyttää sitä, että verohallinto voi saada käyttöönsä ulkomaalaisrekisteriin merkityt tiedot.; STO suositus 8, Tupo STO Työluvan myöntämisen yhteydessä tulisi voida tarkistaa se, miten työnantaja on täyttänyt aikaisemmat työnantajavelvoitteensa. Nykyiset verotustietojen julkisuutta ja salassapitoa koskevat säännökset eivät anna tähän mahdollisuuksia. Tupo STO suositus 3: Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa viranomaisten yhteisen riskianalyysin tekemistä, erityisesti poliisi- ja veroviranomaisten välillä. Tutkimusten mukaan talousrikollisuus on suurimmalta osin piilorikollisuutta, jonka paljastaminen ja ennalta torjumi-

6 sen vuoden 2006 aikana nen ei ole mahdollista vain yhden viranomaisen tiedoilla. Myös SM Liiketoimintakiellon valvonnan tehostaminen Epäilyttävien liiketoimien ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen koskemaan eräitä viranomaisia Laki viranomaisyhteistyöstä talousrikostorjunnassa Tarvittavien säännösmuutosesitysten valmisteleminen Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin toiminnan vakinaistamiseksi Käynnissä olevaan selvitykseen perustuvat toimenpiteet toteutetaan aikana; OM Käynnissä olevaan selvitykseen perustuvat toimenpiteet toteutetaan aikana SM SM asettaa työryhmän, joka laatii ehdotuksen vuoden 2006 aikana aikana; VM+SM STO suositus 10: Liiketoimintakiellon valvonnasta on muodostumassa ongelma liiketoimintakieltoon määrättyjen lukumäärän kasvaessa jatkuvasti ja valvontaan osoitettujen resurssien pysyessä ennallaan. SM 4.6: Liiketoimintakiellon uskottavan valvonnan toteuttaminen on perusedellytys koko järjestelmän toimivuudelle ja sille asetettujen kriminaalipoliittisten tavoitteiden toteutumiselle kuten myös yritysten yhdenvertaisen kilpailuaseman turvaamiselle ja harmaan talouden sekä talousrikollisuuden torjumiselle. STO suositus 9, SM 4.7. Yksityisten tahojen ilmoitusvelvollisuus epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle on suhteellisen kattava, mutta ilmoitusvelvollisuus on säädettävä myös viranomaisille, joilla on hyvät mahdollisuudet havaita epäilyttäviä liiketoimia laajojen toimivaltuuksiensa avulla. Eräillä viranomaisilla tulisi olla samat velvollisuudet kuin tietyillä yksityisilläkin toimijoilla ilmoittaa toiminnassaan havaitsemistaan epäilyttävistä liiketoimista. STO suositus 3,4, SM 4.10 Lainsäädännöllä tulisi varmistaa talousrikostorjuntaan osallistuvien viranomaisten yleinen yhteistyövelvoite, määritellä pysyvät yhteistyöinstituutiot ja säännellä talousrikosten ennalta ehkäisemiseen ja paljastamiseen tarvittavasta tietojen käsittelystä. STO toimenpidesuositus 3 ja 4, SM 4.10: Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin jatkovaihtoehtoja selvittänyt työryhmä on esittänyt kolme vaihtoehtoista ratkaisumallia projektin harjoittaman toiminnan jatkamiseksi sen määräajan päättymisen jälkeen. Talousrikostorjunnan johtoryhmä on esittänyt projektille 3 vuoden jatkoaikaa, jonka kuluessa valmisteltaisiin säännökset projektin toiminnan vakinaistamiseksi.

7 2. Talousrikostorjuntaan liittyvien viranomaisten toimintaedellytysten ja seuraamusjärjestelmän kehittäminen 3 Hanke Vastuuministeriö Perustelu Rekisterimerkintärikoksen törkeän tekomuodon säätäminen aikana; OM Sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä koskevien seuraamussäännösten siirtäminen erityislaeista rikoslakiin aikana; OM, STM, mahdollisesti TM Talousrikosten käsittelyprosessiin kuluvan kokonaisajan lyhentäminen jutun ilmitulosta tuomioon aikana; OM, SM, VM Alueellisen talousrikostorjuntayhteistyön toimivuus ja mahdollisuudet aikana; SM Yritystoiminnassa tapahtuvien työja ympäristörikosten torjuntaan liittyvät ongelmat ja kehittämistarpeet aikana; SM, OM, YM,TM, STM, työmarkkinaosapuolet SM 4.8: Talousrikosten torjunnassa on merkittäväksi ongelmaksi muodostunut helppous, jolla rikosten tekijät voivat saada käyttöönsä osakeyhtiöitä, ilmoittaa niitä koskevia vääriä tietoja kaupparekisteriin ja päästä yhtiöistä eroon ilman henkilökohtaista vastuuta. Mikäli nykyisen lainsäädännön puitteissa tehostetulla viranomaistoiminnalla ei saada riittävää vaikuttavuutta aikaan, tulisi harkita kvalifioidun tekomuodon säätämistä rekisterimerkintärikoksiin. STO toimenpidesuositus 5. Kolmannen talousrikostorjuntaohjelman tavoitteisiin sisältyi mm. lakisääteiseen sosiaaliturvaan liittyvien laiminlyöntien sanktioinnin tehostaminen, lakisääteiseen vakuutusturvaan liittyvien rikosten säätäminen yleisen syyttäjän alaisiksi sekä eri etuuslaeissa olevat rangaistussäännösten poistaminen ja siirtäminen rikoslakiin. STO 5.2.3: Talousrikosten tutkinta-aika nousi 102 vuorokaudella vuosina Syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn kesto on poikkeuksellisen pitkä. Talousrikoksissa on kysymys yksittäisen ihmisen oikeudesta saada häntä koskeva asia käsitellyksi kohtuullisessa ajassa (Euroopan ihmisoikeussopimus 6:1, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin). SM Ruotsissa alueellinen talousrikostorjuntaan liittyvä viranomaisyhteistyö on organisoitu säädöstasolla. Alueellisten yhteistyöryhmien laatimia tilannekatsauksia hyödynnetään valtakunnallisen tilannekuvan ylläpidossa. Kolmannessa talousrikostorjuntaohjelmassa yhdeksi painopistealueeksi nostettiin työ- ja ympäristörikoksiin liittyvä problematiikka ja osaaminen sekä näihin liittyvä tutkimus ja laajalla viranomaisrintamalla tapahtuva koulutus. Näitä toimia tulee jatkaa sekä suunnata ja kehittää rikostorjuntatoimenpiteitä esiin tulleiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

8 4 3. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaedellytysten heikentäminen Hanke Vastuuministeriö Perustelu Säätiöiden toimintaan liittyvien väärinkäytösmahdollisuuksien vähentäminen Kaupparekisteriin merkittyjen tietojen luotettavuuden parantaminen. aikana; OM, VH, SM, KTM aikana; KTM, SM, VM Verohallinnon käynnistämän säätiöiden verovalvontahankkeen yhteydessä pyritään kartoittamaan säätiöiden toimintaan mahdollisesti liittyvät väärinkäytöstilanteet sekä tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. STO suositus 5: Tulee tarkastella mahdollisuuksia yritystoiminnan yleisen luotettavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. mm. kaupparekisteriin merkittyjen tietojen riittävyyttä ja oikeellisuutta kehittämällä. Sivullisista henkilöistä rekisteriin virheellisesti merkityt tiedot tulisi voida poistaa nykyistä helpommin. Myös SM 4.8 Yhteistyömahdollisuudet elinkeinoelämän ja työelämän toimijoiden kanssa aikana; SM, TM Harmaa talous lisääntyy ja saa yhä julkeampia muotoja. Harmaata taloutta ei kyetä torjumaan pelkästään viranomaisten toimenpiteillä. Elinkeinoelämän vastuuta ja omia valmiuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden havaitsemiseksi ja rikoksentekomahdollisuuksien vähentämiseksi pyritään lisäämään ja toisaalta huolehtimaan siitä, että rehellisen elinkeinotoiminnan näkökohdat tulevat huomioiduksi talousrikosten ja harmaan talouden torjuntaan liittyvien säännösten ja menettelytapojen kehittämisessä. Rakennusalan neljännesvuosiilmoitukset palkansaajista ja aliurakoitsijoista Rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä Käynnistetään aikana; VM (yhteistyö TM:n Ulteva 2- työryhmän kanssa) SM 4.1: Harmaa talous mahdollistuu rakennusalalla pimeiden palkkojen ja salattujen yritystulojen, kuittikaupan, bulvaanien ja lyhyen elinkaaren yritysten avulla urakointiketjujen alapäässä. Rakennusalan neljännesvuosittainen ilmoitusmenettely aliurakoitsijoista ja työntekijöistä antaisi verohallinnolle nykyistä merkittävästi paremmat mahdollisuudet tietojen ristikontrolliin ja reaaliaikaiseen puuttumiseen havaittuihin väärinkäytöksiin. Tupo Ratkaisut käynnissä olevaan harjoittamisen. Aliurakointiin liittyvän harmaan talouden ja verorikollisuuden torjunnan STO suositus 7: Nykyisellään aliurakointiketjutus mahdollistaa laajan harmaan talouden selvitykseen perustuvista toi- käyttöönottoon. mahdolliset verotusmenettelylle aiheutuvat haitat huomioon ottaen. tehostamiseksi tulee selvittää mahdollisuudet mm käännetyn arvonlisäverojärjestelmän menpiteistä Myös SM 4.2: Aliurakkaketjuissa esiintyy runsaasti harmaan talouden harjoittajia, jotka

9 Ulteva 2 työryhmän hankkeet koskien mm. työnantajan velvoitteita alihankinta- ja vuokratyösopimusta solmittaessa tehdään vuoden 2006 aikana; VM aikana, TM, työmarkkinaosapuolet, SM, VM, KTM 5 mm. kertakäyttöyhtiöitä hyväksikäyttäen eivät koskaan maksa omia verojaan. Tilaajat ja pääurakoitsijat vähentävät yhä enemmän sellaista arvonlisäveroa, jota kukaan ei maksa. Tupo 4. Rajat ylittävän talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen Hanke Vastuuministeriö Perustelu Rahanpesun valvontaa varten annettujen tietojen nykyistä laajempi käyttö rikostorjunnassa Tulliselvitysrikoksen säätäminen, joka antaa mahdollisuuden nykyistä tehokkaammin puuttua tilanteisiin, joissa tullille on tuonnin, viennin tai kauttakulkuliikenteen yhteydessä annettu vääriä tietoja Selvitys tehdään vuoden 2006 aikana; SM aikana; OM, VM Mm. EU:n komissio on esittänyt arvonlisäveron väärinkäytöksiä koskevassa raportissaan rahanpesun valvontaa varten annettujen tietojen hyväksikäyttöä karusellikauppojen ja muiden EU:n varoihin kohdistuvien väärinkäytösten torjunnassa. SM 4.9: Lainsäädäntötyöryhmä toteaa raportissaan, että kaksoislaskutus on osa Suomen idänkauppaan liittyvää monimuotoista ja laajamittaista talousrikollisuutta. Toiminta on kytkeytynyt kiinteästi niin vientiin, tuontiin kuin kauttakulkuliikenteeseenkin, josta on seurauksena merkittävät vero- ja maksutulojen menetykset Suomessa ja Venäjällä, mutta myös Euroopan unionin arvonlisäverokertymässä. Käytännössä kaksoislaskutustilanteessa veropetoksen tai minkään muunkaan rikoksen nykyisten tunnusmerkistöjen täyttymistä ei voida useinkaan näyttää toteen. Työryhmä esittää selvitettäväksi tullimenettelyyn liittyvien säännösten toimivuutta rikostunnusmerkistöjen täyttymisen, rikosvastuun kohdentamisen ja tutkinnan kannalta välttämättömien pakkokeinojen riittävyyden kannalta. Kirjanpitolain muuttaminen siten, että asiakasvaratileillä säilytettävät varat saadaan juoksevan osakirjanpidon piiriin Toimenpidetarpeet selvitetään aikana; KTM, SM 4.9: Lainsäädäntötyöryhmä toteaa raportissaan, että kaksoislaskutus on osa Suomen idänkauppaan liittyvää monimuotoista ja laajamittaista talousrikollisuutta. Toimintaan käytetään usein Suomeen rekisteröityä yhtiötä, jonka asiakasvaratilin kautta siirretään rikolliseen liiketoimintaan liittyviä varoja yhtiön oman kirjanpidon ulkopuolella. Lain-

10 Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta ja työnantajien rekisteröintiä koskevien SM:n lainsäädäntötyöryhmän ehdotusten toteuttaminen OM, SM aikana; VM 6 säädäntötyöryhmä esittää kirjanpitolainsäädäntöä muutettavaksi siten, että asiakasvaroista pidetään juoksevaa osakirjanpitoa. STO suositus 8, SM 4.5 Suomeen lähetettyjen työntekijöiden osalta ei ole käytännössä mahdollisuuksia valvoa verotuksen toteutumista Suomessa eikä myöskään Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimusten vähimmäistyöehtojen noudattamista. Verotusoikeuden toteuttamisella ja lainmukaisilla palvelussuhteen ehdoilla on vaikutusta harmaan talouden estämiseen ja yritysten tasavertaiseen kilpailuasemaan. Veroviranomaisten oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa aikana; VM STO suositus 8: Ruotsissa veroviranomaisilla on oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa. Tämän seurauksena ruotsalaiset ovat löytäneet miljardien kruunujen arvosta verotukseen ilmoittamatta jätettyjä ulkomaisia pääomasijoituksia. Ulkomaisen sijoitustoimintaan liittyvän veronkierron paljastamiseksi tulee selvittää mahdollisuutta antaa Suomen veroviranomaisille vastaava oikeus. Myös SM 4.3 Mahdollisuudet saada verotusta varten tietoa etävälittäjien välityksellä tehdyistä arvopaperikaupoista kansainvälistä yhteistyötä kehittämällä Kansainvälisen rikoshyödyn jäljittämisen ja rikosvastuun toteuttamisen tehostaminen aikana; VM aikana; SM SM 4.4: Lainsäädäntötyöryhmän loppuraportissa mainitaan, että Suomessa arvopapereiden luovutusvoittojen verovalvonta perustuu arvopaperivälittäjien välittämistään kaupoista verohallinnolle antamiin vuosi-ilmoituksiin. Ulkomaisten sijoituspalveluja tarjoavien toimijoiden (ns. etävälittäjä) tiedonantovelvollisuuden puuttuminen on vero- ja rikostorjunnallisesti epäkohta, koska järjestelmä avaa tarpeettoman helposti mahdollisuuden veron välttämiseen arvopaperimarkkinoilla ja sen myötä verorikollisuuteen. Talousrikoksilla anastettujen varojen siirrot ulkomaille velkojien ulottumattomiin loukkaavat vahinkoja kärsineiden asianomistajien oikeusturvaa. Kansainvälisistä oikeusavuista ja ulkomaille siirtyneiden etsintäkuulutettujen tavoittamisesta aiheutuvat viiveet pidentävät usein merkittävästi talousrikosten käsittelyaikoja.

11 7 5. Yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen Hanke Vastuuministeriö Perustelu Selvitys mahdollisuuksista vaikuttaa tiedotuskampanjan avulla talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisiin asenteisiin. aikana; SM, TM mahdollisuuksia vaikuttaa tiedotuskampanjan avulla erityisesti harmaan talouden harjoittamiseen ja hyväksikäyttöön kohdistuviin asenteisiin. Aiempien torjuntaohjelmien tiedotuskampanjoiden jälkeen talousrikollisuus ja harmaa talous ovat laajentuneet uusille alueille ja tuoneet mukanaan uusia yhteiskunnan tasapainoa järkyttäviä ilmiöitä. Tieteellistä tutkimustoimintaa jatketaan edellisten ohjelmien linjausten mukaisesti aikana; SM Tieteellistä tutkimustoimintaa jatketaan. Painopistealueina muun muassa työ- ja ympäristörikokset, erilaisiin tukiin kohdistuvat väärinkäytökset sekä yritystoimintaan liittyvä sosiaalietuuksien väärinkäyttäminen. Systemaattisen ja pitkäjänteisen perustutkimuksen lisäksi tutkimustoiminnassa huomioidaan viranomaisten päätöksentekotarpeet sekä jatkuva seuranta- ja analyysitoiminta.