Tulevaisuus haastaa osaajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus haastaa osaajat"

Transkriptio

1 Tulevaisuus haastaa osaajat Kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä alan kehittämistarpeista Suomessa ja maailmalla vuoteen 2020 Sami Leppimäki ja Tarja Meristö

2

3 Tulevaisuus haastaa osaajat Kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä alan kehittämistarpeista Suomessa ja maailmalla vuoteen 2020 Sami Leppimäki ja Tarja Meristö Tämä on väliraportti Kone- ja metallituoteteollisuus hankkeesta, joka on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston tuella. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

4 Kirjoittajat ja Teknologiateollisuus ry Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Helmikuu 2007, Helsinki ISBN

5 Esipuhe Menestyminen tulevaisuudessa globaalissa toimintaympäristössä ja yhä kiristyvässä kilpailussa asettaa kaikenkokoisille yrityksille haasteen kehittää osaamista ja innovatiivisuutta ja samanaikaisesti toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Kilpailu parhaista osaajista on kovaa. Kilpailukyky ja menestyminen avoimessa maailmassa perustuvat tulevaisuudessa yhä enemmän osaamiseen ja sen määrätietoiseen kehittämiseen. Opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston tukemassa Kone- ja metallituoteteollisuus hankkeessa on selvitetty alan osaamistarpeita yrityksissä ja markkinoilla. Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut Åbo Akademin Corporate Foresight Group CoFi. Tulosten pohjalta nousee esille mm. kysymys siitä, kuinka riippuvaisia alan yritykset ovat toisistaan ja erityisesti pienet alihankintayritykset isojen yritysten toimista markkinoilla. Asiakassuhteiden kehittäminen kohti kumppanuutta ja palvelukonseptin todellinen ymmärtäminen ovat osaamisen avainelementtejä. Globaalisti yritykset näkevät kasvun mahdollisuuksia, mutta Suomessa henkilöstömäärä vuoteen 2020 on laskusuunnassa. Ainoastaan vahva lähialueiden kasvu, vakaa kehitys ja rohkea kansainvälistyminen voivat hidastaa laskua. Suomessa olisikin panostettava osaamiseen, joka ei ole fyysisistä välimatkoista riippuvaista, jotta Suomi voisi olla kannattava sijaintipaikka ja osaamisen keskittymä myös tulevaisuudessa. Hankkeen seuraavassa vaiheessa valmistellaan toimenpiteitä alan tulevaisuudelle tärkeän osaamisen laadun ja osaajien saatavuuden varmistamiseksi. Teknologiateollisuus ry vastaa koko päätoimialaa hyödyttävien strategiaaloitteiden valmistelusta kansallisella tasolla. Teknologiakeskus Hermia Oy johtaa aluetason tarpeista ja profiileista lähtevää valmistelutyötä Oulun, Lahden, Tampereen ja Turun seudun yritysoppilaitosverkostoissa. Corporate Foresight Group CoFi tarkastelee jatkotutkimuksessa mm. alan koulutuksen radikaaleja innovaatioita. Lopuksi lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille 223 yritykselle sekä KOMEE hankkeen johtoryhmän jäsenille. Tästä on hyvä jatkaa työtä eteenpäin. Helsingissä, Päivi Castrén KOMEE hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

6

7 Tiivistelmä Kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristö muuttuu. Merkittävimpiä muutosteemoja vuoden 2020 aikajänteellä ovat globalisaatio ja kansainvälistyminen, kilpailun kiristyminen sekä alan maantieteellisen fokuksen muutos. Tärkeimpinä yksittäisinä muutostekijöinä yritykset näkevät kiristyvän asiakaskilpailun, joka pakottaa tuottavuuden kasvuun; energian hinnan nousun ja sen saatavuuden varmistamisen; talouden globalisaation jatkumisen ja kasvun painopisteen siirtymisen nouseviin talouksiin. Nousevat taloudet nähdään paitsi markkinoina, niin myös mahdollisena sijaintipaikkana, osaajien lähteenä ja kilpailijana. Yritykset näkevät alan tulevaisuuden ensisijaisesti markkinavetoisena. Alan kehityksen vaihtoehdot edellyttävät uutta osaamista, luovuutta ja innovatiivisuutta. Yritysten näkökulmasta osaamisessa korostuvat liiketoiminta, tuotanto, teknologia sekä kumppanuudet ja kansainvälisyys teemat. Yleisten muutostekijöiden vaikutus näkyy yrityksissä tarvittavassa osaamisessa. Tärkeimmät yksittäiset osaamisalueet ovat myyntiosaaminen, asiakasrajapinnan hallinta, ihmisten johtaminen, valmistusmenetelmät ja -teknologiat, kielitaito sekä automatiikka, mekatroniikka ja robotiikka. Yritykset arvioivat Suomen henkilöstömääränsä laskevan noin 9 % vuodesta 2006 vuoteen Ikärakenteen muutos kuitenkin lisää rekrytointitarvetta. Lisää yritykset rekrytoivat tulevaisuudessa myyntiin ja asiakasrajapinnan hallintaan, markkinointiin sekä hankintaan ja asiakastoimituksiin liittyviin tehtäviin. Vuoden 2020 aikajänteellä tuotekehityksen tehtävien merkitys rekrytoinnissa kasvaa. Yrityksien rekrytoinnissa tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia ovat erilaisten palvelu-, elinkaari- ja jälkihuoltotehtävien painoarvon kasvu; kokonaisratkaisujen ja systeemitason toimitusten roolin korostuminen; kansainväliset tehtävät ja teknologiassa mm. teknologiasiirtoprojektit. Ulkomailta rekrytointi nähdään yrityksissä yhä enemmän yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona. Yritykset näkevät, että alan koulutus kaipaa uudistamista mm. seuraavien asioiden suhteen. Alan koulutuksessa olisi otettava huomioon erikokoisten yrityksen erilaiset tarpeet. Tarvittava osaaminen ja innovaatiotoiminnan kehittämishaasteet edellyttävät yrityksiltä ja oppilaitoksilta entistä tiiviimpää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä. Koulutusta suunniteltaessa olisi otettava huomioon myös se, että tulevaisuudessa suurin kysyntä saattaa olla käytännön osaajista. Lisätietoja: ja Katso myös jossa on laajempi raporttiversio tutkimuksesta sisältäen yksityiskohtaiset www-kyselyn tulokset. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

8

9 Sisällysluettelo Esipuhe 5 Tiivistelmä 7 1. Johdanto Toimintaympäristön muutokset ja trendit Tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristön vaihtoehtoiset skenaariot Liiketoiminnan muutostekijät ja haasteet Eri maantieteellisten alueiden rooli Osaaminen Osaamisalueiden erityispiirteet Osaamisen haasteet kyselyvastausten perusteella Henkilöstömäärän muutos Alan toimintavaihtoehdot ja johtopäätökset 28 TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT

10 1. Johdanto Kone- ja metallituoteteollisuus on osa teknologiateollisuutta, johon kuuluvat lisäksi elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka. Kone- ja metallituoteteollisuus edustaa viidennestä Suomen teollisesta toiminnasta, ja sillä on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Vuonna 2005 Suomessa oli kaikkiaan 8770 kone- ja metallituoteteollisuusalan yritystä, joista 2556 yrityksen henkilöstö on vähintään 5 henkilöä. Toimialan liikevaihto oli lähes 21 miljardia euroa, joka on noin 37 % teknologiateollisuuden liikevaihdosta ja noin 20 % koko teollisuuden liikevaihdosta. KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat keskeiset kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vuoteen 2020 mennessä ja mitä osaamis- ja kehittämistarpeita nämä alalla aiheuttavat. Kone- ja metallituoteteollisuuden kehitys on tulevaisuudessa suuressa määrin markkinavetoista. Yritys nähdään osana globaalia toimintaympäristöä, jossa yleiset, toimialan ja yrityskohtaiset muutostekijät muokkaavat tulevaisuutta vuorovaikutuksessa keskenään. Alan kehityksen vaihtoehdot edellyttävät uutta osaamista, luovuutta ja innovatiivisuutta. Yleisten muutostekijöiden vaikutus näkyy vastaavasti yrityksissä tarvittavassa osaamisessa. Vaihtoehtoisien kehityskulkujen varalle on kehitettävä uutta osaamista ja ketterää toimintatapaa koko organisaatiossa ja sen yhteistoimintaverkostossa. Tässä tutkimuksessa sovellettua ajattelutapaa ulkoa alan sisälle havainnollistaa seuraava kuvio. Kuvio 1. KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin viitekehys GLOBAALI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleiset kehityssuunnat, trendit ja muutostekijät (PESTE) Markkinat Teknologia KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tuoteryhmät Oppiminen, osaaminen, innovaatiot Toimialat YRITYS Liiketoimintamalli Strategia Henkilöstö Osaamistarpeet Yksilö Tuotteet Klusteri Monikulttuurisuus Liiketoiminta konseptit johtaminen kumppanuus/verkostot Kilpailu alan sisäinen substituutit osaajat pääoma Tässä raportissa esitellään KOMEE hankkeen kysyntäanalyysin osana rakennettuja taustaskenaarioita ja touko kesäkuussa 2006 toteutetun yrityskyselyn tuloksia. Kyselyyn vastanneiden yritysten osuus kone- ja metallituoteteollisuudesta ja koko Suomen kansantaloudesta vuonna 2005 on kuvattu seuraavalla kuviolla.

11 Kuvio 2. KOMEE hankkeen yrityskyselyn otos Suomen kansantalous BKT 157,4 mrd. Kone- ja metallituoteteollisuus 8770 yritystä (2556 yritystä, joissa henkilöstöä vähintään 5) liikevaihto yhteensä 21 mrd. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset alalla 764 kone- ja metallituoteteollisuusyritystä, joiden liikevaihto yhteensä 13,6 mrd. joista kyselyyn vastasi 223 Kyselyn kohteena olivat Teknologiateollisuuden jäsenistön kone- ja metallituoteteollisuusyritykset (764 kpl) sekä joukko konsernitason edustajia (9 kpl) ja alalle palveluja tarjoavia yrityksiä (29 kpl). Kun kyselyyn vastasi 223 yritystä, niin vastausprosentti oli yritysten määrän mukaan laskettuna 28 % ja henkilöstön määrällä mitattuna lähes 60 %. Tuloksia tulkittaessa on kuultu myös yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden edustajien muodostaman 25 hengen asiantuntijafoorumin näkemyksiä lokakuussa 2006 pidetyssä työistunnossa. Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä- ja päätoimialajakauma Henkilöstömäärä Päätoimiala osuus, % osuus, % Yhteensä 223 yritystä alle yli 1000 Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Metallituotteet Asennus ja huoltopalvelut Suunnittelu ja konsultointipalvelut Muu TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 11

12 2. Toimintaympäristön muutokset ja trendit Yleisiä toimintaympäristön pitkän aikavälin muutostekijöitä ja trendejä on tutkimuksen taustaksi kerätty eri lähteistä. Tekijät, jotka voivat muuttaa kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaedellytyksiä, ovat PESTE-luokittelun (1 mukaisesti ryhmiteltynä seuraavat (kuvio 4). Kuvio 4. Kone- ja metallituoteteollisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä ja trendejä Poliittiset alaa koskeva lainsäädäntö kansainväliset sopimukset (esim. WTO) poliittinen globalisaatio regulaatio Ekonomiset kuluttajakäyttäytymisen muutokset nousevat taloudet taloudellinen globalisaatio taloudellisen kasvun nopeus ja maantieteellinen painopiste teollisen paradigman ja tuotantotavan muutokset Ekologiset ekologisten arvojen nousu energiakysymykset ilmastosopimukset ilmastonmuutos kestävä kehitys kiristyvä lainsäädäntö PESTEepävarmuudet Teknologiset bio- ja nanoteknologia materiaaliteknologia sekä logistiikka ja kuljetus tieto- ja viestintäteknologia, ICT uudet energian tuotanto- ja varastointiteknologiat ympäristöteknologia Sosiaaliset kehitysmaat ja uudet liiketoimintamahdollisuudet työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset (esim. työvoiman liikkuminen) ääri-ilmiöt (esim. terrorismi ja katastrofit) kulttuuritekijät 1) Poliittiset (Political), taloudelliset (Economic), sosiaaliset (Social), teknologiset (Technological) ja ekologiset (Ecological) muutostekijät

13 Yrityksille tehdyssä kyselyssä luodattiin yleisten toimintaympäristön muutostekijöiden ja trendien todennäköisyyttä ja merkittävyyttä kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden kannalta. Energian hinnan nousu ja tarve energian saatavuuden varmistamiseen nousivat vastauksissa erittäin merkittäviksi ja myös todennäköisiksi muutostekijöiksi. Myös taloudellisen kehityksen ja kilpailun merkittävyys korostui. Uusien markkina-alueiden esiin nousua edustava väittämä kasvun painopiste siirtyy nouseviin talouksiin sai myös kannatusta vastaajien keskuudessa. Kuvio 5. Muutostekijöiden merkittävyys ja todennäköisyys 3,7 3,5 3,3 Merkittävyys Kilpailu pakottaa tuottavuuden kasvattamiseen Energian hinta nousee Energian saatavuuden varmistaminen korostuu Kilpailu asiakkaista kiristyy Kasvun painopiste siirtyy nouseviin talouksiin Taloudellinen globalisaatio jatkuu 3,1 2,9 Nopea kehitys energia- ja ympäristöteknologiassa Globaali talouskasvu jatkuu Yrityskoko kasvaa Talouden kasvu on epätasaista Ekologisuus korostuu Nopea kehitys materiaaliteknologiassa Kilpailu toimittajista kiristyy Nopea kehitys ICT- ja kuljetusteknologiassa 2,7 Poliittinen globalisaatio jatkuu Nopea kehitys bio- ja nanoteknologiassa Eettisyys korostuu Kulttuurillinen globalisaatio jatkuu Nopea kehitys hyvinvointiteknologiassa Todennäköisyys 2,5 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 Merkittävyys: 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Todennäköisyys: 2=suuri todennäköisyys ja 1=pieni todennäköisyys On huomattava, että merkittävyys ja todennäköisyys kulkevat väittämien kohdalla käsi kädessä. Vastaajat eivät ehkä täysin erottaneet käsitteitä toisistaan, vaan kokivat ne saman asian eri puolina. Erikokoiset yritykset näkevät muutostekijöiden merkittävyyden samansuuntaisesti. Erojakin löytyy, esimerkiksi keskikokoiset yritykset arvioivat energia- ja ympäristöteknologian merkittävyyden hieman muita alemmaksi. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 13

14 3. Tulevaisuuden näkymät Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuudennäkymät nähtiin kokonaisuudessaan melko positiivisina. Kaikkiaan 65 % kaikista vastaajista koki alan positiivisen kehityksen todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi Suomessa vuoden 2010 aikajänteellä. Vuoden 2020 aikajänteellä vastaava osuus oli 49 %. Globaali kehitys nähtiin molemmilla aikajänteillä kuitenkin selvästi alan Suomen kehitystä positiivisempana. Yritysten näkemykset tulevaisuudesta heijastelevat alan globalisoitumista. Yritysten näköalat ja mahdollisuudet eivät rajoitu enää Suomeen, vaan toimintaympäristönä nähdään koko maailma. Kuvio 6. Alan tulevaisuudennäkymät kyselyyn vastanneiden mukaan % Suomessa % ,0 3, MARKKINAT JA MAAT , , ,0 1,5 1,0 % 100 Globaalisti Number of employees in the Finnish technology industries % 100 0, , Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen Euroopan Unioni Pohjoismaat Keski- ja Itä-Euroopan

15 Suuret ennakoivat Suomen taantuvan Suomen toimintaympäristö nähdään suurissa yrityksissä haastavampana kuin pienissä yrityksissä. Vastausten perusteella yli 250 ja yli 1000 henkeä työllistävät yritykset näkevät alan kehityksen Suomessa muuttuvan positiivisesta kohti taantumaa siirryttäessä kohti 2020-lukua. Myös vastanneista pienistä yrityksistä noin 40 % arvioi alan taantuvan Suomessa pitkällä aikavälillä. Alan globaalien näkymien nähdään kuitenkin kehittyvän positiivisesti. Usko nopeaan positiiviseen kehitykseen hiipuu hieman vuotta 2020 kohti, lukuun ottamatta kaikkein suurimpia yrityksiä, jotka toimivat jo nyt globaalisti. Asema arvoketjussa ei näy selkeinä eroina yritysten suhtautumisessa alan tulevaisuuden näkymiin. Komponenttitoimittajat suhtautuvat kuitenkin muita pessimistisemmin alan näkymiin Suomessa aikajänteellä vuosina Vuonna 2020 yli puolet vastanneista komponenttitoimittajista näkee alan taantuvan Suomessa, ja yksikään näistä yrityksistä ei usko nopeaan positiiviseen kehitykseen. Kuvio 7. Alan tulevaisuudennäkymät Suomessa ja globaalisti kyselyyn vastanneiden yritysten kokoluokan (henkilöstömäärän) mukaan % % Suomessa alle 50 (N=103) (N=77) (N=27) 1000 tai yli (N=7) alle 50 (N=99) (N=76) (N=27) 1000 tai yli (N=6) Globaalisti Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen alle 50 (N=100) (N=77) (N=27) 1000 tai yli (N=7) alle 50 (N=97) (N=77) (N=26) 1000 tai yli (N=6) % % Nopea positiivinen kehitys Positiivinen kehitys Taantuminen Voimakas taantuminen N=yritysten lukumäärä TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 15

16 4. Toimintaympäristön vaihtoehtoiset skenaariot Muutostekijöiden perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristön kehityksestä saadaan rakennettua erilaisia kehitysvaihtoehtoja kuvaavat taustaskenaariot, jotka perustuvat joko avoimeen globalisaatiokehitykseen, hidastuvaan globalisaatiokehitykseen tai sulkeutuvaan maailmaan. Avoin skenaario on markkina- tai teknologiavetoinen maailma, kun taas kaksi muuta vaihtoehtoa ovat yhteiskuntapainotteisia lähtökohtaisesti. Skenaarioiden rakentamisessa on käytetty apuna suodatinmallia, joka yhdistää markkinoiden, teknologian ja yhteiskunnan lähtökohdista liikkeelle lähtevät kehityssuunnat kokonaisuuksiksi, jotka voivat tuottaa myös kokonaan uusia tulevaisuuksia. Tarkastelu ottaa huomioon myös ne esteet tai hidasteet, joita voi olla kunkin kehityssuunnan lähtöoletusten toteutumiselle. Yhteiskunnan ohjaavina voimina nähdään avoimuusaste ja kehityksen vakausaste, markkinoiden ohjaustekijöinä kasvunopeus ja sen maantieteellinen ulottuvuus, kun taas teknologian osalta tarkastellaan kehityksen nopeutta ja kehittämiskohteiden painopistettä. Kuvio 8. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimintaympäristön tulevaisuudenskenaariot M T Y Liiketoimintapotentiaali Y M T 1. Avoin luova maailma (markkina- tai teknologiavetoinen) 2. Alueiden maailma (yhteiskuntavetoinen) Y M T 3. Epäluottamuksen maailma (yhteiskuntavetoinen) Aika Yhteiskuntasuodatin (Y) Markkinasuodatin (M) Teknologiasuodatin (T)

17 Skenaario 1. Avoin luova maailma Avoin luova maailma -skenaariossa globalisaatiokehitys jatkuu, ja talouskasvu sekä teknologinen kehitys on nopeaa. Lisäksi nousevat taloudet kuten Intia ja Kiina integroituvat maailmantalouteen. Kehitys on leimallisesti markkina- ja teknologiavetoista. Kansallisten instituutioiden merkitys vähenee, ja kehitys suosii verkostoitunutta toimintatapaa, jossa standardit syntyvät best practices -periaatteella. Tässä skenaariossa kone- ja metallituoteteollisuudessa painopiste siirtyy innovaatioihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja uuteen teknologiaan. Sekä tutkimus ja tuotekehitys että tuotanto on mahdollista siirtää ulkomaille, mikäli kilpailukyky niin vaatii. Pääomat liikkuvat vapaasti, ulkomainen omistus lisääntyy ja erilaiset alan sisäiset yritysjärjestelyt lisääntyvät. Uusien markkinoiden merkitys kasvaa. Alan yritysten näkökulmasta haasteina ovat kansainvälistyminen, markkinointiosaaminen, liiketoimintaosaaminen, uudet palvelut, kova kilpailu, nousevien talouksien uudet monikansalliset yritykset, työvoiman liikkuminen yli maiden rajojen ja siitä seuraavat monikulttuuriset työyhteisöt. Kuvio 9. Avoin luova maailma skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista nopea talouskasvu uudet teknologiat vakaa kehitys globaali kehitys alueellinen, sulkeutuneet M blokki nopea hidas kehitys T kehitys kehitys yhteiskunnat Y avoimet yhteiskunnat hidas talouskasvu perinteiset teknologiat epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä Skenaario 2. Alueiden maailma Alueiden maailma -skenaariossa kehitys on yhteiskuntavetoista. Globalisaatio on hidastunut ja valtaa käytetään alueellisella ja kansallisella tasolla. Talouskasvu on maltillista ja teknologinen kehitys hieman hidastunut. Maailmanmarkkinat ovat jakautuneet blokkeihin, joilla on omat arvonsa, sääntönsä ja standardinsa. Kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta maailmanmarkkinat koostuvat lukemattomasta määrästä maita tai aluekohtaisia markkinoita ja sääntöjä. Tutkimus- ja kehitystoiminnat pysyvät Suomessa, mutta tuotanto siirtyy ulkomaille, sillä ulkomaiset markkinat vaativat sopeutumista ja lokalisointia. Yritysten kannalta markkinaosaaminen korostuu, painopiste siirtyy kustannustehokkuuteen ja lähimarkkinat kuten Venäjä ovat tärkeitä. Työvoiman liikkuvuus on rajoittunutta. Lisäksi logistinen ketju lyhenee tullien, protektionismin ja muiden kaupan esteiden vuoksi. Myös öljyn hinta ja saatavuus muodostuvat kriittisiksi tekijöiksi ja vaihtoehtoisten energianlähteiden rooli korostuu. Tuotannon tehokkuus on vaarassa laskea. Kuvio 10. Alueiden maailma skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista vakaa kehitys nopea talouskasvu uudet teknologiat sulkeutuneet yhteiskunnat Y avoimet yhteiskunnat globaali kehitys M alueellinen, blokki kehitys nopea kehitys T hidas kehitys epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä hidas talouskasvu perinteiset teknologiat TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 17

18 Skenaario 3. Epäluottamuksen maailma Epäluottamuksen maailma -skenaariossa kehitys on yhteiskuntavetoista. Globalisaatiokehitys koetaan pettymykseksi ja se pysähtyy. Globalisaatiovastaisuus saattaa ilmetä ääri-ilmiöinä. Talouskasvu hiipuu ja uuden teknologian kehitys on hidasta. Maailma polarisoituu rikkaisiin ja köyhiin maihin, jotka eivät ole keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kone- ja metallituoteteollisuuden näkökulmasta painopiste siirtyy vanhoille markkina-alueille, sillä maailman markkinoita ei ole. Lisäkustannuksia yrityksille aiheuttavat turvallisuus, suojautuminen, riskien hallinta ja logistiikka. Vaarana on, että ulkomainen rahoitus ja sijoittajat vetäytyvät maariskien kasvaessa, jolloin investoinnit ulkomaille vähenevät ja jo tehdytkin investoinnit ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Energian ja raaka-aineiden saatavuus nousee kriittiseksi tekijäksi. Myös muutokset asiakkaiden ja kuluttajien arvoissa ovat vaikeasti ennustettavia, jolloin kulttuuriset yhteentörmäykset ovat mahdollisia. Kuvio 11. Epäluottamuksen maailma -skenaarion läpäisy skenaariosuodattimista vakaa kehitys nopea talouskasvu uudet teknologiat sulkeutuneet yhteis- globaali avoimet yhteiskunnakunnat Y kehitys M alueellinen, blokki kehitys nopea kehitys T hidas kehitys epävakaa kehitys, ääri-ilmiöitä hidas talouskasvu perinteiset teknologiat Kyselyn tulosten suhde taustaskenaarioihin Peilattaessa kyselyn tuloksia taustaskenaarioihin, todetaan yritysten näkemysten pääasiassa tukevan lähtökohtaisesti avoimen maailman skenaariota, jonka liikkeelle panevina voimina ovat markkinavetoinen kehitys, nopea talouskasvu ja globalisaatio. Myös skenaarion arvioidut vaikutukset toimialaan olivat tunnistettavissa yritysten vastauksissa. Kuvio 12. Taustaskenaariot ja kyselyn tulokset Avoin luova maailma skenaario markkinavetoinen kehitys nopea talouskasvu globalisaatio uudet markkinat kova kilpailu Aluiden maailma skenaario painopiste perinteisissä teknologioissa Epäluottamuksen maailma skenaario Kyselyn tulokset tukevat X painopiste innovaatioihin ja uuteen teknologiaan yhteiskuntavetoinen kehitys markkinoiden fragmentoituminen kaupan esteet työvoima ei liiku globalisaatio hidastuu suljettu maailma polarisaatio vanhat markkinat kuluttajien arvomuutokset Kyselyn tulokset eivät tue

19 5. Liiketoiminnan muutostekijät ja haasteet Yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta kone- ja metallituoteteollisuuden sisäisiä muutostekijöitä ja trendejä vuoteen 2020 arvioitaessa vastaajat nostivat asiakkaita ja markkinoita koskevat muutostekijät merkittävimmiksi. Samaten liiketoiminta osa-alueen muutostekijät koettiin merkittäviksi. Asiakkaat ja markkinat osa-alueessa asiakkuuksien kehittyminen kohti kumppanuutta koettiin merkittävimmäksi muutostekijäksi. Myös palvelun myynti laitteiden sijasta nousi esiin merkittävänä trendinä. Lisäksi esimerkiksi hinnan merkitys valintakriteerinä meni brändin ja muotoilun edelle. Nämä tekijät yhdessä heijastelevat kireän markkinakilpailun tilannetta, jossa kustannustehokkuudesta ja asiakasrajapinnasta huolehtiminen nousevat tärkeiksi asioiksi. Yritysten on hakeuduttava kohti kumppanuuksia markkinoilla. Teknologian osa-alueessa vaihtoehtoiset energiaratkaisut koettiin merkittävimmäksi muutostekijäksi, joka sopiikin edellä ennakoituun energian hinnan nousuun ja tarpeeseen varmistaa energian saatavuus. Ympäristöasioista merkittävimmäksi nousivat tiukkenevat ympäristönormit ja lainsäädäntö. Liiketoiminnassa taas palveluvaltaistuminen nähtiin merkittävimpänä annetuista muutostekijöistä. Myös turvallisuustekijöiden merkityksen ilmoitettiin kasvavan. Vaikka esimerkiksi muotoilun roolin kasvu ja yritysten eettisen vastuun kasvu eivät nousseet kaikkein merkittävimpien muutostekijöiden joukkoon, kyselytuloksia kommentoineen asiantuntijafoorumin näkemyksen mukaan nämä muutostekijät voidaan kuitenkin nähdä heikkoina signaaleina, joiden seuraaminen on tärkeää. Mitä isot edellä sitä pienet perässä Suuret yritykset arvioivat brändien, asiakassuhteiden kehittymisen kohti kumppanuutta ja palvelukomponentin merkittävyyden suuremmaksi kuin muut yritykset. Näiden tekijöiden merkitys liiketoiminnassa kasvaa yrityskoon kasvaessa. Voi olla kyse myös siitä, että suuret yritykset ovat edelläkävijöitä näiden asioiden merkityksen tunnistajina ja pienet seuraavat viiveellä perässä. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 19

20 Kuvio 13. Liiketoiminnan muutostekijät eri osa-alueilla Liiketoiminta (malllit ja konseptit) Turvallisuustekijät korostuvat (esim. tietoturva, henkilöstön turvallisuus, maariskit jne.) Yritysten eettinen ja sosiaalinen vastuu korostuu (ml. corporate governance) Elinkaariajattelu lisääntyy (sekä tuotesuunnittelussa että liiketoiminnassa) Sijoittajien tuottovaatimukset kasvavat ja sitoutuminen yritykseen heikkenee Merkittävyys Palvelukomponentin merkitys liiketoiminnassa kasvaa Ympäristö ja ekologia Ympäristöystävällisyydestä tulee paitsi tärkeä imagotekijä myös liiketoiminta-alue Toiminnan ekotehokkuudesta tulee välttämättömyys (esim. kierrätys lisääntyy) Päästökauppa pakottaa päästöjen pienentämiseen Ympäristönormit ja -lainsäädäntö tiukkenevat Teknologia Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen rooli tulee entistä tärkeämmäksi Strategia ICT:n hyödyntämisestä on välttämättömyys (yrityskohtainen ICT-strategia) Uusia teknologioita hyödynnetään laajasti (esim. bio- ja nanoteknologia) Asiakkaat ja markkinat Koneiden ja laitteiden sijaan myydään palvelua (esim. paineilmaa kompressorien sijaan) Asiakassuhteet kehittyvät kohti kumppanuutta Hinta on ostajan ratkaiseva valintakriteeri Muotoilun rooli kasvaa Brändin merkitys ostajan valintakriteerinä kasvaa ei lainkaan ei kovin merkittävä erittäin merkittävä merkittävä merkittävä

21 Kuvio 14. Yrityksen liiketoiminnan muutostekijät eri osa-alueilla yrityskoon mukaan Asiakkaat ja markkinat 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 Teknologia 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 Brändin merkitys ostajan valintakriteerinä kasvaa Uusia teknologioita hyödynnetään laajasti Ympäristö ja ekologia Ympäristönormit ja -lainsäädäntö tiukkenevat Liiketoiminta Palvelukomponentin merkitys liiketoiminnassa kasvaa Muotoilun rooli kasvaa Strategia ICT:n hyödyntämisestä on välttämättömyys Päästökauppa pakottaa päästöjen pienentämiseen Sijoittajien tuottovaatimukset kasvavat ja sitoutuminen yritykseen heikkenee Hinta on ostajan ratkaiseva valintakriteeri Merkittävyys Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen rooli tulee entistä tärkeämmäksi Toiminnan ekotehokkuudesta tulee välttämättömyys Elinkaariajattelu lisääntyy Asiakassuhteet kehittyvät kohti kumppanuutta Merkittävyys Ympäristöystävällisyydestä tulee paitsi tärkeä imagotekijä myös liiketoiminta-alue Yritysten eettinen ja sosiaalinen vastuu korostuu Merkittävyys Koneiden ja laitteiden sijaan myydään palvelua Merkittävyys Turvallisuustekijät korostuvat Henkilöstömäärä: < > 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Merkittävyys on vastanneiden keskiarvo. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 21

22 6. Eri maantieteellisten alueiden rooli Eri maantieteellisten markkina-alueiden roolia sijaintipaikkana, markkinoina, osaajien lähteenä ja kilpailijana tarkasteltiin kyselyssä aikajänteillä 2010 ja Yrityksien näkökulmasta Euroopan Unionilla on keskeinen asema sijaintipaikkana, sillä 57 % yrityksistä ilmoitti sen sijaintipaikakseen vuonna 2010 ja 52 % vuonna EU:ssa Pohjoismaat ovat ykkössijalla, sillä 53 % yrityksistä ilmoitti ne sijaintipaikakseen vuonna 2010 ja 42 % vuonna Muista alueista Keskisen Itä-Euroopan maiden (KIE) sekä Kaukoidän merkitys sijaintipaikkana kasvaa. Etenkin KIE-maiden rooli sijaintipaikkana korostuu. Kaikkiaan 50 yritystä (22 % kaikista) mainitsi ne sijaintipaikkana vuonna 2020, kun vuoden 2010 aikajänteellä ne mainitsi vain 33 yritystä (15 % kaikista). Eri alueiden rooli markkinana heijastelee alan nykyistä viennin rakennetta, eli EU ja Pohjoismaat ovat tärkeimmät. Nykyisestä viennin rakenteesta poiketen Etelä- ja Keski-Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-idässä nähdään myös mahdollisuuksia tulevaisuuden markkinoina. Jopa 13% yrityksistä mainitsi Afrikan markkinana vuonna Osaajien lähteenä eniten mainintoja saivat lähialueet vuonna 2010 EU 53 % ja Pohjoismaat 47 % vastaajista. Myös KIE-maat ja Kaukoitä nähdään osaavan henkilöstön lähteenä. Näiden maiden merkitys korostuu pidemmällä aikajänteellä. Vastaajista 25 % mainitsi KIE-maat ja 20 % Kaukoidän osaajien lähteenä vuonna Kilpailijoiden koettiin tulevan ensisijaisesti kotimarkkinoilta eli EU:sta ja Pohjoismaista. Huomattava rooli kilpailijana annettiin kuitenkin myös Kaukoidälle, joka vuoden 2010 aikajänteellä sai 69 (31 % vastaajista) ja vuoden 2020 aikajänteellä 93 (42 % vastaajista) mainintaa. Myös KIE-maat nähtiin kilpailijoina, joiden merkitys kasvaa pidemmällä aikajänteellä. Kun vielä Etelä-Amerikka otetaan mukaan, voidaan puhua nousevien talouksien haasteesta läntisille talouksille. Yritysten näkemyksen mukaan kokonaismerkitykseltään tärkeimpiä maantieteellisiä alueita ovat EU, Pohjoismaat ja KIE-maat. Uusien markkina-alueiden merkityksen kuitenkin ennakoitiin vuoden 2020 aikajänteellä kasvavan. Yksittäisistä maista kokonaisuutena merkittävimpänä pidettiin Suomea ja sen jälkeen tulivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Muiden listattujen maiden, paitsi Suomen, merkityksen arvioitiin kasvavan vuodesta 2010 vuoteen Etenkin Venäjän merkityksen arvioitiin kasvavan huomattavasti.

23 Kuvio 15. Markkina-alueiden ja maiden kokonaismerkitys 4,0 3,5 3,0 Markkina-alueet 3,3 3,3 3,2 3,1 Merkittävyys Number of employees in the Finnish technology industries 3,0 2,5 2,5 2,5 2,0 1,5 2,2 1,9 2,1 2,1 1,7 1,6 1,6 1,9 1,0 1,3 0,5 0,0 Euroopan Unioni Keski- ja Kaukoitä Itä-Euroopan maat (1 Pohjoismaat Pohjois- Amerikka Etelä- ja Keski- Amerikka Afrikka Lähi-Itä 1) Venäjä, Kazakstan, Ukraina, Romania, Turkki 4,0 3,5 Maat Merkittävyys ,0 3,5 3,4 3,0 2,5 2,0 1,5 2,4 2,5 1,9 2,0 2,4 2,6 2,7 1,9 2,3 1,6 2,0 1,0 0,5 0,0 Suomi Saksa USA Venäjä Ruotsi Kiina Intia 4=erittäin merkittävä, 3=merkittävä, 2=ei kovin merkittävä ja 1=ei lainkaan merkittävä Merkittävyys on vastanneiden keskiarvo. TULEVAISUUS HAASTAA OSAAJAT 23

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot Kansainvälistymis ja kaupanestekysely Keskeiset havainnot Taustaa: vientiyritysten määrä EK:n yrityskyselyissä Vientiyritysten lukumäärä* 25 000 20 000 15 000 16 000 19 000 20 000 21 000 000 5 000 0 2008

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta

Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta Jorma Turunen, toimitusjohtaja Irtiotto taantumasta seminaari 22.9.2010 Alihankinta 2010 -messut Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Kone- ja metallituoteteollisuus 2020 hankkeen toteutus

Kone- ja metallituoteteollisuus 2020 hankkeen toteutus Kone- ja metallituoteteollisuus 2020 hankkeen toteutus Roundtablet ja kehittämistoimenpiteet kärkiteemoihin liittyen Suomalaisen koulutuksen kone- ja metallituoteteollisuudelle kilpailuetua tuottavat tekijät

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Tulevaisuus verkostojen varassa

Tulevaisuus verkostojen varassa 1 Tulevaisuus verkostojen varassa 16.3.2010 Matti Majuri 2 Sisältö 1. Miksi verkostonäkökulma on tärkeä? 2. Toimittajaselvitys, TRIO-selvitys 3. Verkoston ketteryys, StrAgile-projekti 4. Havaintoja ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

ALIHANKINTAVISIO 2015

ALIHANKINTAVISIO 2015 ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä 10 15 vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Korkeakouluasteiset lisäosaamistarpeet koko teknologiateollisuudessa, eri kokoisissa yrityksissä ja alatoimialoilla Teknologiateollisuus

Korkeakouluasteiset lisäosaamistarpeet koko teknologiateollisuudessa, eri kokoisissa yrityksissä ja alatoimialoilla Teknologiateollisuus Korkeakouluasteiset lisäosaamistarpeet koko teknologiateollisuudessa, eri kokoisissa yrityksissä ja alatoimialoilla 2 Korkea-asteen tuottaman lisäkoulutuksen tarve kasvaa Teknologian nopea kehitys - nyt

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot