SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA
|
|
- Petteri Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 71 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA
2 72
3 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 73 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO ILMAN ERIKOISSAIRAANHOI- TOA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos
4 Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot 483 Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan sekä suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtäväalueeseen kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, perhepalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos. Tulosalue Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena ja on johtokuntansa alainen. Sen toiminnan järjestämisestä määrätään erillisessä johtosäännössä. Muut tulosalueet ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisia. Apulaiskaupunginjohtaja vastaa suoraan erikoissairaanhoidon tehtäväalueesta yhteistyössä tulosaluejohtajien kanssa. Toimialan taloussuunnitelmakauden strategisia päämääriä ovat: Huonoimmassa asemassa olevien priorisointi kaikissa palveluissa Lapset ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen Perusterveydenhuollon palvelujen turvaaminen Vanhuspalvelujen kehittäminen pitkäjänteisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti Käynnistettyjen prosessin pitkäjänteinen kehittäminen kaikilla tulosalueilla Sähköisten palvelujen nopea käyttöönotto ja tekniikan nykyistä parempi hyväksikäyttö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Henkilöstön jaksamiseen ja onnistuneeseen rekrytointiin panostaminen Palveluverkon kehitys erityisesti Marja-Vantaan osalta Palvelutasolinjaukset suhteessa talousnäkymiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon strategia tavoitetasoineen 2012 tiivistyy toimialan tuloskortissa. Taloussuunnitteluprosessin edetessä toimialan strategia jalkautuu tulosalueiden ja -yksiköiden tuloskorteille, joissa tavoitteiden toteutumisen varmistavat toimenpiteet tarkennetaan. Talousarvion perustelut ja toimintaympäristön muutokset Talousarvion 2012 määrärahojen sitovuustasot sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla ovat erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimi ilman erikoissairaanhoitoa. Toimialan menomääräraha vuodelle 2012 on 566,8 milj. euroa, mikä on 4,8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 4,5 prosenttia. Toimialan oman toiminnan menomääräraha on 377,6 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan ja toteumaennusteeseen 5,6 prosenttia. Oman toiminnan kasvuprosentti johtuu lähinnä säädöksistä
5 75 johtuvista velvoitteista ja valtion tulo- ja menoarvion vaikutuksiin varautumisesta. Erikoissairaanhoidon menomääräraha on 189,3 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan 3,4 prosenttia ja vuoden 2011 toteumaennusteeseen 2,3 prosenttia. Tulomääräraha on 57,8 milj. euroa, mikä on 4,0 prosenttia enemmän kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa. Tulomäärärahassa on vuoden 2011 toteumaennusteeseen verrattuna kasvua 6,1 prosenttia. Irtaimen omaisuuden määrärahoja käytetään toimitilojen laitteistukseen ja kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu suunnittelukauden investointiohjelman ja henkilöstösuunnitelman mukaisten hankkeiden käyttöomaisuushankintoihin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden sekä toimialatasoisesti toimitilojen hälytysjärjestelmien hankintoihin. Talousarvioesityksen keskeinen sisältö Talousarvioesitys sisältää nykyisen palvelutason ja henkilöstön, vuonna 2011 aloitetun toiminnan kokovuotistamiset sekä investointi- ja henkilöstösuunnitelmien mukaiset käyttötalousmäärärahat. Esitys sisältää myös valtion tulo- ja menoarvioesityksen sekä säädösmuutosten perusteella arvioituja menoja. Talousarvioesityksen pääpaino on ennaltaehkäisevän työn lisäämisessä ja palvelujen kohdistamisessa entistä paremmin palveluja eniten tarvitseville. Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja terveysasemien toimintakykyä vahvistetaan. Lastensuojelun ennaltaehkäisevyyttä lisätään ja kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa toteutetaan. Toimiala valmistelee sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn palvelustrategian, joka tukee laadukkaiden palvelujen järjestämistä tiukentuneessa taloustilanteessa. Taloussuunnitelmavuosien osalta talousarvioesitys sisältää taloussuunnitelmakaudella valmistuvista investoinneista aiheutuvat käyttötalousmenot sekä tiedossa olevat toiminnan muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon merkittäviä toimintaympäristön haasteita kuntatalouden kestävyyden ohella ovat väestön, sosiaalisen eheyden ja lainsäädännön muutokset. Väestömuutokset ja erityisesti vanhusväestön määrän kasvu vaikuttaa suoraan toimialan palveluvelvoitteisiin. Lastensuojelun tarve on ylittänyt ennusteen ja jatkuu korkealla tasolla. Työllisyystilanteen muutokset sekä työttömyyden pitkittyminen heijastuvat ensimmäisenä toimeentulotuen tarpeeseen. Väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ja suurten kansantautien ehkäisy ovat haasteita myös Vantaalla. Sosiaali- ja terveystoimea ohjaavaan lainsäädäntöön kohdistuu poikkeuksellisen suuri määrä muutoksia, jotka tuovat mukanaan uusia tehtäviä, velvoittavia määräaikoja sekä kustannusten kasvua. Taloussuunnitelmakaudella toimialalla jatketaan käynnistettyjen prosessien pitkäjänteistä kehittämistä. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan ja listautumismallia laajennetaan asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Perhepalvelujen painopisteenä säilyy vanhemmuuden tukeminen sekä palvelurakenteiden keventäminen eri palveluissa laitoshoidosta avohuollon suuntaan. Vanhuspalveluissa jatketaan Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman ja sen palvelurakenteen kehittämisohjelman pitkäjänteistä toteutusta. Sähköisiä palvelujen ja asioinnin kehittämistä jatketaan asiakaslähtöisen palvelun parantamiseksi ja palveluprosessien tehostamiseksi. Palveluverkon tarkastelussa tavoitteena on toimintojen keskittäminen ja toimitilatehokkuuden lisääminen. Talousarvioon 2012 sisältyy mm. seuraavat toiminnalliset muutokset: Terveyspalvelut: Hakunilan terveysasematoiminnan hankinta AttendoMedOne Oy:ltä , Miepä-palvelupisteen laajentaminen yleisterveydenhoitoon, pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyökykyisten terveystarkastukset ja eläkeselvitysten toteuttaminen, ehkäisevän terveydenhuollon lääkärintarkastusohjelman toteutus, listautumismallin vakiinnuttaminen, laajentaminen ja mallin kehittäminen Perhepalvelut: lastensuojelun sijaishuollon vastaanottotoiminnan kehittäminen ja omavaraisuuden vahvistaminen (vastaanottotiimi), päihdehuollon rakennemuutos avohuoltoa vahvistaen, lasten ja nuorten psykiatrian ja perheneuvonnan työnjaon kehittäminen, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen painopisteen siirtäminen tuettuun asumiseen Vanhus- ja vammaispalvelut: ostopalvelujen käytön lisääminen kotihoidossa, vaikeavammaisten pienten lasten hoitorinkien järjestämisvastuun siirtyminen Hyks:lle, vanhusten asumispalvelujen ja kehitysvammaisten asumispaikkojen lisääminen, palvelusetelilaajennukset.
6 76 Määrärahan riittävyyden riskit Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion merkittävimmät riskit liittyvät toimeentulotuen, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon menokehitykseen. Toimeentulotukimenojen osalta on varauduttu valtion tulo- ja menoarvion kustannusvaikutuksiin vuoden 2011 asiakasmäärien tasolla. Mikäli työllisyystilanne heikkenee, talousarvioon varatun määrärahan riittävyys on epävarmaa. HUS-palvelusopimukseen on talousarviossa 2,3 prosentin korotus HUS-johdon 2011 toteumaennusteeseen nähden. Palvelusopimuksen menot kasvoivat vuosina ,6 prosenttia, ja vuoden 2011 ennustettu kasvu edellisvuodesta on 3,5 prosenttia. Lasten sijaishuollon ostopalvelutarpeen osalta kriittistä on koko kaupungin onnistuminen ehkäisevässä lastensuojelutyössä. Tuottavuusohjelma Palvelujen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala kehittää tuottavuutta ja tehostaa toimintaansa jatkuvasti eri keinoin. Toimialalla on toteutettu ja viety määrätietoisesti eteenpäin Vantaan tuottavuusohjelmassa esitettyjä tuottavuustoimenpiteitä. Toimialatasoista tiedolla johtamisen kehittämisstrategiaa edistetään systemaattisesti; vuonna 2012 laaditaan tuotteistukseen perustuva kustannuslaskentamalli. Palveluintensiivisellä toimialalla merkittävin tuottavuuden lisäämisen mahdollisuus on sähköisten palvelujen ja asioinnin edistymisessä. Sähköisen palvelun ja asioinnin kehittäminen Sähköiset palvelut ja asiointi ovat avainasemassa kustannustehokkaiden palvelujen toteuttamisessa. Sosiaalija terveystoimi on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään sähköistä asiointia monipuolistaakseen vuorovaikutuskanaviaan kansalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Sähköisen asioinnin menetelmät nähdään osana palvelujen kehittämistä, ja vanhat toimintatavat uudistetaan sähköisten palvelujen myötä. Sosiaali- ja terveystoimen suunnitelmat ja valitut menetelmät ovat linjassa valtakunnallisten, alueellisten ja kaupunkitason ratkaisujen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu koko kaupunkia koskeviin sähköistä asiointia ja tiedonkulkua kehittäviin hankkeisiin, joita ovat mm: VanVan-toiminnanohjaushanke Internetin uudistaminen Sähköinen työpöytä/intranet Dokumentinhallinta. Lisäksi toimiala toteuttaa ja edistää omia sähköiseen asiointiin ja tiedonkulun parantamiseen liittyviä tietojärjestelmähankkeita: KanTa-hanke - saadaan käyttöön sähköinen resepti, sähköinen kansallinen potilastiedon arkisto sekä kansalaisten omien resepti- ja terveystietojen katselu verkossa Sosiaali- ja terveystoimen asiakas- ja potilastietojärjestelmien selvitystyö Tietovarasto- ja raportointihanke Sähköinen palveluseteli ja palveluntuottajarekisteri - asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin tietoja siirretään palveluntuottajan käyttöön ja vastaanotetaan palveluntuottajan raportointi antamastaan palvelusta - palveluntuottajarekisteri sisältää tiedot palvelusetelijärjestelmään hyväksytyistä palveluntuottajista ja heidän tarjoamista palveluista Ostopalvelujen hallintajärjestelmä - VanVan-toiminnanohjaushankkeessa toteutetaan ratkaisu sosiaali- ja terveystoimen palveluhankintojen hallintaan Sähköisen asioinnin palvelut kansalaisille - palveluja ovat mm. sähköinen viestinvälitys, laboratoriovastausten välitys, sähköiset lomakkeet ja hakemukset, sähköinen ajanvaraus ja ilmoittautuminen, videoneuvottelu, virtuaalinen tuki asiakkaalle sekä etähoitoon ja hyvinvointiteknologiaan liittyvät uudistukset Muita tiedonkulkua parantavia hankkeita
7 77 - mm. apuvälineohjelma, sosiaali- ja kriisipäivystyksen kenttäjärjestelmä, viivakoodijärjestelmä varastotilauksiin ja laitteiden ylläpitoon, kotihoidon asiakkaiden sähköinen ovien avaus, tukipalvelujen kirjaamisjärjestelmä palveluntuottajille. Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelma (palvelustrategia) Selvitäkseen palveluvelvoitteistaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala etsii jatkuvasti uusia kustannustehokkaita ja vaikuttavia palvelujen järjestämisratkaisuja, laajentaa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa sekä hyödyntää ulkopuolisia kumppanuuksia toiminnan kehittämisessä. Toimialalla on jatkettu Vantaa-sopimuksen palvelustrategisia linjauksia lautakunnan päätösten mukaisesti. Hankinta- ja tuotantotapojen kirjoa on laajennettu käynnistämällä suun terveydenhuollon liikelaitos. Hakunilan vastaanottotoiminta on kilpailutettu, ja toiminta käynnistyy AttendoMedOne Oy:n tuottamana kolmen vuoden määräajaksi. Kotihoidon peruspalvelujen järjestämisessä lisätään ostopalvelujen käyttöä. Terveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämiseksi käynnistetään taseyksikkö-/liikelaitosmallin suunnittelu. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään laajentamalla palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelin käyttöönotto valmistellaan mm. henkilökohtaiseen apuun ja kotihoitoon sekä päiväaikaisen akuuttipotilaan hoitoon. Palvelusetelin sujuvan ja tehokkaan käytön mahdollistamiseksi toteutetaan yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmä. Perheneuvolatoimintaa ja lasten- ja nuorisopsykiatrista työtä organisoidaan uudelleen perheneuvolan kehittämistyöryhmän jatkotyönä. Päihdepalveluissa palvelurakennetta kevennetään suuntaamalla resursseja avohuoltoon. Kehitysvammahuollon jatketaan laitoshoidon purkamista sekä tuetun ja ohjatun asumisen kehittämistä. Toimialayhteistyönä toteutettavalla Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailulla haetaan uusia korkealaatuisia palveluinnovaatioita ja hyvinvointipalvelujen järjestämistapoja. Kilpailun parhaiden tulosten hankkeistaminen soveltumaan käyttöön otettaviksi selvitetään toimialojen yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion solmiman sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen osahankkeiden valmistelu jatkuu vuonna Valmistelun tulokset tuodaan erikseen päätöksentekoon. Palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisen tueksi toimialalla laaditaan kustannustehokkaita, vaihtoehtoisia palvelujen tuotantotapoja ja toimintamalleja määrittelevä palvelustrategia. Toimiala osallistuu aktiivisesti kaupungin hyvinvointilinjauksia valmistelevan, toimialojen yhteisen Vantaan hyvinvointityöryhmän työskentelyyn. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen pureudutaan toimialalla osallistumalla Kaste Ester -hankkeeseen, jossa kehitetään myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointia päätöksentekoprosessissa. Väestön terveitä elintapoja tuetaan mm. kehittämällä sosiaalisen markkinoinnin toimintamallia Savuton Vantaa -ohjelmassa. Klubi-talotoiminnan käynnistäminen selvitetään. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen varaudutaan laajentamalla ekotukitoimintaa, selvittämällä toimipaikkojen viilentämistarpeita sekä jalkauttamalla toimialan ympäristöohjelmaa osana ympäristöjohtamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala kehittää jatkuvasti toimintaansa lukuisin eri tavoin. Palveluverkon keskeiset muutokset Taloussuunnitelmakauden keskeiset palveluverkon muutokset ovat: Omana investointina toteutettavat uudisrakennukset valmistumisvuoden mukaan: 2013 Viertolan vastaanottokoti/harjulan os. (puretun rakennuksen tilalle) 2014 Kuuselan perhekuntoutuskeskus, lisärakennus 2015 Korson vanhustenkeskus (Metsonkodin laajennus sekä Metsonkodin ja Metsotien palvelutalon yhd.) 2015 Akuutti- ja arviointiosasto Akos 3, Peijaksen laajennus 2016 Kivistön äitiys- ja lastenneuvola (Asemanseudun koulun ja päiväkodin yhteyteen/marja-vantaa)
8 78 VAV-kohteet: 2014 Malminiitty-hanke (Malminiityn alue) 2014 Kehitysvammaisten asumisyksikkö, Päiväkumpu Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma/vav: 2012 Osmankäämintien asumisyksikkö 2013 Pähkinärinteen asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille 2014 Tehostetun asumisen yksikkö, 2dg 2014 Mielenterveyskuntoutujien tuetut asunnot 2015 Päivystyksellinen yksikkö Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun parhaat tulokset hankkeistetaan toimialayhteistyönä vuonna Henkilöstösuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle perustetaan vuonna 2012 yhteensä 36 vakanssia. Vakansseista 5 perustetaan perhepalvelujen tulosalueelle päihdepalvelujen rakennemuutoksen, ostopalveluista omaksi toiminnaksi, vuoksi. Toiminnallisesta tarpeesta johtuvista 31 perustettavasta vakanssista 1 perustetaan talous- ja hallintopalvelujen tulosalueelle, 16 terveyspalvelujen tulosalueelle, 10 perhepalvelujen tulosalueelle ja 4 vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueelle. Vuosien henkilöstösuunnittelussa on huomioitu tulevat investoinnit, palvelurakenteen muutokset ja tulosalueiden ilmoittama muu toiminnallinen tarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan talouskehys mahdollistaa vuonna 2013 enintään 65 vakanssin perustamisen, vuonna 2014 enintään 60,5 vakanssin perustamisen ja vuonna 2015 enintään 71 vakanssin perustamisen. Henkilöstösuunnitelma sopeutetaan kuitenkin vuosittain taloussuunnitelmaan. Tällöin määritellään erikseen kunakin vuonna perustettavien vakanssien määrä ja sijainti toimialalla Henkilöstön kokonaismäärä , ,5 Itsearviointi Toimialan CAF-itsearviointimallin perusteella tehty toiminnankuvaus ja arviointi valmistui joulukuussa Toiminnankuvauksen laati toimialan laatutyöryhmästä koottu työryhmä, jossa oli edustajat kaikilta tulosalueilta. Arvioinnin perusteella toimialan keskeisimmät vahvuudet ovat sitoutuminen strategian laadintaan, strategian jalkautuminen työyksiköihin sekä toimialan navigoinnit. Kehittymisalueeksi valittiin tulosalueitten välisten keskeisten, yhteisten prosessien kuvaaminen. Prosessikuvaukset valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Yhteisten prosessien jalkauttamista käytäntöön jatketaan vuonna Toimialalla tehtävän itsearvioinnin sekä toimialan johtamisjärjestelmien arvioinnin pohjalta valitaan toimialan ts-kauden kehittymisalueet. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Pääkaupunkiseudun kunnat lisäävät jatkuvasti yhteistyötään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Taloussuunnitelmakaudella tärkeimmät seutuyhteistyön muodot ovat: Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmän hankinta suurten kaupunkien yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion solmiman sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen osahankkeiden valmistelu. Terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu yhdessä Helsingin ja Espoon sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Opetusterveyskeskustoiminnan kehittäminen terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla Sijaishuollon laitos- ja perhekotihoidon yhteinen kilpailutus Espoon ja Kauniaisten kanssa toteutetaan vuonna Sosiaali- ja terveystoimen potilastietojärjestelmien selvitystyö pks-kuntien yhteistyönä. Osallistutaan Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeeseen osana Savuton Vantaa -ohjelman toteutusta. Osallistutaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön sähköisen asioinnin edistämisessä sekä valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe).
9 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sikäli kuin näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty. Yksilöä ja perhettä koskevat päätökset tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto. Lautakunnan tehtävänä on tehtäväalueellaan, ellei lautakunta ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty: ratkaista laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamat tehtävät, päättää työvoiman ja muiden voimavarojen sijoittamisesta eri tulosalueille, päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, vahvistaa maksut ja korvaukset, myöntää avustukset ja päättää sopimuksista ja muista oikeustoimista sekä käyttää kaupungin puhevaltaa. Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston luottamushenkilötoiminnan kustannukset. Kustannukset koostuvat kokouspalkkioista, matkakuluista sekä muista kokouksiin liittyvistä kustannuksista ja luottamushenkilöiden koulutuskustannuksista. Lautakunta kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta noin kuukausittain. Lautakunnalla asiantuntijaelimenä on merkittävä tehtävä Vantaan sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaajana sekä uusien toimintamallien toteuttajana.
10 12 10 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT 80 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä sekä tarjoaa tukipalveluita toimialan muille tulosalueille ja resurssien puitteissa muille kaupungin toimialoille. Tulosalueen tavoitteena on tarjota edellytykset laadukkaaseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Tulosalue tarjoaa lähinnä sisäisiä palveluja toimialalle. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Tulosalue koordinoi yhteistyötä kaupungin keskushallinnon ja palvelukeskusten kanssa, joita ovat tilakeskus, tietohallinnon palvelukeskus, talouspalvelukeskus, henkilöstökeskus ja hankintakeskus. Tulosalue ostaa vähäisessä määrin palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta, esim. koulutusta, konsultointia ja painotuotteita. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2012 on 7,4 milj. euroa. Tulomääräraha on 0,1 milj. euroa. Tulosalueen määrärahassa on varauduttu toimialan vahtimestaripalvelujen menoihin (1,5 milj. euroa) sekä toimialan 2011 järjestelyvaraerien kustannusvaikutukseen, joiden jakautuminen tulosalueille ei ole tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Lisäksi tulosalueen menomäärärahassa on varaus toimialalla ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden menoihin (0,6 milj. euroa). Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Tulosalueen tavoitteena on olla korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio. Keskeinen päämäärä on edistää toimialan teknistä (tehokkaasti tekeminen), allokatiivista (oikeiden asioiden tekeminen) ja sosiaalista tehokkuutta (palvelujen oikea kohdentaminen) Vantaan tuottavuusohjelman mukaisesti.
11 81 Tärkein toimenpidekokonaisuus on tiedolla johtamisen kehittämisstrategian toteuttaminen, jossa on seuraavat kehitysaskeleet: automatisoitu ja integroitu tietotuotanto tuotekirja eli kattava tuotteistus tuotehinnoittelu suoritebudjetointi tuottavuustavoitteet ja kannustimet kattava controller-toiminto. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Tulosalueen toiminnan painopisteenä ovat edelleen toimintojen sähköistämisen kehittäminen, talouden hallinnan edelleen kehittäminen, ulkoa hankittavien palvelujen hallinnan kehittäminen sekä muut tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisiä toimintakokonaisuuksia ovat: Toiminnanohjausjärjestelmän 4. vaiheen (VanVan) täytäntöönpano Tietovaraston ensimmäisen vaiheen toteuttaminen Tietovarastoon liittyvien toimintojen kehittäminen: esim. raportoinnin kehittäminen, tuotteistus, kustannuslaskentamalli Sähköisen asioinnin edistäminen Vantaa-tasolla ja yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmän hankinta Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn ja sähköisen lääkemääräyksen KanTa-hankkeen paikallinen toteutus Marja-Vantaa palveluarkkitehtuurikilpailun tulosten hankkeistaminen Toimitilatehokkuuden jatkuva kehittäminen Toimialan ympäristöohjelman jalkauttaminen ja ekotukitoiminnan vahvistaminen. Tulosalue koordinoi VanVan-hankkeen puitteissa toteutettavaa palveluhankintojen pilottia. VanVan-hankkeen puitteissa kehitetään toimialan esimiehille sopivaa talouden ennustamisjärjestelmää. Tulosalue koordinoi toimialan ja kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Vuonna 2012 jatketaan Savuton Vantaa -ohjelman toteuttamista toimialalla. Lisäksi osallistutaan Etelä-Suomen alueen väestön terveyseroja kaventavaan Kaste Ester -hankkeeseen, jossa kehitetään mm. hyvinvointi- ja terveyserojen seurantaa sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Henkilöstön kehittämisen painopistealueita toimialalla suunnitelmakaudella on henkilöstön työhyvinvointi, jonka perustana ovat kannustava ja voimavaroja korostava esimiestyö sekä henkilöstön osaaminen perustehtävässä. Henkilöstöjohtamisessa toteutetaan aktiivisen välittämisen ja varhaisen puuttumisen toimintamallia. Suunnitelmakaudella tuetaan ja kehitetään esimiestyötä johtamisjärjestelmien kehittämisellä ja palkitsemisjärjestelmien käytöllä sekä varmistamalla esimiesten ajantasainen osaaminen. Jotta toimialan kilpailukyky henkilöstön saatavuudessa paranee, toimialan työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tulosalueen kehittäminen ja henkilöstö -tulosyksikkö jaetaan kehittämisyksiköksi ja henkilöstöyksiköksi. Uudistuksen tavoitteena on toimintojen ja prosessien tehokkaampi kehittäminen. Palveluverkkomuutokset Tulosalue koordinoi toimialan palveluverkkomuutoksia. Tulosalueen toimitiloissa ei tapahdu muutoksia TSkaudella. Henkilöstösuunnitelma Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstön määrä säilyy suunnittelukaudella vuoden 2011 tasolla (54). Vuonna 2011 siirtyi kirjaamo pois tulosalueelta. Vuonna 2012 on tavoitteena perustaa tulosalueelle asiantuntijan tehtävä sähköisten järjestelmien kehittämiseen. Vuosille ei ole suunniteltu vakanssien lisäyksiä.
12 82 Henkilöstön lisäys vuodelle 2012: 1 erityisasiantuntija, sähköisten palvelujen kehittäminen Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toimialan henkilöstömäärä , ,5 Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika henkilötyövuosina: 49,7 42,1 42,1 42,1 42,1 42,1 42,1 Tuottavuus ja tehokkuus Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,6 % 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,3 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 1,9 % Henkilöstö 63 / / / / / / 2765,5 54/ 2836,5 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 33,7 % 33,1 % 32,5 % 33,1 % 32,7 % 32,3 % 32,0 % Henkilöstö 63 / / / / / / / 169
13 ERIKOISSAIRAANHOITO Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Vantaa hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen erikoissairaanhoitoon hakeutumisessa. Lähetteistä noin kaksi kolmasosaa laaditaan terveysasemilla ja yksi kolmasosa potilaista hakeutuu hoitoon yksityissektorin tai toisen erikoissairaanhoidon klinikan kautta. Erikoissairaanhoito tekee hoidon tarpeen arvion lähetteen perusteella ja hyväksyy hoitoon ne potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa. Voimaan astuneen terveydenhuoltolain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut erikoissairaanhoitoon, tarvittavat tutkimukset tulee aloittaa kolmen kuukauden sisällä ja varsinaiseen hoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja HYKS sopivat HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon palveluista terveyssuunnittelukokouksessa. HUS tuottaa kunnalle palvelutuotteina ns. NordDRG-tuotteita (hoitoepisodituotteita), käyntituotteita, hoitopäivätuotteita sekä terveydenhuoltolain mukaisia erikoislääkärin konsultaatioita peruspalveluissa. Erikoislääkäritoiminta terveysasemilla vakiintuu ja laajenee. Reumalääkäri- ja ortopedivastaanotot jatkuvat Tikkurilan ja/tai Myyrmäen terveysasemilla. Lastenlääkärivastaanotto käynnistyy vuodenvaihteessa Tikkurilan, Myyrmäen ja/tai Koivukylän terveysasemilla. Toimiala toimii tiiviissä yhteistyössä kaupunkia edustavien HUS-luottamushenkilöiden kanssa ja tukee Vantaan HUS-omistajaohjausta. Vantaa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä pääkaupunkiseudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaisissa hankkeissa. Aiesopimuksen hankkeiden tavoitteena on turvata
14 84 metropolialueen asukkaille ehyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Lisäksi mallinnetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoitellaan erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota. Hankkeet ovat: Perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatio perustasoa vahvistaen, Kehittäminen ja tutkimus, EVO-rahoitus, HUS:n omistajaohjauksen, ohjausrakenteiden, rahoituksen ja laskutusperiaatteiden selkiinnyttäminen, Uusien rahoitusmallien selvittäminen metropolialueelle, Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon hoito- ja palveluketjujen kehittämishanke Tehokas jatkuu vuoden 2012 ajan. Hankkeessa on pilotoitu lonkka- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon ja palvelun tarpeisiin perustuvaa hoitoketjua. Kehitystyö jatkuu haava- ja monisairaan potilaan hoitoketjujen kehittämisellä. Hanke on HUS-vetoinen ja siinä ovat mukana kaikki PKS-kunnat. HUS:n kanssa yhteistyössä aloitettu mielenterveyskuntoutujien suunnitelmallinen siirtäminen sairaalasta asumispalveluihin jatkuu vuonna Vaikeahoitoisten pienten lasten kotihoidon hoitorinkien järjestämisvastuu siirtyy HYKS:lle vuoden 2012 alusta. Talousarvion perustelut Erikoissairaanhoidon menomääräraha vuodelle 2012 on 189,3 milj. euroa, mikä on 3,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 2,3 prosenttia. HUS-palvelusopimuksen arvo on 182,6 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueella on lisäksi määrärahat HUS-eläkevastuisiin 5,9 milj. euroa, myrkytystietokeskuksen, ensihoidon ja lääkärihelikopterin menoihin 0,5 milj. euroa, psykiatrisiin kuntoutuspalveluihin 0,2 milj. euroa sekä terveysasemien erikoissairaanhoitoon 0,1 milj. euroa. HUS:n hallitus on hyväksynyt vuoden 2012 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet. Laskutettava yleislääketieteen siirtoviivepäivän hinta somaattisilla erikoisaloilla on 350 euroa. Psykiatriassa siirtoviivepäivät laskutetaan hinnaston mukaisilla tuotteistetuilla hoitopäivähinnoilla. Mikäli siirtoviivepäivien lukumäärä on vuonna 2012 vuoden 2011 tasolla, arvioitu kustannusvaikutus on noin 0,8 milj. euroa. Lisäksi HUS on korottanut vaativan psykiatrisen vuodeosastohoidon hintaa. Toimiala valmistelee yhdessä HYKS:n kanssa kirjallisen palvelusopimuksen. Sopimus tulee hyväksyttää HUS:n hallituksessa. Sopimuksessa määritellään erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen arvo sekä tulosyksikkötasolla erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Vantaan osalta sopimuksen hyväksyjä on Vantaan sosiaalija terveyslautakunta. Espoo ja Helsinki ovat valmiita tehostamaan sopimusohjausjärjestelmää. Edellisen kerran palvelusopimus laadittiin vuonna Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA ) TS 2013 TS 2014 TS 2015 Sairastavuusindeksi (Vantaa) 2) Väestö vuotta täyttäneet
15 85 Toiminnan volyymi TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA ) TS 2013 TS 2014 TS 2015 Hoitojaksot (NordDGR) kertymä vuoden päätyttyä * ** Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä * ** Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä * ** Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat ** Yli 6 kk jonottaneita ** Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk ** Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk ** Siirtoviivepäivät ** Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas Euroa/NordDRG-tuote ) Arvio, neuvottelut kesken 2) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). * HUS:n ja Vantaan välisen yhteistyömuistion mukainen tilaus ** perustuu ennusteeseen 6/2011
16 12 30 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT 86 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Terveyspalvelujen tulosalue muodostuu vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen ja mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksiköistä. Tulosalueen vastuulla on myös Peijaksen sairaalassa sijaitseva terveyskeskuspäivystys; palvelu on hankittu ulkopuoliselta palveluntuottajalta vuodesta Suun terveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta ja palvelut tuottaa Suun terveydenhuollon liikelaitos. Terveyspalvelujen tulosalue koordinoi ensihoitoa ja sairaankuljetusta, jotka hankitaan Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta (KUP). Tulosalue hankkii lakisääteisen ympärivuorokautisen terveysneuvontapalvelun yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa ulkopuoliselta palvelutuottajalta Mawell Care Oy:ltä. Tulosalue tuottaa palveluja toimialan muille tulosalueille. Terveysasemien lääkärit palvelevat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiakkaita neuvoloissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Kuntoutusyksikkö järjestää terapiaja apuvälinepalvelut mm. vanhainkoteihin, asumispalveluyksiköihin, kehitysvammahuoltoon sekä neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon. Fysioterapiayksikkö tekee yhteystyötä vastaanottotoiminnan kanssa. Lastensuojelun edellyttämät terveyspalvelut turvataan. Mielenterveys- ja päihdekeskus hallinnoi kansallista Kasteohjelman Mielen avain -hanketta, koordinoi avohoidon mielenterveys- ja päihdetyötä asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, seuraa vantaalaisten hoitoa ja kohtelua erikoissairaanhoidossa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Tulosyksikkö ylläpitää myös Miepä-palvelupistettä. Klubi-talotoiminnan käynnistäminen selvitetään.
17 87 Terveyspalvelujen tehtävä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä parantamalla toimintakykyä kuntoutustoimenpiteillä. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2012 on 70,4 milj. euroa, mikä on 7,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 4,5 prosenttia. Tulomääräraha on 5,5 milj. euroa, missä on vähennystä vuoden 2011 käyttösuunnitelman tuloihin 4,6 prosenttia. Tulomääräraha on 6,5 prosenttia vuoden 2011 toteumaennustetta korkeampi. Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Terveyspalvelut tuottaa olemassa olevien resurssien puitteissa terveydenhuoltolain ja muun lainsäädännön, kuten lastensuojelulain, mukaiset perusterveydenhuollon palvelut ja pyrkii vastaamaan kysyntään. Vastaanottotoiminta: Välitön yhteydensaanti terveysasemalle: puheluun vastataan 5-20 minuutin sisällä tai takaisinsoitto saman päivän aikana toteutuu 95 prosenttisesti. Hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän sisällä. Listautuneelle potilaalle kiireetön lääkärinaika kahdessa viikossa ja listautumattomalle neljässä viikossa, toteutuu 80 prosenttisesti. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto: Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastukset toteutetaan asetuksen mukaisesti. Kuntoutus: Kotona asumisen edistäminen: tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen kuntoutustoimenpiteiden ja apuvälineiden avulla. Näin edistetään itsenäistä kotonaasumista ja vähennetään muiden palveluiden tarvetta. Yhteistyön vakiinnuttaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi neuvolan, päiväkotien ja opetustoimen kanssa. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon tehostuminen tuottaa lisääntyvien lähetteiden muodossa paineita kuntoutusyksikön terapeuttien arvioihin ja terapioihin. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö: Miepä-palvelupisteen toimintaa parannetaan aloittamalla puhelin- ja tekstiviestipalvelut. Miepä-palvelupisteen toiminnan laajentamisesta yleisterveydenhuoltoon tehdään suunnitelma henkilöstösuunnitelmineen. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö paranee ja prosessit erikoissairaanhoidon kanssa muuttuvat yhteneväisiksi. Suun terveydenhuolto: vantaalaisten suun terveydenhuollon saatavuus kasvaa ja hoitotakuu toteutuu. Ennaltaehkäisevän suunterveydenhuollon tarkastukset tehdään asetuksen mukaisen tarkastusohjelman mukaisesti. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Terveysasemien vastaanottotoiminnassa vuonna 2011 käynnistetty listautumismalli vakiinnutetaan ja listautumisoikeutta laajennetaan uusiin potilasryhmiin lääkärivoimavarojen puitteissa. Hakunilan terveysaseman vastaanottotoiminnan palvelut päätettiin hankkia ulkopuoliselta palveluntuottajalta (sosiaali- ja terveyslautakunta ) kilpailuttamalla kolmen vuoden määräajaksi. Palveluntuottajaksi valittu AttendoMedOne Oy aloittaa toimintansa Päiväpoliklinikkatoimintaa jatketaan pääterveysasemien lisäksi Hakunilan, Korson ja Länsimäen terveysasemilla. Toimintaa on vain virka-aikana. Sähköinen resepti (eresepti) otetaan käyttöön kevään aikana kansallisen suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Tulosalue pilotoi palvelusetelin käyttöä akuuttipotilaan hoidossa lääketieteellisen tuen omaavan sairaanhoitajan vastaanotolla. Vastaanottotoiminnan organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuksen toteuttamista jatketaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Uudistuksella valmistaudutaan vuonna 2014 käynnistyvään kuntarajat ylittävään potilaan terveysaseman valinnanvapauteen. Vastaanottotoiminnasta muodostetaan toiminta-alueisiin perustuvat tulosyksiköt. Organisaatiouudistusta kehitetään jatkossa eteenpäin siten, että vastaanottotoiminta muodostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn sekä sairaanhoidon järjestämisen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Terveydenhuoltolain mukaiseen kuntarajat ylittävään terveysaseman valintaan valmistaudutaan kehittämällä perusterveydenhuollon tuotteistusta kansallisen tason linjausten mukaisesti yhdessä Kuntaliiton kanssa. Vastaanottotoiminnan liikelaitoksen valmistelu käynnistetään. Toimintamalli ja tuotteistus valmistuvat vuoden 2012 aikana. Palvelutuotannon kokonaisuus suunnitellaan ja palveluja yhdistetään siten, että palvelutuotanto muodostaa voimavaroja parhaiten hyödyntävän kokonaisuuden
18 88 palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Vastaanottotoiminnan liikelaitosmalli valmistellaan siten, että liikelaitostoiminta voi käynnistyä vuoden 2014 alussa. Sähköistä asiointia ja potilaan itsehoitoa laajennetaan. Käytössä olevia sähköisiä järjestelmiä kehitetään edelleen. Listautuneen potilaan sähköisen ajanvarauksen mahdollisuudet selvitetään. Tulosalue osallistuu terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmisteluun yhdessä Helsingin ja Espoon sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Opetusterveyskeskustoimintaa kehitetään terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin Yliopisto ja Helsingin seudun kunnat. Opetusterveyskeskustoiminta on perusterveydenhuollon toimivuuden ja maineen kannalta kriittinen menestystekijä. Opetusterveyskeskustoimintaa kehitettäessä noudatetaan organisoinnissa ja henkilöstöpolitiikassa pääkaupunkiseudun ja Helsingin malleja tarkoituksenmukaisin osin. Lasten- ja nuorten terveysasema -mallin selvittelytyö käynnistetään, selvittäen eri mahdollisuudet ja kokemukset. Selvitystyö tuodaan lautakunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä. Lasten ja nuorten terveysasema muodostaa ehkäisevän terveydenhuollon ja sairaanhoidollisten palvelujen eheän ja asiakaslähtöisen kokonaisuuden, jolla edistetään lasten ja nuorten hoidon joustavuutta ja palvelujen saatavuutta. Vantaa hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta (Mielen avain -hanke). Hanke päättyy syyskuussa Mielenterveys- ja päihdekeskus - tulosyksikkö vastaa hankkeen hallinnosta ja koordinaatiosta. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on osa Mielen avain -hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee Kaste-ohjelmalle jatkoa. Mielen avain -hankkeen kakkosvaiheeseen osallistutaan siten, että Vantaan osahanke fokusoi yhteen keskeiseen kehittämisalueeseen, joka parhaiten tukee nykyisiä toimintoja. Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeessa kehitetyt toimintamallit juurrutetaan palvelutoimintoihin. Mielenterveyspalveluissa lisätään kokemusasiantuntijoiden käyttöä osana järjestelmää (Kuntaliiton koordinoima Expert Patient Program). Miepä-palvelupisteen toimintaa kehitetään laajentaen tarjottua palveluvalikoimaa yleisterveydenhuollon suuntaan (kuten rokotuksia ja mittauksia, vrt. Helsingin terveyskioski). Toiminnan sijaintia tarkistetaan yhdessä toimintamallin muutoksen kanssa. Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa vantaalaisten tarvitsemat hammashoidon palvelut ja ehkäisevän työn. Palvelujen tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta ja toimintaa ohjataan sopimusohjauksella. Palvelusopimus hyväksytään sosiaali- ja terveyslautakunnassa 2/2012. Ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tuottaa PKS-päivystys. Osa suun erikoishoidon palveluista tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS- SEHYK -yksikössä. Terveyskeskuspäivystyksen hankinnan jatkamisesta tehtiin päätös sosiaali- ja terveyslautakunnassa ( ) vuosille Päivystyksen toimintaa laajennetaan ja palvelua parannetaan. Toiminta sisältää jo aikaisemmin perustetun selviämishoitoaseman (SEHO) lisäksi murtumien hoidon keskittämisen ja kiireellisyysluokkaan E kuuluvien potilaiden hoidon eli päivystyksessä hoidetaan kaikki sinne hakeutuneet potilaat. HUS/HYKS:n ortopedian ja reumalääkärin konsultaatiovastaanotto ja koulutustoiminta on alkanut jo 2011 Tikkurilan terveysasemalla. Vuonna 2012 toimintaa laajennetaan Myyrmäen terveysasemalle ja mahdollisuuksien mukaan Koivukylän terveysasemalle. HUS/HYKS:n lastenlääkärin vastaavan toiminnan aloitusta suunnitellaan talveksi Tulosalueella laajennetaan sähköisen asioinnin ratkaisuja (mm. Forsanteverenohennuspotilaan hoito, Orange-puhelinjärjestelmä). Kuntoutuksen tulosyksikkö jatkaa tuottavuuden parantamista kehittämällä työprosesseja ja lisäämällä terapiahenkilöstön asiakastyön osuutta työajasta kehittämällä sähköistä sairauskertomusjärjestelmää ja kirjaamiskäytäntöjä TuottavuusTalkoot -hankkeessa suunnitellulla tavalla. Onnistumisen perusedellytyksenä on toimivat ja tarkoituksenmukaiset sairauskertomusjärjestelmän sovellutukset (sähköinen lähete, sähköinen ajanvaraus, joustava kirjaaminen ym). Näiden muutosten toteuttaminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi. Orange-puhelinpalvelujärjestelmän mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntoutusyksikön ajanvaraustoiminnoissa ja keskitetyn ajanvarauksen toimintaedellytykset selvitetään vuoden 2012 aikana. Kuntoutusyksikön johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan. Palvelutuotannon toteumaseurannan kehittäminen jatkuu Vantaan tietovarastohankkeessa. Tulosalue on aktiivisesti mukana tietovaraston määrittelytyössä, käyttöönotossa ja raportoinnin päivittämisessä. Aluksi Vantaan tietovarastohanke yhdistää sosiaali- ja terveystoimen tiedonhallinnan (tiedon varastointi ja raportointi) laajeten edelleen Vantaan muille toimialoille.
19 89 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos (KUP) tuottaa kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon palvelut sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän ensihoidon- ja sairaankuljetuksen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ensihoidon vastuulääkäripalvelut hankitaan ostopalveluna HUS:sta. Vuoden 2012 aikana valmistaudutaan ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen järjestämisvastuun siirtymiseen sairaanhoitopiirille. Palveluverkkomuutokset Miepä-palvelupisteen sijaintia tarkistetaan ja pisteen siirtyminen Tikkurilan terveysaseman yhteyteen/läheisyyteen arvioidaan. Henkilöstösuunnitelma Terveyspalvelujen tulosalueelle perustetaan vuonna 2012 kuusitoista uutta vakanssia. Henkilöstön lisäys vuodelle 2012: 14 lääkäriä, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asetus 1 lääkäri, terveysasema 1 sairaanhoitaja, terveysasema/päiväpoliklinikka Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Sairastavuusindeksi (Vantaa) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Vastaanottotoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Päivystystoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Kuntoutustoiminta yhteensä terapiakäynnit ostopalveluterapiat Laatu ja vaikuttavuus Vastaanottotoiminnan kävijöiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) 3) - - uusi arvio arvio arvio arvio 55-58
20 90 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Listautuneiden osuus väestöstä % Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 4) Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä 14 14, Päivystystoiminnan odotusaika lääkärille alle 3 h % 98,6 99, Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas vastaanottotoiminta ja päivystys 162,33 170,43 175,35 197,26 202,44 204,22 206,05 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 34,10 36,28 36,42 38,31 38,66 39,00 39,35 Euroa/käynti vastaanott. lääkärik. 85,84 91,30 79,35 79,39 79,57 78,87 78,19 vastaanott. hoitajak. 31,39 34,25 34,39 34,41 34,93 35,29 35,65 Henkilöstö Henkilötyövuotta - lääkärit (vastaanotto) hoitajat (vastaanotto) terapeutit (kuntoutus) Suun terveydenhuollon palvelutilaus painotettujen toimenpiteiden määrä (SFA10) painotettujen toimenpiteiden hinta (SFA10), tuhatta euroa Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet ) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 2) Tilastoraportoinnin kehittämistyö oli kesken. Puhelut ja paperikonsultaatiot ovat sisältyneet kuntoutustoiminnan käyntimääriin vuosina 2008 ja toteuma on todellisten käyntien mukainen. Eri vuosien luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 3) Tunnusluku otetaan käyttöön poimintamallin rakentamisen ja testauksen jälkeen. Aikaisintaan vuoden 2010 toimintakertomukseen. 4) Vantaan kaupungin avoterveydenhuollon lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen toimiala
Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Sosiaali- ja terveydenhuolto kaikki yhteensä... 50 Sosiaali- ja terveydenhuolto ilman erikoissairaanhoitoa... 50 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 54 Talous- ja hallintopalvelut...
LisätiedotUudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin
LisätiedotViraston toimintaympäristön muutokset
1 HANKINTAKESKUS Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2017 talousarvioon Johtamisjärjestelmän uudistus tulee vaikuttamaan hankintakeskuksen ydintoimintoihin. Arvio
LisätiedotTILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT
MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari
Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015
Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan
LisätiedotPALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotTerveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala
Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 2013 Markku Oinaala 7.2.2013 Terveydenhuollon palvelut, palvelusopimus 2013 Terveydenhuollon palvelut sisältävät: lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan,
LisätiedotPALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET
TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,
LisätiedotPäämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Espoo 24-09-2014 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet:
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA
75 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA 76 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 77 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto
Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
Lisätiedot(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.
Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuoden 2016 tulostavoitteet Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotPalvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotTALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotJUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena
1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotPERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ
Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 45 Asianro 3619/02.02/2013 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2013 tekniset talousarviomuutokset Perusturvan palvelualue Vanhus- ja vammaispalvelujen
LisätiedotTOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017
TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintatuotot 18 061 797 18 489 000 17 599 200 17 049 200 17 049 200 Myyntituotot 5 896 589 6 763 900 6 379 100 6
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotHankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013
Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti
LisätiedotPerusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous
Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous 15.12.2018 Perusturvan talous menolajeittain TP 2017 TOT 10 / 2017 TA 2018 TOT 10 / 2018 Tot-%
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotP E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö
KOKEMÄEN KAUPUNKI Hyväksytty KV 19.4.2010 14 Voimaantulo 1.5.2010 P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Valinta ja kokoonpano 2 Perusturvalautakunnan tehtävä
LisätiedotSOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS)
LIITE 1 SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella (OPTS) ydinprosesseja edustavat
LisätiedotToiminta-alueiden käyttösuunnitelmat
v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät
20.03.2013 Sivu 1 / 1 890/00.01.01/2013 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
Lisätiedot2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen
2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh
19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012
Sosiaali ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2 22..2 Heikki Miettinen Yhteenveto kyselyn tuloksista Koko aineisto Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Asiakaskyselyssä olivat mukana
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotAjankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle
Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle 23.3.2017 23.3.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1 Taustaksi: Ennakkoarvioinnissa vertailtaan eri päätösvaihtoehtojen hyte-vaikutuksia 1 vaikutus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee
LisätiedotVanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015
Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarvion sitovuuden osalta kaupunginhallitus esittää noudatettavaksi
LisätiedotMaakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
LisätiedotPALVELUSOPIMUS Läntinen perusturvapiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
PALVELUSOPIMUS 2016 Läntinen perusturvapiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Läntisen perusturvapiirin perusturvalautakunnassa / 201, Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali-
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500
LisätiedotTalousarvio Toimitusjohtaja Eetu Salunen
Talousarvio 2019 Toimitusjohtaja Eetu Salunen 14.11.2018 Palveluiden saatavuus on turvattava myös 2019 Palvelurakenne uudistuu Etulinja: Sujuvampi neuvonta ja yhteydensaanti Palvelut uudistuvat alkuvuonna.
LisätiedotMikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia
Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt
LisätiedotHYVINVOINTI- VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
HYVINVOINTI- VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyvinvointivaliokunta 13.9.2017 1 Sisällysluettelo 1 Hyvinvointivaliokunnan toimintasäännön soveltaminen... 3 2 Hyvinvointipalveluiden tehtävät... 3 3 Tulosalueen
LisätiedotVanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus
Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö
LisätiedotPääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?
Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme
LisätiedotIsyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys
LisätiedotVUODEN 2012 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO JA KESKUSTELUTILAISUUS OHJELMA
VUODEN 2012 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO JA KESKUSTELUTILAISUUS OHJELMA 15.2.2012 klo 13.00 13.10 klo 13.10 13.50 Tilaisuuden avaus yhtymähallituksen puheenjohtaja Kauko Juhantalo
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
Lisätiedot