Tulevaisuus haastaa osaajat

Transkriptio

1 Tulevaisuus haastaa osaajat Kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä alan kehittämistarpeista Suomessa ja maailmalla vuoteen 2020 Sami Leppimäki ja Tarja Meristö

2

3 Tulevaisuus haastaa osaajat Kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä alan kehittämistarpeista Suomessa ja maailmalla vuoteen 2020 Sami Leppimäki ja Tarja Meristö Tämä on väliraportti Kone- ja metallituoteteollisuus hankkeesta, joka on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston tuella. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

4 Kirjoittajat ja Teknologiateollisuus ry Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Helmikuu 2007, Helsinki ISBN

5 Esipuhe Menestyminen tulevaisuudessa globaalissa toimintaympäristössä ja yhä kiristyvässä kilpailussa asettaa kaikenkokoisille yrityksille haasteen kehittää osaamista ja innovatiivisuutta ja samanaikaisesti toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Kilpailu parhaista osaajista on kovaa. Kilpailukyky ja menestyminen avoimessa maailmassa perustuvat tulevaisuudessa yhä enemmän osaamiseen ja sen määrätietoiseen kehittämiseen. Opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston tukemassa Kone- ja metallituoteteollisuus hankkeessa on selvitetty alan osaamistarpeita yrityksissä ja markkinoilla. Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut Åbo Akademin Corporate Foresight Group CoFi. Tulosten pohjalta nousee esille mm. kysymys siitä, kuinka riippuvaisia alan yritykset ovat toisistaan ja erityisesti pienet alihankintayritykset isojen yritysten toimista markkinoilla. Asiakassuhteiden kehittäminen kohti kumppanuutta ja palvelukonseptin todellinen ymmärtäminen ovat osaamisen avainelementtejä. Globaalisti yritykset näkevät kasvun mahdollisuuksia, mutta Suomessa henkilöstömäärä vuoteen 2020 on laskusuunnassa. Ainoastaan vahva lähialueiden kasvu, vakaa kehitys ja rohkea kansainvälistyminen voivat hidastaa laskua. Suomessa olisikin panostettava osaamiseen, joka ei ole fyysisistä välimatkoista riippuvaista, jotta Suomi voisi olla kannattava sijaintipaikka ja osaamisen keskittymä myös tulevaisuudessa. Hankkeen seuraavassa vaiheessa valmistellaan toimenpiteitä alan tulevaisuudelle tärkeän osaamisen laadun ja osaajien saatavuuden varmistamiseksi. Teknologiateollisuus ry vastaa koko päätoimialaa hyödyttävien strategiaaloitteiden valmistelusta kansallisella tasolla. Teknologiakeskus Hermia Oy johtaa aluetason tarpeista ja profiileista lähtevää valmistelutyötä Oulun, Lahden, Tampereen ja Turun seudun yritysoppilaitosverkostoissa. Corporate Foresight Group CoFi tarkastelee jatkotutkimuksessa mm. alan koulutuksen radikaaleja innovaatioita. Lopuksi lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille 223 yritykselle sekä KOMEE hankkeen johtoryhmän jäsenille. Tästä on hyvä jatkaa työtä eteenpäin. Helsingissä, Päivi Castrén KOMEE hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

6

7 Tiivistelmä Kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristö muuttuu. Merkittävimpiä muutosteemoja vuoden 2020 aikajänteellä ovat globalisaatio ja kansainvälistyminen, kilpailun kiristyminen sekä alan maantieteellisen fokuksen muutos. Tärkeimpinä yksittäisinä muutostekijöinä yritykset näkevät kiristyvän asiakaskilpailun, joka pakottaa tuottavuuden kasvuun; energian hinnan nousun ja sen saatavuuden varmistamisen; talouden globalisaation jatkumisen ja kasvun painopisteen siirtymisen nouseviin talouksiin. Nousevat taloudet nähdään paitsi markkinoina, niin myös mahdollisena sijaintipaikkana, osaajien lähteenä ja kilpailijana. Yritykset näkevät alan tulevaisuuden ensisijaisesti markkinavetoisena. Alan kehityksen vaihtoehdot edellyttävät uutta osaamista, luovuutta ja innovatiivisuutta. Yritysten näkökulmasta osaamisessa korostuvat liiketoiminta, tuotanto, teknologia sekä kumppanuudet ja kansainvälisyys teemat. Yleisten muutostekijöiden vaikutus näkyy yrityksissä tarvittavassa osaamisessa. Tärkeimmät yksittäiset osaamisalueet ovat myyntiosaaminen, asiakasrajapinnan hallinta, ihmisten johtaminen, valmistusmenetelmät ja -teknologiat, kielitaito sekä automatiikka, mekatroniikka ja robotiikka. Yritykset arvioivat Suomen henkilöstömääränsä laskevan noin 9 % vuodesta 2006 vuoteen Ikärakenteen muutos kuitenkin lisää rekrytointitarvetta. Lisää yritykset rekrytoivat tulevaisuudessa myyntiin ja asiakasrajapinnan hallintaan, markkinointiin sekä hankintaan ja asiakastoimituksiin liittyviin tehtäviin. Vuoden 2020 aikajänteellä tuotekehityksen tehtävien merkitys rekrytoinnissa kasvaa. Yrityksien rekrytoinnissa tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia ovat erilaisten palvelu-, elinkaari- ja jälkihuoltotehtävien painoarvon kasvu; kokonaisratkaisujen ja systeemitason toimitusten roolin korostuminen; kansainväliset tehtävät ja teknologiassa mm. teknologiasiirtoprojektit. Ulkomailta rekrytointi nähdään yrityksissä yhä enemmän yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona. Yritykset näkevät, että alan koulutus kaipaa uudistamista mm. seuraavien asioiden suhteen. Alan koulutuksessa olisi otettava huomioon erikokoisten yrityksen erilaiset tarpeet. Tarvittava osaaminen ja innovaatiotoiminnan kehittämishaasteet edellyttävät yrityksiltä ja oppilaitoksilta entistä tiiviimpää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä. Koulutusta suunniteltaessa olisi otettava huomioon myös se, että tulevaisuudessa suurin kysyntä saattaa olla käytännön osaajista. Lisätietoja: sami.leppimaki@abo.fi ja tarja.meristo@abo.fi Katso myös jossa on laajempi raporttiversio tutkimuksesta sisältäen yksityiskohtaiset www-kyselyn tulokset. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

8

9 Sisällysluettelo Esipuhe 5 Tiivistelmä 7 1. Johdanto Toimintaympäristön muutokset ja trendit Tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristön vaihtoehtoiset skenaariot Liiketoiminnan muutostekijät ja haasteet Eri maantieteellisten alueiden rooli Osaaminen Osaamisalueiden erityispiirteet Osaamisen haasteet kyselyvastausten perusteella Henkilöstömäärän muutos Alan toimintavaihtoehdot ja johtopäätökset 28 TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

10 1. Johdanto Kone- ja metallituoteteollisuus on osa teknologiateollisuutta, johon kuuluvat lisäksi elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka. Kone- ja metallituoteteollisuus edustaa viidennestä Suomen teollisesta toiminnasta, ja sillä on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Vuonna 2005 Suomessa oli kaikkiaan 8770 kone- ja metallituoteteollisuusalan yritystä, joista 2556 yrityksen henkilöstö on vähintään 5 henkilöä. Toimialan liikevaihto oli lähes 21 miljardia euroa, joka on noin 37 % teknologiateollisuuden liikevaihdosta ja noin 20 % koko teollisuuden liikevaihdosta. KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat keskeiset kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vuoteen 2020 mennessä ja mitä osaamis- ja kehittämistarpeita nämä alalla aiheuttavat. Kone- ja metallituoteteollisuuden kehitys on tulevaisuudessa suuressa määrin markkinavetoista. Yritys nähdään osana globaalia toimintaympäristöä, jossa yleiset, toimialan ja yrityskohtaiset muutostekijät muokkaavat tulevaisuutta vuorovaikutuksessa keskenään. Alan kehityksen vaihtoehdot edellyttävät uutta osaamista, luovuutta ja innovatiivisuutta. Yleisten muutostekijöiden vaikutus näkyy vastaavasti yrityksissä tarvittavassa osaamisessa. Vaihtoehtoisien kehityskulkujen varalle on kehitettävä uutta osaamista ja ketterää toimintatapaa koko organisaatiossa ja sen yhteistoimintaverkostossa. Tässä tutkimuksessa sovellettua ajattelutapaa ulkoa alan sisälle havainnollistaa seuraava kuvio. Kuvio 1. KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin viitekehys GLOBAALI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleiset kehityssuunnat, trendit ja muutostekijät (PESTE) Markkinat Teknologia KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tuoteryhmät Oppiminen, osaaminen, innovaatiot Toimialat YRITYS Liiketoimintamalli Strategia Henkilöstö Osaamistarpeet Yksilö Tuotteet Klusteri Monikulttuurisuus Liiketoiminta konseptit johtaminen kumppanuus/verkostot Kilpailu alan sisäinen substituutit osaajat pääoma Tässä raportissa esitellään KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin osana rakennettuja taustaskenaarioita ja touko kesäkuussa 2006 toteutetun yrityskyselyn tuloksia. Kyselyyn vastanneiden yritysten osuus kone- ja metallituoteteollisuudesta ja koko Suomen kansantaloudesta vuonna 2005 on kuvattu seuraavalla kuviolla.

11 Kuvio 2. KOMEE hankkeen yrityskyselyn otos Suomen kansantalous BKT 157,4 mrd. Kone- ja metallituoteteollisuus 8770 yritystä (2556 yritystä, joissa henkilöstöä vähintään 5) liikevaihto yhteensä 21 mrd. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset alalla 764 kone- ja metallituoteteollisuusyritystä, joiden liikevaihto yhteensä 13,6 mrd. joista kyselyyn vastasi 223 Kyselyn kohteena olivat Teknologiateollisuuden jäsenistön kone- ja metallituoteteollisuusyritykset (764 kpl) sekä joukko konsernitason edustajia (9 kpl) ja alalle palveluja tarjoavia yrityksiä (29 kpl). Kun kyselyyn vastasi 223 yritystä, niin vastausprosentti oli yritysten määrän mukaan laskettuna 28 % ja henkilöstön määrällä mitattuna lähes 60 %. Tuloksia tulkittaessa on kuultu myös yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden edustajien muodostaman 25 hengen asiantuntijafoorumin näkemyksiä lokakuussa 2006 pidetyssä työistunnossa. Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä- ja päätoimialajakauma Henkilöstömäärä Päätoimiala osuus, % osuus, % Yhteensä 223 yritystä alle yli 1000 Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Metallituotteet Asennus ja huoltopalvelut Suunnittelu ja konsultointipalvelut Muu TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 11

12 2. Toimintaympäristön muutokset ja trendit Yleisiä toimintaympäristön pitkän aikavälin muutostekijöitä ja trendejä on tutkimuksen taustaksi kerätty eri lähteistä. Tekijät, jotka voivat muuttaa kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaedellytyksiä, ovat PESTE-luokittelun (1 mukaisesti ryhmiteltynä seuraavat (kuvio 4). Kuvio 4. Kone- ja metallituoteteollisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä ja trendejä Poliittiset alaa koskeva lainsäädäntö kansainväliset sopimukset (esim. WTO) poliittinen globalisaatio regulaatio Ekonomiset kuluttajakäyttäytymisen muutokset nousevat taloudet taloudellinen globalisaatio taloudellisen kasvun nopeus ja maantieteellinen painopiste teollisen paradigman ja tuotantotavan muutokset Ekologiset ekologisten arvojen nousu energiakysymykset ilmastosopimukset ilmastonmuutos kestävä kehitys kiristyvä lainsäädäntö PESTEepävarmuudet Teknologiset bio- ja nanoteknologia materiaaliteknologia sekä logistiikka ja kuljetus tieto- ja viestintäteknologia, ICT uudet energian tuotanto- ja varastointiteknologiat ympäristöteknologia Sosiaaliset kehitysmaat ja uudet liiketoimintamahdollisuudet työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset (esim. työvoiman liikkuminen) ääri-ilmiöt (esim. terrorismi ja katastrofit) kulttuuritekijät 1) Poliittiset (Political), taloudelliset (Economic), sosiaaliset (Social), teknologiset (Technological) ja ekologiset (Ecological) muutostekijät

13 Yrityksille tehdyssä kyselyssä luodattiin yleisten toimintaympäristön muutostekijöiden ja trendien todennäköisyyttä ja merkittävyyttä kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden kannalta. Energian hinnan nousu ja tarve energian saatavuuden varmistamiseen nousivat vastauksissa erittäin merkittäviksi ja myös todennäköisiksi muutostekijöiksi. Myös taloudellisen kehityksen ja kilpailun merkittävyys korostui. Uusien markkina-alueiden esiin nousua edustava väittämä kasvun painopiste siirtyy nouseviin talouksiin sai myös kannatusta vastaajien keskuudessa. Kuvio 5. Muutostekijöiden merkittävyys ja todennäköisyys 3,7 3,5 3,3 Merkittävyys Kilpailu pakottaa tuottavuuden kasvattamiseen Energian hinta nousee Energian saatavuuden varmistaminen korostuu Kilpailu asiakkaista kiristyy Kasvun painopiste siirtyy nouseviin talouksiin Taloudellinen globalisaatio jatkuu 3,1 2,9 Nopea kehitys energia- ja ympäristöteknologiassa Globaali talouskasvu jatkuu Yrityskoko kasvaa Talouden kasvu on epätasaista Ekologisuus korostuu Nopea kehitys materiaaliteknologiassa Kilpailu toimittajista kiristyy Nopea kehitys ICT- ja kuljetusteknologiassa 2,7 Poliittinen globalisaatio jatkuu Nopea kehitys bio- ja nanoteknologiassa Eettisyys korostuu Kulttuurillinen globalisaatio jatkuu Nopea kehitys hyvinvointiteknologiassa Todennäköisyys 2,5 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 Merkittävyys: 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Todennäköisyys: 2=suuri todennäköisyys ja 1=pieni todennäköisyys On huomattava, että merkittävyys ja todennäköisyys kulkevat väittämien kohdalla käsi kädessä. Vastaajat eivät ehkä täysin erottaneet käsitteitä toisistaan, vaan kokivat ne saman asian eri puolina. Erikokoiset yritykset näkevät muutostekijöiden merkittävyyden samansuuntaisesti. Erojakin löytyy, esimerkiksi keskikokoiset yritykset arvioivat energia- ja ympäristöteknologian merkittävyyden hieman muita alemmaksi. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 13

14 3. Tulevaisuuden näkymät Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuudennäkymät nähtiin kokonaisuudessaan melko positiivisina. Kaikkiaan 65 % kaikista vastaajista koki alan positiivisen kehityksen todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi Suomessa vuoden 2010 aikajänteellä. Vuoden 2020 aikajänteellä vastaava osuus oli 49 %. Globaali kehitys nähtiin molemmilla aikajänteillä kuitenkin selvästi alan Suomen kehitystä positiivisempana. Yritysten näkemykset tulevaisuudesta heijastelevat alan globalisoitumista. Yritysten näköalat ja mahdollisuudet eivät rajoitu enää Suomeen, vaan toimintaympäristönä nähdään koko maailma. Kuvio 6. Alan tulevaisuudennäkymät kyselyyn vastanneiden mukaan % Suomessa % ,0 3, MARKKINAT JA MAAT , , ,0 1,5 1,0 % 100 Globaalisti Number of employees in the Finnish technology industries % 100 0, , Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen Euroopan Unioni Pohjoismaat Keski- ja Itä-Euroopan

15 Suuret ennakoivat Suomen taantuvan Suomen toimintaympäristö nähdään suurissa yrityksissä haastavampana kuin pienissä yrityksissä. Vastausten perusteella yli 250 ja yli 1000 henkeä työllistävät yritykset näkevät alan kehityksen Suomessa muuttuvan positiivisesta kohti taantumaa siirryttäessä kohti 2020-lukua. Myös vastanneista pienistä yrityksistä noin 40 % arvioi alan taantuvan Suomessa pitkällä aikavälillä. Alan globaalien näkymien nähdään kuitenkin kehittyvän positiivisesti. Usko nopeaan positiiviseen kehitykseen hiipuu hieman vuotta 2020 kohti, lukuun ottamatta kaikkein suurimpia yrityksiä, jotka toimivat jo nyt globaalisti. Asema arvoketjussa ei näy selkeinä eroina yritysten suhtautumisessa alan tulevaisuuden näkymiin. Komponenttitoimittajat suhtautuvat kuitenkin muita pessimistisemmin alan näkymiin Suomessa aikajänteellä vuosina Vuonna 2020 yli puolet vastanneista komponenttitoimittajista näkee alan taantuvan Suomessa, ja yksikään näistä yrityksistä ei usko nopeaan positiiviseen kehitykseen. Kuvio 7. Alan tulevaisuudennäkymät Suomessa ja globaalisti kyselyyn vastanneiden yritysten kokoluokan (henkilöstömäärän) mukaan % % Suomessa alle 50 (N=103) (N=77) (N=27) 1000 tai yli (N=7) alle 50 (N=99) (N=76) (N=27) 1000 tai yli (N=6) Globaalisti Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen alle 50 (N=100) (N=77) (N=27) 1000 tai yli (N=7) alle 50 (N=97) (N=77) (N=26) 1000 tai yli (N=6) % % Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen N=yritysten lukumäärä TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 15

16 4. Toimintaympäristön vaihtoehtoiset skenaariot Muutostekijöiden perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristön kehityksestä saadaan rakennettua erilaisia kehitysvaihtoehtoja kuvaavat taustaskenaariot, jotka perustuvat joko avoimeen globalisaatiokehitykseen, hidastuvaan globalisaatiokehitykseen tai sulkeutuvaan maailmaan. Avoin skenaario on markkina- tai teknologiavetoinen maailma, kun taas kaksi muuta vaihtoehtoa ovat yhteiskuntapainotteisia lähtökohtaisesti. Skenaarioiden rakentamisessa on käytetty apuna suodatinmallia, joka yhdistää markkinoiden, teknologian ja yhteiskunnan lähtökohdista liikkeelle lähtevät kehityssuunnat kokonaisuuksiksi, jotka voivat tuottaa myös kokonaan uusia tulevaisuuksia. Tarkastelu ottaa huomioon myös ne esteet tai hidasteet, joita voi olla kunkin kehityssuunnan lähtöoletusten toteutumiselle. Yhteiskunnan ohjaavina voimina nähdään avoimuusaste ja kehityksen vakausaste, markkinoiden ohjaustekijöinä kasvunopeus ja sen maantieteellinen ulottuvuus, kun taas teknologian osalta tarkastellaan kehityksen nopeutta ja kehittämiskohteiden painopistettä. Kuvio 8. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristön tulevaisuudenskenaariot M T Y Liiketoimintapotentiaali Y M T 1. Avoin luova maailma (markkina- tai teknologiavetoinen) 2. Alueiden maailma (yhteiskuntavetoinen) Y M T 3. Epäluottamuksen maailma (yhteiskuntavetoinen) Aika Yhteiskuntasuodatin (Y) Markkinasuodatin (M) Teknologiasuodatin (T)

17 Skenaario 1. Avoin luova maailma Avoin luova maailma -skenaariossa globalisaatiokehitys jatkuu, ja talouskasvu sekä teknologinen kehitys on nopeaa. Lisäksi nousevat taloudet kuten Intia ja Kiina integroituvat maailmantalouteen. Kehitys on leimallisesti markkina- ja teknologiavetoista. Kansallisten instituutioiden merkitys vähenee, ja kehitys suosii verkostoitunutta toimintatapaa, jossa standardit syntyvät best practices -periaatteella. Tässä skenaariossa kone- ja metallituoteteollisuudessa painopiste siirtyy innovaatioihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja uuteen teknologiaan. Sekä tutkimus ja tuotekehitys että tuotanto on mahdollista siirtää ulkomaille, mikäli kilpailukyky niin vaatii. Pääomat liikkuvat vapaasti, ulkomainen omistus lisääntyy ja erilaiset alan sisäiset yritysjärjestelyt lisääntyvät. Uusien markkinoiden merkitys kasvaa. Alan yritysten näkökulmasta haasteina ovat kansainvälistyminen, markkinointiosaaminen, liiketoimintaosaaminen, uudet palvelut, kova kilpailu, nousevien talouksien uudet monikansalliset yritykset, työvoiman liikkuminen yli maiden rajojen ja siitä seuraavat monikulttuuriset työyhteisöt. Kuvio 9. Avoin luova maailma skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista nopea talouskasvu uudet teknologiat vakaa kehitys globaali kehitys alueellinen, sulkeutuneet M blokki nopea hidas kehitys T kehitys kehitys yhteiskunnat Y avoimet yhteiskunnat hidas talouskasvu perinteiset teknologiat epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä Skenaario 2. Alueiden maailma Alueiden maailma -skenaariossa kehitys on yhteiskuntavetoista. Globalisaatio on hidastunut ja valtaa käytetään alueellisella ja kansallisella tasolla. Talouskasvu on maltillista ja teknologinen kehitys hieman hidastunut. Maailmanmarkkinat ovat jakautuneet blokkeihin, joilla on omat arvonsa, sääntönsä ja standardinsa. Kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta maailmanmarkkinat koostuvat lukemattomasta määrästä maita tai aluekohtaisia markkinoita ja sääntöjä. Tutkimus- ja kehitystoiminnat pysyvät Suomessa, mutta tuotanto siirtyy ulkomaille, sillä ulkomaiset markkinat vaativat sopeutumista ja lokalisointia. Yritysten kannalta markkinaosaaminen korostuu, painopiste siirtyy kustannustehokkuuteen ja lähimarkkinat kuten Venäjä ovat tärkeitä. Työvoiman liikkuvuus on rajoittunutta. Lisäksi logistinen ketju lyhenee tullien, protektionismin ja muiden kaupan esteiden vuoksi. Myös öljyn hinta ja saatavuus muodostuvat kriittisiksi tekijöiksi ja vaihtoehtoisten energianlähteiden rooli korostuu. Tuotannon tehokkuus on vaarassa laskea. Kuvio 10. Alueiden maailma skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista vakaa kehitys nopea talouskasvu uudet teknologiat sulkeutuneet yhteiskunnat Y avoimet yhteiskunnat globaali kehitys M alueellinen, blokki kehitys nopea kehitys T hidas kehitys epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä hidas talouskasvu perinteiset teknologiat TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 17

18 Skenaario 3. Epäluottamuksen maailma Epäluottamuksen maailma -skenaariossa kehitys on yhteiskuntavetoista. Globalisaatiokehitys koetaan pettymykseksi ja se pysähtyy. Globalisaatiovastaisuus saattaa ilmetä ääri-ilmiöinä. Talouskasvu hiipuu ja uuden teknologian kehitys on hidasta. Maailma polarisoituu rikkaisiin ja köyhiin maihin, jotka eivät ole keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kone- ja metallituoteteollisuuden näkökulmasta painopiste siirtyy vanhoille markkina-alueille, sillä maailman markkinoita ei ole. Lisäkustannuksia yrityksille aiheuttavat turvallisuus, suojautuminen, riskien hallinta ja logistiikka. Vaarana on, että ulkomainen rahoitus ja sijoittajat vetäytyvät maariskien kasvaessa, jolloin investoinnit ulkomaille vähenevät ja jo tehdytkin investoinnit ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Energian ja raaka-aineiden saatavuus nousee kriittiseksi tekijäksi. Myös muutokset asiakkaiden ja kuluttajien arvoissa ovat vaikeasti ennustettavia, jolloin kulttuuriset yhteentörmäykset ovat mahdollisia. Kuvio 11. Epäluottamuksen maailma -skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista vakaa kehitys nopea talouskasvu uudet teknologiat sulkeutuneet yhteis- globaali avoimet yhteiskunnakunnat Y kehitys M alueellinen, blokki kehitys nopea kehitys T hidas kehitys epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä hidas talouskasvu perinteiset teknologiat Kyselyn tulosten suhde taustaskenaarioihin Peilattaessa kyselyn tuloksia taustaskenaarioihin, todetaan yritysten näkemysten pääasiassa tukevan lähtökohtaisesti avoimen maailman skenaariota, jonka liikkeelle panevina voimina ovat markkinavetoinen kehitys, nopea talouskasvu ja globalisaatio. Myös skenaarion arvioidut vaikutukset toimialaan olivat tunnistettavissa yritysten vastauksissa. Kuvio 12. Taustaskenaariot ja kyselyn tulokset Avoin luova maailma skenaario markkinavetoinen kehitys nopea talouskasvu globalisaatio uudet markkinat kova kilpailu Aluiden maailma skenaario painopiste perinteisissä teknologioissa Epäluottamuksen maailma skenaario Kyselyn tulokset tukevat X painopiste innovaatioihin ja uuteen teknologiaan yhteiskuntavetoinen kehitys markkinoiden fragmentoituminen kaupan esteet työvoima ei liiku globalisaatio hidastuu suljettu maailma polarisaatio vanhat markkinat kuluttajien arvomuutokset Kyselyn tulokset eivät tue

19 5. Liiketoiminnan muutostekijät ja haasteet Yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta kone- ja metallituoteteollisuuden sisäisiä muutostekijöitä ja trendejä vuoteen 2020 arvioitaessa vastaajat nostivat asiakkaita ja markkinoita koskevat muutostekijät merkittävimmiksi. Samaten liiketoiminta osa-alueen muutostekijät koettiin merkittäviksi. Asiakkaat ja markkinat osa-alueessa asiakkuuksien kehittyminen kohti kumppanuutta koettiin merkittävimmäksi muutostekijäksi. Myös palvelun myynti laitteiden sijasta nousi esiin merkittävänä trendinä. Lisäksi esimerkiksi hinnan merkitys valintakriteerinä meni brändin ja muotoilun edelle. Nämä tekijät yhdessä heijastelevat kireän markkinakilpailun tilannetta, jossa kustannustehokkuudesta ja asiakasrajapinnasta huolehtiminen nousevat tärkeiksi asioiksi. Yritysten on hakeuduttava kohti kumppanuuksia markkinoilla. Teknologian osa-alueessa vaihtoehtoiset energiaratkaisut koettiin merkittävimmäksi muutostekijäksi, joka sopiikin edellä ennakoituun energian hinnan nousuun ja tarpeeseen varmistaa energian saatavuus. Ympäristöasioista merkittävimmäksi nousivat tiukkenevat ympäristönormit ja lainsäädäntö. Liiketoiminnassa taas palveluvaltaistuminen nähtiin merkittävimpänä annetuista muutostekijöistä. Myös turvallisuustekijöiden merkityksen ilmoitettiin kasvavan. Vaikka esimerkiksi muotoilun roolin kasvu ja yritysten eettisen vastuun kasvu eivät nousseet kaikkein merkittävimpien muutostekijöiden joukkoon, kyselytuloksia kommentoineen asiantuntijafoorumin näkemyksen mukaan nämä muutostekijät voidaan kuitenkin nähdä heikkoina signaaleina, joiden seuraaminen on tärkeää. Mitä isot edellä sitä pienet perässä Suuret yritykset arvioivat brändien, asiakassuhteiden kehittymisen kohti kumppanuutta ja palvelukomponentin merkittävyyden suuremmaksi kuin muut yritykset. Näiden tekijöiden merkitys liiketoiminnassa kasvaa yrityskoon kasvaessa. Voi olla kyse myös siitä, että suuret yritykset ovat edelläkävijöitä näiden asioiden merkityksen tunnistajina ja pienet seuraavat viiveellä perässä. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 19

20 Kuvio 13. Liiketoiminnan muutostekijät eri osa-alueilla Liiketoiminta (malllit ja konseptit) Turvallisuustekijät korostuvat (esim. tietoturva, henkilöstön turvallisuus, maariskit jne.) Yritysten eettinen ja sosiaalinen vastuu korostuu (ml. corporate governance) Elinkaariajattelu lisääntyy (sekä tuotesuunnittelussa että liiketoiminnassa) Sijoittajien tuottovaatimukset kasvavat ja sitoutuminen yritykseen heikkenee Merkittävyys Palvelukomponentin merkitys liiketoiminnassa kasvaa Ympäristö ja ekologia Ympäristöystävällisyydestä tulee paitsi tärkeä imagotekijä myös liiketoiminta-alue Toiminnan ekotehokkuudesta tulee välttämättömyys (esim. kierrätys lisääntyy) Päästökauppa pakottaa päästöjen pienentämiseen Ympäristönormit ja -lainsäädäntö tiukkenevat Teknologia Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen rooli tulee entistä tärkeämmäksi Strategia ICT:n hyödyntämisestä on välttämättömyys (yrityskohtainen ICT-strategia) Uusia teknologioita hyödynnetään laajasti (esim. bio- ja nanoteknologia) Asiakkaat ja markkinat Koneiden ja laitteiden sijaan myydään palvelua (esim. paineilmaa kompressorien sijaan) Asiakassuhteet kehittyvät kohti kumppanuutta Hinta on ostajan ratkaiseva valintakriteeri Muotoilun rooli kasvaa Brändin merkitys ostajan valintakriteerinä kasvaa ei lainkaan ei kovin merkittävä erittäin merkittävä merkittävä merkittävä

21 Kuvio 14. Yrityksen liiketoiminnan muutostekijät eri osa-alueilla yrityskoon mukaan Asiakkaat ja markkinat 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 Teknologia 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 Brändin merkitys ostajan valintakriteerinä kasvaa Uusia teknologioita hyödynnetään laajasti Ympäristö ja ekologia Ympäristönormit ja -lainsäädäntö tiukkenevat Liiketoiminta Palvelukomponentin merkitys liiketoiminnassa kasvaa Muotoilun rooli kasvaa Strategia ICT:n hyödyntämisestä on välttämättömyys Päästökauppa pakottaa päästöjen pienentämiseen Sijoittajien tuottovaatimukset kasvavat ja sitoutuminen yritykseen heikkenee Hinta on ostajan ratkaiseva valintakriteeri Merkittävyys Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen rooli tulee entistä tärkeämmäksi Toiminnan ekotehokkuudesta tulee välttämättömyys Elinkaariajattelu lisääntyy Asiakassuhteet kehittyvät kohti kumppanuutta Merkittävyys Ympäristöystävällisyydestä tulee paitsi tärkeä imagotekijä myös liiketoiminta-alue Yritysten eettinen ja sosiaalinen vastuu korostuu Merkittävyys Koneiden ja laitteiden sijaan myydään palvelua Merkittävyys Turvallisuustekijät korostuvat Henkilöstömäärä: < > 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Merkittävyys on vastanneiden keskiarvo. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 21

22 6. Eri maantieteellisten alueiden rooli Eri maantieteellisten markkina-alueiden roolia sijaintipaikkana, markkinoina, osaajien lähteenä ja kilpailijana tarkasteltiin kyselyssä aikajänteillä 2010 ja Yrityksien näkökulmasta Euroopan Unionilla on keskeinen asema sijaintipaikkana, sillä 57 % yrityksistä ilmoitti sen sijaintipaikakseen vuonna 2010 ja 52 % vuonna EU:ssa Pohjoismaat ovat ykkössijalla, sillä 53 % yrityksistä ilmoitti ne sijaintipaikakseen vuonna 2010 ja 42 % vuonna Muista alueista Keskisen Itä-Euroopan maiden (KIE) sekä Kaukoidän merkitys sijaintipaikkana kasvaa. Etenkin KIE-maiden rooli sijaintipaikkana korostuu. Kaikkiaan 50 yritystä (22 % kaikista) mainitsi ne sijaintipaikkana vuonna 2020, kun vuoden 2010 aikajänteellä ne mainitsi vain 33 yritystä (15 % kaikista). Eri alueiden rooli markkinana heijastelee alan nykyistä viennin rakennetta, eli EU ja Pohjoismaat ovat tärkeimmät. Nykyisestä viennin rakenteesta poiketen Etelä- ja Keski-Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-idässä nähdään myös mahdollisuuksia tulevaisuuden markkinoina. Jopa 13% yrityksistä mainitsi Afrikan markkinana vuonna Osaajien lähteenä eniten mainintoja saivat lähialueet vuonna 2010 EU 53 % ja Pohjoismaat 47 % vastaajista. Myös KIE-maat ja Kaukoitä nähdään osaavan henkilöstön lähteenä. Näiden maiden merkitys korostuu pidemmällä aikajänteellä. Vastaajista 25 % mainitsi KIE-maat ja 20 % Kaukoidän osaajien lähteenä vuonna Kilpailijoiden koettiin tulevan ensisijaisesti kotimarkkinoilta eli EU:sta ja Pohjoismaista. Huomattava rooli kilpailijana annettiin kuitenkin myös Kaukoidälle, joka vuoden 2010 aikajänteellä sai 69 (31 % vastaajista) ja vuoden 2020 aikajänteellä 93 (42 % vastaajista) mainintaa. Myös KIE-maat nähtiin kilpailijoina, joiden merkitys kasvaa pidemmällä aikajänteellä. Kun vielä Etelä-Amerikka otetaan mukaan, voidaan puhua nousevien talouksien haasteesta läntisille talouksille. Yritysten näkemyksen mukaan kokonaismerkitykseltään tärkeimpiä maantieteellisiä alueita ovat EU, Pohjoismaat ja KIE-maat. Uusien markkina-alueiden merkityksen kuitenkin ennakoitiin vuoden 2020 aikajänteellä kasvavan. Yksittäisistä maista kokonaisuutena merkittävimpänä pidettiin Suomea ja sen jälkeen tulivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Muiden listattujen maiden, paitsi Suomen, merkityksen arvioitiin kasvavan vuodesta 2010 vuoteen Etenkin Venäjän merkityksen arvioitiin kasvavan huomattavasti.

23 Kuvio 15. Markkina-alueiden ja maiden kokonaismerkitys 4,0 3,5 3,0 Markkina-alueet 3,3 3,3 3,2 3,1 Merkittävyys Number of employees in the Finnish technology industries 3,0 2,5 2,5 2,5 2,0 1,5 2,2 1,9 2,1 2,1 1,7 1,6 1,6 1,9 1,0 1,3 0,5 0,0 Euroopan Unioni Keski- ja Kaukoitä Itä-Euroopan maat (1 Pohjoismaat Pohjois- Amerikka Etelä- ja Keski- Amerikka Afrikka Lähi-Itä 1) Venäjä, Kazakstan, Ukraina, Romania, Turkki 4,0 3,5 Maat Merkittävyys ,0 3,5 3,4 3,0 2,5 2,0 1,5 2,4 2,5 1,9 2,0 2,4 2,6 2,7 1,9 2,3 1,6 2,0 1,0 0,5 0,0 Suomi Saksa USA Venäjä Ruotsi Kiina Intia 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Merkittävyys on vastanneiden keskiarvo. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 23