Tulevaisuus haastaa osaajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus haastaa osaajat"

Transkriptio

1 Tulevaisuus haastaa osaajat Kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä alan kehittämistarpeista Suomessa ja maailmalla vuoteen 2020 Sami Leppimäki ja Tarja Meristö

2

3 Tulevaisuus haastaa osaajat Kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä alan kehittämistarpeista Suomessa ja maailmalla vuoteen 2020 Sami Leppimäki ja Tarja Meristö Tämä on väliraportti Kone- ja metallituoteteollisuus hankkeesta, joka on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston tuella. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

4 Kirjoittajat ja Teknologiateollisuus ry Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Helmikuu 2007, Helsinki ISBN

5 Esipuhe Menestyminen tulevaisuudessa globaalissa toimintaympäristössä ja yhä kiristyvässä kilpailussa asettaa kaikenkokoisille yrityksille haasteen kehittää osaamista ja innovatiivisuutta ja samanaikaisesti toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Kilpailu parhaista osaajista on kovaa. Kilpailukyky ja menestyminen avoimessa maailmassa perustuvat tulevaisuudessa yhä enemmän osaamiseen ja sen määrätietoiseen kehittämiseen. Opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston tukemassa Kone- ja metallituoteteollisuus hankkeessa on selvitetty alan osaamistarpeita yrityksissä ja markkinoilla. Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut Åbo Akademin Corporate Foresight Group CoFi. Tulosten pohjalta nousee esille mm. kysymys siitä, kuinka riippuvaisia alan yritykset ovat toisistaan ja erityisesti pienet alihankintayritykset isojen yritysten toimista markkinoilla. Asiakassuhteiden kehittäminen kohti kumppanuutta ja palvelukonseptin todellinen ymmärtäminen ovat osaamisen avainelementtejä. Globaalisti yritykset näkevät kasvun mahdollisuuksia, mutta Suomessa henkilöstömäärä vuoteen 2020 on laskusuunnassa. Ainoastaan vahva lähialueiden kasvu, vakaa kehitys ja rohkea kansainvälistyminen voivat hidastaa laskua. Suomessa olisikin panostettava osaamiseen, joka ei ole fyysisistä välimatkoista riippuvaista, jotta Suomi voisi olla kannattava sijaintipaikka ja osaamisen keskittymä myös tulevaisuudessa. Hankkeen seuraavassa vaiheessa valmistellaan toimenpiteitä alan tulevaisuudelle tärkeän osaamisen laadun ja osaajien saatavuuden varmistamiseksi. Teknologiateollisuus ry vastaa koko päätoimialaa hyödyttävien strategiaaloitteiden valmistelusta kansallisella tasolla. Teknologiakeskus Hermia Oy johtaa aluetason tarpeista ja profiileista lähtevää valmistelutyötä Oulun, Lahden, Tampereen ja Turun seudun yritysoppilaitosverkostoissa. Corporate Foresight Group CoFi tarkastelee jatkotutkimuksessa mm. alan koulutuksen radikaaleja innovaatioita. Lopuksi lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille 223 yritykselle sekä KOMEE hankkeen johtoryhmän jäsenille. Tästä on hyvä jatkaa työtä eteenpäin. Helsingissä, Päivi Castrén KOMEE hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

6

7 Tiivistelmä Kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristö muuttuu. Merkittävimpiä muutosteemoja vuoden 2020 aikajänteellä ovat globalisaatio ja kansainvälistyminen, kilpailun kiristyminen sekä alan maantieteellisen fokuksen muutos. Tärkeimpinä yksittäisinä muutostekijöinä yritykset näkevät kiristyvän asiakaskilpailun, joka pakottaa tuottavuuden kasvuun; energian hinnan nousun ja sen saatavuuden varmistamisen; talouden globalisaation jatkumisen ja kasvun painopisteen siirtymisen nouseviin talouksiin. Nousevat taloudet nähdään paitsi markkinoina, niin myös mahdollisena sijaintipaikkana, osaajien lähteenä ja kilpailijana. Yritykset näkevät alan tulevaisuuden ensisijaisesti markkinavetoisena. Alan kehityksen vaihtoehdot edellyttävät uutta osaamista, luovuutta ja innovatiivisuutta. Yritysten näkökulmasta osaamisessa korostuvat liiketoiminta, tuotanto, teknologia sekä kumppanuudet ja kansainvälisyys teemat. Yleisten muutostekijöiden vaikutus näkyy yrityksissä tarvittavassa osaamisessa. Tärkeimmät yksittäiset osaamisalueet ovat myyntiosaaminen, asiakasrajapinnan hallinta, ihmisten johtaminen, valmistusmenetelmät ja -teknologiat, kielitaito sekä automatiikka, mekatroniikka ja robotiikka. Yritykset arvioivat Suomen henkilöstömääränsä laskevan noin 9 % vuodesta 2006 vuoteen Ikärakenteen muutos kuitenkin lisää rekrytointitarvetta. Lisää yritykset rekrytoivat tulevaisuudessa myyntiin ja asiakasrajapinnan hallintaan, markkinointiin sekä hankintaan ja asiakastoimituksiin liittyviin tehtäviin. Vuoden 2020 aikajänteellä tuotekehityksen tehtävien merkitys rekrytoinnissa kasvaa. Yrityksien rekrytoinnissa tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia ovat erilaisten palvelu-, elinkaari- ja jälkihuoltotehtävien painoarvon kasvu; kokonaisratkaisujen ja systeemitason toimitusten roolin korostuminen; kansainväliset tehtävät ja teknologiassa mm. teknologiasiirtoprojektit. Ulkomailta rekrytointi nähdään yrityksissä yhä enemmän yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona. Yritykset näkevät, että alan koulutus kaipaa uudistamista mm. seuraavien asioiden suhteen. Alan koulutuksessa olisi otettava huomioon erikokoisten yrityksen erilaiset tarpeet. Tarvittava osaaminen ja innovaatiotoiminnan kehittämishaasteet edellyttävät yrityksiltä ja oppilaitoksilta entistä tiiviimpää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä. Koulutusta suunniteltaessa olisi otettava huomioon myös se, että tulevaisuudessa suurin kysyntä saattaa olla käytännön osaajista. Lisätietoja: ja Katso myös jossa on laajempi raporttiversio tutkimuksesta sisältäen yksityiskohtaiset www-kyselyn tulokset. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

8

9 Sisällysluettelo Esipuhe 5 Tiivistelmä 7 1. Johdanto Toimintaympäristön muutokset ja trendit Tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristön vaihtoehtoiset skenaariot Liiketoiminnan muutostekijät ja haasteet Eri maantieteellisten alueiden rooli Osaaminen Osaamisalueiden erityispiirteet Osaamisen haasteet kyselyvastausten perusteella Henkilöstömäärän muutos Alan toimintavaihtoehdot ja johtopäätökset 28 TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

10 1. Johdanto Kone- ja metallituoteteollisuus on osa teknologiateollisuutta, johon kuuluvat lisäksi elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka. Kone- ja metallituoteteollisuus edustaa viidennestä Suomen teollisesta toiminnasta, ja sillä on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Vuonna 2005 Suomessa oli kaikkiaan 8770 kone- ja metallituoteteollisuusalan yritystä, joista 2556 yrityksen henkilöstö on vähintään 5 henkilöä. Toimialan liikevaihto oli lähes 21 miljardia euroa, joka on noin 37 % teknologiateollisuuden liikevaihdosta ja noin 20 % koko teollisuuden liikevaihdosta. KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat keskeiset kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vuoteen 2020 mennessä ja mitä osaamis- ja kehittämistarpeita nämä alalla aiheuttavat. Kone- ja metallituoteteollisuuden kehitys on tulevaisuudessa suuressa määrin markkinavetoista. Yritys nähdään osana globaalia toimintaympäristöä, jossa yleiset, toimialan ja yrityskohtaiset muutostekijät muokkaavat tulevaisuutta vuorovaikutuksessa keskenään. Alan kehityksen vaihtoehdot edellyttävät uutta osaamista, luovuutta ja innovatiivisuutta. Yleisten muutostekijöiden vaikutus näkyy vastaavasti yrityksissä tarvittavassa osaamisessa. Vaihtoehtoisien kehityskulkujen varalle on kehitettävä uutta osaamista ja ketterää toimintatapaa koko organisaatiossa ja sen yhteistoimintaverkostossa. Tässä tutkimuksessa sovellettua ajattelutapaa ulkoa alan sisälle havainnollistaa seuraava kuvio. Kuvio 1. KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin viitekehys GLOBAALI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleiset kehityssuunnat, trendit ja muutostekijät (PESTE) Markkinat Teknologia KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tuoteryhmät Oppiminen, osaaminen, innovaatiot Toimialat YRITYS Liiketoimintamalli Strategia Henkilöstö Osaamistarpeet Yksilö Tuotteet Klusteri Monikulttuurisuus Liiketoiminta konseptit johtaminen kumppanuus/verkostot Kilpailu alan sisäinen substituutit osaajat pääoma Tässä raportissa esitellään KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin osana rakennettuja taustaskenaarioita ja touko kesäkuussa 2006 toteutetun yrityskyselyn tuloksia. Kyselyyn vastanneiden yritysten osuus kone- ja metallituoteteollisuudesta ja koko Suomen kansantaloudesta vuonna 2005 on kuvattu seuraavalla kuviolla.

11 Kuvio 2. KOMEE hankkeen yrityskyselyn otos Suomen kansantalous BKT 157,4 mrd. Kone- ja metallituoteteollisuus 8770 yritystä (2556 yritystä, joissa henkilöstöä vähintään 5) liikevaihto yhteensä 21 mrd. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset alalla 764 kone- ja metallituoteteollisuusyritystä, joiden liikevaihto yhteensä 13,6 mrd. joista kyselyyn vastasi 223 Kyselyn kohteena olivat Teknologiateollisuuden jäsenistön kone- ja metallituoteteollisuusyritykset (764 kpl) sekä joukko konsernitason edustajia (9 kpl) ja alalle palveluja tarjoavia yrityksiä (29 kpl). Kun kyselyyn vastasi 223 yritystä, niin vastausprosentti oli yritysten määrän mukaan laskettuna 28 % ja henkilöstön määrällä mitattuna lähes 60 %. Tuloksia tulkittaessa on kuultu myös yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden edustajien muodostaman 25 hengen asiantuntijafoorumin näkemyksiä lokakuussa 2006 pidetyssä työistunnossa. Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä- ja päätoimialajakauma Henkilöstömäärä Päätoimiala osuus, % osuus, % Yhteensä 223 yritystä alle yli 1000 Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Metallituotteet Asennus ja huoltopalvelut Suunnittelu ja konsultointipalvelut Muu TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 11

12 2. Toimintaympäristön muutokset ja trendit Yleisiä toimintaympäristön pitkän aikavälin muutostekijöitä ja trendejä on tutkimuksen taustaksi kerätty eri lähteistä. Tekijät, jotka voivat muuttaa kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaedellytyksiä, ovat PESTE-luokittelun (1 mukaisesti ryhmiteltynä seuraavat (kuvio 4). Kuvio 4. Kone- ja metallituoteteollisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä ja trendejä Poliittiset alaa koskeva lainsäädäntö kansainväliset sopimukset (esim. WTO) poliittinen globalisaatio regulaatio Ekonomiset kuluttajakäyttäytymisen muutokset nousevat taloudet taloudellinen globalisaatio taloudellisen kasvun nopeus ja maantieteellinen painopiste teollisen paradigman ja tuotantotavan muutokset Ekologiset ekologisten arvojen nousu energiakysymykset ilmastosopimukset ilmastonmuutos kestävä kehitys kiristyvä lainsäädäntö PESTEepävarmuudet Teknologiset bio- ja nanoteknologia materiaaliteknologia sekä logistiikka ja kuljetus tieto- ja viestintäteknologia, ICT uudet energian tuotanto- ja varastointiteknologiat ympäristöteknologia Sosiaaliset kehitysmaat ja uudet liiketoimintamahdollisuudet työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset (esim. työvoiman liikkuminen) ääri-ilmiöt (esim. terrorismi ja katastrofit) kulttuuritekijät 1) Poliittiset (Political), taloudelliset (Economic), sosiaaliset (Social), teknologiset (Technological) ja ekologiset (Ecological) muutostekijät

13 Yrityksille tehdyssä kyselyssä luodattiin yleisten toimintaympäristön muutostekijöiden ja trendien todennäköisyyttä ja merkittävyyttä kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden kannalta. Energian hinnan nousu ja tarve energian saatavuuden varmistamiseen nousivat vastauksissa erittäin merkittäviksi ja myös todennäköisiksi muutostekijöiksi. Myös taloudellisen kehityksen ja kilpailun merkittävyys korostui. Uusien markkina-alueiden esiin nousua edustava väittämä kasvun painopiste siirtyy nouseviin talouksiin sai myös kannatusta vastaajien keskuudessa. Kuvio 5. Muutostekijöiden merkittävyys ja todennäköisyys 3,7 3,5 3,3 Merkittävyys Kilpailu pakottaa tuottavuuden kasvattamiseen Energian hinta nousee Energian saatavuuden varmistaminen korostuu Kilpailu asiakkaista kiristyy Kasvun painopiste siirtyy nouseviin talouksiin Taloudellinen globalisaatio jatkuu 3,1 2,9 Nopea kehitys energia- ja ympäristöteknologiassa Globaali talouskasvu jatkuu Yrityskoko kasvaa Talouden kasvu on epätasaista Ekologisuus korostuu Nopea kehitys materiaaliteknologiassa Kilpailu toimittajista kiristyy Nopea kehitys ICT- ja kuljetusteknologiassa 2,7 Poliittinen globalisaatio jatkuu Nopea kehitys bio- ja nanoteknologiassa Eettisyys korostuu Kulttuurillinen globalisaatio jatkuu Nopea kehitys hyvinvointiteknologiassa Todennäköisyys 2,5 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 Merkittävyys: 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Todennäköisyys: 2=suuri todennäköisyys ja 1=pieni todennäköisyys On huomattava, että merkittävyys ja todennäköisyys kulkevat väittämien kohdalla käsi kädessä. Vastaajat eivät ehkä täysin erottaneet käsitteitä toisistaan, vaan kokivat ne saman asian eri puolina. Erikokoiset yritykset näkevät muutostekijöiden merkittävyyden samansuuntaisesti. Erojakin löytyy, esimerkiksi keskikokoiset yritykset arvioivat energia- ja ympäristöteknologian merkittävyyden hieman muita alemmaksi. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 13

14 3. Tulevaisuuden näkymät Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuudennäkymät nähtiin kokonaisuudessaan melko positiivisina. Kaikkiaan 65 % kaikista vastaajista koki alan positiivisen kehityksen todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi Suomessa vuoden 2010 aikajänteellä. Vuoden 2020 aikajänteellä vastaava osuus oli 49 %. Globaali kehitys nähtiin molemmilla aikajänteillä kuitenkin selvästi alan Suomen kehitystä positiivisempana. Yritysten näkemykset tulevaisuudesta heijastelevat alan globalisoitumista. Yritysten näköalat ja mahdollisuudet eivät rajoitu enää Suomeen, vaan toimintaympäristönä nähdään koko maailma. Kuvio 6. Alan tulevaisuudennäkymät kyselyyn vastanneiden mukaan % Suomessa % ,0 3, MARKKINAT JA MAAT , , ,0 1,5 1,0 % 100 Globaalisti Number of employees in the Finnish technology industries % 100 0, , Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen Euroopan Unioni Pohjoismaat Keski- ja Itä-Euroopan

15 Suuret ennakoivat Suomen taantuvan Suomen toimintaympäristö nähdään suurissa yrityksissä haastavampana kuin pienissä yrityksissä. Vastausten perusteella yli 250 ja yli 1000 henkeä työllistävät yritykset näkevät alan kehityksen Suomessa muuttuvan positiivisesta kohti taantumaa siirryttäessä kohti 2020-lukua. Myös vastanneista pienistä yrityksistä noin 40 % arvioi alan taantuvan Suomessa pitkällä aikavälillä. Alan globaalien näkymien nähdään kuitenkin kehittyvän positiivisesti. Usko nopeaan positiiviseen kehitykseen hiipuu hieman vuotta 2020 kohti, lukuun ottamatta kaikkein suurimpia yrityksiä, jotka toimivat jo nyt globaalisti. Asema arvoketjussa ei näy selkeinä eroina yritysten suhtautumisessa alan tulevaisuuden näkymiin. Komponenttitoimittajat suhtautuvat kuitenkin muita pessimistisemmin alan näkymiin Suomessa aikajänteellä vuosina Vuonna 2020 yli puolet vastanneista komponenttitoimittajista näkee alan taantuvan Suomessa, ja yksikään näistä yrityksistä ei usko nopeaan positiiviseen kehitykseen. Kuvio 7. Alan tulevaisuudennäkymät Suomessa ja globaalisti kyselyyn vastanneiden yritysten kokoluokan (henkilöstömäärän) mukaan % % Suomessa alle 50 (N=103) (N=77) (N=27) 1000 tai yli (N=7) alle 50 (N=99) (N=76) (N=27) 1000 tai yli (N=6) Globaalisti Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen alle 50 (N=100) (N=77) (N=27) 1000 tai yli (N=7) alle 50 (N=97) (N=77) (N=26) 1000 tai yli (N=6) % % Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen N=yritysten lukumäärä TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 15

16 4. Toimintaympäristön vaihtoehtoiset skenaariot Muutostekijöiden perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristön kehityksestä saadaan rakennettua erilaisia kehitysvaihtoehtoja kuvaavat taustaskenaariot, jotka perustuvat joko avoimeen globalisaatiokehitykseen, hidastuvaan globalisaatiokehitykseen tai sulkeutuvaan maailmaan. Avoin skenaario on markkina- tai teknologiavetoinen maailma, kun taas kaksi muuta vaihtoehtoa ovat yhteiskuntapainotteisia lähtökohtaisesti. Skenaarioiden rakentamisessa on käytetty apuna suodatinmallia, joka yhdistää markkinoiden, teknologian ja yhteiskunnan lähtökohdista liikkeelle lähtevät kehityssuunnat kokonaisuuksiksi, jotka voivat tuottaa myös kokonaan uusia tulevaisuuksia. Tarkastelu ottaa huomioon myös ne esteet tai hidasteet, joita voi olla kunkin kehityssuunnan lähtöoletusten toteutumiselle. Yhteiskunnan ohjaavina voimina nähdään avoimuusaste ja kehityksen vakausaste, markkinoiden ohjaustekijöinä kasvunopeus ja sen maantieteellinen ulottuvuus, kun taas teknologian osalta tarkastellaan kehityksen nopeutta ja kehittämiskohteiden painopistettä. Kuvio 8. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristön tulevaisuudenskenaariot M T Y Liiketoimintapotentiaali Y M T 1. Avoin luova maailma (markkina- tai teknologiavetoinen) 2. Alueiden maailma (yhteiskuntavetoinen) Y M T 3. Epäluottamuksen maailma (yhteiskuntavetoinen) Aika Yhteiskuntasuodatin (Y) Markkinasuodatin (M) Teknologiasuodatin (T)

17 Skenaario 1. Avoin luova maailma Avoin luova maailma -skenaariossa globalisaatiokehitys jatkuu, ja talouskasvu sekä teknologinen kehitys on nopeaa. Lisäksi nousevat taloudet kuten Intia ja Kiina integroituvat maailmantalouteen. Kehitys on leimallisesti markkina- ja teknologiavetoista. Kansallisten instituutioiden merkitys vähenee, ja kehitys suosii verkostoitunutta toimintatapaa, jossa standardit syntyvät best practices -periaatteella. Tässä skenaariossa kone- ja metallituoteteollisuudessa painopiste siirtyy innovaatioihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja uuteen teknologiaan. Sekä tutkimus ja tuotekehitys että tuotanto on mahdollista siirtää ulkomaille, mikäli kilpailukyky niin vaatii. Pääomat liikkuvat vapaasti, ulkomainen omistus lisääntyy ja erilaiset alan sisäiset yritysjärjestelyt lisääntyvät. Uusien markkinoiden merkitys kasvaa. Alan yritysten näkökulmasta haasteina ovat kansainvälistyminen, markkinointiosaaminen, liiketoimintaosaaminen, uudet palvelut, kova kilpailu, nousevien talouksien uudet monikansalliset yritykset, työvoiman liikkuminen yli maiden rajojen ja siitä seuraavat monikulttuuriset työyhteisöt. Kuvio 9. Avoin luova maailma skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista nopea talouskasvu uudet teknologiat vakaa kehitys globaali kehitys alueellinen, sulkeutuneet M blokki nopea hidas kehitys T kehitys kehitys yhteiskunnat Y avoimet yhteiskunnat hidas talouskasvu perinteiset teknologiat epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä Skenaario 2. Alueiden maailma Alueiden maailma -skenaariossa kehitys on yhteiskuntavetoista. Globalisaatio on hidastunut ja valtaa käytetään alueellisella ja kansallisella tasolla. Talouskasvu on maltillista ja teknologinen kehitys hieman hidastunut. Maailmanmarkkinat ovat jakautuneet blokkeihin, joilla on omat arvonsa, sääntönsä ja standardinsa. Kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta maailmanmarkkinat koostuvat lukemattomasta määrästä maita tai aluekohtaisia markkinoita ja sääntöjä. Tutkimus- ja kehitystoiminnat pysyvät Suomessa, mutta tuotanto siirtyy ulkomaille, sillä ulkomaiset markkinat vaativat sopeutumista ja lokalisointia. Yritysten kannalta markkinaosaaminen korostuu, painopiste siirtyy kustannustehokkuuteen ja lähimarkkinat kuten Venäjä ovat tärkeitä. Työvoiman liikkuvuus on rajoittunutta. Lisäksi logistinen ketju lyhenee tullien, protektionismin ja muiden kaupan esteiden vuoksi. Myös öljyn hinta ja saatavuus muodostuvat kriittisiksi tekijöiksi ja vaihtoehtoisten energianlähteiden rooli korostuu. Tuotannon tehokkuus on vaarassa laskea. Kuvio 10. Alueiden maailma skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista vakaa kehitys nopea talouskasvu uudet teknologiat sulkeutuneet yhteiskunnat Y avoimet yhteiskunnat globaali kehitys M alueellinen, blokki kehitys nopea kehitys T hidas kehitys epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä hidas talouskasvu perinteiset teknologiat TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 17

18 Skenaario 3. Epäluottamuksen maailma Epäluottamuksen maailma -skenaariossa kehitys on yhteiskuntavetoista. Globalisaatiokehitys koetaan pettymykseksi ja se pysähtyy. Globalisaatiovastaisuus saattaa ilmetä ääri-ilmiöinä. Talouskasvu hiipuu ja uuden teknologian kehitys on hidasta. Maailma polarisoituu rikkaisiin ja köyhiin maihin, jotka eivät ole keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kone- ja metallituoteteollisuuden näkökulmasta painopiste siirtyy vanhoille markkina-alueille, sillä maailman markkinoita ei ole. Lisäkustannuksia yrityksille aiheuttavat turvallisuus, suojautuminen, riskien hallinta ja logistiikka. Vaarana on, että ulkomainen rahoitus ja sijoittajat vetäytyvät maariskien kasvaessa, jolloin investoinnit ulkomaille vähenevät ja jo tehdytkin investoinnit ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Energian ja raaka-aineiden saatavuus nousee kriittiseksi tekijäksi. Myös muutokset asiakkaiden ja kuluttajien arvoissa ovat vaikeasti ennustettavia, jolloin kulttuuriset yhteentörmäykset ovat mahdollisia. Kuvio 11. Epäluottamuksen maailma -skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista vakaa kehitys nopea talouskasvu uudet teknologiat sulkeutuneet yhteis- globaali avoimet yhteiskunnakunnat Y kehitys M alueellinen, blokki kehitys nopea kehitys T hidas kehitys epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä hidas talouskasvu perinteiset teknologiat Kyselyn tulosten suhde taustaskenaarioihin Peilattaessa kyselyn tuloksia taustaskenaarioihin, todetaan yritysten näkemysten pääasiassa tukevan lähtökohtaisesti avoimen maailman skenaariota, jonka liikkeelle panevina voimina ovat markkinavetoinen kehitys, nopea talouskasvu ja globalisaatio. Myös skenaarion arvioidut vaikutukset toimialaan olivat tunnistettavissa yritysten vastauksissa. Kuvio 12. Taustaskenaariot ja kyselyn tulokset Avoin luova maailma skenaario markkinavetoinen kehitys nopea talouskasvu globalisaatio uudet markkinat kova kilpailu Aluiden maailma skenaario painopiste perinteisissä teknologioissa Epäluottamuksen maailma skenaario Kyselyn tulokset tukevat X painopiste innovaatioihin ja uuteen teknologiaan yhteiskuntavetoinen kehitys markkinoiden fragmentoituminen kaupan esteet työvoima ei liiku globalisaatio hidastuu suljettu maailma polarisaatio vanhat markkinat kuluttajien arvomuutokset Kyselyn tulokset eivät tue

19 5. Liiketoiminnan muutostekijät ja haasteet Yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta kone- ja metallituoteteollisuuden sisäisiä muutostekijöitä ja trendejä vuoteen 2020 arvioitaessa vastaajat nostivat asiakkaita ja markkinoita koskevat muutostekijät merkittävimmiksi. Samaten liiketoiminta osa-alueen muutostekijät koettiin merkittäviksi. Asiakkaat ja markkinat osa-alueessa asiakkuuksien kehittyminen kohti kumppanuutta koettiin merkittävimmäksi muutostekijäksi. Myös palvelun myynti laitteiden sijasta nousi esiin merkittävänä trendinä. Lisäksi esimerkiksi hinnan merkitys valintakriteerinä meni brändin ja muotoilun edelle. Nämä tekijät yhdessä heijastelevat kireän markkinakilpailun tilannetta, jossa kustannustehokkuudesta ja asiakasrajapinnasta huolehtiminen nousevat tärkeiksi asioiksi. Yritysten on hakeuduttava kohti kumppanuuksia markkinoilla. Teknologian osa-alueessa vaihtoehtoiset energiaratkaisut koettiin merkittävimmäksi muutostekijäksi, joka sopiikin edellä ennakoituun energian hinnan nousuun ja tarpeeseen varmistaa energian saatavuus. Ympäristöasioista merkittävimmäksi nousivat tiukkenevat ympäristönormit ja lainsäädäntö. Liiketoiminnassa taas palveluvaltaistuminen nähtiin merkittävimpänä annetuista muutostekijöistä. Myös turvallisuustekijöiden merkityksen ilmoitettiin kasvavan. Vaikka esimerkiksi muotoilun roolin kasvu ja yritysten eettisen vastuun kasvu eivät nousseet kaikkein merkittävimpien muutostekijöiden joukkoon, kyselytuloksia kommentoineen asiantuntijafoorumin näkemyksen mukaan nämä muutostekijät voidaan kuitenkin nähdä heikkoina signaaleina, joiden seuraaminen on tärkeää. Mitä isot edellä sitä pienet perässä Suuret yritykset arvioivat brändien, asiakassuhteiden kehittymisen kohti kumppanuutta ja palvelukomponentin merkittävyyden suuremmaksi kuin muut yritykset. Näiden tekijöiden merkitys liiketoiminnassa kasvaa yrityskoon kasvaessa. Voi olla kyse myös siitä, että suuret yritykset ovat edelläkävijöitä näiden asioiden merkityksen tunnistajina ja pienet seuraavat viiveellä perässä. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 19

20 Kuvio 13. Liiketoiminnan muutostekijät eri osa-alueilla Liiketoiminta (malllit ja konseptit) Turvallisuustekijät korostuvat (esim. tietoturva, henkilöstön turvallisuus, maariskit jne.) Yritysten eettinen ja sosiaalinen vastuu korostuu (ml. corporate governance) Elinkaariajattelu lisääntyy (sekä tuotesuunnittelussa että liiketoiminnassa) Sijoittajien tuottovaatimukset kasvavat ja sitoutuminen yritykseen heikkenee Merkittävyys Palvelukomponentin merkitys liiketoiminnassa kasvaa Ympäristö ja ekologia Ympäristöystävällisyydestä tulee paitsi tärkeä imagotekijä myös liiketoiminta-alue Toiminnan ekotehokkuudesta tulee välttämättömyys (esim. kierrätys lisääntyy) Päästökauppa pakottaa päästöjen pienentämiseen Ympäristönormit ja -lainsäädäntö tiukkenevat Teknologia Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen rooli tulee entistä tärkeämmäksi Strategia ICT:n hyödyntämisestä on välttämättömyys (yrityskohtainen ICT-strategia) Uusia teknologioita hyödynnetään laajasti (esim. bio- ja nanoteknologia) Asiakkaat ja markkinat Koneiden ja laitteiden sijaan myydään palvelua (esim. paineilmaa kompressorien sijaan) Asiakassuhteet kehittyvät kohti kumppanuutta Hinta on ostajan ratkaiseva valintakriteeri Muotoilun rooli kasvaa Brändin merkitys ostajan valintakriteerinä kasvaa ei lainkaan ei kovin merkittävä erittäin merkittävä merkittävä merkittävä

21 Kuvio 14. Yrityksen liiketoiminnan muutostekijät eri osa-alueilla yrityskoon mukaan Asiakkaat ja markkinat 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 Teknologia 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 Brändin merkitys ostajan valintakriteerinä kasvaa Uusia teknologioita hyödynnetään laajasti Ympäristö ja ekologia Ympäristönormit ja -lainsäädäntö tiukkenevat Liiketoiminta Palvelukomponentin merkitys liiketoiminnassa kasvaa Muotoilun rooli kasvaa Strategia ICT:n hyödyntämisestä on välttämättömyys Päästökauppa pakottaa päästöjen pienentämiseen Sijoittajien tuottovaatimukset kasvavat ja sitoutuminen yritykseen heikkenee Hinta on ostajan ratkaiseva valintakriteeri Merkittävyys Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen rooli tulee entistä tärkeämmäksi Toiminnan ekotehokkuudesta tulee välttämättömyys Elinkaariajattelu lisääntyy Asiakassuhteet kehittyvät kohti kumppanuutta Merkittävyys Ympäristöystävällisyydestä tulee paitsi tärkeä imagotekijä myös liiketoiminta-alue Yritysten eettinen ja sosiaalinen vastuu korostuu Merkittävyys Koneiden ja laitteiden sijaan myydään palvelua Merkittävyys Turvallisuustekijät korostuvat Henkilöstömäärä: < > 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Merkittävyys on vastanneiden keskiarvo. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 21

22 6. Eri maantieteellisten alueiden rooli Eri maantieteellisten markkina-alueiden roolia sijaintipaikkana, markkinoina, osaajien lähteenä ja kilpailijana tarkasteltiin kyselyssä aikajänteillä 2010 ja Yrityksien näkökulmasta Euroopan Unionilla on keskeinen asema sijaintipaikkana, sillä 57 % yrityksistä ilmoitti sen sijaintipaikakseen vuonna 2010 ja 52 % vuonna EU:ssa Pohjoismaat ovat ykkössijalla, sillä 53 % yrityksistä ilmoitti ne sijaintipaikakseen vuonna 2010 ja 42 % vuonna Muista alueista Keskisen Itä-Euroopan maiden (KIE) sekä Kaukoidän merkitys sijaintipaikkana kasvaa. Etenkin KIE-maiden rooli sijaintipaikkana korostuu. Kaikkiaan 50 yritystä (22 % kaikista) mainitsi ne sijaintipaikkana vuonna 2020, kun vuoden 2010 aikajänteellä ne mainitsi vain 33 yritystä (15 % kaikista). Eri alueiden rooli markkinana heijastelee alan nykyistä viennin rakennetta, eli EU ja Pohjoismaat ovat tärkeimmät. Nykyisestä viennin rakenteesta poiketen Etelä- ja Keski-Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-idässä nähdään myös mahdollisuuksia tulevaisuuden markkinoina. Jopa 13% yrityksistä mainitsi Afrikan markkinana vuonna Osaajien lähteenä eniten mainintoja saivat lähialueet vuonna 2010 EU 53 % ja Pohjoismaat 47 % vastaajista. Myös KIE-maat ja Kaukoitä nähdään osaavan henkilöstön lähteenä. Näiden maiden merkitys korostuu pidemmällä aikajänteellä. Vastaajista 25 % mainitsi KIE-maat ja 20 % Kaukoidän osaajien lähteenä vuonna Kilpailijoiden koettiin tulevan ensisijaisesti kotimarkkinoilta eli EU:sta ja Pohjoismaista. Huomattava rooli kilpailijana annettiin kuitenkin myös Kaukoidälle, joka vuoden 2010 aikajänteellä sai 69 (31 % vastaajista) ja vuoden 2020 aikajänteellä 93 (42 % vastaajista) mainintaa. Myös KIE-maat nähtiin kilpailijoina, joiden merkitys kasvaa pidemmällä aikajänteellä. Kun vielä Etelä-Amerikka otetaan mukaan, voidaan puhua nousevien talouksien haasteesta läntisille talouksille. Yritysten näkemyksen mukaan kokonaismerkitykseltään tärkeimpiä maantieteellisiä alueita ovat EU, Pohjoismaat ja KIE-maat. Uusien markkina-alueiden merkityksen kuitenkin ennakoitiin vuoden 2020 aikajänteellä kasvavan. Yksittäisistä maista kokonaisuutena merkittävimpänä pidettiin Suomea ja sen jälkeen tulivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Muiden listattujen maiden, paitsi Suomen, merkityksen arvioitiin kasvavan vuodesta 2010 vuoteen Etenkin Venäjän merkityksen arvioitiin kasvavan huomattavasti.

23 Kuvio 15. Markkina-alueiden ja maiden kokonaismerkitys 4,0 3,5 3,0 Markkina-alueet 3,3 3,3 3,2 3,1 Merkittävyys Number of employees in the Finnish technology industries 3,0 2,5 2,5 2,5 2,0 1,5 2,2 1,9 2,1 2,1 1,7 1,6 1,6 1,9 1,0 1,3 0,5 0,0 Euroopan Unioni Keski- ja Kaukoitä Itä-Euroopan maat (1 Pohjoismaat Pohjois- Amerikka Etelä- ja Keski- Amerikka Afrikka Lähi-Itä 1) Venäjä, Kazakstan, Ukraina, Romania, Turkki 4,0 3,5 Maat Merkittävyys ,0 3,5 3,4 3,0 2,5 2,0 1,5 2,4 2,5 1,9 2,0 2,4 2,6 2,7 1,9 2,3 1,6 2,0 1,0 0,5 0,0 Suomi Saksa USA Venäjä Ruotsi Kiina Intia 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Merkittävyys on vastanneiden keskiarvo. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 23

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa

Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Yhteenvetoraportti toimialakohtaisista yrityskyselyistä Tarja Meristö Sami Leppimäki Jukka Laitinen Hanna Tuohimaa Tarja Meristö, Sami Leppimäki,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

1. GLOBAALIT TRENDIT

1. GLOBAALIT TRENDIT 1. GLOBAALIT TRENDIT Mitä globaaleja trendejä pidätte merkittävimpinä yhteistyöhömme vaikuttavina tekijöinä, arvioi asteikolla 0 5, jossa 5 erittäin merkittävä, 0 ei merkitystä: 5 4 0,6 3 0,7 2 3,9 3,7

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI Heidi Backman, Kristel Englund, Alexandra Nordström KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projekti Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ALIHANKINTAVISIO 2015

ALIHANKINTAVISIO 2015 ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä 10 15 vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot