OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008"

Transkriptio

1 OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Opinnäytetyön määritelmä Opinnäytetyön tekijöiden lukumäärä Tavoitteet ja vastuut Opinnäytetyön prosessi Kypsyysnäytteen kirjoittaminen OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSA Kansi ja nimiölehti Tiivistelmä Sisällysluettelo Symboli- ja termiluettelo (ei pakollinen) Johdanto Teoriatausta/viitekehys/tausta-aineisto Tarkoitus ja ongelma/ tavoite/ tehtävä Tutkimus-/projektimenetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu Lähdeluettelo Liitteet LÄHTEIDEN KÄYTTÖ Lähdeviitteiden merkitseminen Nimi-vuosijärjestelmä Numeroviittausjärjestelmä tekniikan alalla Sähköisten lähteiden tekstiviitteet Lähdeluettelon laatiminen Lähdeluettelomerkinnät nimi-vuosijärjestelmässä Lähdeluettelomerkinnät numeroviittausjärjestelmän mukaan Sähköisten lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon TUTKIMUSTULOSTEN HAVAINNOLLISTAMINEN Taulukot...26

3 5.2 Graafiset esitykset Muut havainnollistamistavat MUODOLLISET VAATIMUKSET Kannet ja sidonta Tekstin asemointi, marginaalit ja sivunumerointi Otsikointi SOPIMUKSET JA OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS ARVIOINTI LÄHTEET LIITTEET Uudistettu Liite 7 päivitetty Teknisiä päivityksiä tehty korjaukset: - nimiölehden tekstityyppi arial - nimiölehdellä oleva SAMKin liikemerkin ja logon kuvakoko aiempaa pienempi (kb) - arviointikriteerit poistettu tästä, uudet selvemmät kriteerit webissä suorassa linkissä Ohje uusitaan kokonaan keväällä Uudistettu webbiin rakennettu ohje on käytössä viimeistään Uusiin ohjeisiin lisätään asiaa mm. sähköisiin lähteisiin viittaamisesta.

4 1 JOHDANTO Tämän ohjeen laatimisessa on käytetty pohjana Satakunnan ammattikorkeakoulun ohjeita opinnäytetyön laatijoille 8/1998, 10/1999, 4/2002 ja 9/2005. Työryhmään, joka on päivittänyt tätä ohjetta ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: tutkimusjohtaja Hanna Hyttinen, yliopettajat Paula Asikainen, Heli Mattila, Markku Salonen, Erja Turunen, ja Jaana Simula. Kirjallisuusviitteiden päivittämiseen on osallistunut myös SAMKin kirjaston henkilökunta. Keskeiset muutokset aikaisempaan ohjeeseen verrattuna koskevat opinnäytetyön julkisuutta ja tekijöiden lukumäärää. Ohjeeseen on myös lisätty arvosanakohtaiset arviointikriteerit tutkimukselliselle ja projektityölle erikseen. Tämä ohje on tarkoitettu ammattikorkeakoulun perustutkintovaiheen opiskelijoille. Ohjeen on tarkoitus tukea opiskelijan etenemistä opinnäytetyön kaikissa vaiheissa. Yhteistyö ohjaajan kanssa on silti välttämätöntä. 2 OPINNÄYTETYÖ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Jokaisen ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tutkintoon sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö vastaa laajuudeltaan kolmen kuukauden täysipäiväistä työskentelyä. Opinnäytetyö ajoittuu yleensä opintojen loppupuolelle. Työ liittyy aihepiiriltään opiskelijan koulutusohjelman aihealueeseen. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. (A /352.) Opinnäytetyöt muodostavat yhden keskeisen väylän osaamisen siirrolle ammattikorkeakoulusta työelämään. Opinnäytetyöt ovat yleensä tuote-, järjestelmä-, palvelu-, organisaatio- tai menetelmäkehitykseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Ammattikorkeakoulun tehtävän mukaisesti opinnäytetöistä suurin osa tehdään ammattikorkea-

5 5 koulun ulkopuolisille yrityksille tai yhteisöille. Opinnäytetyö voi olla myös osa suurempaa projektia. 2.1 Opinnäytetyön määritelmä Opinnäytetyöllä tarkoitetaan kaikkia niitä suorituksia, jotka sisältyvät opinnäytetyö - nimisen opintojakson suorittamiseen. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen tai toiminnallinen, josta tässä ohjeessa käytetään nimitystä projektityö. Opinnäytetyöhön sisältyvät varsinaisen työn/projektin/tutkimuksen suorittaminen ja kirjallisen raportin tai muun tuotoksen laatiminen. Lisäksi opinnäytetyöhön kuuluu ryhmäohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen, vaadittaviin seminaareihin ja tarkastustilaisuuksiin osallistuminen sekä dokumenttien tuottaminen ja jakaminen sovittua käytäntöä noudattaen ja opinnäytetyön arviointi. Kuvataiteilijan koulutusohjelmassa opinnäytetyö on taiteellinen opin- ja taidonnäytetyö. Opinnäytetyöhön kuuluu näyttely tai muu vaativa kuvataiteellinen suoritus sekä kirjallinen työ. Opinnäytetyön keskeisin osa on taideteosten tekeminen. Kirjallinen työ on luova prosessi, jossa opiskelija voi käyttää mielikuvitustaan taiteellista toteutustapaansa ja persoonaansa vastaavasti. Kuvataiteessa työskentely tähtää persoonallisiin ratkaisuihin, jolloin myös kirjallisen työn toteutus voi olla yksilöllinen. Se voi olla sisällöllisesti ja ulkoasultaan taideteos. 2.2 Opinnäytetyön tekijöiden lukumäärä Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat ensisijaisesti yksilötöitä. Jos aiheen haasteellisuus kuitenkin edellyttää kahden opiskelijan työpanosta, parityötä voidaan harkita. Opiskelijoiden on esitettävä opinnäytetyösuunnitelman liitteessä perustelut parityöskentelylle. Lisäksi heidän on selostettava keskinäinen työnjakonsa. Ohjaaja päättää parityön hyväksymisestä keskusteltuaan toimialasta riippuen koulutusohjelmavastaavan tai toimialan opinnäytetöistä vastaavan yliopettajan kanssa.

6 6 2.3 Tavoitteet ja vastuut Opinnäytetyön tavoitteena on innostaa opiskelijaa kriittiseen ajatteluun, luovuuteen, ongelmanratkaisuun sekä oman työn ja ammattialan kehittämiseen. Opinnäytetyöllään opiskelija osoittaa kykenevänsä toimimaan oman tulevan ammatillisen osaamisalueensa asiantuntijatehtävissä. Hän osoittaa kykenevänsä laatimaan tutkimus- tai projektisuunnitelman, noudattamaan aikatauluja, pitämään yhteyksiä eri osapuoliin, raportoimaan, hankkimaan itsenäisesti tietoa, analysoimaan ja käsittelemään hankkimaansa tietoa ja aineistoa, dokumentoimaan työtään ja huolehtimaan dokumenttien ja työn kieli- ja ulkoasusta. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Opinnäytetyöhön liittyvä vastuunjako Opiskelija - Omaa riittävät tiedolliset, metodologiset ym. valmiudet aloittaa opinnäytetyön suorittaminen - On vastuussa omasta opinnäytetyöstään - Etsii aktiivisesti opinnäytetyön aihetta ja neuvottelee siitä opettajien kanssa - Huolehtii yhteistyöstä työn tilaajan kanssa - Laatii tutkimus- tai projektisuunnitelman, joka sisältää myös toteutusaikataulun ja raportoi säännöllisesti työn etenemisestä ohjaavalle opettajalle - Toteuttaa suunnitelman mukaisesti työtään ja on yhteydessä ohjaajaansa yksikössä sovitulla tavalla ja sovituissa työn vaiheissa - Laatii tutkimus- tai projektiraportin opinnäytetyöohjeita noudattaen - Toimittaa valmiin raportin kolmena kappaleena: kansitettu raportti työn teettäjälle, kansitettu raportti kirjastoa varten ja sähköisessä muodossa oleva versio arkistointia varten - Toimittaa sen lisäksi erikseen tiivistelmät kirjastoon sähköisessä muodossa - Järjestää mahdolliset seminaarit ja tarkastustilaisuudet yhdessä työn ohjaajan kanssa - Allekirjoittaa omalta osaltaan työn tekemiseen/työhön liittyvät sopimukset ja noudattaa niissä sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - Hankkii tarvittaessa tutkimusluvat Ohjaava opettaja - Ohjaa annetun resurssin puitteissa hänelle nimetyt opinnäytetyöt - Avustaa ja tukee opiskelijoita opinnäytetyöaiheen löytämisessä - Toimii aktiivisesti työelämän sidosryhmien kanssa opinnäytetyöaiheiden löytämiseksi - Ilmoittaa ohjattaville opiskelijoille selvästi, koska on tavattavissa - Vastaa opinnäytetyölle asetetusta vaatimustasosta - Pitää seminaarit ja muut toimialan käytännön mukaiset tilaisuudet - Noudattaa opinnäytetyön tekemisestä laaditussa sopimuksessa sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - Seuraa opinnäytetyön etenemistä ja arvioi opinnäytetyön - Kirjoittaa arviointilausunnon - Laatii kypsyysnäytteen suorittamista varten kolme aihetta opinnäytetyön alalta ja huolehtii kypsyysnäytteen vaatimista järjestelyistä - Kirjaa opinnäytetyötä koskevat tiedot WINHAan - Varmistaa, että opiskelija toimittaa raportit asianomaisille tahoille Työn teettäjä/tilaaja - Nimeää työlle yrityksestä yhteyshenkilön - Allekirjoittaa osaltaan työn teettäjän ominaisuudessa työn tekemiseen/työhön liittyvät sopimukset ja noudattaa niissä sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - On tarpeen vaatiessa yhteydessä ohjaavaan opettajaan - Varmistaa edellytykset työn tekemiselle

7 7 2.4 Opinnäytetyön prosessi Opinnäytetyön prosessi eroaa toimialoittain jonkin verran. Esimerkiksi seminaarien ja muiden ohjaustilanteiden määrässä, aloituslupamenettelyssä ja ohjaajien määrässä on toimialakohtaisia eroja. Näistä yksityiskohdista annetaan tarkemmat ohjeet toimipisteistä. Tässä luvussa esitetyt asiat ovat kuitenkin yhteisiä kaikille toimialoille. Ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelijan on osallistuttava ohjaukseen, jossa käsitellään opinnäytetyön toteuttamista ja ohjataan opiskelijoita erilaisten tutkimusten tai selvitysten tekemiseen. Valmistautumisvaiheessa opiskelija hankkii ne sisällölliset ja menetelmälliset valmiudet, joita opinnäytetyön suorittaminen edellyttää. Suunnitteluvaihe alkaa opinnäytetyön aiheen valinnalla. Aiheesta neuvotellaan opinnäytetöitä koordinoivan opettajan (toimialakohtaiset ohjeet) ja mahdollisen työelämän yhteyshenkilön kanssa. Aiheen hyväksymisen jälkeen nimetään ohjaaja/ohjaajat ja yrityksen/yhteisön yhteyshenkilö. Laaditaan opinnäytetyön sopimus ja allekirjoitetaan se. Kirjallinen sopimus on tarpeen muun muassa tekijänoikeuksien kannalta (L /404 muutoksineen). Opiskelijalla on tekijänoikeus työhönsä. Opinnäytetyön mahdollisesta luovuttamisesta edelleen tai julkaisemisesta tulee sopia erikseen. Suunnitteluvaihe sisältää tutkittavan tai selvitettävän aihealueen kartoittamisen ja kirjallisuuskatsauksen. Selvitettävä asia tai ongelma täsmennetään ja työlle asetetaan tavoitteet. Valitaan työssä käytettävät menetelmät. Suunnitteluvaiheen tuloksena syntyy jatkotyöskentelyä ohjaava kirjallinen toteutussuunnitelma. Toteutusvaiheessa suunnitelmaa täsmennetään. Toteutetaan tutkimus tai projekti (aineiston hankinta, käsittely ja analysointi). Yhdistetään kirjallisuuskatsaus ja tutkimuksen tai projektin aineisto. Valmistellaan kirjallista raporttia rinnan toteutusprosessin kanssa. Opinnäytetyö esitetään seminaareissa. Työstä tiedotetaan sovittuja käytäntöjä noudattaen.

8 8 Arviointia tapahtuu opinnäytetyön prosessin kaikissa vaiheissa. Ohjaustilanteissa ja seminaareissa arvioidaan opinnäytetyössä tehtyjä ratkaisuja ja annetaan palautetta. Opinnäytetyön arviointikriteerit esitellään luvussa Kypsyysnäytteen kirjoittaminen Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteen kielestä silloin, kun opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi (A /352). Ne englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, kirjoittavat kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi, eivät englanniksi. Ne englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, kirjoittavat kypsyysnäytteensä englanniksi. Opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta sen jälkeen, kun opinnäytetyö on luovutettu arvioitavaksi. On kuitenkin huomattava, että kypsyysnäyte ei ole osa opinnäytetyötä, vaan itsenäinen suoritus. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa hallitsevansa opinnäytetyönsä aihealueen ja kielitaitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa ilman oheismateriaalia. Opiskelija valitsee kolmesta aiheesta yhden. Kypsyysnäyte kirjoitetaan esseen muotoon ja sen ohjeellinen pituus on 3-4 normaalikäsialalla kirjoitettua A4 -sivua. Kypsyysnäyte arvioidaan toimialakohtaisen käytännön mukaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSA Opinnäytetyön kirjallinen osa sisältää yleensä nimiölehden, tiivistelmän, abstractin, sisällysluettelon, symboli- ja termiluettelon. Seuraavina tulevat johdanto, teoriatausta/viitekehys/tausta-aineisto, menetelmät/toteutus, tulokset, johtopäätökset, yhteenveto/pohdinta, viite-/lähdeluettelo ja liitteet. Raportin osat esitetään jatkossa siinä järjestyksessä, missä niiden tulee olla. Raportissa voidaan käyttää jatkossa esitettyjen otsak-

9 9 keiden tilalla paremmin kuvaavia otsakkeita, ja tarvittaessa myös alaotsakkeita, jos se on asian selkiinnyttämiseksi tarpeellista. Asettelumalli on saatavilla internetissä. 3.1 Kansi ja nimiölehti Kannesta löytyy malli liitteessä 1. Nimiölehdelle kirjoitetaan ammattikorkeakoulun nimi, työn tekijän nimi, työn nimi, koulutusohjelma ja mahdollinen suuntautumisvaihtoehto sekä työn valmistumisvuosi. Jos työllä on kaksi tekijää, nimet tulevat nimiölehdelle sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä (Liite 2). Työn nimen tulee olla lyhyt, ytimekäs ja informatiivinen ja sen tulee kuvata työn olennaista sisältöä. Nimiölehdessä käytetään logo-yhteensopivuuden vuoksi kirjasintyyppiä arial ja kirjasinkokoa Tiivistelmä Viimeisenä tehtävänä raportin laadinnassa on tiivistelmän kirjoittaminen. Tiivistelmä laaditaan sekä suomen että englannin kielellä. Sen laajuus on yksi sivu. Tiivistelmälehden alkuun tulevat työn bibliografiset tiedot: opinnäytetyön nimi, kirjoittajan suku- ja etunimi/nimet, ammattikorkeakoulun nimi, koulutusohjelma ja suuntautumisvaihtoehto, valmistumiskuukausi ja vuosi, työn ohjaaja ja 3-5 asiasanaa, toimialalla käytössä oleva luokitus, jonka saa kirjastosta sekä työn sivujen lukumäärä. Asiasanat voi tarkistaa kirjastosta Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämästä yleisestä suomalaisesta asiasanastosta. Tiivistelmässä esitetään työn keskeisin sisältö: mitä tutkittiin ja miksi, mitä menetelmää käytettiin, mitä tuloksia saatiin ja mitä niistä seuraa. Tiivistelmä on tekstiä, joka ei sisällä kuvia, kaavioita, taulukoita, kaavoja, lainauksia eikä viittauksia. Tiivistelmää kirjoittaessa käytetään passiivin imperfektiä (esim. tutkittiin, todettiin). Tiivistelmä kirjoitetaan 1-rivivälillä ja Times New Roman (fontti 12) kirjasinlajia käyttäen. Marginaalit ovat samat kuin varsinaisessa tekstissä (kohta 6.2 ). Tiivistelmässä käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Tiivistelmään merkitään työn sivumäärä. Liitteet eivät sisälly sivumäärään. Tiivistelmät liitetään osaksi raporttia. Ne

10 10 toimitetaan kirjaston edellyttämässä sähköisessä tallennusmuodossa kirjastoon tietokantaan tallentamista varten. Tiivistelmistä löytyy esimerkkejä liitteinä 3 ja Sisällysluettelo Sisällysluettelon otsikkona on lyhyesti SISÄLLYS, suuraakkosin. Sisällysluetteloon kootaan raportin otsikot ja sivunumerot. Sisällysluettelon laadinnassa käytetään kymmen- jaotusta, esim. 1 PÄÄOTSIKKO, 1.1 Väliotsikko, Alaotsikko. Otsikoissa käytetään samoja kirjasinlajeja kuin varsinaisessa tekstissä. Tämän ohjeen sisällysluettelo on laadittu kyseistä ohjetta noudattaen. 3.4 Symboli- ja termiluettelo (ei pakollinen) Työssä toistuvat käsitteet, termit tai symbolit, joiden ymmärtäminen on tekstin kannalta keskeistä eikä niiden esittäminen varsinaisessa tekstissä tunnu kovin luontevalta, voidaan esittää erillisessä symboli- ja termiluettelossa. 3.5 Johdanto Johdannossa esitellään tutkimuksen tai projektin aihepiiri, tausta ja lähtökohdat sekä perustellaan aihevalinta viittaamalla tutkimukselliseen ja/tai käytännön hyötyyn. Tutkimuksella tai projektilla on aina tilaus tai ajankohtainen tarve. Johdannossa selostetaan, miten juuri tämä tutkimus/projekti vastaa kyseiseen tarpeeseen. Tutkimuksen tavoitteet ja kulku selostetaan johdannossa pääpiirteissään ja perustellaan mahdolliset rajaukset. Johdannon on tarkoitus vakuuttaa lukija työn tärkeydestä ja kiinnostavuudesta. 3.6 Teoriatausta/viitekehys/tausta-aineisto Teoriatausta/viitekehysosassa esitetään se, mitä valitusta tutkimusaiheesta (ilmiöstä) aikaisempien tutkimusten tai muun kirjallisuuden perusteella tiedetään. Teoriataustan/ viitekehyksen kokoaminen edellyttää systemaattista tiedon hakua eri tietokannoista. Mitä selvemmin tutkimusaihe on rajattu, sitä helpompi on päättää, minkälainen tieto liittyy omaan tutkimusaiheeseen ja karsia epäolennaista.

11 11 Jos opinnäytetyö on projektityö, kirjallisuushaussa otetaan huomioon myös aikaisempien vastaavanlaisten kehittämisprojektien raportit ja kansalliset tai kansainväliset laatukriteerit ja suositukset, jolloin viitekehyksen sijasta on luontevampaa puhua taustaaineistosta. Teoriataustassa/viitekehyksessä/tausta-aineistossa kuvataan ja analysoidaan tarkasti työssä käytetyt keskeiset käsitteet. Ne löytyvät yleensä työn otsikosta. Käsitteet esitellään niin, että lukija saa kuvan, miten ne liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden. Käsitteiden välisiä suhteita voi havainnollistaa kirjallisuudesta löytyvällä valmiilla mallilla tai piirtämällä mallin itse. Suoraan muusta lähteestä otettu kuva varustetaan asianmukaisin lähdeviittein. Mitä enemmän aiheesta on olemassa kirjallisuutta, sitä varmemmin löytyy myös erilaisia teorioita, joilla on pyritty hallitsemaan kyseistä todellisuutta. Opinnäytetyön tekijä valitsee jonkin teorian ja perustelee valintansa. Teoreettinen pohja antaa tutkimukselle jäntevyyttä, se antaa työkalut ja tarkentaa käsitteet. Aina ei aiheeseen liittyvää teoriaa kuitenkaan löydy. Silloin keskitytään keskeisiin käsitteisiin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Lopuksi viimeistellään kappaleen otsikko. Teoriatausta/ viitekehys/tausta-aineisto on vain työnimi. Luvulle annetaan sisällön mukainen nimi. Esimerkiksi, jos tutkimus koskee vapaaehtoistyöntekijöiden roolia vanhusten laitoshoidossa, sen voi antaa viitekehyskappaleelle nimeksi. 3.7 Tarkoitus ja ongelma/ tavoite/ tehtävä Perinteisessä kvantitatiivisessa tutkimuksessa, opinnäytetyön tekijä määrittelee tarkasti tutkimuksensa tarkoituksen ja tutkimusongelmat. Tutkimuksen tarkoituksessa ilmoitetaan kaksi asiaa: 1) mitä opinnäytetyön tekijän on tarkoitus tehdä (esim. selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin) ja 2) mihin käyttöön tutkimuksen tulokset on tarkoitettu. Tutkimusongelmilla tarkoitetaan tarkkoja kysymyksiä, joihin haetaan

12 12 vastauksia tutkimuksensa avulla. Tutkimusongelmia voidaan kutsua myös tutkimuskysymyksiksi. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on luontevaa puhua ongelmien sijasta tutkimustehtävästä ja tarkoituksen sijasta tutkimuksen tavoitteesta, sillä kyseisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että tutkimustehtäväkin täsmentyy vasta tutkimuksen kuluessa. Projektityyppisessä opinnäytetyössä määritellään tarkasti projektin tavoite ja projektitehtävä/ -tehtävät. 3.8 Tutkimus-/projektimenetelmät Tutkimus-/projektimenetelmät kuvataan ja selostetaan, miten tutkimusongelmiin/projektitehtäviin on etsitty ratkaisua. Käytetyt menetelmät kuvataan ja perustellaan niin selkeästi, että lukijan on mahdollista arvioida käytettyä menetelmää ja sen luotettavuutta. Tutkimuksen/projektin toteutus selostetaan tarkasti. 3.9 Tulokset Tulokset osiossa esitetään yksityiskohtaiset tutkimustulokset/projektin tuotokset. Tulokset esitetään tutkimusongelmittain tai muuten selkeästi ryhmiteltyinä asiakokonaisuuksina. Tulosten havainnollistamiseksi ja tiivistämiseksi käytetään harkiten taulukoita, kuvioita, kaavioita ym. ja niiden sisältöä selostetaan myös tekstissä. Liiallista toistoa on kuitenkin vältettävä. Tarkemmat ohjeet tutkimustulosten havainnollistamisesta on esitetty luvussa 5. Projektityyppisissä suunnittelutyötä sisältävissä opinnäytetöissä saattaa osa tuloksista olla tarkoituksenmukaista esittää liitteissä (ks. kappale 3.12). Projektityössä on tärkeä selostaa koko työprosessi ja oppimisprosessi apuna käytetään omia muistiinpanoja tai työskentelypäiväkirjaa. Selostetaan, miten tiettyihin ratkaisuihin on päädytty, mitä eri vaihtoehtoja oli tarjolla ja miksi jokin tietty vaihtoehto valittiin. Tekstissä teoria ja empiria voivat vuorotella.

13 Tulosten tarkastelu Tulosten tarkastelu on tärkeä osa raporttia. Tässä osassa yhdistetään tehdyn tutkimuksen tulokset/projektin tuotokset aikaisempaan tietoon eli tutkimusraportin alussa esitettyyn teoriaan tai projektin lähtökohtiin. Tulosten/tuotosten pohjalta esitetään harkitut tulkinnat, päätelmät ja johtopäätökset sekä ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi. Tulosten tarkastelussa tulee pohtia muun muassa seuraavia asioita: - miten asetetut tutkimus-/kehittämistehtävät onnistuttiin ratkaisemaan - mitä ja millaisia rajoituksia käytettyyn menetelmään liittyi - miten eettiset kysymykset onnistuttiin ratkaisemaan - mitä uutta tietoa/ratkaisuja/käytäntöjä tutkimus/projekti toi esiin - mikä on tulosten luotettavuus - miten tulosta/tuotosta voidaan hyödyntää jatkossa - millaisia jatkohaasteita tutkimus/projekti nosti esiin. Projektityyppisen opinnäytetyön luonteeseen kuuluu, että tekijä arvioi omaa työskentelyään sen lisäksi, että hän arvioi työn tuloksia Lähdeluettelo Lähdeluettelon laatiminen ja lähdeviitteiden merkitseminen esimerkkeineen on esitetty luvussa 4. Esimerkki lähdeluetteloista löytyy liitteistä 5 (nimi-vuosijärjestelmä)ja 6 (numeroviittausjärjestelmä). Tietojen hakemisessa voi käyttää apuna kirjaston tietokantaa Liitteet Liitteiden valinnassa tulee olla kriittinen. Liitteiksi sijoitetaan vain sellainen aines, jonka ei tarvitse asian ymmärtämisen vuoksi olla tekstissä, mutta johon viitataan tekstissä. Liitteet eivät ole kaiken tutkimus/projektiaineiston varasto. Tyypillisesti liitteinä esitetään esimerkiksi täydentävät taulukot, uuden laitteen yksityiskohtainen kuvaus, tietokoneohjelmat ja kyselylomakkeet. Jokainen liite on itsenäinen, raporttitekstiä täydentävä kokonaisuus. Liitteessä ei viitata itse tekstiin eikä sen lähdeluetteloon. Tekstistä taas on

14 14 löydyttävä viittaus raportin jokaiseen liitteeseen. Liitteet numeroidaan numerotunnuksella (esim. LIITE 1) ja liitteeseen viitattaessa tekstissä se kirjoitetaan pienellä. Kun liitteeseen viitataan suluissa liite kirjoitetaan isolla alkukirjaimella (esim. Liite 1). 4 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ Laadittaessa selvitystä opinnäytetyön teoreettisista/kehittämisen lähtökohdista ja siitä, mitä asiasta ennestään tiedetään, käytetään hyväksi toisten julkaisemia kirjoja, artikkeleja ja tutkimusraportteja. Tekijänoikeuslaki (L /404) velvoittaa ilmoittamaan lähdeviitteellä, kenen luomaa tekstiä tai tutkimustuloksia tekstissä on lainattu. Jos tätä ei tehdä, voidaan lainaajaa pahimmillaan syyttää tekijänoikeusrikkomuksesta. Opinnäytetyön tarkastajien ja muiden lukijoiden täytyy voida erottaa vaivatta, mikä on kirjoittajan omaa tekstiä ja mikä on lainattu muualta. Työssä voidaan käyttää lähteinä sekä julkaistuja lähteitä (esim. kirjat, sarjajulkaisut, kokoomateokset, lehtiartikkelit, esitelmät, opinnäytetyöt) että julkaisemattomia lähteitä (esim. kirjeet, sähköpostiviestit, suulliset tiedonannot). Suullisia tiedonantoja on syytä käyttää harkiten. Suoria lainauksia käytetään säästeliäästi ja mielellään vain lyhyitä lainauksia. Suora lainaus merkitään lainausmerkkien sisään. Jos lainaus on pitkä, se sisennetään yhden sarkaimen verran ja kirjoitetaan tiheämmällä rivivälillä. Sisennetyissä lainauksissa ei käytetä lainausmerkkejä. Lähteitä valitaan ja käytetään kriittisesti. Valinnassa otetaan huomioon seuraavia seikkoja: kirjoittajan asiantuntijuus ja tunnettuus, objektiivisuus (esim. ideologiset sitoumukset, kaupalliset intressit), tiedon alkuperäisyys, lähteen ajantasaisuus ja tuoreus (alle 5 vuotta). Vanhempiakin lähteitä voi käyttää, mikäli ne ovat aiheen kannalta tärkeitä esim. perusteoksia. Internetlähteitä käytettäessä kiinnitetään erityisesti huomiota luotettavuuteen, uskottavuuteen, objektiivisuuteen, sisältöön ja ajankohtaisuuteen (päivityspäivämäärä). Verkkolähteiden ongelmana on, että ne saattavat muuttua tai kadota milloin vain. Sen vuoksi

15 15 on tärkeää merkitä muistiin se päivä, jolloin lähdettä on käytetty ja tulostaa itselle kopio käytetystä sivusta. Internetissä julkaistavan aineiston laatua ja oikeellisuutta ei varsinaisesti valvo kukaan. Internetissä olevia valokuvia, piirroksia, graafisia esityksiä jne. ei saa liittää omaan opinnäytetyöhön ilman julkaisijan tai teoksen oikeudenhaltijan lupaa. Kuvan tekijänoikeuksista löytyy tietoa Kuvaston www-sivuilta Organisaation Internet-sivuilla oleviin esittelyteksteihin kannattaa suhtautua kriittisesti, koska nillä on markkinointiviestinnällisiä tavoitteita. 4.1 Lähdeviitteiden merkitseminen Lähdeviitteiden merkinnässä suositellaan käytettäväksi nimi-vuosijärjestelmää tai numeroviittausjärjestelmää, jota tekniikan alalla on tapana käyttää. Lähdeviitteen tarkoituksena on viitata lähdeluetteloon, josta lukija löytää tarkat tiedot käytetystä lähteestä. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon välillä tulee vallita täydellinen vastaavuus. Työn viimeistelyvaiheessa raportin kirjoittajan tulee tarkistaa huolellisesti, että lähdeluettelosta löytyy jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu. On tarkistettava myös, että lähdeluettelossa esitetään vain sellaisia lähteitä, joihin tekstissä viitataan Nimi-vuosijärjestelmä Nimi-vuosijärjestelmässä lähdeviite sisältää tekijän sukunimen, teoksen tai artikkelin julkaisuvuoden ja sivun tai sivut, joilta lainaus on otettu. Jos lähdeluettelossa on monia tekijöitä, joilla on sama sukunimi, lisätään viitteeseen tekijän etunimen alkukirjain. Jos viitataan saman tekijän samana vuonna julkaisemaan useampaan teokseen, erotetaan viitteet toisistaan vuosiluvun perään kirjoitetulla pienaakkosella. Jos lähdeteosta lainataan vain yhdessä virkkeessä, virkkeen lopettava piste kirjoitetaan kaarisulun perään. Jos tietoja hyödynnetään useammassa virkkeessä, viimeinen virke päätetään normaalisti pisteeseen ja viite laitetaan itsenäiseksi virkkeeksi kaarisulkeiden sisään.

16 16 Yksi tekijä, viittaus vain yhteen virkkeeseen Esim. 1: Tuloksen siirrettävyyden arviointi edellyttää sitä, että tutkija kuvaa riittävästi aineistoaan ja tutkimusprosessiaan (Tynjälä 1991, 390). Kaksi tekijää, viittaus useampaan edellä olevaan virkkeeseen Esim. 2: Kieli ei ole diskurssianalyyttisen ajattelun mukaan yhtenäinen kokonai - suus. Kielen käytön ristiriitaisuudet ovat eroja rajattujen diskurssien välillä. (Pot ter & Wetherell 1987, 149.) Useampia tekijöitä, viittaus vain edellä olevaan virkkeeseen Esim. 3: Myös ei-sanallisia tekoja voidaan tarkastella merkityksellisinä (Jokinen, Juhila & Suoninen 1993, 26-27). Kun myöhemmin viitataan samaan useamman tekijän lähteeseen, merkitään viite seuraavasti: (Jokinen ym. 1993, 29). Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, merkitään lähdeviitteeseen heti ensimmäisellä kerralla vain ensimmäinen tekijä ja lyhenne ym. sekä vuosiluku ja käytetyt sivut. Yksi saman tekijän samana vuonna julkaisemista lähteistä, viittaus useampaan edellä olevaan virkkeeseen Esim. 4: koulutus ei pysty täyttämään tehtäväänsä. Pahimmassa tapauksessa koulutus luo turhia odotuksia jossakin tulevaisuudessa odottavista urareiteistä. (Rinne 1997a, ) Vaihtoehtoisesti voidaan viitata lähteeseen jo virkkeen alussa. Esim. 5: Suikkanen ja Viinamäki (1997, 57) totesivat jo Samaan virkkeeseen voi liittyä useampia lähteitä. Ne merkitään joko aakkosjärjestykseen tai aikajärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä. Tehtyä valintaa noudatetaan läpi työn. Esim. 6: Ammattitaidon sisältöä voidaan kuvata myös kvalifikaatiokäsitteen avulla (Jarvis 1985, 35; Räty 1987, 119; Tuomisto 1987, 30-33).

17 17 Jos käytetyllä lähteellä ei ole henkilötekijää, käytetään viittauksessa julkaisijayhteisön nimeä tai julkaisun nimeä sekä vuosilukua. Jos julkaisun nimi on kovin pitkä, otetaan nimen alusta kolme neljä sanaa ja käytetään niitä viitteenä. Esim. 7: (Korkeakoulujen arviointineuvosto 1998, 23). Jos työssä käytetään henkilökohtaisia tiedonantoja, merkitään ne tekstiin seuraavasti: Esim. 8: Rehtori S. Pynnän mukaan (henkilökohtainen tiedonanto ) - tai (S. Pynnä, henkilökohtainen tiedonanto ) Numeroviittausjärjestelmä tekniikan alalla Tekstissä viitataan lähdeluettelon mukaiseen numeroon. Viitteet numeroidaan ykkösestä lähtien. Tekstissä viittaus merkitään kauttaviivojen väliin. Viittauksen yhteyteen voidaan myös merkitä sivu, johon viittaus kohdistuu. Sivunumerot merkitään aina, kun viitataan saman teoksen eri kohtiin. Jos samaan virkkeeseen liittyy useampia lähteitä, merkitään ne pilkulla eroteltuina. Viitattaessa yhteen virkkeeseen numeroviite tulee ennen pistettä. Jos viittaus kohdistuu useampaan virkkeeseen, tulee numeroviite pisteen jälkeen. Seuraavassa esimerkkejä numeroviittausten käytöstä: Esim. 1: Tulosten siirrettävyyden arviointi edellyttää, että tutkija kuvaa riittävästi aineistoaan ja tutkimusprosessiaan /1/. tai prosessiaan /1, s. 390/. Esim. 2: Kieli ei ole diskurssianalyyttisen ajattelun mukaan yhtenäinen kokonaisuus. Kielen käytön ristiriitaisuudet ovat eroja rajattujen diskurssien välillä. /2/ Esim. 3: Suikkanen ja Viinamäki /3/ totesivat. Esim. 4: Ammattitaidon sisältöä voidaan kuvata myös kvalifikaatiokäsitteen avulla /2, 3, 5/ Sähköisten lähteiden tekstiviitteet Luvuissa ja esitetyt käytännöt koskevat myös sähköisten lähteiden tekstiviitteitä. Kaikkia samoja tietoja ei kuitenkaan löydy verkkodokumenteista. Jos tekijä on tiedossa, sähköisen lähteen tekstiviitteeseen merkitään tekijä (vastuuhenkilö tai yhteisö), päivitysaika ja sivu, mikäli ne ovat tiedossa. Jos tekijä ei ole tiedossa, tekstiviitteeseen merkitään sen tilalle dokumentin nimi. Sähköisen tekstiviitteen tarkoitus on sama kuin

18 18 painettujen julkaisujenkin tekstiviitteen: Se auttaa identifioimaan julkaisun, josta teksti on peräisin. Esimerkki 1: Kemppinen, L Esimerkki 2: Suomen Kuntaliitto ja Inforviestintä Esimerkki 3: Opetusministeriö Esimerkki 4: Mölsä, H. 2004, Lähdeluettelon laatiminen Helpoin ja parhaaseen lopputulokseen johtava tapa koota lähdeluettelo on se, että koko työskentelyprosessin ajan merkitään lähdeluetteloon täydellisesti kaikki lähteet, joita prosessin aikana käytetään. Työtä viimeistellessä poistetaan lähdeluettelosta kaikki ne lähteet, joihin ei lopullisessa työssä viitatakaan. On huomattavasti helpompi poistaa luettelosta ylimääräisiä lähteitä, kuin lähteä työn loppuvaiheessa etsimään joskus käytetyn lähteen täsmällisiä bibliografisia tietoja. Lähdeluettelo kirjoitetaan rivivälillä 1 ja lähteet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivivälillä (Liite 5 ja Liite 6). Lähdeluettelosta täytyy löytyä täydelliset bibliografiset tiedot kaikista niistä lähteistä, joihin tekstissä on viitattu. Nimi-vuosijärjestelmässä viitteet luetellaan aakkosjärjestyksessä tekijöiden sukunimen tai yhteisönimen tai julkaisun nimen mukaan niissä tapauksissa, joissa lähteellä ei ole varsinaista tekijää. Numeroviittausjärjestelmässä viitteet luetellaan esiintymisjärjestyksessä. Viitteeseen otetaan tiedot siinä muodossa, kuin ne on lainatussa julkaisussa esitetty. Jos tekijöitä on kaksi, erotetaan tekijät toisistaan & -merkillä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kaksi, erotetaan viimeinen tekijä & -merkillä ja muut pilkulla. Etunimestä otetaan mukaan vain ensimmäinen kirjain. Seuraavissa esimerkeissä esitellään kahta eri tapaa nimivuosijärjestelmää ja numeroviittausjärjestelmää.

19 Lähdeluettelomerkinnät nimi-vuosijärjestelmässä Jos lähteenä on käytetty yksittäistä kirjaa, se kirjataan lähdeluetteloon seuraavaan muotoon: tekijä, julkaisuajankohta, teoksen nimi, kustannuspaikka ja kustantaja. Esim. 1: Hakala, J Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki. Gaudeamus. Jos lähteenä on kokoomateoksen jokin osajulkaisu, se kirjataan seuraavaan muotoon: tekijä, julkaisuaika, nimike, viite alkuperäiseen julkaisuun, alkuperäisen julkaisun tekijät, nimi, kustannuspaikka, kustantaja ja sivunumerot. Esim. 2: Kautto-Koivula, K Työelämä ammattikorkeakoulun haasteena. Teoksessa Lampinen, O. (toim.) Ammattikorkeakoulut vaihtoehto yliopistolle. Helsinki. Gaudeamus, Jos lähteenä on lehtiartikkeli, se merkitään lähdeluetteloon muotoon: tekijä, julkaisuvuosi, otsikko, lehden nimi, vuosikerta tai volyymi, numero sekä sivunumerot. Esim. 3: Korhonen, K Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oppimistyylit. Kasvatus 24 (1), Jos lähteenä on ollut johonkin julkaisusarjaan kuuluva julkaisu, käytetään seuraavaa merkitsemistapaa: tekijä, julkaisuaika, nimike, kustannuspaikka, kustantaja, sarjatiedot. Esim. 4: Jaatinen, P Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin? Satakunnan ammattikorkeakoulun vuoden 2002 opinnäytetöiden arvioinnista tehty tutkimus. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimukset 1/2004. Pori. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kun lähteellä ei ole henkilötekijää, käytetään seuraavaa merkitsemistapaa: julkaisija, julkaisuaika, julkaisun nimi, kustannuspaikka ja kustantaja. Esim. 5: Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisryhmä Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisen haasteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 6:2005. Helsinki. Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

20 20 Sähköiset erillisteokset merkitään lähdeluetteloon seuraavasti: tekijä, vastuuhenkilö tai - yksikkö, julkaisuaika, dokumentin nimi tai otsikko, viestintyyppi, laitos, painopaikka, kustantaja, päivitysaika, viittauksen ajankohta, saatavuus ja verkko-osoite. Esim. 6: Sääkslahti, A.: Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Jyväskylän yliopisto. Studies in sport, physical education and health 104. Väitöskirja. [Viitattu ] pdf Verkkolehden artikkeli merkitään seuraavasti: tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, julkaisun nimi, viestintyyppi, laitos, vuosikerta, päivityksen ajankohta, viittauksen ajankohta sekä saatavuus ja verkko-osoite. Esim. 7: Callister, T. & Burbules, N Paying the piper: The educational cost of the commercialization of the Internet Electronic Journal of Sosiology [verkkolehti], Vol 3, N:o 3 [viitattu ]. Saatavissa: /callister.article.1998.html. Yksittäinen sähköposti merkitään seuraavasti: viestin lähettäjä: vastuuhenkilö tai - yhteisö, viestin otsikko, isäntäviestijärjestelmän nimi, viestintyyppi, lähetyspäivä, sijainti isäntätietojärjestelmässä, saatavuus ja verkko-osoite. Esim. 8: Pynnä, S. Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämispäivät klo [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja: Lähetetty klo [viitattu ]. Seuraavassa esitetään esimerkit standardien, patenttien, tilastojen ja www-sivujen merkitsemisestä lähdeluetteloon. Lisätietoa niistä löytyy tämän ohjeen lähteenä käytetyistä oppaista. Esim. 9: SFS-EN ISO 9001, 15. Standardin nimi. Valmistelusta vastaava yhteisö. Painostiedot. Julkaisupaikka. Julkaisija. Julkaisuvuosi. Esim. 10: Pat. FI numero. Patentin nimi. Patentin haltijan tai hakijan nimi. Keksijän nimi (sulkeissa, jos eri kuin patentin nimi). Julkaisupäivämäärä. Esim. 11: Suomen tilastollinen vuosikirja Helsinki. Tilastokeskus, Esim. 12: Terveys 2015-kansanterveysohjelma. [Viitattu ] terveys2015.fi/

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYN JA VIESTINNÄN OPINNÄYTETYÖOHJEET

TIETOJENKÄSITTELYN JA VIESTINNÄN OPINNÄYTETYÖOHJEET Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn ja viestinnän koulutusohjelmat TIETOJENKÄSITTELYN JA VIESTINNÄN OPINNÄYTETYÖOHJEET Ennen kuin syvennyt näihin ohjeisiin sinun on syytä lukea huolellisesti

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalous ja matkailu OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Jokaisen koulutusohjelman opinnäytetyöhön liittyy Liiketoiminta ja kulttuuri Porissa kaksi

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

(Nämä tiedot löytyvät myös SAMKin opinnäytetyöohjeesta intranetista eli Oivasta)

(Nämä tiedot löytyvät myös SAMKin opinnäytetyöohjeesta intranetista eli Oivasta) Lähdeviitteet (Nämä tiedot löytyvät myös SAMKin opinnäytetyöohjeesta intranetista eli Oivasta) Lähteestä voit ottaa vain sellaisia tekstikohtia, joissa ei ole jo viitettä. Jos tekstissä viitataan johonkin

Lisätiedot

1 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA VASTUUT

1 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA VASTUUT PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖOHJE Versio 2.3 22.6.2015 2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA VASTUUT... 3 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI... 5 2.1 Aloitusvaihe Aiheen valinta... 5 2.2 Suunnitteluvaihe Tutkimuksen

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Yliopisto suosittaa painetun julkaisun rinnalla julkaisua laitettavaksi myös LUTPubjulkaisuarkistoon.

Yliopisto suosittaa painetun julkaisun rinnalla julkaisua laitettavaksi myös LUTPubjulkaisuarkistoon. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Julkaisulautakunta 11.10.2012 Tutkimussarjaa koskeva ohje Sarja Tutkimussarja on nimeltään Acta Universitatis Lappeenrantaensis. Tutkimussarja on tarkoitettu yliopiston

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 Opinnäytetyön tekijä(t) Opinnäytetyön nimi Opinnäytetyön arviointi Arvosana 0 1 2 3 4 5 Aiheen valinta Opinnäytetyön suunnitelma Opinnäytetyön lähtökohdat Kehittämistehtävä

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA Liiketalousala 2009 v. 1.31 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ... 1 1.1. Opinnäytetyön tavoitteet... 1 1.2. Aiheen valinta... 2 1.3. Kirjallisen raportin laajuus... 2 2.

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

TEKSTIVIITTAUKSET JA LÄHDELUETTELO

TEKSTIVIITTAUKSET JA LÄHDELUETTELO TEKSTIVIITTAUKSET JA LÄHDELUETTELO Satakunnan ammattikorkeakoulu Kirjasto- ja tietopalvelut 2011 TEKSTIVIITTEET JA LÄHDELUETTELO Satakunnan ammattikorkeakoulu Kirjasto ja tietopalvelut Elokuu 2011 Sivumäärä:29

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kansantaloustieteen kandidaatintutkielma 2011 * Kandidaatintutkielma 10 op ja kypsyysnäyte 0 op. * Kirjoitetaan suomenkielellä - poikkeustapauksessa voidaan kirjoittaa englanniksi. * Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä

Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä 22.5.2013 22.5.2013 1 Miksi plagiaatintunnistusjärjestelmä? Internet mahdollistaa, opiskelussa nykypäivää Viimeisin uutinen maailmalta YLE 6.2.2013: Saksan

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa

Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa 3.9.2014 Olli Vuolteenaho Fysiologian laitos, Oulun yliopisto 2 Acta Universitatis Ouluensis -sarja Actaa toimittaa Oulun yliopiston julkaisutoimikunta

Lisätiedot