SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA
|
|
- Hanna Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 75 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA
2 76
3 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 77 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO ILMAN ERIKOISSAIRAAN- HOITOA Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos
4 Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, perhepalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä suun terveydenhuollon liikelaitos. Suun terveydenhuollon palvelut tuottavalla liikelaitoksella on oma johtosääntö. Liikelaitosta johtaa sen johtokunta, palvelujen tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta. Apulaiskaupunginjohtaja vastaa suoraan erikoissairaanhoidon tehtäväalueesta yhteistyössä tulosaluejohtajien kanssa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Vantaan kaupungin arvoja ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Arvot ovat kaupungin toiminnan perimmäisiä periaatteita, ja ne kuvaavat organisaation tahtotilaa: nämä asiat ovat meille tärkeitä, näin haluamme toimia. Vantaan arvoista innovatiivisuudella tarkoitetaan kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala käsitteli kaupungin arvoja kevään 2010 seminaareissaan. Vantaan kaupungin arvot kuvaavat hyvin myös sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavia periaatteita. Samat periaatteet ovat myös välttämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon käynnistäessä ja toteuttaessa toimintaympäristön haasteiden vaatimia palvelutuotannon rakenteellisia muutoksia. Toimialan visio on: Vantaalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on kansallista kärkeä. Vantaalla on: vaikuttavimmat palvelut
5 79 palveluihinsa tyytyväisimmät asukkaat edistyksellisimmät palveluratkaisut sitoutuneimmat ja osaavimmat työntekijät taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Talousarvion perustelut Talousarvion 2011 määrärahojen sitovuustasot sosiaali- ja terveystoimen toimialalla ovat erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimi ilman erikoissairaanhoitoa. Toimialan menomääräraha vuodelle 2011 on 540,7 milj. euroa, mikä on 5,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2010 toteutumaennusteeseen kasvua on 3,0 prosenttia. Toimialan oman toiminnan menomääräraha on 357,6 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelmaan 3,2 prosenttia ja toteumaennusteeseen 3,4 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menomääräraha on 183,1 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelmaan 10,9 prosenttia ja vuoden 2010 toteumaennusteeseen 2,3 prosenttia. Tulomääräraha on 55,6 milj. euroa, mikä on 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa. Tulomäärärahassa on vuoden 2010 toteumaennusteeseen verrattuna kasvua 3,8 prosenttia. Toimiala hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta. Toimialan talousarvion kautta kulkee menoja ja tuloja hankkeen toteuttamisaikataulusta riippuen noin 4 milj. euroa vuonna Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi on hakenut TEKES:ltä rahoitusta Marja- Vantaan hyvinvointipalveluhankkeen toteuttamiseen (0,2 milj. euroa). KASTE-hankkeen aikataulutus, menoja tuloarvio sekä Marja-Vantaan hyvinvointipalveluhankkeen toteutuminen tarkentuvat myöhemmin. Kummankin hankkeen menot omavastuuosuudet pois lukien katetaan saatavilla tuloilla. Omavastuuosuuksiin on varauduttu toimialan talousarviossa. Oman toiminnan osalta toimialan talousarvio perustuu tuottavuuden kasvuun ja palvelustrategian toteuttamiseen. Useimmissa palveluissa toiminta ja toiminnalliset tavoitteet säilyvät entisellään. Talousarvioon sisältyy mm. seuraavat toiminnalliset muutokset: Terveyspalvelut: mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikön toiminnan vakiinnuttaminen, vastaanottotoiminnan listautumismallin käynnistäminen, päiväpoliklinikoiden toiminnan joustavoittaminen kuntalaisten tarpeet huomioiden (aukioloajat), selviämishoitoaseman perustaminen päivystyksen yhteyteen. Perhepalvelut: vanhemmuustyön kehittäminen, perhehoidon lisääminen sijaishuollossa, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun painopisteen siirtäminen tuettuun asumiseen, uusien työskentelytapojen kehittäminen vuotiaille lastensuojelun avohuollossa. Vanhus- ja vammaispalvelut: Koivukylän vanhustenkeskuksen käynnistäminen, Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen toimialojen yhteistyönä, ostopalvelujen lisääminen kotihoidossa, muistikoordinaattoritoiminnan kehittäminen. Toimeentulotukeen varatun määrärahan osalta riskinä on työllisyystilanteen jatkuminen entisellään, jolloin yhä useampi pitkäaikaistyötön jää kokonaan toimeentulotuen varaan. Erikoissairaanhoidon talousarvion menomääräraha vuodelle 2011 riittänee, mikäli toimialan vuodelle 2011 edellyttämä kirjallinen, sanktiopohjainen palvelusopimus HYKS:n kanssa toteutuu. HYKS-johto on käydyissä neuvotteluissa todennut voivansa hyväksyä palvelusopimuksen arvoltaan 176,0 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien osalta taloussuunnitelmakehyksen mukainen määrärahojen vuosittainen kasvu ei mahdollista toiminnan lisäämistä eikä tulosalueiden arvioimia palvelutarpeiden lisäyksiä ilman uusia innovaatioita ja toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia.
6 80 Tuottavuusohjelma Toimiala kehittää palvelujen tuottavuutta laajasti eri keinoilla. Kehittämisen painopisteitä ovat tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, hoivateknologian hyödyntäminen, palvelustrategian muutokset sekä johtamis- ja kannustinjärjestelmien kehittäminen. Tuottavuus on läpileikkaava teema kaikessa kehittämisessä toimialalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkaa Vantaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hankinta- ja tuotantotapoihin liittyvät keskeiset tuottavuuden parantamiseen tähtäävät hankkeet sisältyvät myös Vantaa-sopimuksen päätöksiin. Lisäksi kaikilla tulosalueilla jatketaan työtä tuottavuuden kasvattamiseksi kaikissa palveluissa. Erityisesti tuottavuuden kasvuun pureudutaan TuottavuusTalkoot-hankkeessa ja kehitettäessä sähköistä tieto- ja viestintäteknologiaa. TuottavuusTalkoot-hankkeeseen osallistuu kuntoutus, lastensuojelun avopalvelut ja vanhusten avopalvelut. TuottavuusTalkoot-hankeessa pilotoidaan tuottavuuden kasvuun perustuvaa palkitsemista (asiakastyön osuus kokonaistyöajasta kasvaa), suoriteperusteista budjetointia ja henkilöstön tuottavuuspajoja, joissa pureudutaan toimintayksiköiden arjen ja työkäytäntöjen kehittämiseen. Tuottavuuspajatoiminta päättyy vuoden 2011 alkupuolella, mutta palkitsemisen ja suoriteperusteisen budjetoinnin pilotoinnit jatkuvat. Sähköisen tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto ovat tärkeimpiä toimenpidekokonaisuuksia tuottavuuden kehittämisessä. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla panostetaan erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen (VanVan), sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämiseen, tietotuotannon automatisoimiseen mm. tietovarastoa rakentamalla, hoivateknologian hyödyntämiseen sekä puhelinpalvelujärjestelmän kehittämiseen. Palvelustrategia Toimialan tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti etsiä uusia kustannustehokkaita palvelujen järjestämisratkaisuja, laajentaa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa sekä hyödyntää ulkopuolista rahoitusta. Vantaa-sopimus on tärkeä toimialan palvelustrategiaa ohjaava linjaus. Vantaa-sopimuksen myötä hankintaja tuotantotapojen kirjoa on laajennettu mm. perustamalla suun terveydenhuollon liikelaitos. Vantaasopimuksessa linjattujen rakenteellisten muutosten toimeenpanoa jatketaan lautakunnan päätösten pohjalta. Päätetyt toimenpiteet esitetään käyttösuunnitelmassa. Keskeisiä linjauksia ovat mm. vanhuspalvelujen palvelurakenteen edelleen kehittäminen, kumppanuuksien lisääminen palvelutuotannossa, erikoislääkäritoiminnan jalkauttaminen terveysasemille, lähiterveysasemien toiminnan kehittäminen asukasprofiilien mukaisesti, lastensuojelun sijaishuollon rakenteen muuttaminen perhehoidon suuntaan ja palvelusetelin käyttö edellyttäen, että toiminta tehostuu ja saavutetaan kustannussäästöjä. Vantaa-sopimuksen lisäksi toimialalla etsitään myös muita uusia palvelujen järjestämistapoja sekä vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuoden 2011 aikana toteutetaan Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen palveluarkkitehtuurikilpailu, jos projektin rahoitus varmistuu. Projekti toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan sekä Marja-Vantaa -hankkeen yhteistyönä. Hankkeessa etsitään uusimpia palveluinnovaatioita, teknisiä innovaatioita ja uudenlaisia palvelujen järjestämistapoja. Tavoitteena on hyödyntää onnistuneita ratkaisuja myös muilla alueilla. Mielenterveys- ja päihdekeskuksen ohjauksessa käynnistyy Miepä-palvelupiste, joka on matalan kynnyksen toimipiste mielenterveysasiointia varten. Sijaishuolto suunnittelee yhteistyössä SOS-lapsikylän kanssa 5-7 perheen korttelikotihanketta Marja-Vantaalle. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen tähtäävän ohjelman toteutusta jatketaan. Näissä hankkeissa tuetaan asiakkaiden arjessa selviytymistä sekä autetaan heitä löytämään päihteettömiä elämänsisältöjä myös vertaistukea hyödyntämällä. Toimialalla kehitetään jatkuvasti
7 81 uusia hankintatapoja; vuonna 2011 laajennetaan hankintalain mukaista neuvottelumenettelyn käyttöä. Suun terveydenhuollon liikelaitoksesta saatavia kokemuksia seurataan ja arvioidaan toimialalla. Toimialan palveluverkko Toimiala ei esitä muutoksia terveysasemaverkkoon, koska tulevan terveydenhuoltolain vaikutukset tulee arvioida mm. valinnanvapauden toteutumisen suhteen. Ensi vuoden alussa käynnistyy lääkäreiden listautumismalli. Vuoden alussa päätetään myös Helsingin ja Vantaan yhdistämisen ja kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat kartoittaneiden selvitysten mahdolliset jatkotoimet, joilla saattaa olla vaikutusta palveluverkon kehittämiseen. Sosiaalipalvelujen osalta lautakunta on päätöksillään tiivistänyt palveluverkkoa. HUS:n laboratorioverkostoon ei esitetä muutoksia. Taloussuunnitelmakauden keskeiset palveluverkon muutokset ovat: 2011 Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminta käynnistyy (Koivutorin palvelutalo muuttuu senioritaloksi ja Veturipolun toiminta palvelutalona supistuu) 2012 Viertolan vastaanottokodin Harjulan osaston uudisrakennus 2012 Koillinen neuvola toteutetaan siirtämällä Korson ja Leppäkorven neuvolat Korson sosiaaliaseman käytössä oleviin tiloihin Naalipolulle. Korson ja Leppäkorven tiloista luovutaan Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen laajennus 2013 Kotisairaalan laajentaminen (ei investointi) 2013 Malminniitty-hanke (korvaa vammaisten itäisen monipalvelukeskuksen) 2014 Geriatrisen arviointi- ja akuuttiosaston laajennus Korson vanhustenkeskus 2015 Marja-Vantaan (Kivistön) äitiys- ja lastenneuvola (tulevan päiväkodin yhteyteen) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiset hankkeet: 35 asuntoa, Pähkinärinne 53 asuntoa, Osmankäämintie Osasta Veturipolun vanhustentalon asuntoja (16) luovutaan vanhustenhuollon yksikkönä ja tilat otetaan asunnottomien mielenterveyskuntoutujien käyttöön 35 asuntoa, tehostetun tuen asumisen yksikkö (VAV) vuonna asuntoa mielenterveyskuntoutujille (VAV, sijoituspaikka avoin) vuonna 2014 Vuosien osalta valtakunnallisen ohjelman jatkumisesta päätetään uudessa hallitusohjelmassa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Pääkaupunkiseudun kunnat lisäävät jatkuvasti yhteistyötään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Taloussuunnitelmakaudella tärkeimmät seutuyhteistyön muodot ja hankkeet ovat: Toimiala osallistuu sähköisen asioinnin ja palveluseteliportaalin PKS-tasoiseen kehittämistyöhön. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarastoratkaisua valmistellaan yhteistyössä pks-kuntien kanssa yhtenäisten määrittelyjen varmistamiseksi. Kuntarajat ylittävä päivystyspalvelujen käyttö mahdollistui jatkuen toistaiseksi. Yhteispäivystysten prosesseja ja päivystyksessä tapahtuvaa hoidon tarpeen arvioinnin kriteeristöä kehitetään PKS-yhteistyönä. Hammashuollon päivystys- ja erikoishoito tapahtuu PKS-yhteistyönä Suun erikoishoidon yksikössä (SEHYK) ja Pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja pyhäpäivystyksessä (ns. virka-ajan ulkopuolinen päivystys). Pääkaupunkiseudun kuntien lastensuojelun yhteinen strategiatyö jatkuu.
8 82 Pääkaupunkiseudun päihdetyön yhteisen toimintaohjelman toteuttaminen jatkuu. Hoiva-asumisen palvelusetelin käyttöönottoa valmistellaan yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa Henkilökohtaisen avun palveluohjauksen ja palvelusetelin käyttöönoton valmistelu yhdessä Espoon kanssa. Itsearviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on käytetty vuodesta 2001 arviointi- ja kehittämisvälineenä Euroopan laatupalkintokriteeristöä, EFQM-mallia. Laatutyötä on tehty tulosalueilla ja -yksiköissä eri tavoin. Vuoden 2009 alusta toimialan laatutyöryhmä aloitti toimintansa uudelleen, tavoitteena on määrittää ja harmonisoida toimialalla tehtävää laatutyötä. Vuoden 2009 lopulla aloitettiin toimialatasoinen itsearviointi julkisen sektorin organisaatioille tarkoitetun laadunarviointityökalu CAF:n mukaisesti johdon itsearviointiseminaarissa. CAFtoiminnankuvauksen mukaista itsearviointia jatkettiin kaikkien tulosalueiden edustajista koostuvassa työryhmässä. Itsearvioinnin perusteella toimialan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi näyttää nousevan mm. organisaatiorajat ylittävien prosessien hiominen, esimiestasojen yhtenäistäminen toimialalla sekä projektityön haltuunotto ja integroiminen perustoimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on tehnyt toimintaympäristöanalyysin ns. Swot-menetelmää hyödyntäen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisiä vahvuuksia ovat osaava ja sitoutunut henkilökunta sekä kehittynyt johtamisjärjestelmä ja laadukas esimiestyö. Toimintakäytännöt ovat uuden organisaatiorakenteen myötä yhdenmukaistuneet, ja kustannustietoisuus sekä strateginen ajattelu kehittyneet. Jatkossa toimialan tulee panostaa erityisesti tulosalueiden välisten prosessien ja yhteistyön kehittämiseen, henkilöstön jaksamisen tukemiseen jatkuvan muutoksen keskellä sekä asiakastarpeista lähtevien palvelukokonaisuuksien hiomiseen. Toimintaympäristöanalyysin perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan vaikuttava suuri ulkoinen haaste on taloustaantuman mahdollinen syveneminen entisestään ja siitä seuraava palvelutarpeen kasvu. Rahoituspohjan kaventuessa joudutaan jatkuvasti arvioimaan palvelujen vaikuttavuutta. Päätöksenteon perusteluihin tullaan jatkossa sisällyttämään entistä systemaattisemmin arvio päätöksen riskeistä sekä vaikutuksista ihmisiin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja talouteen. Riskiryhmien hyvinvoinnin ja terveyden menestyksekäs tukeminen edellyttää yhteistyötä yli tulosalue- ja toimialarajojen. Toimialan tulee hyödyntää jatkossakin erilaisia rekrytoinnin malleja ammattitaitoisen henkilökunnan varmistamiseksi tulevaisuudessakin. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla perustetaan 62 uutta vakanssia. Pääasiassa vakanssien lisäykset kohdistuvat perhepalveluissa terveydenhoitajien määrän lisäämiseen vastaamaan terveydenhuoltoasetuksen edellyttämää tasoa ja asunnottomuushankkeen toteuttamiseen, vanhus- ja vammaispalveluissa Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminnan aloittamiseen ja terveyspalveluissa palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen yhteinen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin tehtävä vakinaistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon talouskehys mahdollistaa toimialalle vuosittain enintään 20 uutta vakanssia vuosina Henkilöstösuunnitelma on sopeutettu taloussuunnitelmaan. Talouden asettamien vaatimusten seurauksena investointeja ja suunniteltujen uusien toimintojen aloittamista on siirretty tai poistettu suunnitelmasta Henkilöstön kokonaismäärä
9 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sikäli kuin näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty. Yksilöä ja perhettä koskevat päätökset tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto. Lautakunnan tehtävänä on tehtäväalueellaan, ellei lautakunta ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty: ratkaista laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamat tehtävät, päättää työvoiman ja muiden voimavarojen sijoittamisesta eri tulosalueille, päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, vahvistaa maksut ja korvaukset, myöntää avustukset ja päättää sopimuksista ja muista oikeustoimista sekä käyttää kaupungin puhevaltaa. Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston luottamushenkilötoiminnan kustannukset. Kustannukset koostuvat kokouspalkkioista, matkakuluista sekä muista kokouksiin liittyvistä kustannuksista ja luottamushenkilöiden koulutuskustannuksista. Lautakunta kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta noin kuukausittain.
10 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä sekä tarjoaa tukipalveluita toimialan muille tulosalueille ja resurssien puitteissa muille kaupungin toimialoille. Tulosalueen tavoitteena on tarjota edellytykset laadukkaaseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Tulosalue tarjoaa lähinnä sisäisiä palveluja toimialalle. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Tulosalue koordinoi yhteistyötä kaupungin keskushallinnon ja palvelukeskusten kanssa, joita ovat tilakeskus, tietohallinnon palvelukeskus, talouspalvelukeskus, henkilöstökeskus ja hankintakeskus. Tulosalue ostaa vähäisessä määrin palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta, esim. koulutusta, konsultointia ja painotuotteita. Tulosalueen tavoitteena on olla korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio. Tekniset tukipalvelut on pitkälti keskitetty kaupungin palvelukeskuksiin. Tavoitteena on lisäksi hyödyntää täysimääräisesti sähköisten järjestelmien luomia mahdollisuuksia. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 6,2 milj. euroa, mikä on 17,1 prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma.
11 85 Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Tulosalueella tuotetaan talouden ja hallinnon tukipalvelut toimialalle. Tulosalueen painopisteenä tulevat olemaan toimintojen sähköistämisen kehittäminen, talouden hallinnan edelleen kehittäminen, eri tavoin ulkoa hankittavien palvelujen hallinnan kehittäminen sekä muut tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Toimialan keskeisin päämäärä on lisätä tuottavuutta erilaisin toimenpitein. Tärkeimmän toimenpidekokonaisuuden muodostavat tietojärjestelmien kehityshankkeet. Talous- ja hallintopalvelut toteuttavat tai tukevat mm. seuraavia keskeisiä tietojärjestelmähankkeita: Tulosalue osallistuu aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän (VanVan) täytäntöönpanoon ja jatkokehittämiseen. Tulosalue toteuttaa pitkäjänteisesti tiedolla johtamisen kehittämisstrategiaa, jossa on seuraavat kehitysaskeleet: - automatisoitu ja integroitu tietotuotanto - tuotekirja eli kattava tuotteistus - tuotehinnoittelu - suoritebudjetointi - tuottavuustavoitteet ja kannustimet - kattava controller-toiminto. Tietotuotannon automatisoimiseksi aloitetaan useamman vuoden kestävä hanke tietovaraston rakentamiseksi ja raportoinnin kehittämiseksi (Business Intelligence). Tulosalue koordinoi toimialalla valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn ja sähköisen lääkemääräyksen KanTa-hankkeen paikallista toteutusta. Vuonna 2010 alkanut koulutus viedään loppuun. Tulosalue osallistuu sähköisen asioinnin kehittämiseen Vantaan tasolla sekä yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tulosalue kehittää palveluseteliportaalia yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tulosalueella kehitetään palvelutuotantoa edistämällä ja koordinoimalla Vantaa-sopimuksen mukaisesti palvelusetelien käyttöönottoa toimialalla. Ostopalvelujen kilpailuttamiseen ja hankintaan kehitetään uusia hankintatapoja. Hankintalain mukaista neuvottelumenettelyn käyttöä laajennetaan toimialan ostaja-aseman vahvistamiseksi. Tulosalue ottaa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän mahdollisuudet parantaa talouden suunnittelua ja raportointia. Tulosalue edistää järjestelmän hyvää käyttöönottoa toimialalla sekä tehokkaan järjestelmään perustuvan hyvän toimintakulttuurin syntymistä. Suoritebudjetointia kehitetään tavoitteena tukea tuottavuuden lisäämistä. Controller-toimintoa kehitetään sekä toiminnanohjausjärjestelmään että toimintakulttuuriin liittyen. Ennakoivan rekrytoinnin menetelmiä kehitetään kriittisissä ammattiryhmissä henkilökunnan saamisen varmistamiseksi. Tulosalueella on laadittu toimistotyöselvitys. Tavoitteena on toimintojen sähköistämisen myötä vähentää toimistotyöntekijöiden määrää. Toimialalla laaditaan myös selvitys toimialan esimiesrakenteesta. Tulosalue koordinoi Marja-Vantaan hyvinvointipalveluhanketta, jossa etsitään uusia korkeatasoisia palveluratkaisuja ja kumppanuuksia Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen rakentamiseksi. Hanke aloitetaan palveluarkkitehtuurikilpailulla vuonna Talous- ja hallintopalvelut koordinoi toimialan valmiussuunnitelman uudistamisen vuonna Tulosalue koordinoi toimialan ja kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Vuoden 2011 painopisteitä ovat Savuton Vantaa -ohjelman toimeenpano sekä osallistuminen kansallisen Kaste TeRoKa -ohjelman Savuton Etelä-Suomi -osahankkeeseen, mikäli hanke saa rahoitusta. Tulosalue on lisäksi mukana koko pääkaupunkiseutua kehittävässä KatuMetro -hankkeessa ja kansainvälisessä Pure -hankkeessa.
12 86 Tulosalue koordinoi ympäristöohjelman toimeenpanoa toimialalla. Tulosalueella ei ole omiin toimitiloihin liittyviä muutoksia. Tulosalue koordinoi toimialalla tapahtuvia toimitilojen muutoksia ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan vähentämään toimitilojen määrää. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 talous- ja hallintopalvelujen vakanssimäärä säilyy ennallaan (53) tai vähenee yhdellä (52). Vakanssimäärän väheneminen on yhteydessä päätökseen kirjaamon siirtymisestä. Toimialan johdon määräaikainen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin vakanssi vakinaistetaan yhteistyössä sivistystoimen sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen kanssa. Vuosina sekä talous- ja hallintopalvelujen että toimialan johdon vakanssimäärä säilyy ennallaan Henkilöstön kokonaismäärä Taulukon luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollista kirjaamon siirtymistä. Lukuihin sisältyy lasten- ja nuorten palvelujen koordinaattorin vakinaistaminen. Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit Toimialan (/kaupungin) menomääräraha 501,6 511,5 540,7 550,9 561,1 572,4 Toimialan henkilöstömäärä Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika 49,7 42,6 42,6 42,6 42,6 42,6 Tuottavuus ja tehokkuus Hallinnollisten tehtävien henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,3 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % Henkilöstö 63/ / / / / /2622 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 33,7 % 30,6 % 30,6 % 30,6 % 30,1 % 29,9 % Henkilöstö 63 / / / / / / 177
13 ERIKOISSAIRAANHOITO Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Vantaa hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen erikoissairaanhoitoon hakeutumisessa. Lähetteistä alle kaksi kolmasosaa laaditaan terveysasemilla ja yksi kolmasosa potilaista hakeutuu hoitoon yksityissektorin tai toisen erikoissairaanhoidon klinikan kautta. Erikoissairaanhoito tekee hoidon tarpeen arvion lähetteen perusteella ja hyväksyy hoitoon ne potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja HYKS sopivat HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon tilauksen ns. terveyssuunnittelukokouksissa, joiden perusteella laaditaan vuosittain palvelusopimus. HUS tuottaa kunnalle palvelutuotteina ns. NordDRG-tuotteita (hoitoepisodituotteita), käyntituotteita ja hoitopäivätuotteita. Laskutus em. tuotteista vuonna 2009 oli 169,7 milj. euroa ja HUS:n ennuste vuodelle 2010 on 172,5 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon strategian mukaisesti terveysasemilla käynnistetään erikoislääkärivastaanotot. Kuntaneuvotteluissa tullaan sopimaan reumalääkärin, ortopedin ja lastenlääkäripalvelujen hankinnasta HYKS:stä. Hankinta vaatii uuden tuoteryhmän luomisen erikoissairaanhoidon palveluvalikkoon. Toiminnot suunnitellaan siten, että ne alentavat nettokustannuksia tai ainakin ovat kustannusneutraaleja. Puhelinkonsultaatiota ja digitaalisten kuvien konsultaatiota kehitetään mm. diabeteksen, muun medisiinisen lääketieteen ja ortopedian osalta. Konsultaatioprosesseja kehitetään, millä pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon lähetteitä.
14 88 Toimiala toimii tiiviissä yhteistyössä kaupunkia edustavien HUS-luottamushenkilöiden kanssa ja tukee Vantaan HUS-omistajaohjausta. Vantaa on mukana yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ns. Sotealuekokeilussa. Päätöksiä sote-aluekokeiluun liittyen tehdään Sote-lain voimaantulon myötä. Syksyllä 2010 käynnistynyt HYKS-alueen hoitoketjujen kehittämishanke Tehokas jatkuu. Hankkeen tavoitteena on muodostaa alueellista tietotuotantoa hyödyntäen potilaslähtöinen asiakasprosessi ja palvelurakenne, joka tehostaa henkilöresurssien käyttöä, tukee potilaan omahoitoa ja vähentää paluuta sairaalaan sekä estää vanhuspotilaiden laitostumista ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Talousarvion perustelut Sosiaali- ja terveystoimi esittää erikoissairaanhoidon menomäärärahan korottamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesta talousarviokehyksestä 6,5 milj. eurolla, josta 6,0 milj. euroa kohdistuu varsinaiseen HUS-palvelusopimukseen (176,0 milj. euroa) ja 0,5 milj. euroa yhteistoimintaan psykiatrisessa kuntoutuksessa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen kaikkiin menoihin esitetään varattavan 183,1 milj. euroa, josta HUSpalvelusopimus on 176,0 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueella on lisäksi määrärahat HUSeläkevastuisiin 6,0 milj. euroa, psykiatrisiin kuntoutuspalveluihin 0,7 milj. euroa sekä myrkytystietokeskuksen ja lääkärihelikopterin menoihin 0,2 milj. euroa. Toimiala edellyttää vuodelle 2011 kirjallista, sanktiopohjaista palvelusopimusta HYKS:n kanssa. Toimialan mukaan HUS:n toimitusjohtajan tulee tehdä palvelusopimus, jonka HUS:n hallituksen tulee hyväksyä. Vantaan osalta sopimuksen hyväksyjä on Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta. Espoo ja Helsinki ovat valmiita sopimusmallin rakentamiseen. Edellisen kerran palvelusopimus laadittiin vuonna Erikoissairaanhoidon menojen hallittavuuden parantaminen vaatii perus- ja erityispalvelujen hoitoketjujen saumatonta toimintaa sekä palvelusopimusta, jonka puitteissa HUS lisää tuottavuutta suunnitellusti. HUSpalvelusopimuksen syntyminen edellyttää määrärahavarausta, joka lähenee ensi vuoden Vantaan erikoissairaanhoidon käyttömenoja, jotka HUS arvioi 180 milj. euroksi. HYKS-johto on käydyissä neuvotteluissa todennut voivansa hyväksyä palvelusopimuksen arvoltaan 176,0 milj. euroa. Tunnusluvut TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit Sairastavuusindeksi (Vantaa) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Hoitojaksot (NordDRG), kertymä vuoden päätyttyä Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat Yli 6 kk jonottaneita Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk
15 89 TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas ** Euroa/NordDRG-tuote * HUS:n ja Vantaan välisen yhteistyömuistion mukainen tilaus ** perustuu ennusteeseen 6/2010
16 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Terveyspalvelujen tulosalue muodostuu vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen ja mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksiköistä. Tulosalueen vastuulla on myös Peijaksen sairaalassa sijaitseva terveyskeskuspäivystys. Päivystyksen palveluntuottajana on toiminut Attendo MedOne Oy vuodesta 2008 alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan hankinnan jatkamisen optiovuodelle Suun terveydenhuollon palvelut tuottaa Suun terveydenhuollon liikelaitos. Palvelujen järjestäjänä ja tilaajana toimii sosiaalija terveyslautakunta. Suun terveydenhuollon menomääräraha on budjetoitu terveyspalveluihin. Terveyspalvelujen tulosalue koordinoi ensihoitoa ja sairaankuljetusta, jotka hankitaan Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta (KUP). Palveluostoon varataan toiminnan edellyttämä määräraha tulosalueen talousarvioon. Terveyspalvelujen tehtävä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä parantamalla toimintakykyä kuntoutustoimenpiteillä. Terveyspalvelujen palvelutuotanto järjestetään kansallisen strategian ja kansanterveyslain mukaisesti siten, että kuntalaisille tuotetut palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niiden kustannusvaikuttavuus maksimoidaan. Tulosalue toimii tiiviissä yhteistyössä toimialan muiden tulosalueiden toimintojen kanssa. Terveysasemien lääkärit palvelevat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiakkaita neuvoloissa ja oppilaitoksissa. Kuntoutusyksikkö järjestää terapia- ja apuvälinepalvelut mm. vanhainkoteihin, asumispalveluyksiköihin, kehitysvammahuoltoon sekä neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon. Omaa kuntoutuspalvelutuotantoa täydennetään ostopalveluilla erityisesti pitkäaikaista ja erityisosaamista vaativia terapioita tarvitsevien potilaiden osalta.
17 91 Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 65,5 milj. euroa, mikä on 1,5 prosenttia suurempi vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa ja toteumaennustetta. Tulomääräraha on 5,8 milj. euroa, mikä on vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa (määrärahan muutos sosiaali- ja terveyslautakunta ) 15,3 prosenttia pienempi. Toteumaennusteen tuloihin verrattuna kasvua on 17,1 prosenttia. Tulomäärärahan muutokset johtuvat suun terveydenhuollon liikelaitoksen perustamisesta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelujen siirtymisestä bruttolaskutukseen. Toiminnan tavoitteet Terveyspalvelujen tulosalueen keskeisiä päämääriä ovat: Hoitotakuulainsäädännön mukaisten palvelujen tuottaminen: välitön yhteydensaanti terveysasemalle, hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän sisällä ja hoito kolmen kuukauden sisällä. Yhteydensaantia seurataan puhelinjärjestelmän tuottaman tiedon avulla (vastausprosentti). Hoidontarpeen arvioinnin toteutumisesta ja hoitoon pääsystä tehdään kahdesti vuodessa otostutkimus terveysasemilla ja tulokset julkaistaan internetissä. Ehkäisevän työn tehostaminen: neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) mukaisten tarkastusten järjestäminen alkaen. Palvelujen asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden lisääminen: välittömän yhteydensaannin takaaminen ja puhelinpalvelujen kehittäminen. Orange-järjestelmä (mahdollistaa mm. takaisinsoittotoiminnon) otettu käyttöön, millä turvataan välitön yhteydensaanti. Kotona asumisen edistäminen: kuntoutusyksikön toiminnan tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen kuntoutustoimenpiteiden ja apuvälineiden avulla. Näin edistetään itsenäistä kotona-asumista ja vähennetään muiden palveluiden tarvetta. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Muutokset palvelustrategiassa Terveysasemien vastaanottotoiminnassa siirrytään ns. listautumismalliin, joka korvaa nykyisen väestövastuuseen pohjautuvan omalääkärijärjestelmän. Siirtyminen toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että Länsi- Vantaan toiminnot siirtyvät listautumismalliin ja Keski- ja Pohjois-Vantaan toiminnot elokuussa Listautumismallin käynnistäminen edellyttää kaupunginhallituksen ja ammattijärjestön välisen paikallisen sopimuksen syntymistä. Listautumismalli parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta. Listautumismallissa omalääkäri eli käytännössä oma tiimi määritellään yli 75-vuotiaille, pitkäaikaissairaille ja muille erityisryhmille, joiden sairastavuus edellyttää pitkäjänteistä lääkärin/hoitajan ja potilaan välistä suhdetta. Terveysasemilla on siirrytty jo aikaisemmin tiimityömalliin. Päiväpoliklinikat hoitavat potilaita ilman ajanvarausta. Päiväpoliklinikkojen aukioloaikoja suunnitellaan laajennettavaksi siten, että syksyllä 2011 suurilla terveysasemilla sijaitsevat päiväpoliklinikat palvelevat klo 18:aan asti. Hakunilan terveysaseman lääkärityövoima turvattiin vuoden 2010 aikana lisäämällä vuokratyön osuutta huomattavasti. Hakunilan terveysaseman vastaanottopalvelujen kilpailutus nähdään kustannustehokkaana ja asiakaspalvelutasoa parantavana toimintatapana. Vantaa-sopimukseen sisältyy kohta Hakunilan suuralueen palvelujen järjestämisestä ja Hakunilan terveysasematoiminnan hankintaa ostopalveluna esitetään. Jokaisen terveysaseman yhteyteen luodaan taloussuunnitelmakauden aikana neuvontajärjestelmä, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus saada tarvitessaan tietoa ja ohjausta kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työ käynnistetään vuonna Aviapolis-alueen (Kartanonkoski, Pakkala, Tammisto ja Ylästö) terveyspalvelujen järjestäminen selvitetään viimeistään maaliskuussa vuonna Vantaan oman terveyskeskusverkon ja sen toiminnan kehittämisestä tuodaan lautakunnalle kehityskuvat ja suunnitelmat vuoden 2011 aikana. Suunnitelmien tulee sisältää tiedot vakanssirakenteista, yhteistyötahoista
18 92 Vantaan organisaatiossa ja ulkopuolisten palvelujen käytöstä, toiminta-ajoista, toimintasisällöstä esim. painopiste- ja erikoistumisalueista sekä sähköisten palveluiden kehittämisestä. Vantaa hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta (Mielen avain -hanke). Mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikkö vastaa hankkeen hallinnosta ja koordinaatiosta. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on osa Mielen avain -hanketta. Hankkeet toteutetaan vuosina Mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikön tavoite on koordinoida ja koota perus- ja erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelujen prosessit asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tulosyksikköön kuuluu myös Miepä-palvelupiste, joka on matalan kynnyksen toimipiste mielenterveysasiointia varten. Suun terveydenhuollon liikelaitos on tuottanut vantaalaisten tarvitsemat hammashoidon palvelut ja ehkäisevän työn alkaen. Palvelusopimuksessa on sovittu siitä, että suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto sovitetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämään määrärahaan ja toiminta optimoidaan ja rationoidaan siten, että lakisääteisten suun terveydenhuollon palvelujen saanti kuntalaisille toteutuu ja ehkäisevä työ toteutuu. Ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tuottaa PKS-päivystys. Osa suun erikoishoidon palveluista tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS-SEHYK -yksikössä. Suun terveydenhuollon palvelutuotannon volyymi nousee 10 prosentilla vuonna 2011 verrattuna vuoden 2010 tasoon, mikä turvaa täysin hoitotakuun toteutumisen. Päivystyksen yhteyteen käynnistyy selviämishoitoasema (SEHO). Selviämishoitoasema on neljä vuodepaikkaa sisältävä yksikkö, joka toimii päivystyksen tiloissa ja on osa päivystyksen toimintaa. Selviämishoitoaseman kustannukset eivät nosta päivystyksen menoja. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos (KUP) tuottaa sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut. Laitos siirtyy vuoden 2011 alusta bruttolaskutukseen, mikä tarkoittaa että menomääräraha kasvaa arvioitujen kuljetustulojen verran (v nettolaskutus oli euroa, bruttolaskutukseen siirryttäessä v laskutus tulee olemaan euroa, josta kuljetustulot ovat euroa.) Muut toiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet Tulosalueella kehitetään sähköisen asioinnin ratkaisuja (mm. Forsante-verenohennuspotilaan hoito, Orangepuhelinjärjestelmän mahdollisuuksien hyödyntäminen). Sähköisen ajanvarauksen suunnittelu aloitetaan. Kuntoutuksen tulosyksikkö parantaa tuottavuutta suunnittelemalla työprosesseja ja lisäämällä terapiahenkilöstön asiakastyön osuutta työajasta, ja osallistuu TuottavuusTalkoot -hankkeeseen. Talousarviovuonna selvitetään palvelutarpeen arvioinnin laajentaminen myös vuotiaisiin. Palveluverkkomuutokset Terveysasemaverkkoon ei esitetä muutoksia. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 terveyspalveluihin perustetaan 15 uutta vakanssia: Vastaanottotoiminnan tulosyksikköön 2 sairaanhoitajan vakanssia listautumismalliin liittyvän päiväpoliklinikkatoiminnan käynnistämiseen (Keski-Vantaan alue) Tikkurilan terveysasemalle 1 sairaanhoitaja Hakunilan terveysasemalle hoidontarpeen arvioinnin turvaamiseksi 1 sairaanhoitaja ja 1 lääkäri Leinelän uuden kaupunginosan väestöä varten Koivukylän terveysasemalle 2 lääkäriä Länsi-Vantaan alueelle korvaamaan kotihoidon lääkärityöhön siirtyneitä 1 lähihoitaja Myyrmäen toimipisteeseen turvaamaan toiminnan asiakaslähtöisyys ja tehokkuus 1 tartuntatautien terveydenhoitaja (lakisääteinen terveyskeskuksen tehtävä)
19 93 1 koulu- ja neuvolalääkäri asetuksen 380/2009 mukaisesti. Kuntoutustoiminnan tulosyksikköön 2 etappisairaanhoitajaa 1 puheterapeutti ja 1 toimintaterapeutti vanhuspalveluiden lisääntyvän tarpeen takia 1 fysioterapeutti. Kahden vakanssin (etappisairaanhoitajat) määrärahat ovat olleet jo vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa. Henkilöstölisäyksillä turvataan terveysasemien ja kuntouttavan työn onnistuminen sekä laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Palvelujen tarve kasvaa väestön kasvun ja ikärakenteen vanhenemisen myötä. Palveluiden painopisteet vastaavat kuntalaisten tarpeita. Peruspalvelujen resursoinnilla taataan palveluiden oikeaaikainen saatavuus, jolloin saavutetaan kustannussäästöjä muun muassa erikoissairaanhoidon menoista. Taloussuunnitelmakauden vakanssimuutokset täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Sairastavuusindeksi (Vantaa) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Vastaanottotoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Päivystystoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Kuntoutustoiminta yhteensä terapiakäynnit ostopalveluterapiat Laatu ja vaikuttavuus Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) Listautuneiden osuus väestöstä % Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä Päivystystoiminnan odotusaika alle 3 h % 98, Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas vastaanottotoiminta ja päivystys 162,33-175,35 176,61 177,83 179,44 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 34,10-36,42 36,68 36,93 37,27 Euroa/käynti vastaanott. lääkärik. 85,84-79,35 79,12 79,72 80,50 vastaanott. hoitajak. 31,39-34,39 34,14 34,41 35,10
20 94 Henkilöstö Henkilötyövuotta TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS lääkärit (vastaanotto) hoitajat (vastaanotto) terapeutit (kuntoutus) Suun terveydenhuollon palvelutilaus SFA 10 -tuotteiden määrä SFA 10 -tuotteiden hinta (1 000 ) Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015
Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan
LisätiedotTILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT
MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 45 Asianro 3619/02.02/2013 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2013 tekniset talousarviomuutokset Perusturvan palvelualue Vanhus- ja vammaispalvelujen
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012
Sosiaali ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2 22..2 Heikki Miettinen Yhteenveto kyselyn tuloksista Koko aineisto Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Asiakaskyselyssä olivat mukana
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos
17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA
71 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA 72 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 73 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotPERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018
PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava
LisätiedotParaisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO
Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotJUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena
1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan
LisätiedotToimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,
Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotPERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019
PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen toimiala
Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Sosiaali- ja terveydenhuolto kaikki yhteensä... 50 Sosiaali- ja terveydenhuolto ilman erikoissairaanhoitoa... 50 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 54 Talous- ja hallintopalvelut...
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotTERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET
TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotTOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017
TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintatuotot 18 061 797 18 489 000 17 599 200 17 049 200 17 049 200 Myyntituotot 5 896 589 6 763 900 6 379 100 6
LisätiedotTALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla
LisätiedotLASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA
LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotLiite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278
LisätiedotP E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö
KOKEMÄEN KAUPUNKI Hyväksytty KV 19.4.2010 14 Voimaantulo 1.5.2010 P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Valinta ja kokoonpano 2 Perusturvalautakunnan tehtävä
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotTerveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala
Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 2013 Markku Oinaala 7.2.2013 Terveydenhuollon palvelut, palvelusopimus 2013 Terveydenhuollon palvelut sisältävät: lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan,
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue
KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen
Lisätiedot1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotHYVINVOINTI- VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
HYVINVOINTI- VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyvinvointivaliokunta 13.9.2017 1 Sisällysluettelo 1 Hyvinvointivaliokunnan toimintasäännön soveltaminen... 3 2 Hyvinvointipalveluiden tehtävät... 3 3 Tulosalueen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarvion sitovuuden osalta kaupunginhallitus esittää noudatettavaksi
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi. Jämsä
Sosiaali- ja terveystoimi Jämsä 19.4.2018 Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa raamittaa: Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue Yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta (7
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotHyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019
Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019 Valtuuston talous- ja strategiaseminaari 4.6.2018 Johtaja Taru Kuosmanen 1 AL 29.5.2018 Tilanteen johdosta tullaan esittämään lisätalousarviota ennustettujen
LisätiedotMaakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
LisätiedotTalousarvio Toimitusjohtaja Eetu Salunen
Talousarvio 2019 Toimitusjohtaja Eetu Salunen 14.11.2018 Palveluiden saatavuus on turvattava myös 2019 Palvelurakenne uudistuu Etulinja: Sujuvampi neuvonta ja yhteydensaanti Palvelut uudistuvat alkuvuonna.
LisätiedotDelegointisäännön tullessa voimaan vastuualueet ovat:
Sosiaali- ja terveystoimen delegointisääntö Sosiaali- ja terveysjohtajan päätös 11.6.2019 77 Voimassa 1.7.2019 alkaen 1 Delegointisäännön tausta ja tarkoitus 2 Sosiaali- ja terveystoimialan organisaatio
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotPerusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous
Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous 15.12.2018 Perusturvan talous menolajeittain TP 2017 TOT 10 / 2017 TA 2018 TOT 10 / 2018 Tot-%
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari
Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio valtuusto Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2016-03 %:a Seija Heikkonen 2015 2016 2016-03 talousarviosta 2016 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 72 60 44 + 73,33 % ei kiireellinen
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Leena Lahti talousarviosta 2017 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2017-03 %:a Seija Heikkonen 2016 2017 2017-03 talousarviosta 2017 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat kpl 71 65 36 + 55,38 % ei
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2016-06 %:a Seija Heikkonen 2015 2016 2016-06 talousarviosta 2016 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 72 60 52 + 86,67 % ei kiireellinen
LisätiedotTalousarvio 2017 Muutosesitykset ja tasapainotilanne
Talousarvio 2017 Muutosesitykset ja tasapainotilanne 21.9.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 est Est 2016 LTK 2017 (ilman esh) Myyntituotot 1 526 837 1 347 234 1 347 234 1 388 029
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
Lisätiedot50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien
Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1
LisätiedotOsa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole
LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ
MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 02.05.2005 83 Voimaantulo: 1.1.2006 Muutos: Kaupunginvaltuusto 15.1.2007 8 Voimaantulo: 15.1.2007
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
Lisätiedot(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.
Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuoden 2016 tulostavoitteet Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen
Lisätiedot2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen
2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotAsiakaspalvelujen ostot enintään (alv 0 %)
HELSINGIN KAUPUNKI VIRANHALTIJAN 1 (8) TOIMIALATASOISET Viranhaltijan hankintavaltuudet Toimialajohtaja 1. Tukipalveluhankinnat Helsingin kaupungin toimialoilta tai liikelaitoksilta tai Helsingin ja Uudenmaan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotViraston toimintaympäristön muutokset
1 HANKINTAKESKUS Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2017 talousarvioon Johtamisjärjestelmän uudistus tulee vaikuttamaan hankintakeskuksen ydintoimintoihin. Arvio
LisätiedotPäämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Espoo 24-09-2014 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet:
LisätiedotLausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista
Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotVanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015
Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin
Lisätiedot2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi
1 2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi Lokakuun kuukausiseuranta
Sosiaali- ja terveystoimi Tilinimi TP 2015 Muutettu TA 2016 Ennuste 2016 Poikkeama 2016 Toteuma 10/2015 Toteuma 10/2016 Toteuma- % 2016 Kasvu-% 2015-2016 Myyntituotot, ulkoiset 22 040 27 029 23 946-3 083
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Marja Verkko 7.4.2015 ASUNTOMESSUALUE Viehättävä Vantaan Kivistö Asuntomessut_Vantaalla_2015_
LisätiedotPERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA
PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA SISÄLLYS 1. Tilannekuva 2 2. Tavoitteet ja toimenpiteet 2 2.1. Pitkän aikavälin tavoitteet 2 2.2. Toiminnalliset tavoitteet 2 3. Palvelulupaukset 3 4. Yksikkökohtainen
LisätiedotPerhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen
Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotPitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma Tausta Kh hyväksyi valtion ja Espoon kaupungin välisen aiesopimuksen 2012-2015 pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 18.6.2012.
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotAIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT
AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 52 90 60 67 ei kiireellinen jonotusaika (kk) kk / asiakas /asiakas -867-663 -883 133-45 066-59 635-52 977 89 145 351 291
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotPERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunta Liite nro 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut
PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunta 23.1.2018 Liite nro 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalihuollon ja terveyspalvelujen järjestäminen asukkailleen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Monipuolisilla
Lisätiedot