OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008
|
|
- Jarkko Jorma Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Opinnäytetyön määritelmä Opinnäytetyön tekijöiden lukumäärä Tavoitteet ja vastuut Opinnäytetyön prosessi Kypsyysnäytteen kirjoittaminen OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSA Kansi ja nimiölehti Tiivistelmä Sisällysluettelo Symboli- ja termiluettelo (ei pakollinen) Johdanto Teoriatausta/viitekehys/tausta-aineisto Tarkoitus ja ongelma/ tavoite/ tehtävä Tutkimus-/projektimenetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu Lähdeluettelo Liitteet LÄHTEIDEN KÄYTTÖ Lähdeviitteiden merkitseminen Nimi-vuosijärjestelmä Numeroviittausjärjestelmä tekniikan alalla Sähköisten lähteiden tekstiviitteet Lähdeluettelon laatiminen Lähdeluettelomerkinnät nimi-vuosijärjestelmässä Lähdeluettelomerkinnät numeroviittausjärjestelmän mukaan Sähköisten lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon TUTKIMUSTULOSTEN HAVAINNOLLISTAMINEN Taulukot...26
3 5.2 Graafiset esitykset Muut havainnollistamistavat MUODOLLISET VAATIMUKSET Kannet ja sidonta Tekstin asemointi, marginaalit ja sivunumerointi Otsikointi SOPIMUKSET JA OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS ARVIOINTI LÄHTEET LIITTEET Uudistettu Liite 7 päivitetty Teknisiä päivityksiä tehty korjaukset: - nimiölehden tekstityyppi arial - nimiölehdellä oleva SAMKin liikemerkin ja logon kuvakoko aiempaa pienempi (kb) - arviointikriteerit poistettu tästä, uudet selvemmät kriteerit webissä suorassa linkissä Ohje uusitaan kokonaan keväällä Uudistettu webbiin rakennettu ohje on käytössä viimeistään Uusiin ohjeisiin lisätään asiaa mm. sähköisiin lähteisiin viittaamisesta.
4 1 JOHDANTO Tämän ohjeen laatimisessa on käytetty pohjana Satakunnan ammattikorkeakoulun ohjeita opinnäytetyön laatijoille 8/1998, 10/1999, 4/2002 ja 9/2005. Työryhmään, joka on päivittänyt tätä ohjetta ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: tutkimusjohtaja Hanna Hyttinen, yliopettajat Paula Asikainen, Heli Mattila, Markku Salonen, Erja Turunen, ja Jaana Simula. Kirjallisuusviitteiden päivittämiseen on osallistunut myös SAMKin kirjaston henkilökunta. Keskeiset muutokset aikaisempaan ohjeeseen verrattuna koskevat opinnäytetyön julkisuutta ja tekijöiden lukumäärää. Ohjeeseen on myös lisätty arvosanakohtaiset arviointikriteerit tutkimukselliselle ja projektityölle erikseen. Tämä ohje on tarkoitettu ammattikorkeakoulun perustutkintovaiheen opiskelijoille. Ohjeen on tarkoitus tukea opiskelijan etenemistä opinnäytetyön kaikissa vaiheissa. Yhteistyö ohjaajan kanssa on silti välttämätöntä. 2 OPINNÄYTETYÖ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Jokaisen ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tutkintoon sisältyy 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö vastaa laajuudeltaan kolmen kuukauden täysipäiväistä työskentelyä. Opinnäytetyö ajoittuu yleensä opintojen loppupuolelle. Työ liittyy aihepiiriltään opiskelijan koulutusohjelman aihealueeseen. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. (A /352.) Opinnäytetyöt muodostavat yhden keskeisen väylän osaamisen siirrolle ammattikorkeakoulusta työelämään. Opinnäytetyöt ovat yleensä tuote-, järjestelmä-, palvelu-, organisaatio- tai menetelmäkehitykseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Ammattikorkeakoulun tehtävän mukaisesti opinnäytetöistä suurin osa tehdään ammattikorkea-
5 5 koulun ulkopuolisille yrityksille tai yhteisöille. Opinnäytetyö voi olla myös osa suurempaa projektia. 2.1 Opinnäytetyön määritelmä Opinnäytetyöllä tarkoitetaan kaikkia niitä suorituksia, jotka sisältyvät opinnäytetyö - nimisen opintojakson suorittamiseen. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen tai toiminnallinen, josta tässä ohjeessa käytetään nimitystä projektityö. Opinnäytetyöhön sisältyvät varsinaisen työn/projektin/tutkimuksen suorittaminen ja kirjallisen raportin tai muun tuotoksen laatiminen. Lisäksi opinnäytetyöhön kuuluu ryhmäohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen, vaadittaviin seminaareihin ja tarkastustilaisuuksiin osallistuminen sekä dokumenttien tuottaminen ja jakaminen sovittua käytäntöä noudattaen ja opinnäytetyön arviointi. Kuvataiteilijan koulutusohjelmassa opinnäytetyö on taiteellinen opin- ja taidonnäytetyö. Opinnäytetyöhön kuuluu näyttely tai muu vaativa kuvataiteellinen suoritus sekä kirjallinen työ. Opinnäytetyön keskeisin osa on taideteosten tekeminen. Kirjallinen työ on luova prosessi, jossa opiskelija voi käyttää mielikuvitustaan taiteellista toteutustapaansa ja persoonaansa vastaavasti. Kuvataiteessa työskentely tähtää persoonallisiin ratkaisuihin, jolloin myös kirjallisen työn toteutus voi olla yksilöllinen. Se voi olla sisällöllisesti ja ulkoasultaan taideteos. 2.2 Opinnäytetyön tekijöiden lukumäärä Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat ensisijaisesti yksilötöitä. Jos aiheen haasteellisuus kuitenkin edellyttää kahden opiskelijan työpanosta, parityötä voidaan harkita. Opiskelijoiden on esitettävä opinnäytetyösuunnitelman liitteessä perustelut parityöskentelylle. Lisäksi heidän on selostettava keskinäinen työnjakonsa. Ohjaaja päättää parityön hyväksymisestä keskusteltuaan toimialasta riippuen koulutusohjelmavastaavan tai toimialan opinnäytetöistä vastaavan yliopettajan kanssa.
6 6 2.3 Tavoitteet ja vastuut Opinnäytetyön tavoitteena on innostaa opiskelijaa kriittiseen ajatteluun, luovuuteen, ongelmanratkaisuun sekä oman työn ja ammattialan kehittämiseen. Opinnäytetyöllään opiskelija osoittaa kykenevänsä toimimaan oman tulevan ammatillisen osaamisalueensa asiantuntijatehtävissä. Hän osoittaa kykenevänsä laatimaan tutkimus- tai projektisuunnitelman, noudattamaan aikatauluja, pitämään yhteyksiä eri osapuoliin, raportoimaan, hankkimaan itsenäisesti tietoa, analysoimaan ja käsittelemään hankkimaansa tietoa ja aineistoa, dokumentoimaan työtään ja huolehtimaan dokumenttien ja työn kieli- ja ulkoasusta. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Opinnäytetyöhön liittyvä vastuunjako Opiskelija - Omaa riittävät tiedolliset, metodologiset ym. valmiudet aloittaa opinnäytetyön suorittaminen - On vastuussa omasta opinnäytetyöstään - Etsii aktiivisesti opinnäytetyön aihetta ja neuvottelee siitä opettajien kanssa - Huolehtii yhteistyöstä työn tilaajan kanssa - Laatii tutkimus- tai projektisuunnitelman, joka sisältää myös toteutusaikataulun ja raportoi säännöllisesti työn etenemisestä ohjaavalle opettajalle - Toteuttaa suunnitelman mukaisesti työtään ja on yhteydessä ohjaajaansa yksikössä sovitulla tavalla ja sovituissa työn vaiheissa - Laatii tutkimus- tai projektiraportin opinnäytetyöohjeita noudattaen - Toimittaa valmiin raportin kolmena kappaleena: kansitettu raportti työn teettäjälle, kansitettu raportti kirjastoa varten ja sähköisessä muodossa oleva versio arkistointia varten - Toimittaa sen lisäksi erikseen tiivistelmät kirjastoon sähköisessä muodossa - Järjestää mahdolliset seminaarit ja tarkastustilaisuudet yhdessä työn ohjaajan kanssa - Allekirjoittaa omalta osaltaan työn tekemiseen/työhön liittyvät sopimukset ja noudattaa niissä sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - Hankkii tarvittaessa tutkimusluvat Ohjaava opettaja - Ohjaa annetun resurssin puitteissa hänelle nimetyt opinnäytetyöt - Avustaa ja tukee opiskelijoita opinnäytetyöaiheen löytämisessä - Toimii aktiivisesti työelämän sidosryhmien kanssa opinnäytetyöaiheiden löytämiseksi - Ilmoittaa ohjattaville opiskelijoille selvästi, koska on tavattavissa - Vastaa opinnäytetyölle asetetusta vaatimustasosta - Pitää seminaarit ja muut toimialan käytännön mukaiset tilaisuudet - Noudattaa opinnäytetyön tekemisestä laaditussa sopimuksessa sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - Seuraa opinnäytetyön etenemistä ja arvioi opinnäytetyön - Kirjoittaa arviointilausunnon - Laatii kypsyysnäytteen suorittamista varten kolme aihetta opinnäytetyön alalta ja huolehtii kypsyysnäytteen vaatimista järjestelyistä - Kirjaa opinnäytetyötä koskevat tiedot WINHAan - Varmistaa, että opiskelija toimittaa raportit asianomaisille tahoille Työn teettäjä/tilaaja - Nimeää työlle yrityksestä yhteyshenkilön - Allekirjoittaa osaltaan työn teettäjän ominaisuudessa työn tekemiseen/työhön liittyvät sopimukset ja noudattaa niissä sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - On tarpeen vaatiessa yhteydessä ohjaavaan opettajaan - Varmistaa edellytykset työn tekemiselle
7 7 2.4 Opinnäytetyön prosessi Opinnäytetyön prosessi eroaa toimialoittain jonkin verran. Esimerkiksi seminaarien ja muiden ohjaustilanteiden määrässä, aloituslupamenettelyssä ja ohjaajien määrässä on toimialakohtaisia eroja. Näistä yksityiskohdista annetaan tarkemmat ohjeet toimipisteistä. Tässä luvussa esitetyt asiat ovat kuitenkin yhteisiä kaikille toimialoille. Ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelijan on osallistuttava ohjaukseen, jossa käsitellään opinnäytetyön toteuttamista ja ohjataan opiskelijoita erilaisten tutkimusten tai selvitysten tekemiseen. Valmistautumisvaiheessa opiskelija hankkii ne sisällölliset ja menetelmälliset valmiudet, joita opinnäytetyön suorittaminen edellyttää. Suunnitteluvaihe alkaa opinnäytetyön aiheen valinnalla. Aiheesta neuvotellaan opinnäytetöitä koordinoivan opettajan (toimialakohtaiset ohjeet) ja mahdollisen työelämän yhteyshenkilön kanssa. Aiheen hyväksymisen jälkeen nimetään ohjaaja/ohjaajat ja yrityksen/yhteisön yhteyshenkilö. Laaditaan opinnäytetyön sopimus ja allekirjoitetaan se. Kirjallinen sopimus on tarpeen muun muassa tekijänoikeuksien kannalta (L /404 muutoksineen). Opiskelijalla on tekijänoikeus työhönsä. Opinnäytetyön mahdollisesta luovuttamisesta edelleen tai julkaisemisesta tulee sopia erikseen. Suunnitteluvaihe sisältää tutkittavan tai selvitettävän aihealueen kartoittamisen ja kirjallisuuskatsauksen. Selvitettävä asia tai ongelma täsmennetään ja työlle asetetaan tavoitteet. Valitaan työssä käytettävät menetelmät. Suunnitteluvaiheen tuloksena syntyy jatkotyöskentelyä ohjaava kirjallinen toteutussuunnitelma. Toteutusvaiheessa suunnitelmaa täsmennetään. Toteutetaan tutkimus tai projekti (aineiston hankinta, käsittely ja analysointi). Yhdistetään kirjallisuuskatsaus ja tutkimuksen tai projektin aineisto. Valmistellaan kirjallista raporttia rinnan toteutusprosessin kanssa. Opinnäytetyö esitetään seminaareissa. Työstä tiedotetaan sovittuja käytäntöjä noudattaen.
8 8 Arviointia tapahtuu opinnäytetyön prosessin kaikissa vaiheissa. Ohjaustilanteissa ja seminaareissa arvioidaan opinnäytetyössä tehtyjä ratkaisuja ja annetaan palautetta. Opinnäytetyön arviointikriteerit esitellään luvussa Kypsyysnäytteen kirjoittaminen Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteen kielestä silloin, kun opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi (A /352). Ne englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, kirjoittavat kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi, eivät englanniksi. Ne englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, kirjoittavat kypsyysnäytteensä englanniksi. Opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta sen jälkeen, kun opinnäytetyö on luovutettu arvioitavaksi. On kuitenkin huomattava, että kypsyysnäyte ei ole osa opinnäytetyötä, vaan itsenäinen suoritus. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa hallitsevansa opinnäytetyönsä aihealueen ja kielitaitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa ilman oheismateriaalia. Opiskelija valitsee kolmesta aiheesta yhden. Kypsyysnäyte kirjoitetaan esseen muotoon ja sen ohjeellinen pituus on 3-4 normaalikäsialalla kirjoitettua A4 -sivua. Kypsyysnäyte arvioidaan toimialakohtaisen käytännön mukaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSA Opinnäytetyön kirjallinen osa sisältää yleensä nimiölehden, tiivistelmän, abstractin, sisällysluettelon, symboli- ja termiluettelon. Seuraavina tulevat johdanto, teoriatausta/viitekehys/tausta-aineisto, menetelmät/toteutus, tulokset, johtopäätökset, yhteenveto/pohdinta, viite-/lähdeluettelo ja liitteet. Raportin osat esitetään jatkossa siinä järjestyksessä, missä niiden tulee olla. Raportissa voidaan käyttää jatkossa esitettyjen otsak-
9 9 keiden tilalla paremmin kuvaavia otsakkeita, ja tarvittaessa myös alaotsakkeita, jos se on asian selkiinnyttämiseksi tarpeellista. Asettelumalli on saatavilla internetissä. 3.1 Kansi ja nimiölehti Kannesta löytyy malli liitteessä 1. Nimiölehdelle kirjoitetaan ammattikorkeakoulun nimi, työn tekijän nimi, työn nimi, koulutusohjelma ja mahdollinen suuntautumisvaihtoehto sekä työn valmistumisvuosi. Jos työllä on kaksi tekijää, nimet tulevat nimiölehdelle sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä (Liite 2). Työn nimen tulee olla lyhyt, ytimekäs ja informatiivinen ja sen tulee kuvata työn olennaista sisältöä. Nimiölehdessä käytetään logo-yhteensopivuuden vuoksi kirjasintyyppiä arial ja kirjasinkokoa Tiivistelmä Viimeisenä tehtävänä raportin laadinnassa on tiivistelmän kirjoittaminen. Tiivistelmä laaditaan sekä suomen että englannin kielellä. Sen laajuus on yksi sivu. Tiivistelmälehden alkuun tulevat työn bibliografiset tiedot: opinnäytetyön nimi, kirjoittajan suku- ja etunimi/nimet, ammattikorkeakoulun nimi, koulutusohjelma ja suuntautumisvaihtoehto, valmistumiskuukausi ja vuosi, työn ohjaaja ja 3-5 asiasanaa, toimialalla käytössä oleva luokitus, jonka saa kirjastosta sekä työn sivujen lukumäärä. Asiasanat voi tarkistaa kirjastosta Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämästä yleisestä suomalaisesta asiasanastosta. Tiivistelmässä esitetään työn keskeisin sisältö: mitä tutkittiin ja miksi, mitä menetelmää käytettiin, mitä tuloksia saatiin ja mitä niistä seuraa. Tiivistelmä on tekstiä, joka ei sisällä kuvia, kaavioita, taulukoita, kaavoja, lainauksia eikä viittauksia. Tiivistelmää kirjoittaessa käytetään passiivin imperfektiä (esim. tutkittiin, todettiin). Tiivistelmä kirjoitetaan 1-rivivälillä ja Times New Roman (fontti 12) kirjasinlajia käyttäen. Marginaalit ovat samat kuin varsinaisessa tekstissä (kohta 6.2 ). Tiivistelmässä käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Tiivistelmään merkitään työn sivumäärä. Liitteet eivät sisälly sivumäärään. Tiivistelmät liitetään osaksi raporttia. Ne
10 10 toimitetaan kirjaston edellyttämässä sähköisessä tallennusmuodossa kirjastoon tietokantaan tallentamista varten. Tiivistelmistä löytyy esimerkkejä liitteinä 3 ja Sisällysluettelo Sisällysluettelon otsikkona on lyhyesti SISÄLLYS, suuraakkosin. Sisällysluetteloon kootaan raportin otsikot ja sivunumerot. Sisällysluettelon laadinnassa käytetään kymmen- jaotusta, esim. 1 PÄÄOTSIKKO, 1.1 Väliotsikko, Alaotsikko. Otsikoissa käytetään samoja kirjasinlajeja kuin varsinaisessa tekstissä. Tämän ohjeen sisällysluettelo on laadittu kyseistä ohjetta noudattaen. 3.4 Symboli- ja termiluettelo (ei pakollinen) Työssä toistuvat käsitteet, termit tai symbolit, joiden ymmärtäminen on tekstin kannalta keskeistä eikä niiden esittäminen varsinaisessa tekstissä tunnu kovin luontevalta, voidaan esittää erillisessä symboli- ja termiluettelossa. 3.5 Johdanto Johdannossa esitellään tutkimuksen tai projektin aihepiiri, tausta ja lähtökohdat sekä perustellaan aihevalinta viittaamalla tutkimukselliseen ja/tai käytännön hyötyyn. Tutkimuksella tai projektilla on aina tilaus tai ajankohtainen tarve. Johdannossa selostetaan, miten juuri tämä tutkimus/projekti vastaa kyseiseen tarpeeseen. Tutkimuksen tavoitteet ja kulku selostetaan johdannossa pääpiirteissään ja perustellaan mahdolliset rajaukset. Johdannon on tarkoitus vakuuttaa lukija työn tärkeydestä ja kiinnostavuudesta. 3.6 Teoriatausta/viitekehys/tausta-aineisto Teoriatausta/viitekehysosassa esitetään se, mitä valitusta tutkimusaiheesta (ilmiöstä) aikaisempien tutkimusten tai muun kirjallisuuden perusteella tiedetään. Teoriataustan/ viitekehyksen kokoaminen edellyttää systemaattista tiedon hakua eri tietokannoista. Mitä selvemmin tutkimusaihe on rajattu, sitä helpompi on päättää, minkälainen tieto liittyy omaan tutkimusaiheeseen ja karsia epäolennaista.
11 11 Jos opinnäytetyö on projektityö, kirjallisuushaussa otetaan huomioon myös aikaisempien vastaavanlaisten kehittämisprojektien raportit ja kansalliset tai kansainväliset laatukriteerit ja suositukset, jolloin viitekehyksen sijasta on luontevampaa puhua taustaaineistosta. Teoriataustassa/viitekehyksessä/tausta-aineistossa kuvataan ja analysoidaan tarkasti työssä käytetyt keskeiset käsitteet. Ne löytyvät yleensä työn otsikosta. Käsitteet esitellään niin, että lukija saa kuvan, miten ne liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden. Käsitteiden välisiä suhteita voi havainnollistaa kirjallisuudesta löytyvällä valmiilla mallilla tai piirtämällä mallin itse. Suoraan muusta lähteestä otettu kuva varustetaan asianmukaisin lähdeviittein. Mitä enemmän aiheesta on olemassa kirjallisuutta, sitä varmemmin löytyy myös erilaisia teorioita, joilla on pyritty hallitsemaan kyseistä todellisuutta. Opinnäytetyön tekijä valitsee jonkin teorian ja perustelee valintansa. Teoreettinen pohja antaa tutkimukselle jäntevyyttä, se antaa työkalut ja tarkentaa käsitteet. Aina ei aiheeseen liittyvää teoriaa kuitenkaan löydy. Silloin keskitytään keskeisiin käsitteisiin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Lopuksi viimeistellään kappaleen otsikko. Teoriatausta/ viitekehys/tausta-aineisto on vain työnimi. Luvulle annetaan sisällön mukainen nimi. Esimerkiksi, jos tutkimus koskee vapaaehtoistyöntekijöiden roolia vanhusten laitoshoidossa, sen voi antaa viitekehyskappaleelle nimeksi. 3.7 Tarkoitus ja ongelma/ tavoite/ tehtävä Perinteisessä kvantitatiivisessa tutkimuksessa, opinnäytetyön tekijä määrittelee tarkasti tutkimuksensa tarkoituksen ja tutkimusongelmat. Tutkimuksen tarkoituksessa ilmoitetaan kaksi asiaa: 1) mitä opinnäytetyön tekijän on tarkoitus tehdä (esim. selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin) ja 2) mihin käyttöön tutkimuksen tulokset on tarkoitettu. Tutkimusongelmilla tarkoitetaan tarkkoja kysymyksiä, joihin haetaan
12 12 vastauksia tutkimuksensa avulla. Tutkimusongelmia voidaan kutsua myös tutkimuskysymyksiksi. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on luontevaa puhua ongelmien sijasta tutkimustehtävästä ja tarkoituksen sijasta tutkimuksen tavoitteesta, sillä kyseisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että tutkimustehtäväkin täsmentyy vasta tutkimuksen kuluessa. Projektityyppisessä opinnäytetyössä määritellään tarkasti projektin tavoite ja projektitehtävä/ -tehtävät. 3.8 Tutkimus-/projektimenetelmät Tutkimus-/projektimenetelmät kuvataan ja selostetaan, miten tutkimusongelmiin/projektitehtäviin on etsitty ratkaisua. Käytetyt menetelmät kuvataan ja perustellaan niin selkeästi, että lukijan on mahdollista arvioida käytettyä menetelmää ja sen luotettavuutta. Tutkimuksen/projektin toteutus selostetaan tarkasti. 3.9 Tulokset Tulokset osiossa esitetään yksityiskohtaiset tutkimustulokset/projektin tuotokset. Tulokset esitetään tutkimusongelmittain tai muuten selkeästi ryhmiteltyinä asiakokonaisuuksina. Tulosten havainnollistamiseksi ja tiivistämiseksi käytetään harkiten taulukoita, kuvioita, kaavioita ym. ja niiden sisältöä selostetaan myös tekstissä. Liiallista toistoa on kuitenkin vältettävä. Tarkemmat ohjeet tutkimustulosten havainnollistamisesta on esitetty luvussa 5. Projektityyppisissä suunnittelutyötä sisältävissä opinnäytetöissä saattaa osa tuloksista olla tarkoituksenmukaista esittää liitteissä (ks. kappale 3.12). Projektityössä on tärkeä selostaa koko työprosessi ja oppimisprosessi apuna käytetään omia muistiinpanoja tai työskentelypäiväkirjaa. Selostetaan, miten tiettyihin ratkaisuihin on päädytty, mitä eri vaihtoehtoja oli tarjolla ja miksi jokin tietty vaihtoehto valittiin. Tekstissä teoria ja empiria voivat vuorotella.
13 Tulosten tarkastelu Tulosten tarkastelu on tärkeä osa raporttia. Tässä osassa yhdistetään tehdyn tutkimuksen tulokset/projektin tuotokset aikaisempaan tietoon eli tutkimusraportin alussa esitettyyn teoriaan tai projektin lähtökohtiin. Tulosten/tuotosten pohjalta esitetään harkitut tulkinnat, päätelmät ja johtopäätökset sekä ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi. Tulosten tarkastelussa tulee pohtia muun muassa seuraavia asioita: - miten asetetut tutkimus-/kehittämistehtävät onnistuttiin ratkaisemaan - mitä ja millaisia rajoituksia käytettyyn menetelmään liittyi - miten eettiset kysymykset onnistuttiin ratkaisemaan - mitä uutta tietoa/ratkaisuja/käytäntöjä tutkimus/projekti toi esiin - mikä on tulosten luotettavuus - miten tulosta/tuotosta voidaan hyödyntää jatkossa - millaisia jatkohaasteita tutkimus/projekti nosti esiin. Projektityyppisen opinnäytetyön luonteeseen kuuluu, että tekijä arvioi omaa työskentelyään sen lisäksi, että hän arvioi työn tuloksia Lähdeluettelo Lähdeluettelon laatiminen ja lähdeviitteiden merkitseminen esimerkkeineen on esitetty luvussa 4. Esimerkki lähdeluetteloista löytyy liitteistä 5 (nimi-vuosijärjestelmä)ja 6 (numeroviittausjärjestelmä). Tietojen hakemisessa voi käyttää apuna kirjaston tietokantaa Liitteet Liitteiden valinnassa tulee olla kriittinen. Liitteiksi sijoitetaan vain sellainen aines, jonka ei tarvitse asian ymmärtämisen vuoksi olla tekstissä, mutta johon viitataan tekstissä. Liitteet eivät ole kaiken tutkimus/projektiaineiston varasto. Tyypillisesti liitteinä esitetään esimerkiksi täydentävät taulukot, uuden laitteen yksityiskohtainen kuvaus, tietokoneohjelmat ja kyselylomakkeet. Jokainen liite on itsenäinen, raporttitekstiä täydentävä kokonaisuus. Liitteessä ei viitata itse tekstiin eikä sen lähdeluetteloon. Tekstistä taas on
14 14 löydyttävä viittaus raportin jokaiseen liitteeseen. Liitteet numeroidaan numerotunnuksella (esim. LIITE 1) ja liitteeseen viitattaessa tekstissä se kirjoitetaan pienellä. Kun liitteeseen viitataan suluissa liite kirjoitetaan isolla alkukirjaimella (esim. Liite 1). 4 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ Laadittaessa selvitystä opinnäytetyön teoreettisista/kehittämisen lähtökohdista ja siitä, mitä asiasta ennestään tiedetään, käytetään hyväksi toisten julkaisemia kirjoja, artikkeleja ja tutkimusraportteja. Tekijänoikeuslaki (L /404) velvoittaa ilmoittamaan lähdeviitteellä, kenen luomaa tekstiä tai tutkimustuloksia tekstissä on lainattu. Jos tätä ei tehdä, voidaan lainaajaa pahimmillaan syyttää tekijänoikeusrikkomuksesta. Opinnäytetyön tarkastajien ja muiden lukijoiden täytyy voida erottaa vaivatta, mikä on kirjoittajan omaa tekstiä ja mikä on lainattu muualta. Työssä voidaan käyttää lähteinä sekä julkaistuja lähteitä (esim. kirjat, sarjajulkaisut, kokoomateokset, lehtiartikkelit, esitelmät, opinnäytetyöt) että julkaisemattomia lähteitä (esim. kirjeet, sähköpostiviestit, suulliset tiedonannot). Suullisia tiedonantoja on syytä käyttää harkiten. Suoria lainauksia käytetään säästeliäästi ja mielellään vain lyhyitä lainauksia. Suora lainaus merkitään lainausmerkkien sisään. Jos lainaus on pitkä, se sisennetään yhden sarkaimen verran ja kirjoitetaan tiheämmällä rivivälillä. Sisennetyissä lainauksissa ei käytetä lainausmerkkejä. Lähteitä valitaan ja käytetään kriittisesti. Valinnassa otetaan huomioon seuraavia seikkoja: kirjoittajan asiantuntijuus ja tunnettuus, objektiivisuus (esim. ideologiset sitoumukset, kaupalliset intressit), tiedon alkuperäisyys, lähteen ajantasaisuus ja tuoreus (alle 5 vuotta). Vanhempiakin lähteitä voi käyttää, mikäli ne ovat aiheen kannalta tärkeitä esim. perusteoksia. Internetlähteitä käytettäessä kiinnitetään erityisesti huomiota luotettavuuteen, uskottavuuteen, objektiivisuuteen, sisältöön ja ajankohtaisuuteen (päivityspäivämäärä). Verkkolähteiden ongelmana on, että ne saattavat muuttua tai kadota milloin vain. Sen vuoksi
15 15 on tärkeää merkitä muistiin se päivä, jolloin lähdettä on käytetty ja tulostaa itselle kopio käytetystä sivusta. Internetissä julkaistavan aineiston laatua ja oikeellisuutta ei varsinaisesti valvo kukaan. Internetissä olevia valokuvia, piirroksia, graafisia esityksiä jne. ei saa liittää omaan opinnäytetyöhön ilman julkaisijan tai teoksen oikeudenhaltijan lupaa. Kuvan tekijänoikeuksista löytyy tietoa Kuvaston www-sivuilta Organisaation Internet-sivuilla oleviin esittelyteksteihin kannattaa suhtautua kriittisesti, koska nillä on markkinointiviestinnällisiä tavoitteita. 4.1 Lähdeviitteiden merkitseminen Lähdeviitteiden merkinnässä suositellaan käytettäväksi nimi-vuosijärjestelmää tai numeroviittausjärjestelmää, jota tekniikan alalla on tapana käyttää. Lähdeviitteen tarkoituksena on viitata lähdeluetteloon, josta lukija löytää tarkat tiedot käytetystä lähteestä. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon välillä tulee vallita täydellinen vastaavuus. Työn viimeistelyvaiheessa raportin kirjoittajan tulee tarkistaa huolellisesti, että lähdeluettelosta löytyy jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu. On tarkistettava myös, että lähdeluettelossa esitetään vain sellaisia lähteitä, joihin tekstissä viitataan Nimi-vuosijärjestelmä Nimi-vuosijärjestelmässä lähdeviite sisältää tekijän sukunimen, teoksen tai artikkelin julkaisuvuoden ja sivun tai sivut, joilta lainaus on otettu. Jos lähdeluettelossa on monia tekijöitä, joilla on sama sukunimi, lisätään viitteeseen tekijän etunimen alkukirjain. Jos viitataan saman tekijän samana vuonna julkaisemaan useampaan teokseen, erotetaan viitteet toisistaan vuosiluvun perään kirjoitetulla pienaakkosella. Jos lähdeteosta lainataan vain yhdessä virkkeessä, virkkeen lopettava piste kirjoitetaan kaarisulun perään. Jos tietoja hyödynnetään useammassa virkkeessä, viimeinen virke päätetään normaalisti pisteeseen ja viite laitetaan itsenäiseksi virkkeeksi kaarisulkeiden sisään.
16 16 Yksi tekijä, viittaus vain yhteen virkkeeseen Esim. 1: Tuloksen siirrettävyyden arviointi edellyttää sitä, että tutkija kuvaa riittävästi aineistoaan ja tutkimusprosessiaan (Tynjälä 1991, 390). Kaksi tekijää, viittaus useampaan edellä olevaan virkkeeseen Esim. 2: Kieli ei ole diskurssianalyyttisen ajattelun mukaan yhtenäinen kokonai - suus. Kielen käytön ristiriitaisuudet ovat eroja rajattujen diskurssien välillä. (Pot ter & Wetherell 1987, 149.) Useampia tekijöitä, viittaus vain edellä olevaan virkkeeseen Esim. 3: Myös ei-sanallisia tekoja voidaan tarkastella merkityksellisinä (Jokinen, Juhila & Suoninen 1993, 26-27). Kun myöhemmin viitataan samaan useamman tekijän lähteeseen, merkitään viite seuraavasti: (Jokinen ym. 1993, 29). Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, merkitään lähdeviitteeseen heti ensimmäisellä kerralla vain ensimmäinen tekijä ja lyhenne ym. sekä vuosiluku ja käytetyt sivut. Yksi saman tekijän samana vuonna julkaisemista lähteistä, viittaus useampaan edellä olevaan virkkeeseen Esim. 4: koulutus ei pysty täyttämään tehtäväänsä. Pahimmassa tapauksessa koulutus luo turhia odotuksia jossakin tulevaisuudessa odottavista urareiteistä. (Rinne 1997a, ) Vaihtoehtoisesti voidaan viitata lähteeseen jo virkkeen alussa. Esim. 5: Suikkanen ja Viinamäki (1997, 57) totesivat jo Samaan virkkeeseen voi liittyä useampia lähteitä. Ne merkitään joko aakkosjärjestykseen tai aikajärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä. Tehtyä valintaa noudatetaan läpi työn. Esim. 6: Ammattitaidon sisältöä voidaan kuvata myös kvalifikaatiokäsitteen avulla (Jarvis 1985, 35; Räty 1987, 119; Tuomisto 1987, 30-33).
17 17 Jos käytetyllä lähteellä ei ole henkilötekijää, käytetään viittauksessa julkaisijayhteisön nimeä tai julkaisun nimeä sekä vuosilukua. Jos julkaisun nimi on kovin pitkä, otetaan nimen alusta kolme neljä sanaa ja käytetään niitä viitteenä. Esim. 7: (Korkeakoulujen arviointineuvosto 1998, 23). Jos työssä käytetään henkilökohtaisia tiedonantoja, merkitään ne tekstiin seuraavasti: Esim. 8: Rehtori S. Pynnän mukaan (henkilökohtainen tiedonanto ) - tai (S. Pynnä, henkilökohtainen tiedonanto ) Numeroviittausjärjestelmä tekniikan alalla Tekstissä viitataan lähdeluettelon mukaiseen numeroon. Viitteet numeroidaan ykkösestä lähtien. Tekstissä viittaus merkitään kauttaviivojen väliin. Viittauksen yhteyteen voidaan myös merkitä sivu, johon viittaus kohdistuu. Sivunumerot merkitään aina, kun viitataan saman teoksen eri kohtiin. Jos samaan virkkeeseen liittyy useampia lähteitä, merkitään ne pilkulla eroteltuina. Viitattaessa yhteen virkkeeseen numeroviite tulee ennen pistettä. Jos viittaus kohdistuu useampaan virkkeeseen, tulee numeroviite pisteen jälkeen. Seuraavassa esimerkkejä numeroviittausten käytöstä: Esim. 1: Tulosten siirrettävyyden arviointi edellyttää, että tutkija kuvaa riittävästi aineistoaan ja tutkimusprosessiaan /1/. tai prosessiaan /1, s. 390/. Esim. 2: Kieli ei ole diskurssianalyyttisen ajattelun mukaan yhtenäinen kokonaisuus. Kielen käytön ristiriitaisuudet ovat eroja rajattujen diskurssien välillä. /2/ Esim. 3: Suikkanen ja Viinamäki /3/ totesivat. Esim. 4: Ammattitaidon sisältöä voidaan kuvata myös kvalifikaatiokäsitteen avulla /2, 3, 5/ Sähköisten lähteiden tekstiviitteet Luvuissa ja esitetyt käytännöt koskevat myös sähköisten lähteiden tekstiviitteitä. Kaikkia samoja tietoja ei kuitenkaan löydy verkkodokumenteista. Jos tekijä on tiedossa, sähköisen lähteen tekstiviitteeseen merkitään tekijä (vastuuhenkilö tai yhteisö), päivitysaika ja sivu, mikäli ne ovat tiedossa. Jos tekijä ei ole tiedossa, tekstiviitteeseen merkitään sen tilalle dokumentin nimi. Sähköisen tekstiviitteen tarkoitus on sama kuin
18 18 painettujen julkaisujenkin tekstiviitteen: Se auttaa identifioimaan julkaisun, josta teksti on peräisin. Esimerkki 1: Kemppinen, L Esimerkki 2: Suomen Kuntaliitto ja Inforviestintä Esimerkki 3: Opetusministeriö Esimerkki 4: Mölsä, H. 2004, Lähdeluettelon laatiminen Helpoin ja parhaaseen lopputulokseen johtava tapa koota lähdeluettelo on se, että koko työskentelyprosessin ajan merkitään lähdeluetteloon täydellisesti kaikki lähteet, joita prosessin aikana käytetään. Työtä viimeistellessä poistetaan lähdeluettelosta kaikki ne lähteet, joihin ei lopullisessa työssä viitatakaan. On huomattavasti helpompi poistaa luettelosta ylimääräisiä lähteitä, kuin lähteä työn loppuvaiheessa etsimään joskus käytetyn lähteen täsmällisiä bibliografisia tietoja. Lähdeluettelo kirjoitetaan rivivälillä 1 ja lähteet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivivälillä (Liite 5 ja Liite 6). Lähdeluettelosta täytyy löytyä täydelliset bibliografiset tiedot kaikista niistä lähteistä, joihin tekstissä on viitattu. Nimi-vuosijärjestelmässä viitteet luetellaan aakkosjärjestyksessä tekijöiden sukunimen tai yhteisönimen tai julkaisun nimen mukaan niissä tapauksissa, joissa lähteellä ei ole varsinaista tekijää. Numeroviittausjärjestelmässä viitteet luetellaan esiintymisjärjestyksessä. Viitteeseen otetaan tiedot siinä muodossa, kuin ne on lainatussa julkaisussa esitetty. Jos tekijöitä on kaksi, erotetaan tekijät toisistaan & -merkillä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kaksi, erotetaan viimeinen tekijä & -merkillä ja muut pilkulla. Etunimestä otetaan mukaan vain ensimmäinen kirjain. Seuraavissa esimerkeissä esitellään kahta eri tapaa nimivuosijärjestelmää ja numeroviittausjärjestelmää.
19 Lähdeluettelomerkinnät nimi-vuosijärjestelmässä Jos lähteenä on käytetty yksittäistä kirjaa, se kirjataan lähdeluetteloon seuraavaan muotoon: tekijä, julkaisuajankohta, teoksen nimi, kustannuspaikka ja kustantaja. Esim. 1: Hakala, J Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki. Gaudeamus. Jos lähteenä on kokoomateoksen jokin osajulkaisu, se kirjataan seuraavaan muotoon: tekijä, julkaisuaika, nimike, viite alkuperäiseen julkaisuun, alkuperäisen julkaisun tekijät, nimi, kustannuspaikka, kustantaja ja sivunumerot. Esim. 2: Kautto-Koivula, K Työelämä ammattikorkeakoulun haasteena. Teoksessa Lampinen, O. (toim.) Ammattikorkeakoulut vaihtoehto yliopistolle. Helsinki. Gaudeamus, Jos lähteenä on lehtiartikkeli, se merkitään lähdeluetteloon muotoon: tekijä, julkaisuvuosi, otsikko, lehden nimi, vuosikerta tai volyymi, numero sekä sivunumerot. Esim. 3: Korhonen, K Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oppimistyylit. Kasvatus 24 (1), Jos lähteenä on ollut johonkin julkaisusarjaan kuuluva julkaisu, käytetään seuraavaa merkitsemistapaa: tekijä, julkaisuaika, nimike, kustannuspaikka, kustantaja, sarjatiedot. Esim. 4: Jaatinen, P Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin? Satakunnan ammattikorkeakoulun vuoden 2002 opinnäytetöiden arvioinnista tehty tutkimus. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimukset 1/2004. Pori. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Kun lähteellä ei ole henkilötekijää, käytetään seuraavaa merkitsemistapaa: julkaisija, julkaisuaika, julkaisun nimi, kustannuspaikka ja kustantaja. Esim. 5: Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisryhmä Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisen haasteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 6:2005. Helsinki. Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.
20 20 Sähköiset erillisteokset merkitään lähdeluetteloon seuraavasti: tekijä, vastuuhenkilö tai - yksikkö, julkaisuaika, dokumentin nimi tai otsikko, viestintyyppi, laitos, painopaikka, kustantaja, päivitysaika, viittauksen ajankohta, saatavuus ja verkko-osoite. Esim. 6: Sääkslahti, A.: Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Jyväskylän yliopisto. Studies in sport, physical education and health 104. Väitöskirja. [Viitattu ] pdf Verkkolehden artikkeli merkitään seuraavasti: tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, julkaisun nimi, viestintyyppi, laitos, vuosikerta, päivityksen ajankohta, viittauksen ajankohta sekä saatavuus ja verkko-osoite. Esim. 7: Callister, T. & Burbules, N Paying the piper: The educational cost of the commercialization of the Internet Electronic Journal of Sosiology [verkkolehti], Vol 3, N:o 3 [viitattu ]. Saatavissa: /callister.article.1998.html. Yksittäinen sähköposti merkitään seuraavasti: viestin lähettäjä: vastuuhenkilö tai - yhteisö, viestin otsikko, isäntäviestijärjestelmän nimi, viestintyyppi, lähetyspäivä, sijainti isäntätietojärjestelmässä, saatavuus ja verkko-osoite. Esim. 8: Pynnä, S. Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämispäivät klo [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja: inf.jakelu@spt.fi. Lähetetty klo [viitattu ]. Seuraavassa esitetään esimerkit standardien, patenttien, tilastojen ja www-sivujen merkitsemisestä lähdeluetteloon. Lisätietoa niistä löytyy tämän ohjeen lähteenä käytetyistä oppaista. Esim. 9: SFS-EN ISO 9001, 15. Standardin nimi. Valmistelusta vastaava yhteisö. Painostiedot. Julkaisupaikka. Julkaisija. Julkaisuvuosi. Esim. 10: Pat. FI numero. Patentin nimi. Patentin haltijan tai hakijan nimi. Keksijän nimi (sulkeissa, jos eri kuin patentin nimi). Julkaisupäivämäärä. Esim. 11: Suomen tilastollinen vuosikirja Helsinki. Tilastokeskus, Esim. 12: Terveys 2015-kansanterveysohjelma. [Viitattu ] terveys2015.fi/
Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotLYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN
Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2
LisätiedotTutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotOpas opinnäytteen tekijälle
Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ TOIMINTAOHJE 1 (7) opinnäytetyöryhmä. Hyväksyjä. Pertti Puusaari. Rehtori lähtien. Voimassa
1 (7) OPINNÄYTETYÖ Laatija Ylläpitäjä opinnäytetyöryhmä vararehtori Hyväksyjä Pertti Puusaari Rehtori Voimassa 1.9.2016 lähtien Organisaatio Toiminta HAMK x Koulutus x HAMI TKI-toiminta Yhteiset palvelut
LisätiedotEnsin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
Lisätiedot1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2
Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.
LisätiedotTIETOJENKÄSITTELYN JA VIESTINNÄN OPINNÄYTETYÖOHJEET
Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn ja viestinnän koulutusohjelmat TIETOJENKÄSITTELYN JA VIESTINNÄN OPINNÄYTETYÖOHJEET Ennen kuin syvennyt näihin ohjeisiin sinun on syytä lukea huolellisesti
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotCS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)
Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222
LisätiedotLaurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat
Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotKIRJALLISEN TYÖN OHJEET
KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
LisätiedotOTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero)
OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero) Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi-
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
LisätiedotVALINTAKOEOHJE, syksy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö
VALINTAKOEOHJE, syksy 2018 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö 1 SISÄLLYS YLEISTÄ VALINTAKOKEESTA... 2 Valintakokeen rakenne... 2 Valintakokeen osa A. Työelämälähtöisen
LisätiedotPSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE
PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN MENETTELYT
Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalous ja matkailu OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Jokaisen koulutusohjelman opinnäytetyöhön liittyy Liiketoiminta ja kulttuuri Porissa kaksi
LisätiedotTämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott
Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön
LisätiedotRAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN
LisätiedotOpinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)
kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan
Lisätiedotklo 14:15 salissa FYS2
Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön
LisätiedotSyventävien opintojen opinnäytetyö
Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotOhjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma
Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa
LisätiedotE-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna
1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS
Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotOPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä
OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen
LisätiedotUsed with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008
1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2013 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2013 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Ryhmäjaon hienosäätö? Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen
LisätiedotDIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne
DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Ryhmäjako Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen (mitä
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Tavoitteena tutkielma, ei tutkimus Ryhmäjako Tärkeimmät
LisätiedotTANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE. Sari Tuunanen
TANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE Sari Tuunanen 30.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkielman ohjeet... 3 2.1 Tutkielman rakenne... 3 2.1.1 Kansilehti... 3 2.1.2 Sisällysluettelo... 3 2.1.3
LisätiedotDIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta
DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotHAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ
HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotOhjeita lopputyön tekoon
Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin
LisätiedotTEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE
TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotWORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotAktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.
Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari 1. pajaan tiivistelmäversio Jos kirjoitat kandidaatintyösi muulla kuin koulusivistyskielelläsi,
LisätiedotVI Tutkielman tekeminen
VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotLÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.
LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/
Lisätiedot(Nämä tiedot löytyvät myös SAMKin opinnäytetyöohjeesta intranetista eli Oivasta)
Lähdeviitteet (Nämä tiedot löytyvät myös SAMKin opinnäytetyöohjeesta intranetista eli Oivasta) Lähteestä voit ottaa vain sellaisia tekstikohtia, joissa ei ole jo viitettä. Jos tekstissä viitataan johonkin
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotFSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja
FSD2404 Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen 1988-1997 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen
LisätiedotKandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella
kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen
Lisätiedot