Vierailu Stora Enson harvennus- ja päätehakkuutyömailla Falunissa
|
|
- Otto Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opintoretkeilypäivä , iltapäivä. Kirjurina Markku Kähkönen Vierailu Stora Enson harvennus- ja päätehakkuutyömailla Falunissa Hedemorasta ajoimme kohti Falunia, 40 km. Falun on noin asukkaan kaupunki Bergslagenin metsäisellä vaara-alueella. Se perustettiin kuparikaivoskaupungiksi jo 1200-luvun puolivälissä. Kaupunkioikeudet Falun sai 1641 ja on nykyään Taalainmaan läänin pääkaupunki. Falunin alueella on pitkään tehty myös punamultamaalia, Falunin punaista, väriä saadaan kuparista. Myös kuuluisa ruotsalainen makkara Falukorv on sieltä peräisin. Kaupunki on yksi Ruotsin talviurheilukeskuksista. Stora Kopparbergin kaivosyhtiö (Stora Kopparbergs Bergslags AB, vuodesta 1984 STORA AB) on luultavasti maailman vanhin kaivosyhtiö. Se on kaivanut kultaa ja kuparia Falunin liepeiltä vuodesta Nykyään Falunin kaivos on museona ja UNESCOn maailmanperintölistalla. Vuonna 1999 STORA yhdistettiin Enso-Gutzeitin kanssa Stora Ensoksi. Perillä Falunissa Stora Enson korjuupäällikkö, metsänhoitaja Martin Busk selosti yhdessä Skogforskin Rolf Björhedenin kanssa kahdella yhtiön hakkuualueella harvennus- ja päätehakkuumenetelmiä, aines-energiapuuharvennuskoealojen tuloksia, puunkorjuun suunnittelua ja käytössä olevaa metsäsertifiointijärjestelmää. Korjuupäällikkö Martin Busk Stora Ensosta selosti Biogallring -koealueen tuloksia yhdessä vasemmalla seisovan Rolf Björhedenin kanssa (kuva Tero Ojarinta). Alkuun Martin Busk esitteli Stora Enson puunhankintaorganisaatiota ja sen toimintaa alueellaan (Region Norr). Ruotsissa Stora Enson puuhuollosta vastaavat organisaatiot ovat Stora Enso Skog, Stora Enso Skog A/S, Sydved ja Stora Enso Skogin tytäryhtiö Stora Enso Bioenergi AB. Stora
2 Enso Skog on edelleen jaettu kolmeen alueorganisaatioon (Region Norr, Öst ja Väst). Aluekonttorit ovat Morassa, Gävlessä ja Karlstadissa. Hallinto- ja kehittämistoiminnot on keskitetty Faluniin, joka on myös pääkonttorina. Stora Enso Bioenergi on Ruotsin yksi suurimmista energiapuuhankkijoista ja sen pääkonttori on Linköpingissä (työntekijöitä noin 55 ja vuosiliikevaihto 950 milj. kruunua, ja hankkii 5 TWh energiapuuta). Stora Enson Region Norr:in alueella hakataan vuosittain noin 2,2 milj. k-m 3 kuitu- ja tukkipuuta (mittaustapa poikkeaa Suomesta) sekä k-m 3 energiapuuta. Puuta toimitetaan neljälle yksityiselle sahalle sekä konsernin omalle sellutehtaalle. Energiapuuta menee konsernin sellutehtaille ja esim. Tukholman seudun energialaitoksille. Pääosin metsät ovat FSC-ympäristösertifikaatissa. Konsernin omat metsät ovat nykyisin Bergvik Skog -yhtiön omistuksessa (vrt. Suomessa Tornator). Taalainmaa on Bergvik Skogin toiminnan ydinaluetta (pääkonttori Falunissa). Region Norr on jaettu viiteen alueorganisaatioon, joissa on yhteensä 12 korjuutiimiä, joilla on töissä yhteensä 54 korjuuketjua. Korjuuketjuista on 38 kpl yrittäjävetoisia eli omia koneita on Storalla runsaasti. Metsänhoitotöitä tekee lisäksi noin 40 henkeä alihankintana. Stora Enson runsas omien metsäkoneiden määrä keskustelutti. Korjuupäällikkö Martin Buskin mukaan omilla koneilla ja työntekijöillä etsitään ja testaan uusia käytäntöjä. Jos uudet asiat todetaan hyviksi, ne siirretään tyypillisesti noin 3 vuoden siirtymäaikana myös alihankkijoille normaalikäytännöksi. Kurssitusta ja koulutusta käytetään runsaasti, ja lisäksi yhtiö tekee jatkuvaa yhteistyötä Skogforskin kanssa. Alihankkijayrittäjät saavat halutessaan käyttää edukseen Stora Enson neuvottelemia hintoja esim. polttoainetoimittajien kanssa. Ensimmäiseksi tutustuimme mäntyvaltaiseen ensiharvennuskohteeseen. Stora Ensolla oli tehty neljällä koealueella yhdessä Skogforskin kanssa tutkimus, jolla pyrittiin kehittämään käytännön päätöksentekotyökalu ensiharvennuskohteiden hakkuutavan valinnalle. Lisäksi tavoiteltiin tietoa hakkuutyön tuottavuudesta ja ainespuun määrästä hakatun energiapuun joukossa. Käsittelyvaihtoehtoina ovat a) ainespuuhakkuu, b) integroitu energiapuun korjuu ja c) puhdas energiapuuhakkuu. Kohteet oli ennakkoraivattu ennen hakkuuta (alle 4 cm läpimittaluokat pois). Vasemmalla metsäteknologian professori Rolf Björheden Skogforskista ja oikealla Stora Enson korjuupäällikkö, metsänhoitaja Martin Busk (kuva Antero Halinen).
3 Stora Ensolla on intressinä, että kannattavasti hakattavissa olevaa ainespuuta pääsisi mahdollisimman vähän energiapuupinoon (maksimoidaan ainespuun saanto ja hyödynnetään samalla tehokkaasti energiapuu). Tästä syystä päätöksentekoa varten pitäisi saada lähtötietona selville alle ainespuumittaisen energiapuun määrä: leimikkotekijöistä yli 2,5 m pitkien runkojen lukumäärä rinnankorkeusläpimitoissa 4-9 cm ratkaisee pitkälti sen, mikä käsittelyvaihtoehto valitaan. Sekametsässä saattaa puhdas energiapuuhakkuu olla usein kannattavin vaihtoehto, muuten puutavaralajien määrä saattaa nostaa korjuukustannukset kannattamattomalle tasolle. Tutkimuksessa oli tähän mennessä havaittu, että joukkokäsittelykoura lisää tottuneen kuskin näpeissä tuottavuutta myös ainespuuhakkuissa. Harvesterin tuottavuus oli koealoilla % parempi kuin Stora Enson käyttämä vertailumalli oletti (=> Storan taulukot jääneet jälkeen tuottavuuden kehityksestä). Odotetusti joukkokäsittelykouralla saatiin tulosten perusteella käsiteltyä sitä enemmän runkoja, mitä pienempi runkokoko oli. Ainespuun siirtymää kuitupuukasoista energiapuukasoihin oli koealueesta riippuen 8-16 % ainespuun määrästä. Peruspäätelmä oli, että jos yli 2,5 metrin pituisia runkoja oli yli 3700 kpl hehtaarilla pienissä läpimittaluokissa, niin leimikolta kannattaa korjata pelkkää energiapuuta. Markku Kähkönen kyselee Björhedeniltä ja Buskilta harvennuskohteelta saatuja aines- ja energiapuumääriä. Vasemmalla muistiinpanoja tekee myös P-J. Kuitto (kuva Vänni Hirvonen). Kiinnostuneita suomalaismetsänhoitajia Falunissa (kuva Antero Halinen).
4 Ja välillä maistui kenttäkahvit pullineen oikein mukavalta. Martinin irlanninsetteri pyöri vauhdikkaana ympärillä (kuva Antero Halinen). Seuraavaksi päätehakkuualueelle (kuva Antero Halinen).
5 Työmaakartta, jossa mm. ristillä merkitty tienpäässä oleva taukotupa (kuva Antero Halinen). Toinen retkikohde oli laaja päätehakkuualue (männikkö), josta oli tarkoitus kerätä seuraavana kesänä hakkuutähteet energiakäyttöön. Kantoja ei alueelta nosteta. Leimikolta löytyi John Deeren suuri avohakkuuharvesteri (1470E) ja sen puikoista nuori kuski. Hakkuu oli edennyt vauhdilla, viidessä päivässä oli kone hakannut puuta noin m 3. Busk esitteli Stora Enson paikkatietojärjestelmää ja leimikkosuunnittelua. Jokaisesta leimikosta löytyy yleis-, lähestymis- ja leimikkokartat, puustotiedot ja tiedot tiestöstä. Erikoiskohteet on merkitty (numeroitu) leimikkokarttaan ja niille löytyy numeron perusteella lisätiedot ja ohjeet. Kaikki tiedot ovat saatavissa digitaalisina ja paperiversiona. Harvesterikuski voi lisätä tietokantaan päätteeltään puuttuvia tietoja ja havaintoja. Mahdollisuus palautteen antamiseen on oleellinen osa laatu- ja paikkatietojärjestelmää. Käytännössä harvesterikuskilla on suuri vastuu ohjeiden mukaisesta toiminnasta. Leimikkokarttoihin saadaan lisäksi tiedot esim. pehmeistä kohdista. Myös hakkuutähteiden käyttötarkoitus löytyi karttatiedoista (esim. korjataan energiapuuksi / jätetään metsään lisäämään maapohjan kantavuutta). FSC-sertifiointi estää suurelta osin kantojen noston, koska FSC edellyttää tuhkalannoitusta niille alueille, joilta kantoja kerätään. Alueella ei ole saatavana rakeistettua tuhkaa, joten tuhkan levittäminen ei onnistu (taimikoille tullenee levitysmenetelmänä kyseeseen vain lentolevitys). FSC edellyttää, että hakkuutähteet korjataan leimikolta pois vasta sitten, kun vihreät neulaset ja lehdet ovat varisseet kasoista maahan. Kuivaa pystypuuta ei FSC:ssä saa korjata energiapuuksi. Yhtenä ongelmana on, että FSC:n edellyttämät jättöpuut ovat usein kaatuneet tuulessa siihen mennessä, kun hakkuutähteitä tullaan keräämään. Kaatuneiden jättöpuiden yli ei saa ajaa eikä niitä saa katkoa saatikka korjata. EU:n tekeillä oleva vesidirektiivi aiheuttanee tulevina vuosina lisärajoitteita toiminnalle. Oli myös puhetta, että FSC saattaa muuttua tulevaisuudessa nykyistä sallivammaksi suhtautumisessaan energiapuun korjuuseen (joillakin alueilla tai joillakin metsätyypeillä). Ulkopuolinen tarkastaja tekee FSC-kohteissa satunnaisotannan perusteella tarkastuksia. Harvesterikuski kertoi leimikolta lähtevän tukkeja kahdelle sahalle, joilta molemmilta oli omat katkaisu- ja läpimittaohjeet. Noin 30 hehtaarinhakkuuaukkoa oli tehty vierailuumme mennessä
6 reilut neljä päivää. Kuskilla oli taustalla kolmen vuoden mittainen metsäkonealan koulutus ja yhden vuoden työkokemus. Työ kuulosti kovasti kiinnostavan Falunissa asuvaa nuorta konekuskia ja hän oli hyvin motivoitunut. Motivoitunut nuori ammattikuski John Deere 1470E harvesterissaan (kuva Markku Kähkönen). Opintomatkalaiset Stora Enson päätehakkuualueella. Vasemmalta Sameli Salokannel, Tero Vesisenaho, P-J. Kuitto, Markku Kähkönen, Niklas Björkqvist, keskellä Martin Busk ja motokuski istumassa koneen rappusilla sekä Antero Halinen ja Olli Vasama (kuva Tero Ojarinta).
7 Joka työmaalta täytetään pakollinen sertifiointilista Traktdirektiv Föryngringsavverkning (kuva Antero Halinen). Työmailla on myös lähes aina tukikohtana taukotupa (kuva Markku Kähkönen).
8 P-J:tä kiinnostaa saada tarkempia energiapuutietoja Martinilta, osoitteita vaihdetaan. Tero, Sameli ja Antero seuraavat (kuva Markku Kähkönen). Niklas ja P-J luovuttavat muistolahjuksia Stora Enson Martinille (kuva Tero Ojarinta).
9 Pullavahti (kuva Tero Ojarinta). Martin Buskin isännöimät Stora Enson leimikkokohteet Falunissa olivat kaikin tavoin havainnolliset ja antoisat. Sieltä matkamme jatkui iltaa kohti vielä Siljan-järven maisemiin vajaat 50 kilometriä luoteeseen ja yöksi takaisin Faluniin. Tuleva yöpaikkamme olikin todellinen yllätys: Falunin lakkautettuun vankilaan perustettu retkeilymaja. Maksavina asiakkaina saimme avaimet sentään mukaan sisälle selleihin. Vankila rakennettiin vuosina ja vankilatoiminta lopetettiin vasta vuonna Retkeilymajayrittäjä oli ilmeisesti vankilan viimeisin motivointiosaston johtaja. Vankilan kellarissa on museo, joka esitteli laajasti vankilan esineistöä, vankilan olosuhteita ja vanhoja motivointiosaston työkaluja. Mutta se onkin taas oma tarinansa. Siljan-järvi auringonlaskun aikaan (kuva Markku Kähkönen).
METSÄOPINTORETKI RUOTSIIN 2011 TUKHOLMA - UPPSALA - GARPENBERG - HEDEMORA - FALUN - SILJANJÄRVI - FALUN - AVESTA - TUKHOLMA
KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY METSÄOPINTORETKI RUOTSIIN 2011 TUKHOLMA - UPPSALA - GARPENBERG - HEDEMORA - FALUN - SILJANJÄRVI - FALUN - AVESTA - TUKHOLMA TEEMAT: TAAJAMAMETSIEN KÄSITTELY AJANKOHTAISTA
LisätiedotFalunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)
Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen
LisätiedotOpintoretkeilypäivä , ilta Kirjurina P-J. Kuitto
Opintoretkeilypäivä 23.9.2011, ilta Kirjurina P-J. Kuitto Stora Enson puunkorjuutyömaiden jälkeen retkiporukka suuntasi Falunista kohti Siljan järveä. Järvi on Falunista 45 km ja Tukholmasta noin 260 km
LisätiedotIlman avohakkuita harjoitettava metsätalous eli jatkuva kasvatus sekä taajamametsien käsittelymenetelmistä - "Volymblädning"
Opintoretkeilypäivä 22.9.2011, aamupäivä. Kirjurina Niklas Björkqvist Ilman avohakkuita harjoitettava metsätalous eli jatkuva kasvatus sekä taajamametsien käsittelymenetelmistä - "Volymblädning" Tukholmaan
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotNäkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017
Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017 Yleistä John Deere - johtava maatalous- ja metsäkoneiden valmistaja Etsimme aktiivisesti uusia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotVierailu Visenttitarhalla Avestassa
Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, iltapäivä Kirjurina Osmo Hannuniemi Vierailu Visenttitarhalla Avestassa Saavuttiin lounaan jälkeen retkibussilla Avestaan. Nokka oli kohti Tukholmaa, mutta tämä paikka oli
LisätiedotMetsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotHarventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotJoukkohakkuu aines- ja energiapuun
Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu
Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja
LisätiedotEnergiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet
Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotIDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotEkoKraft-projekti ja Hedemora Energi AB
Opintoretkeilypäivä 23.9.2011, aamupäivä. Kirjureina Heli ja Antero Halinen EkoKraft-projekti ja Hedemora Energi AB Hedemora on kunta, kunnan keskustaajama ja entinen kaupunki Taalainmaan läänissä 160
LisätiedotMetsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula
Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma
Lisätiedotjäsen Tero Ojarinta jäsen Heikki Piesala jäsen Ari Rautio jäsen Pekka Saarikoski jäsen Niklas Björkqvist varajäsen Ahti Weijo
KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY TOIMINTAKERTOMUS 2011 Vuosi 2011 oli yhdistyksen 86. toimintavuosi. Suomen vanhimman metsänhoitajien aluejärjestön kevätkokous pidettiin 21.3.2011 ja syyskokous 30.11.2011.
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotHakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotSuometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
LisätiedotBioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut
Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotEnergiapuun laadukas korjuu 20.05.2011
Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotKohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?
Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotMikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa
Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan
LisätiedotPuuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
LisätiedotHAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotMetsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen
Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotPonsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 10.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotToimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015
Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotSuometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu
Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotMyrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotMETSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS
METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotKoneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto
Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää
Lisätiedot4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotTartu huipputilaisuuteen ja lähde päivittämään ammatti- ja kulttuuritietojasi Taalainmaalle Ruotsiin!
KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY:n JÄSEN Tartu huipputilaisuuteen ja lähde päivittämään ammatti- ja kulttuuritietojasi Taalainmaalle Ruotsiin! Syksyn RUOTSIN OPINTOMATKAMME toteutetaan ke 21.9.- su 25.9.2011.
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 14.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 29.8.2007 882 Heinäkuun hakkuut 3
LisätiedotSertifiointijärjestelmät FSC PEFC
Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC 1 Termejä: FSC Suomi -Vastuullisen metsänhoidon yhdistys Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset pitävät yllä omaa järjestelmäänsä
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2016
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotKorjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
Lisätiedot