SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA"

Transkriptio

1 75 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA

2 76

3 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 77 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO ILMAN ERIKOISSAIRAAN- HOITOA Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos

4 Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, perhepalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä suun terveydenhuollon liikelaitos. Suun terveydenhuollon palvelut tuottavalla liikelaitoksella on oma johtosääntö. Liikelaitosta johtaa sen johtokunta, palvelujen tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta. Apulaiskaupunginjohtaja vastaa suoraan erikoissairaanhoidon tehtäväalueesta yhteistyössä tulosaluejohtajien kanssa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Vantaan kaupungin arvoja ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Arvot ovat kaupungin toiminnan perimmäisiä periaatteita, ja ne kuvaavat organisaation tahtotilaa: nämä asiat ovat meille tärkeitä, näin haluamme toimia. Vantaan arvoista innovatiivisuudella tarkoitetaan kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala käsitteli kaupungin arvoja kevään 2010 seminaareissaan. Vantaan kaupungin arvot kuvaavat hyvin myös sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavia periaatteita. Samat periaatteet ovat myös välttämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon käynnistäessä ja toteuttaessa toimintaympäristön haasteiden vaatimia palvelutuotannon rakenteellisia muutoksia. Toimialan visio on: Vantaalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on kansallista kärkeä. Vantaalla on: vaikuttavimmat palvelut

5 79 palveluihinsa tyytyväisimmät asukkaat edistyksellisimmät palveluratkaisut sitoutuneimmat ja osaavimmat työntekijät taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Talousarvion perustelut Talousarvion 2011 määrärahojen sitovuustasot sosiaali- ja terveystoimen toimialalla ovat erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimi ilman erikoissairaanhoitoa. Toimialan menomääräraha vuodelle 2011 on 540,7 milj. euroa, mikä on 5,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2010 toteutumaennusteeseen kasvua on 3,0 prosenttia. Toimialan oman toiminnan menomääräraha on 357,6 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelmaan 3,2 prosenttia ja toteumaennusteeseen 3,4 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menomääräraha on 183,1 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelmaan 10,9 prosenttia ja vuoden 2010 toteumaennusteeseen 2,3 prosenttia. Tulomääräraha on 55,6 milj. euroa, mikä on 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa. Tulomäärärahassa on vuoden 2010 toteumaennusteeseen verrattuna kasvua 3,8 prosenttia. Toimiala hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta. Toimialan talousarvion kautta kulkee menoja ja tuloja hankkeen toteuttamisaikataulusta riippuen noin 4 milj. euroa vuonna Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi on hakenut TEKES:ltä rahoitusta Marja- Vantaan hyvinvointipalveluhankkeen toteuttamiseen (0,2 milj. euroa). KASTE-hankkeen aikataulutus, menoja tuloarvio sekä Marja-Vantaan hyvinvointipalveluhankkeen toteutuminen tarkentuvat myöhemmin. Kummankin hankkeen menot omavastuuosuudet pois lukien katetaan saatavilla tuloilla. Omavastuuosuuksiin on varauduttu toimialan talousarviossa. Oman toiminnan osalta toimialan talousarvio perustuu tuottavuuden kasvuun ja palvelustrategian toteuttamiseen. Useimmissa palveluissa toiminta ja toiminnalliset tavoitteet säilyvät entisellään. Talousarvioon sisältyy mm. seuraavat toiminnalliset muutokset: Terveyspalvelut: mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikön toiminnan vakiinnuttaminen, vastaanottotoiminnan listautumismallin käynnistäminen, päiväpoliklinikoiden toiminnan joustavoittaminen kuntalaisten tarpeet huomioiden (aukioloajat), selviämishoitoaseman perustaminen päivystyksen yhteyteen. Perhepalvelut: vanhemmuustyön kehittäminen, perhehoidon lisääminen sijaishuollossa, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun painopisteen siirtäminen tuettuun asumiseen, uusien työskentelytapojen kehittäminen vuotiaille lastensuojelun avohuollossa. Vanhus- ja vammaispalvelut: Koivukylän vanhustenkeskuksen käynnistäminen, Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen toimialojen yhteistyönä, ostopalvelujen lisääminen kotihoidossa, muistikoordinaattoritoiminnan kehittäminen. Toimeentulotukeen varatun määrärahan osalta riskinä on työllisyystilanteen jatkuminen entisellään, jolloin yhä useampi pitkäaikaistyötön jää kokonaan toimeentulotuen varaan. Erikoissairaanhoidon talousarvion menomääräraha vuodelle 2011 riittänee, mikäli toimialan vuodelle 2011 edellyttämä kirjallinen, sanktiopohjainen palvelusopimus HYKS:n kanssa toteutuu. HYKS-johto on käydyissä neuvotteluissa todennut voivansa hyväksyä palvelusopimuksen arvoltaan 176,0 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien osalta taloussuunnitelmakehyksen mukainen määrärahojen vuosittainen kasvu ei mahdollista toiminnan lisäämistä eikä tulosalueiden arvioimia palvelutarpeiden lisäyksiä ilman uusia innovaatioita ja toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia.

6 80 Tuottavuusohjelma Toimiala kehittää palvelujen tuottavuutta laajasti eri keinoilla. Kehittämisen painopisteitä ovat tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, hoivateknologian hyödyntäminen, palvelustrategian muutokset sekä johtamis- ja kannustinjärjestelmien kehittäminen. Tuottavuus on läpileikkaava teema kaikessa kehittämisessä toimialalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkaa Vantaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hankinta- ja tuotantotapoihin liittyvät keskeiset tuottavuuden parantamiseen tähtäävät hankkeet sisältyvät myös Vantaa-sopimuksen päätöksiin. Lisäksi kaikilla tulosalueilla jatketaan työtä tuottavuuden kasvattamiseksi kaikissa palveluissa. Erityisesti tuottavuuden kasvuun pureudutaan TuottavuusTalkoot-hankkeessa ja kehitettäessä sähköistä tieto- ja viestintäteknologiaa. TuottavuusTalkoot-hankkeeseen osallistuu kuntoutus, lastensuojelun avopalvelut ja vanhusten avopalvelut. TuottavuusTalkoot-hankeessa pilotoidaan tuottavuuden kasvuun perustuvaa palkitsemista (asiakastyön osuus kokonaistyöajasta kasvaa), suoriteperusteista budjetointia ja henkilöstön tuottavuuspajoja, joissa pureudutaan toimintayksiköiden arjen ja työkäytäntöjen kehittämiseen. Tuottavuuspajatoiminta päättyy vuoden 2011 alkupuolella, mutta palkitsemisen ja suoriteperusteisen budjetoinnin pilotoinnit jatkuvat. Sähköisen tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto ovat tärkeimpiä toimenpidekokonaisuuksia tuottavuuden kehittämisessä. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla panostetaan erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen (VanVan), sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämiseen, tietotuotannon automatisoimiseen mm. tietovarastoa rakentamalla, hoivateknologian hyödyntämiseen sekä puhelinpalvelujärjestelmän kehittämiseen. Palvelustrategia Toimialan tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti etsiä uusia kustannustehokkaita palvelujen järjestämisratkaisuja, laajentaa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa sekä hyödyntää ulkopuolista rahoitusta. Vantaa-sopimus on tärkeä toimialan palvelustrategiaa ohjaava linjaus. Vantaa-sopimuksen myötä hankintaja tuotantotapojen kirjoa on laajennettu mm. perustamalla suun terveydenhuollon liikelaitos. Vantaasopimuksessa linjattujen rakenteellisten muutosten toimeenpanoa jatketaan lautakunnan päätösten pohjalta. Päätetyt toimenpiteet esitetään käyttösuunnitelmassa. Keskeisiä linjauksia ovat mm. vanhuspalvelujen palvelurakenteen edelleen kehittäminen, kumppanuuksien lisääminen palvelutuotannossa, erikoislääkäritoiminnan jalkauttaminen terveysasemille, lähiterveysasemien toiminnan kehittäminen asukasprofiilien mukaisesti, lastensuojelun sijaishuollon rakenteen muuttaminen perhehoidon suuntaan ja palvelusetelin käyttö edellyttäen, että toiminta tehostuu ja saavutetaan kustannussäästöjä. Vantaa-sopimuksen lisäksi toimialalla etsitään myös muita uusia palvelujen järjestämistapoja sekä vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuoden 2011 aikana toteutetaan Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen palveluarkkitehtuurikilpailu, jos projektin rahoitus varmistuu. Projekti toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan sekä Marja-Vantaa -hankkeen yhteistyönä. Hankkeessa etsitään uusimpia palveluinnovaatioita, teknisiä innovaatioita ja uudenlaisia palvelujen järjestämistapoja. Tavoitteena on hyödyntää onnistuneita ratkaisuja myös muilla alueilla. Mielenterveys- ja päihdekeskuksen ohjauksessa käynnistyy Miepä-palvelupiste, joka on matalan kynnyksen toimipiste mielenterveysasiointia varten. Sijaishuolto suunnittelee yhteistyössä SOS-lapsikylän kanssa 5-7 perheen korttelikotihanketta Marja-Vantaalle. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen tähtäävän ohjelman toteutusta jatketaan. Näissä hankkeissa tuetaan asiakkaiden arjessa selviytymistä sekä autetaan heitä löytämään päihteettömiä elämänsisältöjä myös vertaistukea hyödyntämällä. Toimialalla kehitetään jatkuvasti

7 81 uusia hankintatapoja; vuonna 2011 laajennetaan hankintalain mukaista neuvottelumenettelyn käyttöä. Suun terveydenhuollon liikelaitoksesta saatavia kokemuksia seurataan ja arvioidaan toimialalla. Toimialan palveluverkko Toimiala ei esitä muutoksia terveysasemaverkkoon, koska tulevan terveydenhuoltolain vaikutukset tulee arvioida mm. valinnanvapauden toteutumisen suhteen. Ensi vuoden alussa käynnistyy lääkäreiden listautumismalli. Vuoden alussa päätetään myös Helsingin ja Vantaan yhdistämisen ja kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat kartoittaneiden selvitysten mahdolliset jatkotoimet, joilla saattaa olla vaikutusta palveluverkon kehittämiseen. Sosiaalipalvelujen osalta lautakunta on päätöksillään tiivistänyt palveluverkkoa. HUS:n laboratorioverkostoon ei esitetä muutoksia. Taloussuunnitelmakauden keskeiset palveluverkon muutokset ovat: 2011 Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminta käynnistyy (Koivutorin palvelutalo muuttuu senioritaloksi ja Veturipolun toiminta palvelutalona supistuu) 2012 Viertolan vastaanottokodin Harjulan osaston uudisrakennus 2012 Koillinen neuvola toteutetaan siirtämällä Korson ja Leppäkorven neuvolat Korson sosiaaliaseman käytössä oleviin tiloihin Naalipolulle. Korson ja Leppäkorven tiloista luovutaan Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen laajennus 2013 Kotisairaalan laajentaminen (ei investointi) 2013 Malminniitty-hanke (korvaa vammaisten itäisen monipalvelukeskuksen) 2014 Geriatrisen arviointi- ja akuuttiosaston laajennus Korson vanhustenkeskus 2015 Marja-Vantaan (Kivistön) äitiys- ja lastenneuvola (tulevan päiväkodin yhteyteen) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiset hankkeet: 35 asuntoa, Pähkinärinne 53 asuntoa, Osmankäämintie Osasta Veturipolun vanhustentalon asuntoja (16) luovutaan vanhustenhuollon yksikkönä ja tilat otetaan asunnottomien mielenterveyskuntoutujien käyttöön 35 asuntoa, tehostetun tuen asumisen yksikkö (VAV) vuonna asuntoa mielenterveyskuntoutujille (VAV, sijoituspaikka avoin) vuonna 2014 Vuosien osalta valtakunnallisen ohjelman jatkumisesta päätetään uudessa hallitusohjelmassa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Pääkaupunkiseudun kunnat lisäävät jatkuvasti yhteistyötään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Taloussuunnitelmakaudella tärkeimmät seutuyhteistyön muodot ja hankkeet ovat: Toimiala osallistuu sähköisen asioinnin ja palveluseteliportaalin PKS-tasoiseen kehittämistyöhön. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarastoratkaisua valmistellaan yhteistyössä pks-kuntien kanssa yhtenäisten määrittelyjen varmistamiseksi. Kuntarajat ylittävä päivystyspalvelujen käyttö mahdollistui jatkuen toistaiseksi. Yhteispäivystysten prosesseja ja päivystyksessä tapahtuvaa hoidon tarpeen arvioinnin kriteeristöä kehitetään PKS-yhteistyönä. Hammashuollon päivystys- ja erikoishoito tapahtuu PKS-yhteistyönä Suun erikoishoidon yksikössä (SEHYK) ja Pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja pyhäpäivystyksessä (ns. virka-ajan ulkopuolinen päivystys). Pääkaupunkiseudun kuntien lastensuojelun yhteinen strategiatyö jatkuu.

8 82 Pääkaupunkiseudun päihdetyön yhteisen toimintaohjelman toteuttaminen jatkuu. Hoiva-asumisen palvelusetelin käyttöönottoa valmistellaan yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa Henkilökohtaisen avun palveluohjauksen ja palvelusetelin käyttöönoton valmistelu yhdessä Espoon kanssa. Itsearviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on käytetty vuodesta 2001 arviointi- ja kehittämisvälineenä Euroopan laatupalkintokriteeristöä, EFQM-mallia. Laatutyötä on tehty tulosalueilla ja -yksiköissä eri tavoin. Vuoden 2009 alusta toimialan laatutyöryhmä aloitti toimintansa uudelleen, tavoitteena on määrittää ja harmonisoida toimialalla tehtävää laatutyötä. Vuoden 2009 lopulla aloitettiin toimialatasoinen itsearviointi julkisen sektorin organisaatioille tarkoitetun laadunarviointityökalu CAF:n mukaisesti johdon itsearviointiseminaarissa. CAFtoiminnankuvauksen mukaista itsearviointia jatkettiin kaikkien tulosalueiden edustajista koostuvassa työryhmässä. Itsearvioinnin perusteella toimialan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi näyttää nousevan mm. organisaatiorajat ylittävien prosessien hiominen, esimiestasojen yhtenäistäminen toimialalla sekä projektityön haltuunotto ja integroiminen perustoimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on tehnyt toimintaympäristöanalyysin ns. Swot-menetelmää hyödyntäen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisiä vahvuuksia ovat osaava ja sitoutunut henkilökunta sekä kehittynyt johtamisjärjestelmä ja laadukas esimiestyö. Toimintakäytännöt ovat uuden organisaatiorakenteen myötä yhdenmukaistuneet, ja kustannustietoisuus sekä strateginen ajattelu kehittyneet. Jatkossa toimialan tulee panostaa erityisesti tulosalueiden välisten prosessien ja yhteistyön kehittämiseen, henkilöstön jaksamisen tukemiseen jatkuvan muutoksen keskellä sekä asiakastarpeista lähtevien palvelukokonaisuuksien hiomiseen. Toimintaympäristöanalyysin perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan vaikuttava suuri ulkoinen haaste on taloustaantuman mahdollinen syveneminen entisestään ja siitä seuraava palvelutarpeen kasvu. Rahoituspohjan kaventuessa joudutaan jatkuvasti arvioimaan palvelujen vaikuttavuutta. Päätöksenteon perusteluihin tullaan jatkossa sisällyttämään entistä systemaattisemmin arvio päätöksen riskeistä sekä vaikutuksista ihmisiin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja talouteen. Riskiryhmien hyvinvoinnin ja terveyden menestyksekäs tukeminen edellyttää yhteistyötä yli tulosalue- ja toimialarajojen. Toimialan tulee hyödyntää jatkossakin erilaisia rekrytoinnin malleja ammattitaitoisen henkilökunnan varmistamiseksi tulevaisuudessakin. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla perustetaan 62 uutta vakanssia. Pääasiassa vakanssien lisäykset kohdistuvat perhepalveluissa terveydenhoitajien määrän lisäämiseen vastaamaan terveydenhuoltoasetuksen edellyttämää tasoa ja asunnottomuushankkeen toteuttamiseen, vanhus- ja vammaispalveluissa Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminnan aloittamiseen ja terveyspalveluissa palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen yhteinen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin tehtävä vakinaistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon talouskehys mahdollistaa toimialalle vuosittain enintään 20 uutta vakanssia vuosina Henkilöstösuunnitelma on sopeutettu taloussuunnitelmaan. Talouden asettamien vaatimusten seurauksena investointeja ja suunniteltujen uusien toimintojen aloittamista on siirretty tai poistettu suunnitelmasta Henkilöstön kokonaismäärä

9 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sikäli kuin näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty. Yksilöä ja perhettä koskevat päätökset tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto. Lautakunnan tehtävänä on tehtäväalueellaan, ellei lautakunta ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty: ratkaista laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamat tehtävät, päättää työvoiman ja muiden voimavarojen sijoittamisesta eri tulosalueille, päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, vahvistaa maksut ja korvaukset, myöntää avustukset ja päättää sopimuksista ja muista oikeustoimista sekä käyttää kaupungin puhevaltaa. Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston luottamushenkilötoiminnan kustannukset. Kustannukset koostuvat kokouspalkkioista, matkakuluista sekä muista kokouksiin liittyvistä kustannuksista ja luottamushenkilöiden koulutuskustannuksista. Lautakunta kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta noin kuukausittain.

10 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä sekä tarjoaa tukipalveluita toimialan muille tulosalueille ja resurssien puitteissa muille kaupungin toimialoille. Tulosalueen tavoitteena on tarjota edellytykset laadukkaaseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Tulosalue tarjoaa lähinnä sisäisiä palveluja toimialalle. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Tulosalue koordinoi yhteistyötä kaupungin keskushallinnon ja palvelukeskusten kanssa, joita ovat tilakeskus, tietohallinnon palvelukeskus, talouspalvelukeskus, henkilöstökeskus ja hankintakeskus. Tulosalue ostaa vähäisessä määrin palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta, esim. koulutusta, konsultointia ja painotuotteita. Tulosalueen tavoitteena on olla korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio. Tekniset tukipalvelut on pitkälti keskitetty kaupungin palvelukeskuksiin. Tavoitteena on lisäksi hyödyntää täysimääräisesti sähköisten järjestelmien luomia mahdollisuuksia. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 6,2 milj. euroa, mikä on 17,1 prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma.

11 85 Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Tulosalueella tuotetaan talouden ja hallinnon tukipalvelut toimialalle. Tulosalueen painopisteenä tulevat olemaan toimintojen sähköistämisen kehittäminen, talouden hallinnan edelleen kehittäminen, eri tavoin ulkoa hankittavien palvelujen hallinnan kehittäminen sekä muut tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Toimialan keskeisin päämäärä on lisätä tuottavuutta erilaisin toimenpitein. Tärkeimmän toimenpidekokonaisuuden muodostavat tietojärjestelmien kehityshankkeet. Talous- ja hallintopalvelut toteuttavat tai tukevat mm. seuraavia keskeisiä tietojärjestelmähankkeita: Tulosalue osallistuu aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän (VanVan) täytäntöönpanoon ja jatkokehittämiseen. Tulosalue toteuttaa pitkäjänteisesti tiedolla johtamisen kehittämisstrategiaa, jossa on seuraavat kehitysaskeleet: - automatisoitu ja integroitu tietotuotanto - tuotekirja eli kattava tuotteistus - tuotehinnoittelu - suoritebudjetointi - tuottavuustavoitteet ja kannustimet - kattava controller-toiminto. Tietotuotannon automatisoimiseksi aloitetaan useamman vuoden kestävä hanke tietovaraston rakentamiseksi ja raportoinnin kehittämiseksi (Business Intelligence). Tulosalue koordinoi toimialalla valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn ja sähköisen lääkemääräyksen KanTa-hankkeen paikallista toteutusta. Vuonna 2010 alkanut koulutus viedään loppuun. Tulosalue osallistuu sähköisen asioinnin kehittämiseen Vantaan tasolla sekä yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tulosalue kehittää palveluseteliportaalia yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tulosalueella kehitetään palvelutuotantoa edistämällä ja koordinoimalla Vantaa-sopimuksen mukaisesti palvelusetelien käyttöönottoa toimialalla. Ostopalvelujen kilpailuttamiseen ja hankintaan kehitetään uusia hankintatapoja. Hankintalain mukaista neuvottelumenettelyn käyttöä laajennetaan toimialan ostaja-aseman vahvistamiseksi. Tulosalue ottaa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän mahdollisuudet parantaa talouden suunnittelua ja raportointia. Tulosalue edistää järjestelmän hyvää käyttöönottoa toimialalla sekä tehokkaan järjestelmään perustuvan hyvän toimintakulttuurin syntymistä. Suoritebudjetointia kehitetään tavoitteena tukea tuottavuuden lisäämistä. Controller-toimintoa kehitetään sekä toiminnanohjausjärjestelmään että toimintakulttuuriin liittyen. Ennakoivan rekrytoinnin menetelmiä kehitetään kriittisissä ammattiryhmissä henkilökunnan saamisen varmistamiseksi. Tulosalueella on laadittu toimistotyöselvitys. Tavoitteena on toimintojen sähköistämisen myötä vähentää toimistotyöntekijöiden määrää. Toimialalla laaditaan myös selvitys toimialan esimiesrakenteesta. Tulosalue koordinoi Marja-Vantaan hyvinvointipalveluhanketta, jossa etsitään uusia korkeatasoisia palveluratkaisuja ja kumppanuuksia Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen rakentamiseksi. Hanke aloitetaan palveluarkkitehtuurikilpailulla vuonna Talous- ja hallintopalvelut koordinoi toimialan valmiussuunnitelman uudistamisen vuonna Tulosalue koordinoi toimialan ja kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Vuoden 2011 painopisteitä ovat Savuton Vantaa -ohjelman toimeenpano sekä osallistuminen kansallisen Kaste TeRoKa -ohjelman Savuton Etelä-Suomi -osahankkeeseen, mikäli hanke saa rahoitusta. Tulosalue on lisäksi mukana koko pääkaupunkiseutua kehittävässä KatuMetro -hankkeessa ja kansainvälisessä Pure -hankkeessa.

12 86 Tulosalue koordinoi ympäristöohjelman toimeenpanoa toimialalla. Tulosalueella ei ole omiin toimitiloihin liittyviä muutoksia. Tulosalue koordinoi toimialalla tapahtuvia toimitilojen muutoksia ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan vähentämään toimitilojen määrää. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 talous- ja hallintopalvelujen vakanssimäärä säilyy ennallaan (53) tai vähenee yhdellä (52). Vakanssimäärän väheneminen on yhteydessä päätökseen kirjaamon siirtymisestä. Toimialan johdon määräaikainen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin vakanssi vakinaistetaan yhteistyössä sivistystoimen sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen kanssa. Vuosina sekä talous- ja hallintopalvelujen että toimialan johdon vakanssimäärä säilyy ennallaan Henkilöstön kokonaismäärä Taulukon luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollista kirjaamon siirtymistä. Lukuihin sisältyy lasten- ja nuorten palvelujen koordinaattorin vakinaistaminen. Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit Toimialan (/kaupungin) menomääräraha 501,6 511,5 540,7 550,9 561,1 572,4 Toimialan henkilöstömäärä Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika 49,7 42,6 42,6 42,6 42,6 42,6 Tuottavuus ja tehokkuus Hallinnollisten tehtävien henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,3 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % Henkilöstö 63/ / / / / /2622 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 33,7 % 30,6 % 30,6 % 30,6 % 30,1 % 29,9 % Henkilöstö 63 / / / / / / 177

13 ERIKOISSAIRAANHOITO Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Vantaa hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen erikoissairaanhoitoon hakeutumisessa. Lähetteistä alle kaksi kolmasosaa laaditaan terveysasemilla ja yksi kolmasosa potilaista hakeutuu hoitoon yksityissektorin tai toisen erikoissairaanhoidon klinikan kautta. Erikoissairaanhoito tekee hoidon tarpeen arvion lähetteen perusteella ja hyväksyy hoitoon ne potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja HYKS sopivat HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon tilauksen ns. terveyssuunnittelukokouksissa, joiden perusteella laaditaan vuosittain palvelusopimus. HUS tuottaa kunnalle palvelutuotteina ns. NordDRG-tuotteita (hoitoepisodituotteita), käyntituotteita ja hoitopäivätuotteita. Laskutus em. tuotteista vuonna 2009 oli 169,7 milj. euroa ja HUS:n ennuste vuodelle 2010 on 172,5 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon strategian mukaisesti terveysasemilla käynnistetään erikoislääkärivastaanotot. Kuntaneuvotteluissa tullaan sopimaan reumalääkärin, ortopedin ja lastenlääkäripalvelujen hankinnasta HYKS:stä. Hankinta vaatii uuden tuoteryhmän luomisen erikoissairaanhoidon palveluvalikkoon. Toiminnot suunnitellaan siten, että ne alentavat nettokustannuksia tai ainakin ovat kustannusneutraaleja. Puhelinkonsultaatiota ja digitaalisten kuvien konsultaatiota kehitetään mm. diabeteksen, muun medisiinisen lääketieteen ja ortopedian osalta. Konsultaatioprosesseja kehitetään, millä pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon lähetteitä.

14 88 Toimiala toimii tiiviissä yhteistyössä kaupunkia edustavien HUS-luottamushenkilöiden kanssa ja tukee Vantaan HUS-omistajaohjausta. Vantaa on mukana yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ns. Sotealuekokeilussa. Päätöksiä sote-aluekokeiluun liittyen tehdään Sote-lain voimaantulon myötä. Syksyllä 2010 käynnistynyt HYKS-alueen hoitoketjujen kehittämishanke Tehokas jatkuu. Hankkeen tavoitteena on muodostaa alueellista tietotuotantoa hyödyntäen potilaslähtöinen asiakasprosessi ja palvelurakenne, joka tehostaa henkilöresurssien käyttöä, tukee potilaan omahoitoa ja vähentää paluuta sairaalaan sekä estää vanhuspotilaiden laitostumista ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Talousarvion perustelut Sosiaali- ja terveystoimi esittää erikoissairaanhoidon menomäärärahan korottamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesta talousarviokehyksestä 6,5 milj. eurolla, josta 6,0 milj. euroa kohdistuu varsinaiseen HUS-palvelusopimukseen (176,0 milj. euroa) ja 0,5 milj. euroa yhteistoimintaan psykiatrisessa kuntoutuksessa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen kaikkiin menoihin esitetään varattavan 183,1 milj. euroa, josta HUSpalvelusopimus on 176,0 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueella on lisäksi määrärahat HUSeläkevastuisiin 6,0 milj. euroa, psykiatrisiin kuntoutuspalveluihin 0,7 milj. euroa sekä myrkytystietokeskuksen ja lääkärihelikopterin menoihin 0,2 milj. euroa. Toimiala edellyttää vuodelle 2011 kirjallista, sanktiopohjaista palvelusopimusta HYKS:n kanssa. Toimialan mukaan HUS:n toimitusjohtajan tulee tehdä palvelusopimus, jonka HUS:n hallituksen tulee hyväksyä. Vantaan osalta sopimuksen hyväksyjä on Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta. Espoo ja Helsinki ovat valmiita sopimusmallin rakentamiseen. Edellisen kerran palvelusopimus laadittiin vuonna Erikoissairaanhoidon menojen hallittavuuden parantaminen vaatii perus- ja erityispalvelujen hoitoketjujen saumatonta toimintaa sekä palvelusopimusta, jonka puitteissa HUS lisää tuottavuutta suunnitellusti. HUSpalvelusopimuksen syntyminen edellyttää määrärahavarausta, joka lähenee ensi vuoden Vantaan erikoissairaanhoidon käyttömenoja, jotka HUS arvioi 180 milj. euroksi. HYKS-johto on käydyissä neuvotteluissa todennut voivansa hyväksyä palvelusopimuksen arvoltaan 176,0 milj. euroa. Tunnusluvut TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit Sairastavuusindeksi (Vantaa) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Hoitojaksot (NordDRG), kertymä vuoden päätyttyä Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat Yli 6 kk jonottaneita Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk

15 89 TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas ** Euroa/NordDRG-tuote * HUS:n ja Vantaan välisen yhteistyömuistion mukainen tilaus ** perustuu ennusteeseen 6/2010

16 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Terveyspalvelujen tulosalue muodostuu vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen ja mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksiköistä. Tulosalueen vastuulla on myös Peijaksen sairaalassa sijaitseva terveyskeskuspäivystys. Päivystyksen palveluntuottajana on toiminut Attendo MedOne Oy vuodesta 2008 alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan hankinnan jatkamisen optiovuodelle Suun terveydenhuollon palvelut tuottaa Suun terveydenhuollon liikelaitos. Palvelujen järjestäjänä ja tilaajana toimii sosiaalija terveyslautakunta. Suun terveydenhuollon menomääräraha on budjetoitu terveyspalveluihin. Terveyspalvelujen tulosalue koordinoi ensihoitoa ja sairaankuljetusta, jotka hankitaan Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta (KUP). Palveluostoon varataan toiminnan edellyttämä määräraha tulosalueen talousarvioon. Terveyspalvelujen tehtävä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä parantamalla toimintakykyä kuntoutustoimenpiteillä. Terveyspalvelujen palvelutuotanto järjestetään kansallisen strategian ja kansanterveyslain mukaisesti siten, että kuntalaisille tuotetut palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niiden kustannusvaikuttavuus maksimoidaan. Tulosalue toimii tiiviissä yhteistyössä toimialan muiden tulosalueiden toimintojen kanssa. Terveysasemien lääkärit palvelevat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiakkaita neuvoloissa ja oppilaitoksissa. Kuntoutusyksikkö järjestää terapia- ja apuvälinepalvelut mm. vanhainkoteihin, asumispalveluyksiköihin, kehitysvammahuoltoon sekä neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon. Omaa kuntoutuspalvelutuotantoa täydennetään ostopalveluilla erityisesti pitkäaikaista ja erityisosaamista vaativia terapioita tarvitsevien potilaiden osalta.

17 91 Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 65,5 milj. euroa, mikä on 1,5 prosenttia suurempi vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa ja toteumaennustetta. Tulomääräraha on 5,8 milj. euroa, mikä on vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa (määrärahan muutos sosiaali- ja terveyslautakunta ) 15,3 prosenttia pienempi. Toteumaennusteen tuloihin verrattuna kasvua on 17,1 prosenttia. Tulomäärärahan muutokset johtuvat suun terveydenhuollon liikelaitoksen perustamisesta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelujen siirtymisestä bruttolaskutukseen. Toiminnan tavoitteet Terveyspalvelujen tulosalueen keskeisiä päämääriä ovat: Hoitotakuulainsäädännön mukaisten palvelujen tuottaminen: välitön yhteydensaanti terveysasemalle, hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän sisällä ja hoito kolmen kuukauden sisällä. Yhteydensaantia seurataan puhelinjärjestelmän tuottaman tiedon avulla (vastausprosentti). Hoidontarpeen arvioinnin toteutumisesta ja hoitoon pääsystä tehdään kahdesti vuodessa otostutkimus terveysasemilla ja tulokset julkaistaan internetissä. Ehkäisevän työn tehostaminen: neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) mukaisten tarkastusten järjestäminen alkaen. Palvelujen asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden lisääminen: välittömän yhteydensaannin takaaminen ja puhelinpalvelujen kehittäminen. Orange-järjestelmä (mahdollistaa mm. takaisinsoittotoiminnon) otettu käyttöön, millä turvataan välitön yhteydensaanti. Kotona asumisen edistäminen: kuntoutusyksikön toiminnan tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen kuntoutustoimenpiteiden ja apuvälineiden avulla. Näin edistetään itsenäistä kotona-asumista ja vähennetään muiden palveluiden tarvetta. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Muutokset palvelustrategiassa Terveysasemien vastaanottotoiminnassa siirrytään ns. listautumismalliin, joka korvaa nykyisen väestövastuuseen pohjautuvan omalääkärijärjestelmän. Siirtyminen toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että Länsi- Vantaan toiminnot siirtyvät listautumismalliin ja Keski- ja Pohjois-Vantaan toiminnot elokuussa Listautumismallin käynnistäminen edellyttää kaupunginhallituksen ja ammattijärjestön välisen paikallisen sopimuksen syntymistä. Listautumismalli parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta. Listautumismallissa omalääkäri eli käytännössä oma tiimi määritellään yli 75-vuotiaille, pitkäaikaissairaille ja muille erityisryhmille, joiden sairastavuus edellyttää pitkäjänteistä lääkärin/hoitajan ja potilaan välistä suhdetta. Terveysasemilla on siirrytty jo aikaisemmin tiimityömalliin. Päiväpoliklinikat hoitavat potilaita ilman ajanvarausta. Päiväpoliklinikkojen aukioloaikoja suunnitellaan laajennettavaksi siten, että syksyllä 2011 suurilla terveysasemilla sijaitsevat päiväpoliklinikat palvelevat klo 18:aan asti. Hakunilan terveysaseman lääkärityövoima turvattiin vuoden 2010 aikana lisäämällä vuokratyön osuutta huomattavasti. Hakunilan terveysaseman vastaanottopalvelujen kilpailutus nähdään kustannustehokkaana ja asiakaspalvelutasoa parantavana toimintatapana. Vantaa-sopimukseen sisältyy kohta Hakunilan suuralueen palvelujen järjestämisestä ja Hakunilan terveysasematoiminnan hankintaa ostopalveluna esitetään. Jokaisen terveysaseman yhteyteen luodaan taloussuunnitelmakauden aikana neuvontajärjestelmä, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus saada tarvitessaan tietoa ja ohjausta kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työ käynnistetään vuonna Aviapolis-alueen (Kartanonkoski, Pakkala, Tammisto ja Ylästö) terveyspalvelujen järjestäminen selvitetään viimeistään maaliskuussa vuonna Vantaan oman terveyskeskusverkon ja sen toiminnan kehittämisestä tuodaan lautakunnalle kehityskuvat ja suunnitelmat vuoden 2011 aikana. Suunnitelmien tulee sisältää tiedot vakanssirakenteista, yhteistyötahoista

18 92 Vantaan organisaatiossa ja ulkopuolisten palvelujen käytöstä, toiminta-ajoista, toimintasisällöstä esim. painopiste- ja erikoistumisalueista sekä sähköisten palveluiden kehittämisestä. Vantaa hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta (Mielen avain -hanke). Mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikkö vastaa hankkeen hallinnosta ja koordinaatiosta. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on osa Mielen avain -hanketta. Hankkeet toteutetaan vuosina Mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikön tavoite on koordinoida ja koota perus- ja erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelujen prosessit asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tulosyksikköön kuuluu myös Miepä-palvelupiste, joka on matalan kynnyksen toimipiste mielenterveysasiointia varten. Suun terveydenhuollon liikelaitos on tuottanut vantaalaisten tarvitsemat hammashoidon palvelut ja ehkäisevän työn alkaen. Palvelusopimuksessa on sovittu siitä, että suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto sovitetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämään määrärahaan ja toiminta optimoidaan ja rationoidaan siten, että lakisääteisten suun terveydenhuollon palvelujen saanti kuntalaisille toteutuu ja ehkäisevä työ toteutuu. Ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tuottaa PKS-päivystys. Osa suun erikoishoidon palveluista tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS-SEHYK -yksikössä. Suun terveydenhuollon palvelutuotannon volyymi nousee 10 prosentilla vuonna 2011 verrattuna vuoden 2010 tasoon, mikä turvaa täysin hoitotakuun toteutumisen. Päivystyksen yhteyteen käynnistyy selviämishoitoasema (SEHO). Selviämishoitoasema on neljä vuodepaikkaa sisältävä yksikkö, joka toimii päivystyksen tiloissa ja on osa päivystyksen toimintaa. Selviämishoitoaseman kustannukset eivät nosta päivystyksen menoja. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos (KUP) tuottaa sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut. Laitos siirtyy vuoden 2011 alusta bruttolaskutukseen, mikä tarkoittaa että menomääräraha kasvaa arvioitujen kuljetustulojen verran (v nettolaskutus oli euroa, bruttolaskutukseen siirryttäessä v laskutus tulee olemaan euroa, josta kuljetustulot ovat euroa.) Muut toiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet Tulosalueella kehitetään sähköisen asioinnin ratkaisuja (mm. Forsante-verenohennuspotilaan hoito, Orangepuhelinjärjestelmän mahdollisuuksien hyödyntäminen). Sähköisen ajanvarauksen suunnittelu aloitetaan. Kuntoutuksen tulosyksikkö parantaa tuottavuutta suunnittelemalla työprosesseja ja lisäämällä terapiahenkilöstön asiakastyön osuutta työajasta, ja osallistuu TuottavuusTalkoot -hankkeeseen. Talousarviovuonna selvitetään palvelutarpeen arvioinnin laajentaminen myös vuotiaisiin. Palveluverkkomuutokset Terveysasemaverkkoon ei esitetä muutoksia. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 terveyspalveluihin perustetaan 15 uutta vakanssia: Vastaanottotoiminnan tulosyksikköön 2 sairaanhoitajan vakanssia listautumismalliin liittyvän päiväpoliklinikkatoiminnan käynnistämiseen (Keski-Vantaan alue) Tikkurilan terveysasemalle 1 sairaanhoitaja Hakunilan terveysasemalle hoidontarpeen arvioinnin turvaamiseksi 1 sairaanhoitaja ja 1 lääkäri Leinelän uuden kaupunginosan väestöä varten Koivukylän terveysasemalle 2 lääkäriä Länsi-Vantaan alueelle korvaamaan kotihoidon lääkärityöhön siirtyneitä 1 lähihoitaja Myyrmäen toimipisteeseen turvaamaan toiminnan asiakaslähtöisyys ja tehokkuus 1 tartuntatautien terveydenhoitaja (lakisääteinen terveyskeskuksen tehtävä)

19 93 1 koulu- ja neuvolalääkäri asetuksen 380/2009 mukaisesti. Kuntoutustoiminnan tulosyksikköön 2 etappisairaanhoitajaa 1 puheterapeutti ja 1 toimintaterapeutti vanhuspalveluiden lisääntyvän tarpeen takia 1 fysioterapeutti. Kahden vakanssin (etappisairaanhoitajat) määrärahat ovat olleet jo vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa. Henkilöstölisäyksillä turvataan terveysasemien ja kuntouttavan työn onnistuminen sekä laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Palvelujen tarve kasvaa väestön kasvun ja ikärakenteen vanhenemisen myötä. Palveluiden painopisteet vastaavat kuntalaisten tarpeita. Peruspalvelujen resursoinnilla taataan palveluiden oikeaaikainen saatavuus, jolloin saavutetaan kustannussäästöjä muun muassa erikoissairaanhoidon menoista. Taloussuunnitelmakauden vakanssimuutokset täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Sairastavuusindeksi (Vantaa) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Vastaanottotoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Päivystystoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Kuntoutustoiminta yhteensä terapiakäynnit ostopalveluterapiat Laatu ja vaikuttavuus Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) Listautuneiden osuus väestöstä % Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä Päivystystoiminnan odotusaika alle 3 h % 98, Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas vastaanottotoiminta ja päivystys 162,33-175,35 176,61 177,83 179,44 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 34,10-36,42 36,68 36,93 37,27 Euroa/käynti vastaanott. lääkärik. 85,84-79,35 79,12 79,72 80,50 vastaanott. hoitajak. 31,39-34,39 34,14 34,41 35,10

20 94 Henkilöstö Henkilötyövuotta TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS lääkärit (vastaanotto) hoitajat (vastaanotto) terapeutit (kuntoutus) Suun terveydenhuollon palvelutilaus SFA 10 -tuotteiden määrä SFA 10 -tuotteiden hinta (1 000 ) Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintatuotot 18 061 797 18 489 000 17 599 200 17 049 200 17 049 200 Myyntituotot 5 896 589 6 763 900 6 379 100 6

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10. Sosiaali- ja terveysltk. 103 06.09.2016 Kaupunginhallitus 281 19.09.2016 TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.102/2015 SOTEL 06.09.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: terveyspalveluiden johtaja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 17.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA VAIHEET Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus,

Lisätiedot

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Savonlinnan kaupunki TA 2017 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Perusturva Perusturvalautakunta Hallinto perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖ-

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti. Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

euroa 3. Huonetilojen vuokralle ottaminen euroa

euroa 3. Huonetilojen vuokralle ottaminen euroa HELSINGIN KAUPUNKI VIRANHALTIJAN 1 (9) Viranhaltijan hankintavaltuudet VIRASTOTASOISET Virastopäällikkö 1. Tukipalveluhankinnat Helsingin kaupungin virastolta tai liikelaitokselta tai Helsingin ja Uudenmaan

Lisätiedot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu JOENSUU Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 35 565 35 043 39 740 18 570 KV kk kumulatiivinen lääkäriasiakkaat 24 341 26 548 12 112 kk kumulatiivinen hoitaja-asiakkaat 29 164 28

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Taulukot kustannusten noususta vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon.

Taulukot kustannusten noususta vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. 1 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNILLE KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 JA TALOUSARVION VUOSIEN 2017 2018 TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUPERUSTEISTA Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Palvelujärjestelmä -seminaari 27.5.09 TP 270509 1 Soten toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi edistää yhdessä kainuulaisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 0.09.016 Sivu 1 / 1 3887/016 0.0.00 108 Lausunto Tila- ja asuntojaoston kaupunginhallitukselle esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien 017 01 investointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 21.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET Tavoitteena on nykyisen palvelurakenteen

Lisätiedot