Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen tulvasuojeluhanke sekä järjestely-yhtiön sääntöjen vahvistaminen, Kauhajoki

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätös Nro 81/2011/2 Dnro LSSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen tulvasuojeluhanke sekä järjestely-yhtiön sääntöjen vahvistaminen, Kauhajoki Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen järjestely-yhtiö VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Saman lain 4 :n 2 momentin mukaan ympäristölupavirastossa tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva asia, jonka vireillä olosta on kuulutettu tai joka on annettu muutoin tiedoksi asianosaisille, ratkaistaan siinä aluehallintovirastossa, jonka päätoimipaikka sijaitsee samalla toimialueella, missä ympäristölupaviraston toimipaikka sijaitsi asian tullessa vireille. Koska asia on tullut vireille ennen ja koska hakemusta ei ole annettu tiedoksi ennen tätä, toimivaltainen viranomainen on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen järjestely-yhtiö on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa silloisessa Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa laaditun päivätyn suunnitelman mukaisen Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen tulvasuojeluhankkeen toteuttamiseen Kauhajoen kaupungissa, oikeutta käyttää hankkeen toteuttamiseen toiselle kuuluvia alueita sekä järjestely-yhtiön yhtiösopimuksen ja järjestelyyhtiön sääntöjen vahvistamista. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus rakentaa kolme pohjapatoa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 SUUNNITELMA Yleistä Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen tulvasuojeluhanke sijaitsee kokonaan Kauhajoen kaupungin alueella. Hanke on jatkoa Kainastonjoen yläosan tulvasuojelu- ja kunnostushankkeelle, joka on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ja Vaasan hallinto-oikeuden vahvistaman luvan nojalla toteutettu pääosin jo vuosina Hankkeen tarkoituksena on poistaa kesätulvat kokonaan noin 350 hehtaarin peltoalueelta ja samalla perkauksella pienenevät kevättulvan HQ 1/20 tulva-alat noin puoleen nykytilanteesta sekä turvataan rationaalinen maatalouden harjoittaminen alueella. Kesätulvaperkauksella ja yhden kiinteistön matalalla pengerryksellä suojataan hankkeen alueella 67 rakennusta keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvilta tulvilta. Kesävedenpinnan nostamiseksi rakennetaan 3 pohjapatoa, joilla parannetaan vesimaisemaa ja luiskien vakavuutta. Kesävesipinnan nosto parantaa myös virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia. Kainaston- ja Päntäneenjoen alavat rantapellot ovat tulvalle erittäin alttiita. Kainastonjoen alaosan laskennallinen kesätulva-alue on 230 ha peltoa ja kevättulva-alue on keväällä 1984 ollut noin 400 ha peltoa. Päntäneenjoella laskennallinen kesätulva-alue on 120 ha ja kevättulva-alue noin 250 ha. Kesätulvista kärsii 266 tilaa, joista 180 sijaitsee Kainastonjoen alaosalla ja Päntäneenjoen alueella 86. Varsinkin Päntäneenjoen mutkitteleva uoma syöpyy helposti ja paikoin jyrkät rannat ovat erittäin sortumaherkkiä. Kesällä kuivina kausina vettä on taas niukasti. Kainastonjoen alaosalla tulvaalueen alapuolella asutusta on joen molemmin puolin. Päntäneenjoella asutusta on koko hankkeeseen kuuluvalla osalla joen molemmin puolin. Kainastonjoen alaosan edellisestä perkauksesta on kulunut jo lähes 50 vuotta. Päntäneenjokea ei ole yhtenäisesti aiemmin perattu ja sitä voidaan pitää luonnontilaisena. Suuria kesätulvia on ollut vuosina 1967 ja 1991 sekä pienempiä vuosina 1979, 1995 ja Kevättulvat ovat jokakeväisiä. Suurimmat kevättulvat ovat sattuneet vuosina 1953, 1981 ja 1984 sekä talvitulvat joulukuussa 2004 ja Hankkeen suunnittelussa ja ratkaisujen valinnassa on noudatettu luonnonmukaisen vesistösuunnittelun ja rakentamisen periaatteita. Tällä tarkoitetaan vesistön rakenteeseen kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vesistöjen luonnontilan ja maisema-arvojen säilyttämiseen tai palauttamiseen ottaen huomioon vesistön eri käyttötarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Suunnitelman hyötyalueelle on perustettu järjestely-yhtiö. Järjestely-yhtiö hakee hankkeelle luvan, osallistuu hankkeen toteutukseen ja vastaa sen tulevasta kunnossapidosta. Länsi-Suomen ympäristökeskus on tehnyt maastotutkimukset vuosina sekä täydentänyt maaperätutkimuksia keväällä Hankkeen suunnitelman on tehnyt Länsi-Suomen ympäristökeskus vuosina

3 3 Vesistön yleiskuvaus Kainaston- ja Päntäneenjoki kuuluvat Kyrönjoen vesistöalueeseen. Kainastonjoki saa alkunsa Norinluoman ja Vehkaluoman yhtyessä. Kainastonjoen pituus on noin 24 km ja se laskee Kauhajokeen Aron kylässä. Valumaalueen suurus joen alapäässä on 415 km 2 ja järvisyys 0 %. Kainastonjoen valuma-alue saa alkunsa Teuvan ja entisen Jurvan kunnan rajalla olevalta Lintunevalta ja sen vähäisistä lammista. Lintunevan lisäksi valuma-alueen yläosalla on laaja, osittain ojittamaton Kurpanneva. Kainastonjoen alaosaa leimaa laaja, alava ja yhtenäinen viljelyslakea ja avoin maisema. Uoman laaksoa reunustaa metsävyöhyke. Uoman alaosalla on lisäksi teollisuutta ja asutusta. Kainastonjoen alaosan uoma on melko suoraviivainen, jossa on loivia kaarteita ja pieni Nätynkosken koskipaikka. Kainastonjoen valuma-alueesta on peltoa 32 %, metsää 48 % ja suota 19 %. Tulvia aiheuttavat pääosin uoman kapeus ja valuma-alueella suoritetut runsaat metsä- ym. ojitukset. Kainastonjoen alaosan kesätulva-alue alkaa jokipaalulta jatkuen yhtenäisenä noin 3,5 km matkan. Tulva-alueen suurin leveys on noin 1,2 km. Tulva-alueella uoma on kapeaa, mutkaista ja lyhyellä matkalla on syventämistarvetta. Sivu-uomista suurimmat ovat Lylynoja, Ohmeroluoma ja Pukinoja. Kainastonjokeen yhtyy Päntäneenjoki välittömästi tulva-alueen alapuolella. Noin 23 km:n pituinen Päntäneenjoki saa alkunsa Prunninnevalta/Joenperänkeitaalta. Päntäneenjoki virtaa ensin Möykynluomana muuttaen nimensä Päntäneenjoeksi ennen Käyränkylää. Päntäneenjoki laskee Kantokylässä Kainastonjokeen jokipaalulla Valuma-alueen suuruus joen alapäässä on 209,7 km 2 ja järvisyys 0 %. Valuma-alueen yläosalla on enimmäkseen ojitettuja suoalueita. Yläosalla Möykynluomaan yhtyy Takaluoma. Yhtymäkohdan jälkeen alkavat peltoaukeat. Päntäneenjoki mutkittelee serpentiinimäisesti koko matkan ja asutus sijaitsee nauhamaisesti joen varrella. Tulva-alue on laaja ja yhtenäinen viljelyslakea, jota reunustaa metsävyöhyke. Päntäneen kylätaajama sijaitsee noin 4 km tulva-alueesta ylävirtaan päin. Päntäneenjoen valuma-alueesta on peltoa 20 %, metsää 53 % ja suota 26 %. Päntäneenjoen tulvia aiheuttaa uoman kapeus ja tukkoisuus. Joen kesätulva-alue alkaa jokipaalulta jatkuen lähes yhtenäisenä 7,5 km matkan. Tulva-alueen suurin leveys on noin 0,8 km. Vedenpinnan vaihteluväli Päntäneenjoessa on yli 4 m. Jokivarren maalaji on pääosin erittäin eroosioherkkää silttiä. Rantatörmät ovat paikoitellen lähes kaksi metriä pellon pintaa ylempänä. Jokiuoman luiskat ovat jyrkät, paikoitellen lähes pystysuorat. Rakennukset on rakennettu lähelle rantatörmää ja lähimmät tuotantorakennukset sijaitsevat joen luiskan yläosalla. Päntäneenjokeen yhtyy sivu-uomia ja suurimmat niistä tulva-alueen yläpuolella ovat Pajuluoma, Mustaisluoma sekä tulva-alueella Parjakanluoma ja Ahtaanluoma.

4 4 Vedenkorkeudet ja virtaamat Kainaston- ja Päntäneenjoen virtaamille on tyypillistä isot vuodenaikavaihtelut. Kainastonjoen alaosasta ja Päntäneenjoelta ei ole säännöllisiä vedenkorkeus- eikä virtaamahavaintoja. Vedenkorkeusmittaukset ovat olleet lähinnä satunnaisia. Suurimpia vedenkorkeuksia on mitattu vuoden 1984 kevättulvan aikana. Kesätulvan suurimmista vesipinnankorkeuksista vuoden 1967 elokuulta ja vuoden 1991 kesäkuulta ei ole mittaushavaintoja. Mitattuja vesipintojen korkeuksia on heinäkuulta Aliveden korkeuksia on mitattu vuonna 2001 maaliskuun lopulla sekä elokuussa Vuoden 1984 kevättulvan on arvioitu olleen suuruudeltaan keskimäärin kerran 24 vuodessa toistuva tulva. Arvio perustuu Lapuanjoen saman vuoden kevättulvaan. Virtaamat HQ 1/20, HQ 1/10 ja MHQ on määritelty Kaiteran nomogrammin perusteella ja MQ lähialueiden vertailuvesistöjen keskivalunnan perusteella. Myös kesäajan virtaama (HQ) on määritetty lähialueiden vertailuvesistöjen perusteella. Arvioidut virtaamien tunnusluvut ovat seuraavat: Kainastonjoki Paaluväli HQ 1/20 HQ 1/10 HQ 1/20 kesätulvat MHQ MQ m 3 /s m 3 /s m 3 /s, mitoitusvirtaama m 3 /s m 3 /s ,2 68,2 47,7 44,0 3, ,5 61,5 43,1 39,7 3, ,7 27,3 18,4 17,6 1,4 94, ,0 25,0 16,8 16,1 1,3 Päntäneenjoki Paaluväli HQ 1/20 HQ 1/10 HQ 1/20 kesätulvat MHQ MQ m 3 /s m 3 /s m 3 /s, mitoitusvirtaama m 3 /s m 3 /s ,3 34,7 24,1 22,4 1, ,0 33,6 23,3 21,7 1, ,8 28,2 19,5 18,2 1, ,9 27,4 19,0 17,7 1,4

5 5 Vedenlaatu Kainastonjoen ja Päntäneenjoen vedenlaadulle on luonteenomaista korkeat humus- ja ravinnepitoisuudet. Päntäneenjoen yläosa on vedenlaadultaan paremmassa kunnossa kuin Päntäneen- ja Kainastonjoen alaosat, mutta vedenlaatua heikentää etenkin metsä- ja suoalueilta tuleva kuormitus. Turvetuotannon ja metsätalouden lisäksi maatalouden vaikutuksesta vesistöihin huuhtoutuu kiintoainetta, orgaanisia aineita ja ravinteita. Virtaaman vaihtelut vaikuttavat selvästi jokien kiintoainepitoisuuksiin. Veden ravinnepitoisuudet ovat kesällä rehevää tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet vuonna 2005 Kainastonjoen alaosalla µg/l ja Päntäneenjoen alaosalla µg/l sekä yläosalla µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet Kainastonjoen alaosalla µg/l ja Päntäneenjoen alaosalla µg/l sekä yläosalla µg/l. Ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan keväthuuhtouman aikana. Vuoden 2005 vedenlaatuhavaintojen perusteella Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen happipitoisuus on ollut jokivedelle kohtalainen, Kainastonjoella kuitenkin hivenen alhaisempi. Kalasto ja kalastus Vuosina 1996 ja 2005 tehtyjen verkkokoekalastusten perusteella Kainastonjoen ja Päntäneenjoen suvantoalueilla esiintyy särkeä, ahventa, haukea, madetta ja kiiskeä. Vuonna 2005 tehdyissä Päntäneenjoen ja Kainastonjoen sähkökoekalastuksissa on saatu saaliiksi kivennuoliaisia, kivisimppuja, taimenia, salakoita, ahvenia ja pikkunahkiaisia. Taimenta on esiintynyt ainoastaan Päntäneenjoen yläosalla. Päntäneenjoen alaosalla on esiintynyt vähäisiä määriä harjusta ja taimenta. Pohjaeläimet ja kasvillisuus Tiedot alueen kalastuksesta ovat vähäiset. Vuonna 1996 suoritetun kalastustiedustelun mukaan kalastus on keskittynyt kesä- ja heinäkuulle ja yleisimmät kalastusmuodot ovat uistin- ja perhokalastus. Kainastonjoella yleisin saalislaji on ollut hauki ja Päntäneenjoella on saatu taimenta, haukea ja harjusta. Uhkina alueen kalakannoille on pidetty jokiveden laadun heikkenemistä, metsäojituksia, lisääntynyttä saukkokantaa sekä kalojen lisääntymisalueiden häviämistä. Suoritetut rapuistutukset ovat epäonnistuneet, eikä rapuja ole saatu. Kainastonjoelta otetuissa pohjaeläinnäytteissä ovat runsaimpina esiintyneet kaksisiipisistä surviaiset ja mäkärän toukat. Muita yleisiä lajeja ovat olleet pallosimpukka, harvasukasmadot ja vesiperhosista Hydropsyche angustipennis -laji. Kainastonjoen alaosan näytteissä on havaittu runsaasti surviaissääsken toukkia. Runsaina ovat esiintyneet myös purokuoriaisten ja vesiperhosten eräät lajit. Koskikorennoista valtalajeina ovat olleet sumukorennot ja hoikkakorrit-suvun lajit. Kesällä 1996 tehdyissä Kainaston- ja Päntäneenjoen kasvillisuuskartoituksessa ei löytynyt yhtään harvinaista tai rauhoitettua kasvilajia. Kasvillisuus muuttuu yläosien korpimaisesta metsämaastosta alaosien peltoalueiden kulttuuri- ja maatalousmaisemaksi.

6 6 Päntäneenjoen yläosalla kasvillisuus koostui tyypillisistä kosteiden ja ravinnerikkaiden lehtokorpien lajistosta. Joen keski- ja alaosilla vesikasvillisuus oli niukkaa rantojen jyrkkyydestä ja uoman syvyydestä johtuen. Runsaimmat kasvilajit olivat järvikorte ja mesiangervo. Kainastonjoen yläosalla rantakasvillisuus koostui pääasiassa pajuista ja heinistä. Vesirajassa yleisimpiä olivat rantapalpakko ja leskenlehti. Keskiosalla kasvillisuus koostui pääasiassa ruokohelpistä, mesiangervosta ja pajuista, joiden yhteinen peittävyys oli noin 80 % näytealueesta. Kainastonjoen alaosalla rannat ovat loivemmat ja vesikasvillisuus on runsaampaa. Sedimentti Suojelukohteet Kainastonjoen ja Päntäneenjoen pohja-aines on pääosin hienojakoista silttiä, joka on herkkää eroosiolle. Otetuissa näytteissä ei ole havaittu haitallisia ainepitoisuuksia. Kainastonjoen ja Päntäneenjoen lähialueilla ei ole sellaisia suojelualueita, joihin hankkeella saattaisi olla negatiivisia vaikutuksia. Päntäneenjoella Pajuluoma kulkee Iso Kaivonevaan päin mentäessä harjujen suojeluohjelmaan kuuluvan alueen halki. Pajuluoma kulkee myös soidensuojelualueeseen kuuluvan alueen halki. Lähialueella ei ole myöskään kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäviä alueita. Kainastonjoen lähialueilla sijaitsee tiedossa olevia esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, kivikautisia asuinpaikkoja, mutta ne eivät sijaitse välittömästi joen rannalla. Keturinkylässä Päntäneenjoen sivuhaaran Mustaisluoman läheisyydessä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Virkistyskäyttö Kainastonjoen ja Päntäneenjoen alueilla vesistön virkistyskäyttö on suhteellisen vähäistä veneilyä ja uintia. Alueella harjoitetaan jonkin verran virkistyskalastusta uistimilla, perhoilla ja ongilla. Joen vettä ei käytetä vedenhankintaan lukuun ottamatta kesällä vähäistä kasteluveden ottoa. Hankkeeseen kuuluvat työt Yleistä Kainastonjoki ja Päntäneenjoki kuuluvat vesien virkistyskäyttöluokkaan III (tyydyttävä). Jokien vedenlaatua heikentävät erityisesti maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä turvetuotanto. Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli vaihtoehtona kesätulvien poistamisen lisäksi kevättulvien poistaminen. Neuvotteluissa todettiin, että täydelliseen tulvasuojeluun jokea perkaamalla ei taloudellisista syistä kannata pyrkiä. Kainastonjoen kesätulva-alue on noin 3,5 km pitkä ja suurin leveys noin 1,2 km. Päntäneenjoen kesätulva-alue on noin puolet pidempi mutta kapeampi ja ulottuu joen molemmin puolin. Joen rantatörmällä oleva asutus ja osittain yksityistiet erottavat tulva-alueet toisistaan. Perattavilla jo-

7 Raivaus ja rantapuusto Perkaus kiosuuksilla uoman heikot vakavuudet sulkevat pois pengerrysvaihtoehdon. Hankkeen hyötyalue on yhteensä 512,86 ha, josta Kainastonjoen alaosan hyötyalue on 343,18 ha ja Päntäneenjoen 169,68 ha. Perattavilla jokiosuuksilla raivataan puusto kokonaan pois. Perkaamattomilla jokiosuuksilla raivataan jokiluiskalta pois lisäksi kaikki veden virtausta hidastavat puut ja pensaat. Raivaustasona käytetään vähintään kesätulvaperkauksen jälkeistä vedenpinnan tasoa korotettuna 1,0 m. Perkaamattomilla osuuksilla jokiluiskalla raivaustason yläpuolinen raivaus tehdään niin, että puuryhmiä ja yksittäisiä puita pyritään säilyttämään maisemapuina. Erityisesti asutuksen kohdalla joen luiskiin ja luiskan päälle tulee jättää maisemapuita. Peratuille jokijaksoille siirretään tai istutetaan puustoa ryhminä tai yksitellen maisemaan sopiville ja puille luontaisille paikoille. Raivatut puut läjitetään kasoihin työalueen välittömään läheisyyteen maanomistajan poiskuljetettavaksi, ellei toisin sovita. Pensaat ja oksat poltetaan, ellei maanomistaja halua niitä itselleen. Kainastonjokea perataan 9,68 km:n matkalta. Kainastonjoen alaosan varsinainen perkaus alkaa joen pituuspaalulta 6+30 ja jatkuu lähes yhtämittaisesti paalulle Joen alaosalla paaluvälillä uoman oikealta puolelta poistetaan liete. Perattavat massat kokonaisuudessaan ovat m 3 ktr. Päntäneenjokea perataan 8,6 km:n matkalta. Päntäneenjoen perkaus alkaa jokipaalulta Aninkujan ylävirran puolelta ja jatkuu lähes yhtämittaisesti paalulle Perattava massamäärä on yhteensä m 3 ktr. Koko hankkeen perattava massamäärä on yhteensä m 3 ktr. Päntäneenjoen perkaus suoritetaan ainoastaan toispuolisena kaivuna ilman pohjan syvennystä. Kainastonjoella perkausta suoritetaan lisäksi kaksipuolisena kaivuna. Kaksipuolinen kaivu suoritetaan joko ilman pohjan syvennystä tai kaksipuolisena kaivuna, johon kuuluu pohjan syvennys noin 0,30 m:n lietevaralla. Kainastonjoen alaosalla perkausta ei suoriteta lainkaan 1,32 km:n matkalla ja Päntäneenjoella 3,64 km:n matkalla. Suunnitelmassa on yksityiskohtaiset taulukot perattavista alueista paaluväleittäin kummallakin joella. Kainastonjoen alaosalla toispuolista kaivua on 75 % perattavasta osuudesta, kaksipuolista kaivua 16 % ja pohjan syvennys lietevaralla 9 % perattavasta osuudesta. Toispuolinen kaivu lisää hieman kaivumassoja verrattuna kaksipuoliseen kaivuun. Toispuolisen kaivun alueella pohjanleveytenä käytetään noin yhtä metriä suurempaa pohjanleveyttä kuin kaksipuolisen kaivun alueella. 7

8 8 Hankkeen perkaustyö tehdään vähän veden aikana ja suosituksena on vedenpinnan korkeus alle keskivedenkorkeuden. Kainastonjoen perkauksesta noin % voidaan tehdä kuivatyönä. Päntäneenjoen kaivutyö voidaan tehdä kokonaan kuivatyönä. Kaivutyö tulee tehdä ylhäältä alaspäin eli myötävirtaan päin. Jokiin laskevat purot ja valtaojat alaosiltaan verhoillaan tarvittaessa syöpymisen estämiseksi. Kaivutyön yhteydessä kaivetut luiskat laikutetaan mätästämällä käyttämällä luiskan nykyistä kasvillisuutta hyväksi. Tällä menetelmällä saadaan kaivettu luiska nopeammin kasvamaan paikallista kasvillisuutta ja samalla vähennetään luiskaeroosiota. Tulvauoma Vahvistustyöt Päntäneenjoen jokipaalulle ylävirtaan päin kapean niemen poikki kaivetaan noin 20 m pitkä tulvauoma. Niemen pohjoispuoli jätetään perkaamatta. Tulvauoman tasausviivan korkeudeksi tulee N ,00 m, luiskat ovat vähintään 1:4 ja pohja kaivetaan "padanpohjaksi". Tulvauoman ala- ja ylävirran puoleiset päät verhotaan kiveyksellä ja suodatinkankaalla tai puutukeilla ja painotus kiveyksin. Suunnitelman mukaan maanomistaja pääsee tulva-aikaa lukuun ottamatta tulvauoman länsipuolella olevalle niemelle, joka on metsäaluetta. Kainaston- ja Päntäneenjoella korjataan ja vahvistetaan sortumat ja lisäksi sellaiset sortumat, jotka eivät sijaitse perattavalla osuudella. Eroosiosuojaukset tehdään suodatinkankaasta ja kiveyksestä ja suositaan erilaisia puumateriaalista tehtyjä eroosiosuojauksia, kuten risunki, oksakate, istukkaat ja puusuisteet. Kainastonjoen jokipaalulla vasemmalla puolella sijaitsevan asumattoman asuinrakennuksen ranta-alueen vakavuus on heikko ja rantaa eroosiosuojataan. Päntäneenjoella eroosiosuojauksia suoritetaan Rinta- Kokontiellä (jokipaalulla oik.), Karjalankadulla (jokipaaluilla vas.), Jokilammintiellä (jokipaaluilla 56+70, 58+30, ja vas.), Jokimaantiellä (jokipaaluilla 78+60, 81+20, 89+80, 93+50, ja vas.) ja Jokimutkantiellä (jokipaaluilla , , ja oik.). Ennalta arvaamattomissa, kaivun jälkeisissä uoman vahvistuksissa suositellaan käytettäväksi luonnonmukaisia eroosiosuojauksia. Tilustie ja talousrakennuksen purku Päntäneenjoen uoman perkaus tilan Jokimaa RN:o 19:1 alueella leventää uomaa, minkä johdosta tilustietä joudutaan siirtämään ja talousrakennus osaksi purkamaan. Tilustie rakennetaan talousrakennuksen itäpuolelle noin 120 m:n matkalle. Talousrakennuksen navettaosa puretaan pois. Alue tasataan ja siistitään.

9 9 Kiinteistön suojapenger Päntäneenjoen vasemmalla puolella jokipaalulla olevan kiinteistön Suoranta RN:o 37:4 tonttialueelle rakennetaan matala penger. Perkauksella ja penkereellä suojataan kiinteistön rakennukset kerran 100 vuodessa toistuvilta tulvilta. Penkereen pituus on noin 240 m ja korkeus vaihtelee noin cm nykyisestä maanpinnasta mitattuna. Penkereen harjan leveys on metri, luiskan kaltevuus 1:2 1:4 ja harjan korkeus N ,70 m. Sadevesien poistamiseksi rakennetaan tonttialueen koillispuolelle penkereen sisäpuolelle salaojapumppaamo. Poistettavista puista sovitaan kiinteistön omistajan kanssa ennen työn toteuttamista. Takaiskuläpällinen kaivo Kaivumaat Pohjapadot Päntäneenjoen jokipaalulle vasemmalle rakennetaan Jokimaantien alta tulevan betonirummun joen puolelle takaiskuläpällinen kaivo Ø mm, joka estää tulvan aikana tulvavesien pääsyn pelloille Maastotöiden aikana on selvitetty perattavien kaivumassojen ph-arvoja, jotka ovat vaihdelleet 5,2 6,55 välillä. Mittausten mukaan todella happamia kaivumaita hankkeen perkausalueella ei ole, mutta suunnitelman mukaan kaivumaat kuitenkin kalkitaan hankkeen puolesta ja mahdolliset kivet ja kannot siirretään pelloilta pois maanomistajien kanssa sovituille läjitysalueille. Läjitysalueet maisemoidaan ja tasataan maastoon sopiviksi. Pääosa massoista soveltuu läjitettäväksi viljelyksessä oleville pelloille. Peltojen kohdalla kivettömät kaivumaat levitetään pääsääntöisesti 20 cm ja enintään 30 cm paksuiseksi kerrokseksi. Hankkeeseen kuuluu kolmen pohjapadon rakentaminen, yksi Kainastonjokeen ja kaksi Päntäneenjokeen. Ne toteutetaan luonnonkivisinä luonnonkoskea muistuttavina pohjapatoina. Pohjapadot on mitoitettu niin, että tulevat tulvakorkeudet eivät aiheuta muutosta laskettuihin vesipintoihin. Kainastonjokeen rakennetaan Kattilakosken pohjapato jokipaalulle 4+00 ja sen vaikutus kesäajan keskivedenpintaan ulottuu noin 2,4 km ylävirtaan päin. Päntäneenjokeen rakennetaan Arvenniemen pohjapato paalulle 8+70 ja Koskelankosken pohjapato paalulle Arvenniemen pohjapadon vastaava vaikutus ylävirtaan päin on noin 2,3 km ja Koskelankosken noin 3,0 km. Pohjapatojen sivuluiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3, ylävirran puoleinen luiska kaltevuuteen 1:6 ja alavirran puoleinen luiska noin 1:20 ja 1:25 kaltevuuteen. Patojen harjan leveydeksi joen pituussuunnassa tulee 4,0 m. Patojen keskelle tulee noin 2,0 3,0 m leveä alivirtaamaura. Harjan korkeus alivirtaamaurassa on noin 0,15 0,30 m alempana kuin varsinainen padon harja.

10 10 Pohjapadot rakennetaan siten, että ne mahdollistavat kalan kulun padon yli myös vähän veden aikana. Joen virtaaman ollessa pieni suunnataan vesi padon keskelle tehtävään alivirtaamauraan. Padon alavirran puoleiseen alivirtaamauraan jätetään sopivia syvennyksiä kalankulkua varten. Alivirtaamaura soveltuu eri kalalajien kuljettavaksi. Pohjapadot rakennetaan osittain valmiiksi ennen perkaustyön aloittamista. Niistä jätetään ensimmäisessä rakennusvaiheessa pintakiveys pois ja niiden harjan korkeus jätetään tasausviivan tasolle. Perkauksen jälkeen padot rakennetaan suunnitelman mukaiseen korkeuteen ja maisemoidaan maastoon sopiviksi. Sillat Hankkeen vaikutusalueella on yhteensä 15 siltaa, joista Kainastonjoella on neljä ja muut Päntäneenjoella. Silloista neljä on tielaitoksen, viisi yksityisteiden, kaksi talonteiden, kaksi tilusteiden ja kaksi kävelyteiden siltoja. Mitkään sillat eivät vaadi toimenpiteitä. Nykyisten pysyvien siltojen kohdilla ei suoriteta varsinaista perkausta, mutta poistetaan mahdollinen liete. Maisemointi ja viimeistelytyöt Pääperiaatteena on, että työt tehdään mahdollisimman siististi ja alueet viimeistellään sitä mukaa, kun ne valmistuvat niin, että työn jäljet peittyvät mahdollisimman pian ja hyvin. Perattavilla jokiosuuksilla luiskien viimeistely suoritetaan heti töiden edetessä niin, että kaivamattomalta luiskalta siirretään kauhalla pintamaata ja samalla kasvillisuutta laikkuna kaivetulle osalle. Siirrettävien laikkujen peittävyys on noin 15 m 2 /aari. Laikkujen väliin levitetään vielä heinäsiemenseos, joksi valitaan monipuolisesti paikallisia lajeja sisältävä seos. Pohjapadot rakennetaan mahdollisimman hyvin luonnonmukaista koskea muistuttaviksi tekokoskiksi. Toteutusvaiheessa käytetään luonnontaloudellista ja teknistä asiantuntijaa apuna, jotta alueista saataisiin mahdollisimman luonnonmukaisia ja monipuolisille eliöstölle sopivia. Tekokoskien kiveyksiä ja kivien asettelua tulee korjata ja kiviä lisätä tarpeen mukaan muutamana vuonna rakentamisen jälkeen. Perkausmassat levitetään suurimmaksi osaksi viljelyksessä oleville peltoalueille ohueksi kerrokseksi, joten näiltä osin läjitysalueita ei tarvitse viimeistellä ja maisemoida. Läjitetty maakerros sekoittuu peltomaahan seuraavan muokkauksen yhteydessä. Muiden läjitysten osalta huolehditaan siitä, että ruoppausmassoista ei pääse ravinteita ja kiintoainesta valumaan vesistöön. Muut työalueet siistitään ja maisemoidaan samaan kuntoon, kuin ne olivat ennen hankkeen toimenpiteitä.

11 11 Kalataloutta edistävät toimenpiteet Toteuttaminen ja kustannukset Merkittävimmät kalataloutta edistävät toimenpiteet ovat tekokoskina rakennettavat pohjapadot, Nätynkosken kunnostus Kainastonjoen jokipaalulla noin ja perkauksessa jokien poikkileikkaukseen muodostuvat tasanteet, jotka toimivat paikalliskalojen poikastuotantoalueena. Tasanne on suunniteltu osalle jokijaksoja jokien reunaosalle niin, että siinä olisi keskimäärin 30 cm:n vesikerros. Kainastonjoen paikalliskalasto hyötyy tästä muodostuvasta tuotantoalueesta laajasti, koska joella on puutetta tämän tyyppisistä elinympäristöistä. Kalojen poikastuotantoalueeksi sopivaa tasannetta muodostuu rakennettavien pohjapatojen yläpuolelle Kainastonjoella yhteensä m 2 ja Päntäneenjoella m 2 yhteensä 10,15 km:n matkalle. Kainastonjoen perkaus Nätynkosken alueella (noin pl ) tehdään vasemmanpuoleisena (pohjoispuolisena) kaivuna. Perkaus tehdään leventämällä uomaa noin 9 m pohjan yläpuoliselta tasolta. Kosken yläosaa ei perata. Leventämisen seurauksena Nätynkosken pinta-ala kasvaa ja vesisyvyys pienenee alivirtaamakausia lukuun ottamatta. Perkauksen seurauksena muodostuva uusi koskiala muotoillaan mahdollisimman luonnonkoskimaiseksi syvyydeltään ja virtausolosuhteiltaan monimuotoiseksi virtavesikalojen elinalueeksi. Virtavesikalojen lisääntymisalueiksi rakennetaan virtausnopeudeltaan kiihtyville ja madaltuville alueille lisäksi 5 10 m 2 suuruisia paksuudeltaan cm kutusoraikkoja. Hankkeen työt jakautuvat 2 3 vuodelle. Raivausten jälkeen ennen perkausta rakennetaan pohjapadot osittain valmiiksi. Varsinainen kaivu aloitetaan ylhäältä alaspäin vähävetisenä aikana. Kaivuluiskien laikutus mätästämällä tehdään kaivutyön yhteydessä. Talvityöhön menetelmä ei kuitenkaan sovellu. Kainastonjoesta kaivetaan viimeiseksi Päntäneenjoen yhtymäkohdan alapuolinen osuus jokipaaluvälillä Päntäneenjoen yhtymäkohdan yläpuolinen osuus (jokipaaluväli ) Kainastonjoesta voidaan toteuttaa talvityönä. Tämä alue on Kainastonjoen kesätulva-aluetta. Tällä osalla kaivuluiska on suhteellisen lyhyt ja maaperän kantavuus heikompi. Hankkeen muut kaivutyöt tulisi toteuttaa sulan maan aikana. Perkausmassojen levitys ja kalkitus tehdään välittömästi kaivun jälkeen. Perkausmassoja ei levitetä eikä varastoida ranta-alueella. Rantaalueen leveys on vähintään 15 m jokitörmästä. Kaivutyön jälkeen rakennetaan pohjapadot täysin valmiiksi ja patojen ylävirran puolelta poistetaan mahdollinen liete. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu noin 2,04 milj. euroa huhtikuun 2008 hintatasossa, mikä sisältää myös maksettavat korvaukset maanomistajille ja vaikutusten tarkkailun.

12 12 Kunnossapito ja käyttö Hankkeen kunnossapito jää järjestely-yhtiölle. Uomien tarpeellinen kunnossapitoperkaus tulee suorittaa noin vuoden välein. Pohjapatojen kuntoa seurataan erityisesti ensimmäisinä vuosina ja mahdolliset vauriot korjataan välittömästi. Peratuista luiskista poistetaan virtausta haittaavat puut ja pensaat noin 7 10 vuoden välein. Pohjapatojen yläpuolelle mahdollisesti kertyvää lietettä tulee poistaa säännöllisesti. Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Hankkeen alueella kesävesi pysyy vähintään ennallaan tai nousee, paitsi Päntäneenjoella laskee lyhyellä matkalla 0 20 cm. Hankkeen mitoitusvirtaamana käytetyn HQ 1/20 kesätulvan mukaiset vedenkorkeudet laskevat Kainastonjoella cm ja Päntäneenjoella cm. Kevättulvan HQ 1/20 mukaiset vedenkorkeudet laskevat Kainastonjoella cm ja Päntäneenjoella cm. Kainastonjoella alivesi nousee tai pysyy vähintään ennallaan. Pohjapadon vaikutusalueella 2,4 km matkalla alivesi nousee noin 40 cm kohdalla, mistä perkaus alkaa. Jokipaalulla olevan Nätynkosken uoman pohjan korkeus säilyy ennallaan, mikä pitää jokiuoman yläosan aliveden pinnan vähintään entisellä tasolla. Myös keskiveden pinta nousee 32 cm pohjapadon ylävirran puolella. Nätynkoskesta ylävirtaan päin Päntäneenjoen kohtaan keskivesi pysyy lähes nykyisessä tasossaan. Tulva-alueella keskivesi laskee uoman lietevaran syvennyksen verran noin 30 cm. Päntäneenjoella alivesi nousee tai pysyy vähintään ennallaan. Pohjapatojen kohdalla alivesi nousee noin 55 cm. Pohjapatojen vaikutusalue on yhteensä noin 5,3 km. Keskiveden pinta nousee alimmaisen Arvenniemen pohjapadon kohdalla 60 cm ja Koskelankosken pohjapadon kohdalla 42 cm. Pohjapatojen vaikutusalueen ulkopuolella keskivesi pysyy lähes ennallaan. Jokiuoman yläosalla noin 2,5 km matkalla ja alimmaisen pohjapadon alapuolella keskivesi laskee noin 0 20 cm. Kauhajoessa välittömästi hankkeen alapuolella vedenpinta nousee 26 cm kesätulvavirtaamalla HQ 1/20 ja 18 cm kevättulvalla HQ 1/100. Perkauksesta ei kuitenkaan ennalta arvioiden aiheudu Kauhajoessa tulvavahinkoja. Vaikutukset vedenlaatuun Töiden aikaisia vaikutuksia vedenlaatuun aiheuttavat etenkin vedenalaiset perkaukset ja vähäisessä määrin pohjapatojen rakennustyöt. Vaikutukset näkyvät työalueella ja sen alapuolella kiintoaineen liikkeelle lähtemisenä, veden samentumisena ja ravinnepitoisuuksien nousuna.

13 Työalueella maaperä on pääosin hienojakoista silttiä ja savea, joten kaivualueiden alapuolisten vesialueiden samentuminen voi olla merkittävää kaivua seuraavina ylivirtaamakausina ja kaivuaikana, mikäli kaivutöitä joudutaan tekemään vallitsevan vedenpinnan alapuolelta. Kaivualueilta liikkeelle lähtenyt kiintoaines voi aiheuttaa ohimenevää lyhytaikaista haittaa kalastolle, muulle vesieliöstölle sekä vesistön virkistyskäytölle kaivualueiden alapuoleisilla lähialueilla. Työt ajoitetaan mahdollisimman vähävetiseen kauteen ja kaivutyöt tehdään vähävetisenä aikana. Ylivirtaaman sattuessa työt keskeytetään. Aikaisemmissa vastaavissa vesistöhankkeissa ja niiden vaikutusten tarkkailussa on havaittu, että veden sameus, väriarvot, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet nousevat rakennustöiden aikana, mutta laskevat töiden loputtua varsin nopeasti normaalille tasolle. Välittömästi perkauskohdan alapuolella kiintoainepitoisuudet voivat kasvaa yli kymmenkertaisiksi. Kiintoainepitoisuuden nousut sekä vaikutuksen kestot ja laajuudet ovat kuitenkin vaihdelleet suuresti. Tavanomaiselle tasolle kiintoainepitoisuus on laskenut jokivesistössä noin viikossa. Hankkeessa perattavien massojen kokonaismäärä on m 3, joista m 3 Päntäneenjoelta ja m 3 Kainastonjoelta. Töistä aiheutuvia haittoja vähentää huomattavasti se, että Kainastonjoen perkauksesta noin % voidaan tehdä kuivatyönä ja Päntäneenjoen perkaus kokonaan. Vedenalaiset työt suoritetaan vähän veden aikana. Sopivin aika vedenalaisten töiden suorittamiseen on talvi. Perkauksen yhteydessä käsitellyiltä ja paljastetuilta jokiluiskilta tapahtuu maa-aineksen huuhtoutumista tulva-aikoina ja virtauksen voiman lisääntyessä. Huuhtoutuminen on suurinta kaivutöitä seuraavan kevättulvan yhteydessä. Perkaustöiden ajoittumisesta usealle vuodelle seuraa, että kaikki paljastetut maanpinnat eivät ole samanaikaisesti alttiina huuhtoutumiselle, vaan vanhemmat luiskat ovat jo asettuneet ja ruohottuneet, kun viimeisiä kaivetaan. Veden kiintoainepitoisuuden ja sameuden nousu töistä johtuen on suurinta heti työmaan alapuolella. Perkausmassat tutkitaan ja kalkitaan tarpeen mukaan sekä sijoitetaan vähintään 15 metrin päähän rannasta pellolle. Massat läjitetään lähes kaikki viljelyksessä oleville pelloille, joten ravinteikas maa-aines saadaan hyötykäyttöön. Hankkeen töiden aikaiset havaittavat vaikutukset on arvioitu ohimeneviksi ja niiden on arvioitu rajoittuvan pääosin Päntäneenjoen ja Kainastonjoen alaosille. Töiden jälkeen vaikutusten on arvioitu rajoittuvan 1 3 tulvakauteen eikä niiden arvioida heikentävän pysyvästi alapuolisen vesistön tilaa. 13

14 14 Perkauksen seurauksena tulvavedet eivät enää niin usein ja laajasti leviä jokivarren rantapelloille ja huuhdo sieltä mukaansa maa-ainesta ja ravinteita. Tämä vaikuttaa joen kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia vähentävästi kevät- ja syystulvien aikaan. Vaikutus jäänee kuitenkin vähäiseksi. Hankkeen valmistumisen jälkeiset vaikutukset Kainastonjoen ja Päntäneenjoen vedenlaatuun jäävät vähäisiksi. Vaikutukset kalastoon, kalastukseen ja ravustoon Hankkeeseen kuuluvien töiden välittömät vaikutukset kalastoon kohdistuvat mahdolliseen kalojen karkottumiseen työalueelta lähinnä melun ja samentumisen vuoksi ja kutu-, ravinto- ja oleskelualueiden vaurioitumiseen. Töiden aikana veden mukanaan tuomien kiintoainehiukkasten ja roskien vuoksi seisovat pyydykset likaantuvat helposti. Kalastushaitat arvioidaan ohimeneviksi ja niiden oletetaan päättyvän perkausten loputtua. Kalastus työalueella ja sen alapuolella on varsin vähäistä, joten kalastukselle ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa. Hankkeen töiden aikaiset vaikutukset kalastoon, kalastukseen ja ravustoon rajoittuvat Päntäneenjokeen ja Kainastonjoen alaosalle. Töiden aikaisia haitallisia vaikutuksia pyritään minimoimaan töiden suoritustavoilla ja korvaamaan perkauksen yhteydessä joen poikkileikkaukseen muodostuvalla tasanteella, joka soveltuu hyvin ns. paikalliskalojen poikastuotantoalueeksi, rakennettavilla tekokoskilla ja Nätynkosken kunnostuksella. Hankkeen pysyviä vaikutuksia ovat kalojen elinympäristöön eli habitaattiin kohdistuvat muutokset. Muutokset voivat olla esim. kutu-, ravinto- ja oleskelualueisiin ja kulkureitteihin liittyviä syvyys- tai virtausmuutoksia. Haittoja vähentää se, että perkaus tehdään suurelta osin vain joen toiselta puolen toisen puolen jäädessä koskemattomaksi ja siten, että suurimmaksi osaksi uoman pohjaan ei kosketa. Muutetut ranta-alueet palautuvat ainakin osittain muutaman vuoden kuluttua töiden päättymisestä. Pohjapatojen vaikutusalueille muodostuva matala rantatasanne soveltuu kasvillisuuden kehittymisen myötä paikalliskalojen lisääntymis-, poikastuotanto- ja syönnösalueiksi. Kalastusmahdollisuuksiin ja -olosuhteisiin hanke vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä myönteisesti kalaston elinympäristöjen lisääntymisen kautta ja kalastuspaikkojen lisääntymisen myötä. Rakennettavien pohjapatojen tekokoskialueet tarjoavat uusia kalastuspaikkoja ja vedenpinnan noston seurauksena lisääntynyt vesisyvyys helpottaa kalastusta niiden yläpuolella. Myös ravustolle sopivat elinympäristöt lisääntyvät joessa. Erityisesti Nätynkosken kunnostuksella monipuolistetaan alueella esiintyvien taimenten ja harjusten elinalueita ja luodaan niiden lisääntymiselle paremmat edellytykset. Tekokoskiin ja Nätynkoskeen rakennettavilla taimenten ja harjusten kutusoraikoilla lisätään jokien alaosien vähäisiä lisäänty-

15 misalueita. Nätynkosken kunnostus parantaa pitkällä tähtäimellä Kainastonjoen alaosien kalataloudellista arvoa. Hankkeen yhteydessä suoritettavat kalataloutta edistävät toimenpiteet parantavat siten kalaston ja ravuston elinmahdollisuuksia ja kalastusmahdollisuuksia Kainastonjoen ja Päntäneenjoen alaosilla. Suunnitelman mukaan hanke ei siten todennäköisesti tule pysyvästi heikentämään Päntäneenjoen ja Kainastonjoen kalastoa, kalastusta ja ravustoa. Vaikutukset pohjaeläimistöön ja kasvillisuuteen Mikäli jokiuoman pohjaa kaivetaan, tuhoutuu kaivettavilta alueilta pohjaeläimet. Koska pohjaa ei kaiveta kuin 850 m:n matkalla Kainastonjoen liettyneillä pohjaeläimille heikosti soveltuvilla alueilla, jäävät kaivutöiden suorat pohjaeliöstöä tuhoavat vaikutukset vähäisiksi. Suuremmat vaikutukset oletetaan aiheutuvan työalueen alapuoliselle pohjaeläimistölle töiden aikana. Pohjaeläimistön toipuminen kestää vuosia. Haittoja vähentää se, että perkaus tehdään harkitusti suurelta osin vain joen toiselta puolen ja suurimmaksi osaksi uomaan pohjaan ei kosketa. Töiden aikaiset vaikutukset rajoittuvat Kainastonjoen ja Päntäneenjoen alaosille. Koska pohjaeläimistön toipuminen töiden aikaisista haitoista tapahtuu hitaasti, hankkeen käytöstä ei enää arvioida aiheutuvan haittaa pohjaeläimistölle. Sekä vesi- että rantakasvillisuus tuhoutuvat kaivettavilta kohteilta. Kasvillisuuden palautumista voidaan nopeuttaa mm. siirtämällä luiskiin kasvillisuutta laikkuina heti perkaustyön yhteydessä. Lisäksi kasvillisuutta voidaan muutenkin siirtää ja istuttaa työalueille. Töiden aikaiset haitalliset vaikutukset jäävät paikallisiksi ja kasvillisuus uusiutuu ainakin osittain jo muutamassa vuodessa. Hankkeen valmistumisen jälkeiset vaikutukset Kainastonjoessa ja Päntäneenjoessa ovat paikallisia. Pidemmällä aikavälillä hanke lisää vesikasvillisuutta. Vaikutukset virkistyskäyttöön Töiden aikana vedenlaatu heikkenee työalueella ja sen alapuolella. Haitat ovat kuitenkin ohimeneviä, ja mikäli hankkeen vedenalaiset työt suoritetaan talvella, jää aiheutuva haitta vähäisemmäksi. Mikäli kaivetuilta alueilta huuhtoutuu kiintoainesta seuraavina tulvakausina, saattaa sillä olla merkitystä myös virkistyskäyttöön. Kaikkiaan arvioidaan haitalliset vaikutukset vesistön virkistyskäytön vähäisyyden vuoksi pieniksi ja paikallisiksi. Koska pohjapatojen rakentamisella nostetaan kesäajan keskivesipintaa cm, parannetaan sillä vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia pohjapatojen yläpuolisilla alueilla. Pidemmällä aikavälillä hanke parantaa Kainastonjoen ja Päntäneenjoen virkistyskäyttömahdollisuuksia lisäämällä uinti- ja veneilymahdollisuuksia vesisyvyyden lisääntyessä. Lisäksi etenkin pohjapatoalueilla pääsymahdollisuus rantaan paranee ja kalastusmahdollisuudet lisääntyvät tekokoskien ja lisääntyneen vesisyvyyden myötä. 15

16 16 Vaikutukset maisemaan ja muut vaikutukset Töiden aikana aiheutuu paikallista maisemallista haittaa. Raivaukset ja perkaus muuttavat maisemaa avonaisemmaksi. Haittoja voidaan minimoida suorittamalla työalueiden viimeistely- ja maisemointi heti töiden aikana. Kaivumaiden läjitys on suunniteltu suoritettavaksi niin, ettei alueen maisemakuva muutu. Pelloille läjitettävät massat levitetään ohuena kerroksena, joten ne eivät muuta alueen korkeussuhteita eikä maisemaa. Muut läjitysalueet muotoillaan ja viimeistellään maisemaan sopiviksi. Pohjapatojen rakentamisen aiheuttamat muutokset maisemassa ovat töidenaikaisten jälkien tasaannuttua positiiviset. Pohjapatojen avulla vesimaisema parantuu vesipinnan lisääntyessä ja luonnonmukaista koskea muistuttavat pohjapadot sopivat hyvin alueen maisemaan. Hankkeen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita eikä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Vahingot ja haitat Uomien leventämisestä aiheutuva maanmenetys ja muut pysyvään käyttöön tarvittavat alueet korvataan maanomistajille vesilain mukaisesti 1,5- kertaisena. Pohjapatojen rakentaminen nostaa kasvukauden aikaisia keskivedenkorkeuksia padon läheisyydessä noin cm. Joen luiskaa jää vastaavasti veden alle. Luiskan omistusoikeutta ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena selvittää tarkasti, eikä vedennostosta ole katsottu aiheutuvan pysyvää korvattavaa haittaa. Hankkeen oikeudellinen arviointi Hankkeen kannatus Kaivumaiden läjitys ja levitys peltojen kohdalla aiheuttaa tilapäisen haitan. Jos kaivutyö tehdään kasvukauden aikana ja pelto on pois viljelyksestä, maksetaan viljelemättömyyskorvaus, kaivumassojen levitysalueelle haittakorvaus ja työalueelle korvaus 15 m etäisyydelle luiskan reunasta. Talvityönä toteutettaessa maksetaan kaivumassojen levitysalueelle haittakorvaus. Maanmenetykset ja haitat korvataan ja maksetaan todellisten menetysten mukaan. Perkauksen toteuttamisessa keskeinen lähtökohta on, että työ suoritetaan mahdollisimman pienin ympäristöhaitoin. Rakennettavat pohjapadot toimivat työn aikana laskeutusaltaina ja estävät kiintoaineen kulkua alavirtaan päin. Pohjapadoilla estetään myös pohjavesipinnan aleneminen perkauksen jälkeen. Kaivumaat kalkitaan tutkittavan kalkitustarpeen mukaisesti. Hankkeen vaikutusalueella on 397 tilaa. Hyötyalueeseen kuuluu 266 tilaa, joista Kainastonjoen alaosalla on 180 tilaa ja Päntäneenjoella 86 tilaa. Kainastonjoen tiloista on 159 ja Päntäneenjoen tiloista 52 kannattanut hanketta allekirjoittamalla yhtiösopimuksen. Hanketta kannattavat edustavat

17 73,18 % hyödyn arvosta, Kainastonjoen osuus on 50,03 % ja Päntäneenjoen 23,15 %. 17 Sopimukset Vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä on sovittu Kainastonjoen alueella (K1/Oa1) 74 tilan osalta ja sopimatta ne ovat 14 tilan osalta. Päntäneenjoen alueella (K1/Oa2) vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä on sovittu 38 tilan osalta ja sopimatta ne ovat 12 tilan osalta. Hakijalla on hallussaan 81,42 % pysyvään käyttöön tarvittavista alueista. Pysyvään käyttöön tarvitaan noin 9,3 ha peltoa, 1,0 ha metsää ja 0,2 ha tonttialuetta. Kaivumaiden levitykseen tarvitaan noin 105 ha peltoa. Jos perkaus suoritetaan kasvukauden aikana, viljelemättömiä peltoja tarvitaan noin 130 ha. Maksettavat korvaukset ovat yhteensä euroa. Hyödyn arvio ja kustannusten osittelu Hankkeen hyötyalueeksi on rajattu pellot, joiden korkeustaso on alempi kuin HW 1/20 kesätulva + 0,30 m. Hyötyalueen koko pinta-ala on 512,86 ha. Suunnitelman mukaisella perkauksella kesätulvat poistuvat kokonaan ja kevättulva pienenee noin puoleen kevättulva-alasta, Kainastonjoella 43 % ja Päntäneenjoella 55 %. Hyötyalueen sisällä on kunkin tilan osuus kustannuksiin määrätty kaksijyvämenetelmän mukaan. Menetelmässä kullekin peltokuviolle on annettu maanarvojyvä ja kuivatusjyvä. Hyötyalueen pelto on pysyvään käyttöön jäävää peltomaata. Pellon maanarvojyvänä on käytetty arvoa 1,0. Peltokuvion koon, muodon ja käyttömuodon perusteella maanarvojyvää on pienennetty. Pellon maanarvojyvä vaihtelee välillä 0,70 1,0, tonttialueen maanarvojyvä on 2,0 ja rakennuksen 3,0. Kuivatusjyvä on määräytynyt korkeusaseman ja sijainnin perusteella. Hyötyalue on jaettu neljään korkeusvyöhykkeeseen. Kuivatusjyvä vaihtelee välillä 0,25 0,65 osittelukuvion korkeusaseman mukaan. Kuivatusjyvä 0,65 edustaa korkeusvyöhykkeen alinta tasoa eli tulvaherkintä aluetta. Kuivatushyötyä laskettaessa on ensiluokkaisen pellon hinnaksi paikkakunnalla arvioitu euroa/ha. Hankkeen kustannusosittelun mukainen muunnettu hyötyalue on yhteensä 208,30 mha. Kuivatushyödyksi saadaan täten yhteensä 1,56 milj. euroa. Tulvauhan alaisia rakennuksia hankealueella on yhteensä 67, joista 24 on asuinrakennuksia. Hankkeen tulvasuojeluhyöty rakennuksille on suunnitelman laskelman mukaan pääomitettuna yhteensä 7,30 milj. euroa. Päntäneenjoen varrella tulva-alueen yksityisteille tuleva liikennehyöty muodostuu tulvan poistumisen tai alentumisen johdosta pienempinä teiden kunnossapitokustannnuksina sekä kiinteistöille ja muille alueen teiden

18 käyttäjille tulvahaitan poistumisesta säästyvinä kustannuksina. Hankkeen liikennehyödyksi on saatu pääomitettuna yhteensä 0,11 milj. euroa. Vesipintojen nostolla pohjapadoilla luodaan edellytykset virkistyskäytön lisääntymiselle uima- ja veneilymahdollisuuksien parantumisena. Vesipinnan nosto parantaa myös maisemaa pohjapatojen vaikutusalueella. Virkistys- ja maisemahyödyksi on arvioitu 0,06 milj. euroa. Tonttien/kiinteistöjen arvonnousun hyödyksi on arvioitu 0,02 milj. euroa. Ympäristöhyödyksi on siten saatu yhteensä 0,08 milj. euroa. Hankkeen kokonaishyödyiksi on edellä esitetyn mukaisesti saatu yhteensä 9,05 milj. euroa. Kun hankkeen kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat 2,04 milj. euroa, hankkeen on todettu olevan taloudellisesti kannattava. 18 Tarkkailu Suunnitelman mukaan hankkeen vaikutuksia etenkin vedenlaatuun, kasvillisuuteen, kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa kiinnitetään erityisesti huomiota töiden aikaisten haitallisten vaikutusten havainnoimiseen ja hankkeen yhteydessä muodostettavien uusien elinympäristöjen eli habitaattien muodostumiseen, Hakijan ehdotus lupamääräyksiksi Suunnitelmaan on liitetty hakijan ehdotus lupamääräyksiksi. JÄRJESTELY-YHTIÖN SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakija on liittänyt suunnitelmaan pidetyn Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen järjestely-yhtiön perustamiskokouksen pöytäkirjan ja samana päivänä hyväksytyn järjestely-yhtiön yhtiösopimuksen, joka sisältää tuolloin hyväksytyt Kainastonjoen alaosan ja Päntäneenjoen järjestelyyhtiön säännöt, ja pyytänyt sääntöjen vahvistamista. Yhtiösopimuksen allekirjoittaneet edustavat 73,18 % hankkeen hyödyistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kauhajoen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on vaatinut, että kaivutyön tulee edetä joen virtauksen suuntaisesti, jolla voidaan vähentää alapuoliseen

19 uomaan kertyvän kiintoaineen määrää. Veden samentumista aiheuttavia töitä tulee välttää kalojen kutuaikana. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Myös töiden lopettamisesta on ilmoitettava kirjallisesti. Hakijan on lisäksi esitettävä vesistövaikutusten tarkkailuohjelma keskuksen hyväksyttäväksi vähintään neljä viikkoa ennen töiden aloittamista. Keskuksen käsityksen mukaan hankkeen toteuttaminen ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Keskuksen käsityksen mukaan hanke täyttää vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset ja se on esittänyt luvan myöntämistä. Sanottu ELY-keskuksen vastuualue on vielä täydentänyt lausuntoaan. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hankkeen toteuttaminen ei vaaranna vesipuitedirektiivin ja vesienhoidon järjestämistä koskevan lain (1299/2004) mukaisen vesienhoitosuunnitelman toteuttamista. ELY-keskus on lisäksi todennut, että Kainastonjoen yläosalla on toteutettu perkaus- ja kunnostushanke pääosin vuosina siten, että myös jokiuoman pohjaa on syvennetty. Kainastonjoen yläosan hankkeeseen ei myöskään kuulunut pohjapatojen eikä tekokoskien rakentamista eikä koskien kunnostusta. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on muun ohella todennut, että vesienhoidon suunnittelussa Kainastonjoen ekologinen tila on arvioitu välttäväksi ja Päntäneenjoen tila tyydyttäväksi. Päntäneenjoki on yksi Kyrönjoen vesistöalueen harvoista uomista, joiden tila on saavuttanut tyydyttävä tason. Vuonna 2005 tehdyissä Päntäneenjoen ja Kainastonjoen sähkökoekalastuksissa saatiin saaliiksi kivennuoliaisia, kivisimppuja, taimenia, salakoita, ahvenia ja pikkunahkiaisia. Taimenta esiintyi ainoastaan Päntäneenjoen yläosalla. Vuonna 1996 Päntäneenjoen alaosalla esiintyi vähäisiä määriä harjusta ja taimenta. Vapaa-ajan kalastuksessa saadaan edelleen satunnaisesti yksittäisiä varsin isokokoisia purotaimenia Päntäneenjoen alaosalla. Kainastonjoen Nätynkoskesta saatiin luonnontuotannosta peräisin oleva 1-kesäinen harjuksen poikanen. Rapuja ei saatu. Kalastus keskittyy kesäheinäkuulle ja yleisimmät kalastusmuodot ovat uistin- ja perhokalastus. Kainastonjoen yleisin saalislaji on hauki. Päntäneenjoella saatiin vuonna 1996 taimenta, haukea ja hieman harjusta. Särkikanta on arvioitu runsaaksi, ahven- ja haukikannat kohtalaisiksi sekä harjus- ja taimenkannat vähäisiksi. Päntäneenjoella hauki ja taimen arvioitiin runsaimmiksi lajeiksi. Suunnitelman lähtökohtana on tulvasuojelu, joka perustuu uoman vesitilavuuden ja virtaaman kasvattamiseen. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ei suunnit- 19

20 telun yhteydessä ole kattavasti selvitetty. Varastoimalla vettä turvesoilla ja mahdollisilla muilla alueilla voitaisiin perkausaluetta kalatalousryhmän mielestä pienentää. Suunnitelman mukaiset varsin laajamittaiset massansiirrot uomasta aiheuttavat haittaa joen kalastolle ja luontoympäristölle sekä vaikuttavat omalla osuudellaan lisäävästi alapuolisten vesialueiden tulvimisherkkyyteen. Perkauksesta vapautuu veteen kiintoainetta, joka karkottaa kaloja hankkeen alapuolella. Kiintoaine aiheuttaa lohensukuisille lajeille tärkeiden kovien pohjien liettymistä. Kasvillisuuden kehittyminen alueella on todennäköisesti hidasta ja myös töiden jälkeisinä vuosina irtoaa kiintoainetta, joka varsinkin ylivirtaamatilanteissa kulkeutuu alapuolisille jokiosuuksille. Perkauksien seurauksena uoma levenee merkittävästi varsinkin keskivettä suuremmilla virtauksilla, jolloin kalojen ja muun vesieliöstön käyttöön tulee huomattavan suuria aloja. Levennettyjen jokiosuuksien pohjien yksipuolisuudesta johtuen niistä ei kuitenkaan ole hyötyä lohensukuisille lajeille tai ravulle. Pidentyneiden alivirtaamajaksojen seurauksena vedenlaatu heikkenee entisestään, etenkin kesähelteiden aikana. Matalien alueiden kasvattaminen, rantapuuston poistaminen, pohjien liettyminen ja alivirtaamatilanteiden pitkittäminen sekä vedenlaadun heikkeneminen ovat muutoksia, joihin kevätkutuiset lajit, kuten hauki, ahven ja särki voivat syyskutuisia lajeja helpommin sopeutua. Kevätkutuisille lajeille syntyy todennäköisesti kilpailuetu Kainastonjoen ja Päntäneenjoen alaosien jo ennestään heikentyneeseen taimen- ja harjuskantaan nähden. Pohjapatojen tekokoskien elinympäristöt eivät välttämättä luo sellaista etua lohensukuisille lajeille, että niillä olisi menestymisen mahdollisuuksia. Koska Kainastonjoki ja Päntäneenjoki eivät ole hyvässä tilassa, vesienhoidon tilatavoitteen saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää, että jokien vedenlaatua voidaan parantaa ja eliöstön olosuhteita kohentaa. Kalatalousryhmän käsityksen mukaan suunniteltu perkaushanke ei tue ekologisen tilan parantamistavoitteita ja hanke todennäköisesti huonontaa entisestään kyseisten jokien heikentynyttä ekologista tilaa niin, ettei tilatavoitteita saavuteta. Kalatalousryhmä on esittänyt, että luvansaajan on maksettava työnaikaisina vuosina vuosittain euron suuruinen kalatalousmaksu ja töiden valmistumisen jälkeen vuosittain euron suuruinen kalatalousmaksu. Maksu käytetään kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Kalatalousryhmä on katsonut, ettei veteen vaikuttavia työvaiheita tule sallia ja perkaukset on kokonaisuudessaan toteutettava silloin, kun vedenkorkeus on alle keskivedenkorkeuden. Perkaukset on toteutettava pääsääntöisesti itä- ja pohjoisrannoilta käsin. Rantapensaikon ja -puuston raivausta tulee välttää niin pitkälle kuin mahdollista ja korkeampi kasvillisuus tulisi säilyttää etelä- ja länsirannoilla sekä molemminpuolisesti kovapohjaisilla 20