EkoKraft-projekti ja Hedemora Energi AB

Transkriptio

1 Opintoretkeilypäivä , aamupäivä. Kirjureina Heli ja Antero Halinen EkoKraft-projekti ja Hedemora Energi AB Hedemora on kunta, kunnan keskustaajama ja entinen kaupunki Taalainmaan läänissä 160 km Tukholmasta luoteeseen ja noin 20 km Garpenbergistä länteen. Kunnassa on asukkaita noin ja Hedemoran keskustaajamassa noin Se on Taalainmaan vanhin kaupunki ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1446 ja oli jo varhain Bergslagenin yksi tärkeimpiä kauppakeskuksia. Vuosina Hedemorassa pidettiin valtakunnallisesti merkittävät Paavalinmessu-markkinat joka tammikuussa. Kaupunki kukoisti kupari- ja rautateollisuuden kulta-ajalla. Vuonna 1849 kaupungissa oli suuri tulipalo. Palosta säilyneitä merkittäviä rakennuksia ovat 1200-luvulla rakennettu Hedermoran kirkko sekä Raatihuone, Kaupunginhotelli ja Kustaa Vaasan apteekki 1700-luvulta. Paikkakunnalla on myös 1800-luvun alussa viljamakasiiniksi rakennettu teatterilato, jonka yläkerrassa on alusta asti ollut ja on edelleen toimivat teatteritilat (wikipedia). Aamiainen Garpenbergin linnassa. Sitten kuulemaan Hedemora Energi AB:n esityksiä (kuva Sameli Salokannel).

2 Aamupäivän isäntinämme olivat Hedemora Energi AB:n toimitusjohtaja Sven-Erik Svahn, tuotantojohtaja Anders Englund ja projektipäällikkö Jan Lundin. Esittelykohteina olivat EkoKraft - paikallinen investointiohjelma sekä yhtiön Hedemoran energialaitos. EkoKraft - paikallinen investointiohjelma Paikallisen tuotannon ja kulutuksen tavoitteina perusteena taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Hedemorassa, agenda 21:n mukaisesti toteuttaa ja demonstroida kuinka kunta voi kehittää taloudellisesti kannattavan ja ekologisesti kestävän tuotanto- ja kulutusrakenteen bioenergialle. Pientalojen kaukolämpöverkoston tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä ja vähentää sähkönkulutusta kaukolämpöverkoston avulla Hedemoran ja Långshyttanin pientaloille. Investointi noin 50 milj. SEK (n. 4,5 M ). Kaksi projektia: 1. Energialaitoksen kiinteän polttoainejätteen loppusijoitus ja peittäminen kaivostoiminnasta pilaantuneelle alueelle (Lilla Bredsjön) sekä 2. Jätevesien hyväksikäyttö ja puhdistaminen energiapajuviljelmillä. Jan Lundin esittelee aamulla EkoKraft-ohjelmaa Garpenbergin luentosalissa. Esittelyn päätteeksi tutustuttiin maastokäynnillä polttoainejätteen loppusijoitukseen Lilla Bredsjön alueella. Sieltä jatkettiin Hedemoraan ja tutustuttiin paikalliseen lämpölaitokseen (kuva Antero Halinen).

3 Kiinteän polttoainejätteen loppusijoitus (Lilla Bredsjön alue) Loppupeittämisen ja jälkikäsittelyn tarkoitus on: maisemoida ja perustaa pysyvä kasvusto loppusijoituspaikan päälle kapseloida aiemmat kaivosjätteet jäte-maamassasekoituksen alle vähentää pölyn leviämistä stabilisoida vesipitoisuus estää hapandiffuusiota vähentää hiekan rapautumista lisätä alueen ravinteikkuutta ja parantaa maaperän rakennetta sekä estää haitallisia valumia ympäristöön. Alue on noin 35 ha suojärvi, joka vuosien aikana täytettiin kaivosjätteellä, osalla alueesta on myös aikaisempien vuosisatojen kaivosjätettä. Näivettynyt, avoin alue vielä luvulla. Maasta irtosi raskasmetalleja sulamisvesien mukana (lyijyä, sinkkiä ja kuparia, rautayhdisteitä ym.) valui ympäristöön. Vuosina osa koealasta (8 ha) peitettiin noin puoli metriä sekoitemassalla, joka sisältää: Lietettä vedenpuhdistuslaitokselta, 52 % Biopalotuhkaa, 14 % Maamassoja ja puutarhajätteitä, 34 % Loppupeitto mm. pienrisumassalla, alueen reunoilla on käytetty myös tukkipeitettä tulvien estämiseksi, koska maaperä on sateella läpäisemätöntä. Lyhyet kuljetusmatkat pitävät kustannukset kurissa. Peite tuo ravinteita ja alue muuttuu vähitellen metsämaaksi ja valumavedet ovat puhtaammat. Pioneerikasvustona on mm. auringonkukkaa, jättibalsamia, järviruokoa, pajua sekä reunametsistä vähitellen luonnostaan leviäviä lehtipuita (lähinnä koivuja). Laskelma 2003 Tulos Liete tn/v tn Tuhka tn/v tn Kustannus 232 kr/tn 134 kr/tn v 2010 kustannus Vaihtoehto kaatopaikka kust. Säästö Kokonaissäästö kr/tn 450 kr/tn 325 kr/tn n. 15 milj. kruunua Jatkossa Lilla Bredsjön-kohteessa on vielä 15 ha täytettävissä. Alueesta tehdään hydrogeologisten olosuhteiden seurantaa sekä maanäyteanalyysejä. Työskentelyprosessia kehitetään saatujen analyysien perusteella.

4 Tutustuminen Lilla Bredsjön polttoainejätteen loppusijoitusalueeseen. Vasemmalta Kuitto, Lundin, Kähkönen, Ojarinta, Vesisenaho, Halinen, Svahn ja Arvidsson (kuva Vänni Hirvonen). Garpenbergin alue on vanhinta kaivostoiminta-aluetta. Tuhatvuotisen rauta- ja kuparikaivausten tuloksena alue on täynnä kuoppia sekä kaivosjätteitä selostaa vasemmalla Rolf Björheden Lilla Bredsjössä. Muut kuvassa Sameli Salokannel, Sven-Erik Svahn, Vänni Hirvonen, Olli Vasama, P-J. Kuitto ja Jan Lundin (kuva Antero Halinen).

5 Energiapajuviljelmät Energiapajuviljelmiä käytetään sekä polttoaineen tuotantoon Hedemoran energialaitokseen että jätevesien puhdistamiseen kasvillisuussuodattimen avulla. vähentää kemikaalien käyttöä jätevesien puhdistusprosessissa (n. 40 m3, eli n. 12 % vuositasolla). kasteluveden sisältämän fosforin (n. 4 g/m3) ja typen (n. 25 g/m3) hyötykäyttö. vähentynyt vesistön rehevöityminen. mukana 600 taloutta Hedemoran keskustasta. lyhyt kuvaus: jätevedet verkostosta saostusaltaisiin, josta ne pumpataan lähiviljelmille (alle 2 km säteellä on n. 30 ha yksityisten viljelijöiden pajukasvustoja). Viljelijöillä (3 kpl) on kullakin oma etäohjaus (16 eri jakoasemaan) siirrettäviin pumppausyksiköihin, joilla hallitaan kasvukauden pumppausmääriä riippuen maaperän imemiskyvystä (investointi noin 6 milj. SEK). n. 40 % kasvukauden (huhti-lokakuu) jätevesistä. maaperä läpäiseviä hietamultamaita, osassa suojamatto. pajuviljelmillä on tiheä tihkukasteluverkosto kuten kasvihuoneissa. Sato voidaan korjata koneilla päältä, kosteutta tai haitallisia mikrobeja ei haihdu liikaa ilmaan. Alueella on myös varoituskylttejä. pajut ovat kloonattuja hybridierikoispajuja (Salix spp). Hedemora on pohjoisin koealue Ruotsissa, eniten pajuviljelyksiä on Etelä-Ruotsissa. Ruotsissa käytetään noin kymmentä pajuhybridilajiketta tuotantokäyttöön. Markkinatuotenimiä on mm. Gudrun, Doris, Inger, Karin, Tora, Tordis, Torhild, Sven. sadonkorjuu riippuu viljelijästä, parempi kasvu innostaa jatkamaan viiden vuoden kokeilun jälkeen. korjuu normaalisti joka neljäs vuosi, versoo aina uudestaan samoista kannoista, plantaasin kiertoaika vuotta. tuotos keskimäärin 7 kuivatonnia hehtaarilta (vaihteluväli 2-15). pajuhake sekoitettava muuhun puutavaraan poltossa. lannoituksella ja kastelulla aikaansaatu lisäkasvu, arviolta 50 %, on ilmaista viljelijöille. kaikkialla pajuviljelmät eivät ole menestyneet, syynä huono maaperä ja liian pienet alueet. Vaatii isot alueet lähellä loppukäyttöä. kunnalle miljööedut ja ekologisuus tärkeitä. pajuviljelmä on biologinen suodatin, joka antaa myös energiaa. viljelijät hyödyntävät pajuviljelmiltä saatua pajuja myös myyden sitä aurauskepeiksi. pajuviljelmillä sekä niiden ja vesistön välisellä suoja-alueella viihtyy useita villieläinlajeja, eikä negatiivista vaikutusta luonnoneläimiin ole havaittu (asiaa tarkkaillaan). energiakäytössä paju poltetaan sekoitettuna metsähakkeeseen ja puruun. Pajun kosteus poltettaessa on noin 50 %. Polttoaineesta maksetaan sen kosteuden ja painon mukaan. Jokainen energialaitokseen tuleva kuorma punnitaan ja kosteus mitataan. HEDEMORA ENERGI AB Perustettu 1982 ja Hedemoran kunta omistaa yhtiön 100 %:sti. Yhtiöllä on tytäryhtiö Hedemora Kraft o Värme (100 %) sekä omistusosuuksia Dala Kraftista (8 %, vesivoimaa) ja Svältbacken Kraftista (33 %). Yhtiöllä on neljä kaukolämpölaitosta sekä sähkönsiirtomonopoli kunnan alueella ( rakennettu ensimmäinen bioenergialaitos, 1998 ostettu toinen biolaitos ja vuonna 2002 pellettilaitos). Välittää sähköä verkossa sekä tuottaa ja välittää kaukolämpöä ja käyttövettä kunnan alueella sekä jätteenkäsittelyä. Vuodesta 2011 myös tuottaa itse sähköä kahdessa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksessa (CHP), sillä parhaillaan on rakenteilla sähköturbiinit Hedemoran ja Säterin energialaitoksille. Kaikki energialaitokset käyttävät paikallisia biopolttoaineita. Lämmöntuotanto on 130 GWh vuodessa ja sähköntuotannon odotetaan kasvavan määrään 25 GWh/vuosi. Sähköasiakkaita on noin 9 200, kaukolämpöasiakkaita noin ja vesiasiakkaita

6 Hedemoran CHP-laitos (kuva Halinen). Tutustumassa CHP-laitokseen (kuva Halinen). Konsernin liikevaihto on yhteensä 182 milj. kruunua, josta: Kaukolämpö 90,2 Sähköverkko 42,9 Vesihuolto 28,0 Jätteenkäsittely 16,2 Laajakaista 3,9 Hedemora Energi AB:n tuotantolaitokset (kattiloiden tehot): Hedemora: Säter: - höyry 10 MWth - höyry 7 MWth - kuumavesi 6 MW - kuumavesi 5 MW t Skedvi: Långhyttan: - kuumavesi 1 MW - kuumavesi 2 MW Hedemoran ja Säterin energialaitoksilla on tavoitteena: nostaa kattilatehoja tuottaa kaukolämmön ohella myös sähköä (Hedemora 2,5 MWe ja Säter 1,7 MWe, molempiin myös savukaasulauhduttimet) pitää hakepolttoaine pääosassa lisäksi tehostamalla pudottaa paluulämpötilaa kaukolämpöjärjestelmässä, lisätä kannattavuutta ja kouluttaa henkilöstöä. Yhdistetty kaukolämpö- ja sähkölaitos (CHP) Hedemorassa 100 % käyttöastetta tuntia + aleneva käyttöaste 7200 tuntiin asti vuoden aikana. Sähkön tuottoarvo = 4 x lämmön arvo. Kun tuottaa sähköä, saadaan kaukolämpö ilmaiseksi. Lokakuun 2011 alussa käyttöön otetaan uusi sähköä tuottava saksalainen turbiini, jonka eristämistöiden jälkeen pitäisi toimia laitoksen kultakaivoksena. Kaukolämmön hinta asiakkaalle on 65 öre/kwh ja sähkö öre/kwh.

7 Polttoraaka-aineista Energiantuotantoon käytetään noin irtokuutiota paikallisia biopolttoaineita, joista i-m 3 tulee lähialueen pajuviljelmiltä. Pajun käyttötavoite on m 3. Energialaitos maksaa polttoaineesta energia-arvon mukaan, maksimikosteus %. Kuorihakkeen ja sahanpurun osuus on noin 50 %, läheisiltä sahoilta. Ostot ovat lämpölaitokselle toimitettuna (frit. levererat). Yhtiö toimittaa kuivauslämpöä Säterin sahalle (noin 2 km). Öljyä käytetään häiriötilanteissa ja kovilla pakkasilla täydentämässä ja varmentamassa energiantuotantoa. Kannot: liikaa epäpuhtauksia (hiekka, kivet) eli on vaikea polttoaine pienille laitoksille ja pannuille. Turve: Teknisesti mahdollista, ei kuitenkaan käytössä koska turvealueet sijaitsevat liian kaukana. Tukipolitiikka Bioenergia-lämpölaitosten rakentamista tuetaan investointiavustuksina ja valtioverohelpotuksina. Lämpötekniikka jo vakiintunutta, ei tueta enää. Jos rakentaa uudenlaista tekniikkaa, on mahdollista saada valtion tukea. Garpenbergin pohjoispuolelle on saatu luvat rakentaa 6-7 tuulimyllyä, á 2 MWh, joiden sähkön emoyhtiö käyttää itse (saavat verovapaana), jonka jälkeen voivat myydä muille kunnille CHP-sähköä markkinahintaan. Työllistävyys Omaa henkilöstöä on 45. Kunnallisen yhtiön tuottovaatimus noin 3 % eli non-profit laitos, mutta hyödyt paikallisessa työllistämisessä, jätteiden ja energian paremmassa hyödyntämisessä, ympäristöolosuhteiden parantumisessa ja asukkaiden viihtymisessä ovat painavia syitä. Tulevia toimenpiteitä säilytetään suurin osa laitosinfrasta lisätään kattilatehoja (5-7 MW MW ) puretaan kuumavesikattiloita asennetaan uusia höyrykattiloita (40 bar, 450 C) samoin investoidaan höyryturbiineja / generaattoreita / kondensaattoreita uusia laimennus- ja syöttövesisysteemeitä uusia turbiinihalleja, hallikaton korotus Säteriin uusi 10 kv syöttölinja. Hedemora Energi AB:n toimitusjohtaja Sven-Erk Svahn selostaa yhtiön panostuksia uusiutuvaan energiaan (kuva Tero Ojarinta).

8 Hedemoran energialaitoksen polttoainehallissa. Vasemmalta Jan Lundin, Tero Vesisenaho, Heli Halinen ja Rolf Björheden (kuva P-J. Kuitto). Hedemora Energi AB:n tuotantojohtaja Anders Englund ja toimitusjohtaja Sven-Erik Svahn (kuva P-J. Kuitto).

9 Kiinnostuneita retkeilijöitä kyselemässä laitoksen toiminnasta ja teknologiasta (kuva Antero Halinen). Hedemoran energialaitoksen polttoainekenttää (kuva Antero Halinen).

10 Lämpölaitos tuottaa loppuvuodesta 2011 alkaen myös sähköä. Sähköturbiiniasennus oli juuri käynnissä. Sähköä tuotetaan pienessä mittakaavassa eli teholla 2,5 MW e (kuva Antero Halinen). Myös kattilaa uusitaan (kuva P-J. Kuitto).

11 Niklas kaivaa lahjapussista Bioenergy -hattuja isännille, Heli hymyilee (kuva Tero Ojarinta). Hedemoran miehillä lahjahatut päässä (kuva Antero Halinen). Lounaan jälkeistä tiedonvaihtoa Hedemorassa. Vas. Vänni Hirvonen, Sameli Salokannel, P-J. Kuitto, Alf Arvidsson, Tero Vesisenaho ja Markku Kähkönen (kuva Antero Halinen).