PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPI- MUSHENKILÖSTÖN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TARKISTAMINEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPI- MUSHENKILÖSTÖN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TARKISTAMINEN"

Transkriptio

1 1 PERUSTELUMUISTIO SPEK hallituksen päätös Pelastusalan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän raportti SM julkaisu 5/2012 ( ) PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPI- MUSHENKILÖSTÖN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TARKISTAMINEN 1. Yleistä Tapani ja Hannu myrskyissä 2011 pelastustoimi toteutti Etelä-Suomen alueella yli tehtävää, joista pelastuslaitokset selvisivät johtamisjärjestelmänsä ja joustavien voimavarojensa ansiosta erittäin hyvin. Yli 60 prosentissa myrskyn aiheuttamista tehtävistä voimavarana toimivat pääasiassa vapaaehtoispalokuntien muodostamat sopimuspalokunnat. Esimerkki kertoo selkeästi suomalaisen järjestelmän vahvuudesta - joustavasta ja tehokkaasta mahdollisuudesta reagoida erilaisiin uhkatilanteisiin. Keskeinen osa tätä valmiutta on määrällisesti riittävät, osaavat ja joustavasti käytettävät henkilöstövoimavarat. Suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa väestönsuojelu on osa yhteiskunnan kriisivalmiutta. Väestönsuojelumuodostelmien pelastustoiminnallisten osien keskeisenä runkona on rauhan aikana tehtäviinsä koulutettu ja harjaantunut pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö. Pelastustoimen koulutusjärjestelmä tuottaa pelastustoiminnan väestönsuojelumuodostelmiin sijoituskelpoista henkilöstöä, tästä lukumäärällisesti suurin osa on sivutoimisen, vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kautta tulevaa henkilöstöä. Koulutusjärjestelmä on siis myös väestönsuojelun kannalta tärkeä osa kansallista puolustuskykyä, osa kansallista kokonaisturvallisuuden järjestelmää. Suomen pelastustoimessa kolmannen sektorin tuottamilla valmiuksilla on keskeinen rooli. Pelastuslaitosten voimavaroina toimii 730 vapaaehtoisen palokunnan, sivutoimisten ja teollisuuspalokuntien sekä muiden paikallisyhdistysten verkosto. Kolmannen sektorin toimijat hoitivat itsenäisesti noin 15 % ja osallistuivat noin puoleen maamme pelastustehtävistä vuonna Paikallisyhdistysten ja muiden jäsenten muodostamat alueelliset pelastusliitot huolehtivat jäsentensä koulutustarpeista koko järjestötoiminnan osalta ja niillä on keskeinen tehtävä pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön kouluttajana. Pelastusliittojen ja muiden alalla toimivien yhteisöjen valtakunnallisena keskusjärjestönä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) huolehtii koulutuksen osalta opetussuunnitelmien ja opetusaineistojen laatimisesta sekä kurssinjohtajien koulutuksesta. Suomen pelastustoimen sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän tausta johtaa viime vuosisadan alkuun. Tuolloin vapaaehtoisten palokuntien yhdessä päättämällä tavalla käynnistettiin Suomen Yleisen Palokuntaliiton valtakunnallinen koulutustoiminta. Myöhemmin koulutusjärjes- 1 Salli Jukka-Pekka, Pelastustoimen toimintatilastot vuosina Artikkeli SPEKin Tilinpäätöshankkeessa.

2 telmää on kehitetty Suomen Palontorjuntaliiton sekä toisaalta edelleen oman jäsenistönsä päättämällä tavalla Suomen Väestönsuojelujärjestön toimenpitein. 2 Suomen Yleisen Palokuntaliiton, Suomen Palontorjuntaliiton ja sen alueellisten liittojen jälkeen SPEK ja pelastusliitot ovat ylläpitäneet koulutusjärjestelmää ja vastanneet sen kehittämisestä yhteistyössä Pelastusopiston ja pelastusviranomaisten kanssa. Nykyistä koulutusjärjestelmää koskeva ohje ja kuvaus on viimeksi päivitetty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa (Ohje vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2002). Koulutusjärjestelmä on tänään yksi keskeinen SPEKin ja pelastusliittojen muodostaman SPEK-ryhmän toiminnoista. Pelastusliittojen jäseninä olevat n yhteisöä (n. 730 palokuntaa) saavat toiminnalleen tärkeitä koulutuspalveluita järjestelmän kautta. Koulutusta pidetään SPEK-ryhmän (SPEK ja pelastusliitot) jäsenissä tärkeimpänä palveluna. (Kysely , yhteenveto liitteenä 6). Laadukas ja riittävä koulutus on turvallisen työskentelyn edellytys. Eräs parhaita indikaattoreita menestyksekkäästä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä vaarallisesta toimintaympäristöstä huolimatta on kansallisesti toteutetussa pelastustoiminnassa erittäin harvoin esiintyvät menehtymiset tai loukkaantumiset. Työturvallisuus on pelastustoiminnan koulutuksen erityinen haaste. Jatkuvasti monimuotoistuvassa toimintaympäristössä ja samalla muuttuvissa tehtävissä, koulutuksen on samoin jatkuvasti kehityttävä nopeasti varmistaen pelastustoimintaa toteuttavien turvallisuus. 2. Käsitteistä Koulutusjärjestelmän käsitteissä esiintyy horjuvuutta voimassa olevassa ohjeistuksessa ja jopa säädösteksteissä, kun tarkastellaan muun kuin päätoimisen henkilöstön koulutusta. Nyt voimassa oleva ohje on nimeltään: Ohje vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta, jota ei voida pitää enää täsmällisenä. Pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus on käsitteenä laajempi kuin pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutus, jota ohje koskettaa. Työn yhteydessä on siten noussut esille myös tarve muun kuin päätoimisen henkilöstön koulutusjärjestelmän nimitysten tarkistamiselle. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:lle esitetään jatkossa laadittavaksi kokonaiskuvaus pelastusalan vapaaehtoistoiminnan koulutusjärjestelmästä, johon kuuluvat SPEKn järjestämien koulutuskokonaisuuksien lisäksi vielä muiden alalla toimivien järjestöjen tuottamia kokonaisuuksia. Näin tässä käsiteltävä osio, aiemmalta nimeltään Ohje vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta, esitetään tässä yhteydessä muutettavaksi muotoon: Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusohjelma. Muistion otsikointi on tämän esityksen mukainen. Pelastuslaki määrittää pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön koulutuksesta huolehtivaksi tahoksi pelastuslaitoksen. Lain 56 mukaisesti pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä 25 :ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Lain 54 mukaisesti sopimuspalokuntaan kuuluvan ja pelastustoimintaan osallistuvan sekä vapaaehtoistyöhön osallistuvan työturvallisuuteen sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002). Työturvallisuu-

3 teen liittyvät asiat on sisällytettävä pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön palokunnassa annettavaan perehdytykseen. Lisäksi vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutuksessa on huomioitava työturvallisuuteen liittyvät seikat. 3 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutusvaatimukset johdetaan yhteiskuntaa koskevista arjen onnettomuuksista, uhkamalleista ja häiriötilanteista, joihin pelastustoimen järjestelmällä varaudutaan onnettomuuksia ehkäisevällä toiminnalla ja pelastustoiminnan valmiudella. 3. Pelastusalan koulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän raportti Työryhmä käsittelee raportissaan luvussa 2.2. otsikolla Vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutusjärjestelmä vallitsevaa tilannetta: Pelastustoimen sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutuksen suunnittelua, ohjausta ja toteutusta on perusteltua arvioida jatkossa erillisen selvitystyön pohjalta ottaen huomioon muun muassa eri toimijoiden roolit ja vastuut pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Erityisesti tulisi arvioida opetussuunnitelmien sisällön määrittelyyn, valtakunnallisen opetusaineiston tuottamiseen, kouluttajakoulutuksen järjestämiseen, koulutuksen rahoitusvastuihin ja järjestelyihin sekä koulutuksen laadun arviointiin ja valvontaan liittyviä asiakokonaisuuksia tavoitteena ajan tasaisen kokonaisnäkemyksen muodostaminen sivutoimisen ja sopimushenkilöstön koulutuksen nykytilasta (koulutuksen laatu, koulutettavien määrä, koulutukseen pääsyn perusteet, kelpoisuusvaatimusten ajantasaisuus) ja mahdollisia kehittämistarpeita. Edelleen luvussa Pelastusalan koulutuksen kehittämisehdotukset raportti esittää kohdassa otsikolla Muun kuin päätoimisen henkilöstön koulutusjärjestelmän kehittämistarpeiden selvittämisessä edellä mainittu toistetaan ja työryhmä ehdottaa: Sisäasianministeriö käynnistää hankkeen pelastustoimen vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutusjärjestelmän kehitystarpeiden selvittämiseksi. Huomionarvoista on, että myös otteessa työryhmäraportista esiintyy käsitteiden horjuvuutta ja epäjohdonmukaisuutta, joka osaltaan kuvastaa kokonaisuuden haasteita. Tässä muistiossa yhdytään useilta osin työryhmän raportin näkemyksiin. Edelleen on todettava, että keskeisimmiltä osiltaan raportin ao. kohdassa esitetyt haasteet ovat sovellettavissa myös päätoimisen henkilöstön koulutuksen kehittämistarpeisiin esimerkiksi koulutuksen laadullisen ja määrällisten vaatimusten osalta. Tässä työssä on pyritty osaltaan vastaamaan työryhmän selvityksessään esille nostamiin haasteisiin ja tekemään esityksiä valtakunnallisessa kehittämistyössä huomioitavaksi. 4. Koulutusjärjestelmän perusteet 2.1. Uhkiin ja riskianalyysiin perustuva alueen pelastustoimen palvelutaso Pelastustoimen alueet laativat ja ylläpitävät palvelutasopäätöstä 2. Pelastuslain (379/2011) 28 mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. 2 Pelastuslaki 379/2011, 29 : Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös

4 4 Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Alueen pelastustoimi laatii edellä mainitun palvelutason määrittämistä varten erityisen palvelutasopäätöksen (PelL 29 ). Palvelutasopäätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määritettävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Sisäasiainministeriö voi antaa asetuksella tarkempia säännöksiä palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. Kumotun pelastuslain nojalla annetussa ohjeessa alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä 3 todettiin, että pelastustoimen palvelutasopäätöksen tulee kattaa pelastuslaissa ja pelastustoimesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa määritetyt alueen pelastustoimen järjestämiseen kuuluvat tehtävät. Edelleen palvelutasopäätöksessä tuli huomioida muu pelastustointa koskeva lainsäädäntö ja niiden perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet sekä alueen pelastustoimen toimintaympäristö, uhkat ja riskianalyysi sekä visio ja strategia, joista alueelliset tavoitteet johdetaan. Kumotun lain nojalla annetussa ohjeessa edellä mainittu asiakirjaluettelo on päivitettynä vuoden 2012 joulukuun tilanteessa seuraava: - Valtioneuvoston selonteko, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 5/2012, : Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta , - Valtioneuvoston periaatepäätös : Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, - Valtioneuvoston periaatepäätös : Sisäisen turvallisuuden ohjelma, - Pelastustoimen strategia / Väestön suojaamisen strategia, Sisäasiainministeriö Pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategia, Sisäasiainministeriö 2012 Palvelutasopäätösohje totesi myös, että: Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tuottaman turvallisuuden taso alueella. Palvelutasopäätöksessä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Palvelutasopäätös on perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja talouden yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Uhkien arvioinnissa käytetään apuna riskialueiden ja erityisten riskikohteiden määrittelyä. Asia on ohjeistettu sisäasiainministeriön antamalla pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeella Koulutustarpeen määrittely - pelastustoimintaa edellyttävät tilanteet Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön on hallittava tehokkaan ja turvallisesti toteutetun pelastustoiminnan perustaidot. Henkilöstöllä on oltava tehtävien edellyttämä ja pelastuslain 39 määrittämä riittävä fyysinen ja henkinen suorituskyky. Henkilöstön osaamisen vaatimukset määrittävät pelas- 3 Ohje alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta, SM /Tu-31/ Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM016:00/2010/ )

5 tustoiminnan toimintaympäristö, pelastustoiminnan taktiikka ja menettelytavat sekä edellisiin vaikuttava pelastustoiminnassa käytettävä kalusto ja varustus. 5 Tarvittavan koulutuksen ja harjoittelun riittävän tason määrittävät siis ne tarpeelliset tiedot ja taidot sekä fyysinen ja henkinen suoritustaso, joilla henkilöstö kykenee toimimaan riittävän tehokkaasti ja turvallisesti tilanteen edellyttämässä pelastustoiminnassa. Pelastustoiminnassa henkilöstö voi altistua onnettomuuden/toimintaympäristön olosuhteista riippuen äärimmäisen korkeille tai matalille lämpötiloille, vaarallisille aineille hengityksen, ihon tai limakalvojen kautta sekä äärimmäiselle fyysiselle kuormitukselle. Pelastustoiminnan olosuhteisiin voi kuulua korkean paikan putoamisvaara, lämmön tai esimerkiksi räjähdyksen painevaikutusten aiheuttama rakennuksen tai maanalaisen tilan sortumavaara. Pelastustoimintaa voi joutua toteuttamaan huonoissa valaistus- tai näkyvyysolosuhteissa, veden alla, savun tai muun myrkyllisen kemikaalin vaikutuspiirissä. Riittävä suoja ja tehtävässä tarpeellinen varustus lisäävät merkittävästi fyysisten tehtävien kuormittavuutta. Esimerkkejä pelastustoimintaa edellyttävistä tilanteista ja olosuhteista: Tulipalo (rakennuspalo, sähköpalo, liikennevälinepalo (ml. maanalaiset tilat, tunnelit) työmaapalot), erilaiset ihmisen pelastustehtävät, liikenneonnettomuus, metsäpalo, sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat tuhot (taajaman vauriot, metsävauriot, kaupunkitulvat, tulvat), räjähdysonnettomuudet, vaarallisten aineiden onnettomuus, ympäristöonnettomuus (vuodot, kemikaalionnettomuudet). Tuhotyö (terrorismi, ilkivalta, rikollisuus), jossa tahallisesti, vahingoittavassa tarkoituksessa voidaan käyttää edellä mainittuja onnettomuuksien aiheuttajia, CBRN -aineita tai räjähteitä tai niiden yhdistelmiä. Suuronnettomuudet, ydinvoimalaonnettomuus (lähialue, kaukolaskeuma), ydinräjähdyksen laskeuma. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiset uhkamallit - voimahuollon vakavat häiriöt - tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhkat - kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt - yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt - elintarvikehuollon vakavat häiriöt - rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt - julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen - väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt - suuronnettomuudet luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat - terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus - rajaturvallisuuden vakavat häiriöt - poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus - sotilaallisen voiman käyttö Poikkeusoloja valmiuslain (1552/2011) määritelmän mukaan ovat: 5 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010, Valtioneuvoston periaatepäätös

6 6 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista; 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat; 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. 2.3 Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimen henkilöstöllä tulee olla riittävät perustiedot ja -taidot yleisistä onnettomuuksien ehkäisyn perusteista. Pelastustoimen henkilöstöllä tulee olla perusteet kansalaisille suunnattavan turvallisuusviestintätilaisuuden toteuttamisesta. 2.4 Pelastustoiminta Pelastustoiminnan voimavarat on mitoitettava siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuuksissa, joihin arvioitujen uhkien perusteella pelastustoiminnassa varaudutaan. Pelastustoiminnan palvelutaso määräytyy siitä, miten pelastusyksiköt saavuttavat onnettomuuskohteen riskien (uhkien, onnettomuustyyppien) edellyttämällä vahvuudella riittävän nopeasti. Tarvittavat voimavarat voidaan koota useamman eri asemapaikan ja palokunnan henkilöstöstä ja kalustosta. Palvelutasopäätöksellä määritellään, mitkä muodostelmat, millainen henkilöstö, kalusto ja toimintavalmiusaika alueen eri osissa on käytettävissä ja minkä tasoiseen toimintaan ne kykenevät (suorituskykyvaatimus). Palvelutasopäätöksen tuli sisältää pelastustoiminnan ja väestönsuojelun osalta mm. seuraavat asiat: - tarvittavat pelastustoiminnan muodostelmat ja niiden hälyttäminen, kokoaminen ja kokoamisaika päivittäisessä valmiudessa ja erityistilanteissa (ml. suuronnettomuudet ja poikkeusolot) pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten voimavarat mukaan lukien, - miten erityistilanteissa tarvittavat lisämuodostelmat perustetaan ja niiden tarvitsema huolto järjestetään sekä pelastustoiminnassa tarvittava lisämateriaali hankitaan ja otetaan käyttöön, - miten pelastustoiminnan henkilöstön koulutus ja harjoitukset on järjestetty, - miten erityistilanteiden, suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen toiminnan harjoittelu on järjestetty,

7 - miten väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön sekä muiden väestönsuojeluorganisaatioon kuuluvien henkilöiden koulutus on järjestetty Alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määritetään mihin uhkiin ja millaisella pelastustoiminnan järjestelmällä pelastustoimessa varaudutaan. Palvelutaso voi vaihdella alueen erityispiirteiden mukaisesti. Olennainen osa pelastustoiminnan palvelutasoa on henkilöstön koulutustaso Väestönsuojelun ja varautumisen erityiset vaatimukset Poikkeusoloissa pelastustoimintaan voi vaikuttaa erittäin vaaralliseksi muodostuvan toimintaympäristön lisäksi pitkäkestoisista tai laajoista tehtävistä tai jatkuvista useista tehtävistä johtuva pitkäaikainen kuormitus. Olosuhteista johtuen henkilöstövaihtoja, elintarvikehuoltoa tai materiaalitäydennyksiä tai huoltoa ei välttämättä voida järjestää normaalilla tavalla. Myös tällaisiin olosuhteisiin tulee varautua koulutuksessa ja harjoituksissa. Normaalioloissa vaikeasti kuvattavien/simuloitavien olosuhteiden osalta tulee järjestää ja kehittää harjoittelumahdollisuuksia. Toisaalta parasta valmistautumista ääriolosuhteisiin on jatkuva perusteitakin koskeva koulutus ja harjoittelu, joka ylläpitää suoritusvarmuuden ja -nopeuden korkealla tasolla pelastustoiminnassa tarvittavissa taidoissa. Väestönsuojelujärjestelmän valmius asettaa myös henkilöstön lukumäärälle laajimmat vaatimukset. Esimerkiksi laajamittaisen sotilaallisen voimankäytön 6 tilanteessa useita kuukausia kestävät jatkuva kohotettu valmius sekä jatkuvat vaativat tehtävät edellyttävät suunnitelmallista tarkastelua pelastustoimintaan osallistuvien sekä tukevien muodostelmien käytöstä, toimintakyvyn ylläpidosta ja palauttamisesta. Mitoituksen perusteiksi tarvitaan arvioita ja päivitettyjä vaatimuksia esimerkiksi pelastusyhtymän, pelastuskomppanian, pelastusjoukkueen ja pelastusyksikön suorituskyvystä. Koulutusjärjestelmän kehittämisen perusteiksi on siis tarkasteltava väestönsuojeluvalmiudenkin osalta nykyistä tarkemmin sodan kuvaan perustuvia arvioita tarvittavista muodostelma- ja henkilöstömääristä. 2.6 Koulutuksen kehittämisen haasteet Pelastustoimen pelastustoiminnan koulutuksen ohjaus on nykymuotoisena haasteellinen. Yleistä yhtenevyyttä luovat Pelastusopiston ja Helsingin Pelastuskoulun antama päällystön, alipäällystön ja miehistön yhtenäinen koulutus- ja tutkintojärjestelmä ja toisaalta valtakunnallinen sivutoimisen, vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä. Pelastustoimen alueiden käytännön pelastustoimintaa määrittelevät alueellisesti erilaiset olosuhteet, toimintaympäristö ja uhkatekijät. Toisaalta historiallisista syistä ja alueiden kunnallisen itsenäisyyden perusteella käytössä oleva kalusto, materiaali sekä menettelytavat ja taktiikka sekä johtamisjärjestelmät sekä johtamisjärjestelmien tekniset tukijärjestelmät ovat alueellisissa pelastustoimissa yksityiskohdissaan erilaisia. Alueelliset ominaispiirteet huomioivana tämä on järjestelmän rikkaus. Muodos- 6 YTS 2010 s. 77, Sotilaallisen voiman käyttö

8 telmien yhteisen käytettävyyden ja valtakunnallisten tilanteiden pelastustoiminnallisen (tai väestönsuojelun) johtamisen sekä niihin valmistautumisen kannalta tämä on myös haaste. Ongelmana on koko valtakuntaa koskevissa tilanteiden hallinnassa pelastustoiminnan taktiikan ja menettelytapojen yhtenäisyyden ja koulutuksen lisäksi esimerkiksi logististen tukijärjestelmien hallinta. Hajautettu järjestelmä on toisaalta osaltaan huoltovarmuutta (esim. 22 pelastuslaitoksen oma logistinen järjestelmä). 8 Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusvaatimusten osalta haasteena on laissa todetun riittävän koulutuksen määrittelemättömyys. Kun nykytilanteessa katsotaan tilastoinnin piirissä olevaa koulutusta, käytännössä kurssitarjonnasta hyödynnetään sammutustyön, pelastustyön sekä savusukelluskursseja. Koulutustarjonnan tulee vastata pelastustoiminnan monipuolisiin haasteisiin. Nykyjärjestelmän koulutustarjonnan hyödyntämisen rajoittuneisuudelle on useita syitä. Keskeisimmäksi välittömäksi syyksi esitetään usein pelastuslaitosten kuntataloudesta riippuvaista niukkuutta. Pidemmällä aikavälillä ongelmana on ollut, että pelastuslaitosten palvelutasopäätöksissä ei ole toistaiseksi käytännössä tarkemmin määritelty pelastustoiminnan muodostelmien ja niiden henkilöstön koulutustarvetta suhteessa alueen uhkiin ja riskianalyysiin. Näin esimerkiksi vuosittaisen toiminnan ja talouden suunnittelussa tärkeän koulutuksen rahoituksen peruste puuttuu. Yhtenäisen pelastustoiminnallisen doktriinin, operaatiotaidon, taktiikan ja menettelytapojen puutteet heijastuvat myös koulutusjärjestelmään. Alan suhteellisen pienin voimavaroin uutta tutkimusta voidaan pelastustoiminnan taktiikan osalta tuottaa harvakseltaan. Kuitenkin jatkuvasti kehittyvän toimintaympäristön, uhkien, käytettävissä olevan materiaalin ja teknologian kehityksen kiihtyessä, myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulisi tuottaa päätöksenteolle uutta tietoa. Kun uusista operatiivisista linjauksista, taktiikasta ja menettelytavoista on päätetty, tulee niistä koulutusta ohjaavia perusteita. Pelastustoimessa tällä hetkellä näitä koulutuksen sisällöllisiin vaatimuksiin vaikuttavia päätöksiä tehdään 22 pelastuslaitoksessa. Yleiset perusteet tulisi kuitenkin kyetä tuottamaan valtakunnallisesti ja varmistaa nykyisessä työnjaossa pelastusopistolle riittävät voimavarat kansalliselle tutkimukselle ja operaatiotaidon, taktiikan ja menettelytapojen kehittämiselle. Vähintäänkin vastesuunnittelun perusteella tulisi määritellä henkilöstön osaamistasovaatimukset, jossa tulisi huomioida eri henkilöstöryhmien ja henkilöiden rajoitteet. Pelastustoimen toimintavalmiuden osalta tuoreeltaan on päivitetty suunnitteluohje (SM julkaisuja 21/2012/ ). Ohje toteaa, että suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen edellyttämiä valmiuksia varten on oltava uhkiin perustuva valmius. Laajimpana muodostelmakokonaisuutena ohje mainitsee pelastusyhtymät. Pelastusopiston julkaisussa pelastustoiminnan johtaminen on pelastusyhtymän organisaatiosta esitetty kaavio, jossa pelastustoiminnan lisäksi esimerkkinä ovat vain lääkintä ja poliisi. Pelastusyhtymälle voidaan perustellusti kuitenkin arvioida tarvittavan raivaus-, huolto-, CBRN-tiedusteluyms. tukimuodostelmia, jotka pelastustoiminnassa olisivat nimenomaan yhtymän johdossa. Pelastusyhtymien organisaatiosta, määrävahvuudesta ja suorituskyvystä ei ole olemassa valtakunnallisesti yhtenäistä perustetta. Tämä puute tulisi perustekijänä korjata ensi tilassa, jotta myös pelastuskomppanian, pelastusjoukkueen ja pelastusyksikön johtamisen ja käytännön pelastustoiminnan koulutusvaatimukset tarkentuisivat mm. tarvittavien johtamisvalmiuksien ja yhteistoiminnan järjestämisen näkökulmista.

9 Pelastustoimen henkilöstöstä ja kalustosta voidaan tällä hetkellä (4000 päätoimista sopimushenkilöstöä) muodostaa teoreettisesti tarkasteltuna huomioimatta tukimuodostelmia esimerkiksi 3000 pelastusryhmää, 1000 pelastusjoukkuetta, 300 pelastuskomppaniaa ja käytetyn organisaation mukaisesti pelastusyhtymää 7. Lukumäärät ovat viitteellisiä edellä mainittujen haasteiden vuoksi. 9 Pelastustoimen pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön käyttöä muissa pelastustoimintaan osallistuvissa muodostelmissa ja tukimuodostelmissa ei niin ikään ole määritetty. Tilanne on pelastustoimen henkilöstön lukumääräisen ja osaamisen hallinnan sekä myös kaluston ja materiaalisten valmiuksien kehittämisen kannalta ongelmallinen. Valtakunnallista kokonaistarvetta pelastustoimen muodostelmien lukumäärälle (ml. väestönsuojelu) ja niiden edellyttämälle henkilöstölle ei ole näin ollen vuoden 1999 pelastustoimilain uudistuksen jälkeen määritetty. Varsinaisen pelastustoiminnallisen valmiuden lisäksi vapaaehtoishenkilöstöä voidaan käyttää esimerkiksi esikuntatehtäviin, turvallisuusviestinnällisiin tehtäviin, koulutustehtäviin, joihin kaikkiin pelastustoimi voi määrittää valmiussuunnitelmassaan tarvittavat yksiköt tai toimistot. 3. Koulutuksen toteutuksen nykytila 3.1. Järjestelyjen yleiskuvaus Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opintokokonaisuutta (kurssitarjontaa) kehitetään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä usean eri toimijan yhteistyönä. SPEKin hallituksen asiantuntijatoimikuntana toimii palokuntakoulutustoimikunta, joka koostuu alan pelastustoiminnallisen koulutuksen asiantuntijatahojen edustajista. 8 Koulutuksen kehittäminen on jatkuva prosessi. Kentän syötteitä saadaan palokuntien ja pelastuslaitosten palautteista, kurssinjohtajien koulutustilaisuuksista sekä toteuttamalla koulutukseen liittyviä kyselyitä ja selvityksiä. Aloitteet ja esitykset käsitellään palokuntakoulutustoimikunnassa. Viime vuosina valtakunnallisessa kehittämistyössä on painotettu sähköisten opetusaineistojen tuotantoa ja kouluttajakoulutuksen pedagogisten valmiuksien syventämistä. Kurssien koulutusaineistot laaditaan alan asiantuntijoiden toimesta. Aineiston tuotantoa ohjaa kullekin projektille erikseen nimetty ohjausryhmä. Sisällöt viimeistellään yhteistyössä kurssinjohtajien kanssa ko. kurssin opintopäivillä ja käsitellään palokuntakoulutustoimikunnassa. Aineistot hyväksyy käyttöön otettavaksi Pelastusopisto. Aineistojen ajan tasalla pitäminen ja kurssinjohtajien antamien palautteiden kerääminen on vastuutettu kunkin aineiston tuottajalle. Uusitut aineistot tuotetaan sähköiseen muotoon ja jaetaan kurssinjohtajille Haka Palokuntarekisterin kautta, mikä mahdollistaa sen lähes reaaliaikaisen päivittämisen. 7 Pelastustoiminnan johtaminen 2005, Pelastusopiston julkaisu Toimikunnan jäsenet vuonna 2013: Palomestari Arto Latvala; Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, palomestari Veikko Alanko; Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren aluepelastuslaitos, koulutuspäällikkö Johanna Saukkonen; Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen; Päijät-Hämeen pelastuslaitos, toiminnanjohtaja Isto Kujala; Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, koulutusmestari Timo Halme; Pirkanmaan aluepelastuslaitos, järjestöpäällikkö Roger Roos; Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund, yksikön päällikkö Ismo Huttu; Pelastusopisto, ylitarkastaja Mirva Kahlos; Sisäasiainministeriön Pelastusosasto, palokunnan päällikkö Markku Leinonen; Anjalan VPK, esittelijänä koulutuspäällikkö Markku Savolainen, SPEK.

10 10 Koulutuksen kehittämisen keskeinen työväline ja tukirakenne on SPEKn ylläpitämä ja hallinnoima Haka Palokuntarekisteri. SPEK vastaa rekisterin ylläpidon ja kehittämisen kustannuksista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä järjestelmän kehittämisen vastuutahoina toimii palokuntajohtajan ohjauksessa koulutuspäällikkö ja kaksi palomestaria. Toimihenkilöt tekevät tiivistä yhteistyötä muun järjestösektorin, turvallisuusviestinnän ja -koulutuksen sekä varautumisen ja väestönsuojelun koulutustoiminnan kanssa. Pelastusliitot ja pelastuslaitokset nimeävät yhdessä kurssinjohtajat ja kouluttajat. SPEK kouluttaa kurssien kurssinjohtajat ja huolehtii tietojen ajan tasalla pitämisestä opintopäivien avulla. Kurssinjohtajaoikeudet ovat voimassa opintopäivien osallistumisvuoden, sekä kolme seuraavaa kalenterivuotta. Uusia sähköisiä kurssiaineistoja on tuotettu seuraavien kurssien osalta. Oikeus aineiston käyttöön on kursseittain seuraavasti: Kurssinjohtajien Kurssi lkm Sammutustyökurssi 75 Savusukelluskurssi 83 Palokuntien ensiapukurssi 51 Pelastustyökurssi 70 Pintapelastuskurssi 34 Ensivastekurssi 49 Vaarallistenaineiden kurssi 48 Turvallisuusviestintäkurssi 25 Korkealla työskentelyn kurssi 57 Talon turvall.päällikön kurssi 40 Väestönsuojan hoitajan kurssi 40 Vuosittain järjestetään vajaa kymmenen kurssinjohtajien ja kouluttajien opintopäivää, joille osallistuu yhteensä noin kaksisataa kurssinjohtajaa ja kouluttajaa. Pelastusliitot ja pelastuslaitokset lähettävät hyvin erilailla henkilöstöään/kouluttajiaan kurssinjohtajien opintopäiville. Toisinaan työ-, perhe-, sairaus-, ym. syistä henkilö ei pääse osallistumaan opintopäiville ja seuraavat opintopäivät saatetaan järjestää vasta puolentoista vuoden päästä. Osa opintopäiville osallistujista osallistuu koulutukseen pelastuslaitoksen työajalla. Kurssinjohtajille ja kouluttajille tarjotaan lisäksi pedagogisten taitojen kehittämisen mahdollisuutta yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa räätälöidyn SPEK -kouluttajan valmennusohjelman mukaisesti. SPEKin tekemän työn vuosikustannus on noin , josta yli neljännes katetaan SPEKin muusta toiminnasta saaduilla tuotoilla. Haasteena on siis, että koulutusjärjestelmä ei nykymuotoisena tuota tarvitsemaansa omarahoitusta valtakunnallisella tasolla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) SPEKn omarahoitusosuus on ollut yli miljoona euroa. 9 9 SPEKn selvitys vuosilta

11 11 Peruskoulutusjärjestelmän mukaisia kursseja on 11 ja täydennyskoulutuksen kursseja on 19 kappaletta. Kurssikaavio on liitteenä 1. Seuraavien kurssien sisällöt on suunniteltu tarkistaa ja siirtää sähköiseen muotoon seuraavan aikataulun mukaisesti: Kurssi Valmistumisvuosi Pintapelastuskurssi 2012 Yksikönjohtajakurssi 2014 Palokuntakoulutuksen varsinaisen koulutuksen järjestelyt vaihtelevat alueittain. Suurin osa koulutuksesta toteutetaan pelastusliittojen toimesta. Joillakin yksittäisillä alueilla koulutuksen käytännön järjestelyistä vastaa pelastuslaitos. Koulutuksen volyymi vuonna 2011 vaihteli pelastusliitoittain 104,8 %:sta 18 %:n (koulutukseen osallistuu 104,8 % tai 18 % jäsenpalokuntien hälytysosaston henkilöistä). Keskimäärin pelastusliitot tarjoavat joka kolmannelle (33,9 %) jäsenpalokuntansa hälytysosaston jäsenelle koulutusta vuosittain. Osallistujat / jäsenpalokuntien hälytysosastojen jäsenet 180,0 % 160,0 % 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Osallistujat / jäsenpalokuntien jäsenet 2011 Osallistujat / jäsenpalokuntien jäsenet 2010 Osallistujat / jäsenpalokuntien jäsenet 2009 Pelastusliittojen järjestämään palokuntakoulutukseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärää on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana 21,5 % (6.715 osallistujaa vuonna 2007 ja osallistujaa vuonna 2011). Täydennyskoulutuksia ei juurikaan järjestetä, vaikkakin tietyille erikoiskursseille olisi palokunnissa kysyntää. Vuonna 2011 peruskoulutuksen mukaisille kursseille osallistui henkilöä ja täydennyskoulutuksen mukaisille kursseille henkilöä. Täydennyskoulutuksen järjestämiseen käytetään ainoastaan 11,65 % käytettävistä olevista rahallisista resursseista. Koulutukset keskittyvät lähinnä peruskoulutukseen ja siinäkin muutaman yleiskurssin ympärille.

12 12 Pelastusliittojen järjestämän palokuntakoulutuksen osallistujien määrä vuosina Toimi oikein Suojelutoiminta Sisäpalosimulaattorikurs Savusukellusharjoitus Psyykkinen ensiapu (13 h) Vanhemm. Palontutkintakurssi (14 h) Valistus- ja neuvontakurssi Vaarallisten aineiden Yksikönjohtajien Palokuntien Palokuntien Pelastustyökurssi (21 h) Pintapelastuskurssi (23 h) Sammutustyökurssi (60 h) Savusukelluskurssi (30 h) Vaarallisten aineiden Yksikönjohtajakurssi (87 Öljyvahingon Ajoneuvon Ensivasteen Sarja Sarja Sarja Sarja Sarja Viestiliikennekurssi (12 h) Eläinten pelastaminen Palokuntien Jälkivahingon torjunta (8 Palokunnan toiminta Konemieskurssi (11 h) Vauriotuhopuiden Laskeutumisen ja Metsäpalontorjunta (16 h) Koulutuskustannukset selvitetyn 20 pelastuslaitoksen osalta on yhteensä 4,4 miljoonaa euroa, sisältäen osallistujien vapaaehtoisen työpanoksen ( ). Kustannukset jakautuvat seuraavasti: Pelastuslaitokset 64,9 %, avustukset (OK ja PSR) 16,7 %, SPEK 3,4 %, vapaaehtoistyö 15,1 %. Pelastuslaitoksen maksuosuudet koulutuksen kokonaiskustannuksista vaihtelee 84,9 %:sta 11,5 %:n. Palokuntakoulutuksen kustannusjakauma vuonna YHTEENSÄ Pohjanmaa Oulu UPL Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Länsi-Suomi Keski-Suomi KasPeLi Häme Helpe Pelastuslaitoksen kustannukset OKRYn avustus PSRn avustus SPEKin rahoitus Vapaaehtoisten työpanos 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pelastuslaitoksien kustannuksissa mukana: Pelastusliitoille koulutuksen järjestämisestä maksetut maksut Laskennallisena osuutena henkilöstölleen maksamat palkat kurssinjohtajille ja kouluttajille järjestettyjen opintopäivien osallistumisen ajalta Osallistujille maksetut palkat ja palkkiot

13 13 Edellisen perusteella voidaan todeta, että koulutuksen vaikuttavuus, kysyntä, tarjonta ja järjestämisperiaatteet sekä kustannukset vaihtelevat alueittain. Johtopäätöksenä voidaan olettaa, että pelastustoiminnan valmiuteen vaikuttava koulutustaso osana suorituskykyä vaihtelee pelastustoimen alueittain. Pelastusliittojen järjestämän palokuntakoulutuksen kustannukset 2011 Peruskoulutus yhteensä Täydennyskoulutus yhteensä Sammutustyökurssin järjestämisestä aiheutuu keskimäärin 446 :n kustannukset oppilasta kohden. Kurssin järjestämiskustannukset ovat 7,4 / oppilas / tunti. Tämän lisäksi osa pelastuslaitoksista maksaa oppilaille palkka koulutukseen osallistumisen ajalta. Tästä aiheutuu arviolta noin 10 kustannus / oppilas / tunti (mukaan lukien palkan sivukulut). Koulutuksen järjestämisen kustannusrakenne Kaikkeen koulutukseen liittyy tietty kustannusrakenne. Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön osalta kurssien kokonaiskustannukset muodostuvat ainakin seuraavista osatekijöistä: - kouluttajakustannukset (kouluttajan palkka tai palkkio (henkilöstömenot) koulutuksen valmistelun, kurssin aikaisen ja kurssin jälkeisten huolto, raportointi yms. toimintojen osalta, vakuutukset) - koulutettavakustannukset (koulutettavan oman ajan käyttö vapaaehtoisena tai korvattuna, matkakulut, mahdolliset päivärahat, osallistumiseen käytetty aika, vakuutukset) - koulutustila/harjoitusaluekustannukset (etäopiskelumahdollisuudet, teoriaosuuksien koulutustila, harjoitustilat/-alueet) - opetusmateriaali (kouluttajan aineisto, koulutettavien aineistot (kirjat, jakomateriaali, elearning välineet, sähköiset materiaalit, tuotantokustannukset) - opetuskalusto (ajoneuvojen ja pienkalusto hankinnat, ylläpito, varastointi, käyttö ja huolto) - kouluttajien ja koulutettavien henkilökohtaiset suojavarusteet (hankinnat, ylläpito, varastointi, käyttö ja huolto) - koulutuksen suunnittelu ja ohjaus - koulutuksen hallinnointi (rekisterit, viestintä, talous, raportointi, laadunvalvonta) Tällä hetkellä käytännössä jokaisessa pelastusliitossa ja sopimuskumppanina olevassa pelastuslaitoksessa koulutusten järjestämisen käytännöt, vastuut ja kustannusten jakautuminen vaihtelevat edellä mainituissa yksityiskohdissa. Näin koulutuksen alueellinen kustannusvertailu on yksityiskohdissaan

14 erittäin vaikeaa. Sopimuksissa on voitu sopia vastikkeettomista palveluista pelastuslaitoksen puolelta, jolloin todellinen aiheutuva kustannus jää usein epäselväksi. Tämä on ongelmallista vertailtaessa erilaisten järjestämismallien etuja tai haasteita. Kustannuksia syntyy kuitenkin aina, kun esimerkiksi pelastuslaitos antaa kaluston käytettäväksi. 14 Koulutusjärjestelmän tarkistamisessa on suositeltavaa siirtyä yhteiseen valtakunnallisesti sovellettavaan koulutuksen rakenteen kuvaukseen, joka toimii sopimuskumppaneiden välillä oppaana kurssien järjestämisessä sekä hinnoittelussa. Koulutuksen tilaajia voi jatkossakin olla useita. Pelastuslaitos tilaa pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutuksen ja vastaa tällöin kustannuksista sopimuksen mukaisesti. Tilaajana voi joissakin tapauksissa olla myös yksittäinen palokunta, muu yhteisö tai jopa yksittäinen henkilö. Näissä tilanteissa koulutuksen kustannuksia joudutaan tarkastelemaan erikseen pelastuslaitoksen kanssa laaditun sopimuksen ulkopuolisena toimintana Toimijoiden näkemyksiä koulutuksesta Kohderyhmän koko ja henkilöiden kouluttautumisen seuranta toimivat yhtenä koulutussuunnittelun perustana Toimintaa ja toimintaympäristöä analysoidaan jatkuvasti, mm. koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Koulutettavien määrä ja henkilöstön vaihtuvuus, toimivat perustana kurssitarjonnan ja koulutuksen kohdentamisen suunnittelemisessa. Palokuntien pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrään koulutustasosta puhumattakaan - selvittäminen on osoittautunut kaikkein haasteellisimmaksi tehtäväksi. Henkilöstön kirjaamistavat vaihtelevat palokuntamuodoittain ja alueittain. Yhteistä tapaa ja menetelmää ei ole. Henkilöstön määrää on kartoitettu useaan eri otteeseen, useilla eri menetelmillä, useiden eri toimijoiden toimesta. Tulokset vaihtelevat mm. vastausprosenteista ja keräämistavasta riippuen suuresti. Vuonna 2011 suoritetun, pelastusliittojen kautta kerätyn, vapaaehtoispalokuntien jäsenmääräkartoituksen perusteella saatiin palokuntien kokonaisjäsenmääräksi henkilöä. Haka palokuntarekisterissä on tällä hetkellä nimellä rekisteröityä aktiivista jäsentä. Haka on osoittautunut parhaaksi tiedonlähteeksi perustuen todellisiin henkilöihin, ei pelkkiin lukuihin. Tosin tässäkin on puutteensa: Palokuntien viikkoharjoitustoiminta -kyselyn 2011 mukaan 31,5 % kyselyyn vastanneista 357 palokunnasta ei käytä lainkaan Hakaa. Koulutusta tulisi lisätä entisestään Viikkoharjoitustoiminta kyselyyn vastanneiden mielestä kurssitarjonta vaihtelee. Yhteenvedon perusteella voidaan todeta, että kurssitarjontaa tulisi lisätä nykyisestään. 39,1 % vastanneista oli sitä mieltä, että sammutustyökursseja järjestetään liian vähän tai ei ollenkaan. Vain alle puolet vastanneista oli sitä mieltä, että Savusukelluskursseja järjestetään riittävästi. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että täydennyskoulutuksen kursseja järjestetään liian vähän tai ei ollenkaan. Vastaajat peräänkuuluttivat ajantasaista myös viikkoharjoitustoiminnassa hyödynnettävää koulutusaineistoa ja määräajoin järjestettäviä kertauskursseja. Suurin osa vastanneista näki palokuntien ylläpitokoulutuksen (viikkoharjoitukset) harjoitusolosuhteineen yhdeksi kehittämisalueeksi. SPEK-ryhmällä on vahva mandaatti koulutuksen järjestäjänä

15 Koulutus ja opetusaineiston tuottaminen nähtiin palokunnille suunnatun XXVI Yleisen Palokuntalaiskokouksen 2011 kyselyn perusteella SPEK-ryhmän tärkeimmäksi tehtäväksi. 4. Johtopäätöksiä - Nykyisen koulutusjärjestelmän kehittämisen perustelut Koulutuksen sisältö ja rakenne Koulutuksen sisällön ja rakenteen osalta on tunnistettu seuraavia kehittämistarpeita: - nykyistä koulutusjärjestelmää voidaan kehittää paremmin uusia opetusmenetelmiä hyödyntäväksi, - järjestelmä ei tunnista eikä tunnusta muuta osaamista, kun järjestelmän mukaisessa lähiopetuksessa saavutettu osaaminen, - järjestelmän ei ole koettu riittävästi huomioivan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstöä oppijana (ajankäytön mahdollisuudet, nykyisten mahdollisuuksien huomioiminen), - selkeä tarve monimuotoistaa opetusta ja ottaa käyttöön näyttökokeet, - nykyisen yksikönjohtajakoulutuksen järjestelyjen vaikutus yj-koulutukseen hakeutumiseen - puutteellinen perehdyttämiskoulutus - periaate kaikki samasta putkesta läpi palokunnan tehtävästä riippumatta on koettu aiheuttavan tehotonta ja hukkaan menevää koulutusta Koulutuksen laadulta ja määrältä puuttuvat valtakunnalliset perusteet. Sama koskee pelastustoimen päätoimisen henkilöstön koulutusvaatimuksia. Koulutuksen laadulta ja määrältä puuttuvat edelleen myös yhtenäiset alueelliset perusteet. Palvelutasopäätöksissä ei käsitellä koulutustasovaatimuksia. Usein myös suuronnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusoloja koskevat valmiusvaatimukset on esitetty vain yleisellä tasolla ja ne eivät ohjaa esimerkiksi pelastuslaitoksen henkilöstön koulutussuunnittelua. Koulutustarjonnan hyödyntämistä rajoittavat usein lähinnä pelastuslaitosten taloudelliset syyt. Koulutusjärjestelmällä ylläpidetään pelastuslaitoksille keskeisen vapaaehtois- ja sopimushenkilön pelastustoiminnallista valmiutta, millä on suuri yhteiskunnallinen vaikutus Koulutuksen järjestämismalli Koulutuksen järjestämisen valtakunnallinen yleisperiaate on toimiva. Koulutuksen järjestämisen vastuiden yksityiskohdissa on epäselvyyttä. Kouluttajien (kurssinjohtajien) palvelussuhteet ja työnantajavelvoitteet on järjestetty yksityiskohdissaan käytännössä eri tavalla jokaisen pelastusliiton ja pelastuslaitoksen alueella. Tämä aiheuttaa ongelmia läpinäkyvyydessä, koulutuksen kustannusvastuissa sekä kustannusten muodostumisen yhteismitallisessa, valtakunnallisessa seurannassa. Koulutusjärjestelmä ei tuota valtakunnallisella tasolla tarvittavaa omarahoitusta, vaan rahoitus hoidetaan SPEKn muulla toiminnalla. SPEKn tuottaman koulutusmateriaalin immateriaalioikeuksia ei käytännössä ole voitu valvoa. Esimerkiksi sähköistä materiaalia voidaan arvioida käytettävän luvatta.

16 16 5. Esitys koulutusjärjestelmän kehittämisen tavoitteiksi ja suuntalinjoiksi 5.1 Taustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n valtuusto (jäsenistö) on määrittänyt SPEK-ryhmän palokuntakoulutuksen tavoitteet ja painopistealueet viisivuotissuunnitelmassaan (SPEK-r TTS , ). Suunnitelman mukaisesti pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan painopisteenä on pelastustoimen voimavarojen kehittäminen erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintaedellytyksiä kehittämällä ja edistämällä henkilöstön saatavuutta ja osaamista. Vaikuttavuustavoitteena on, että sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä ja osaaminen kehittyvät onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, erityistilanteiden, suuronnettomuusuhkien ja poikkeusolojen vaatimusten sekä valtakunnallisen ja pelastustoimen alueiden uhkien arvioinnin, riskianalyysin ja palvelutasopäätösten mukaisesti. SPEK on toteuttanut viikkoharjoitustoimintaa koskevan laajan kyselyn palokunnille kesällä Tulokset ja yhteenveto ovat liitteinä 2 ja 3. SPEK-ryhmä toteutti palokuntakoulutusta koskevan seminaarin keväällä Vantaalla Tilaisuuden muistio ja keskeisimmät johtopäätökset ovat liitteenä 4. Palokuntakoulutusta käsiteltiin seminaarissa Padasjoella Tavoitteet Valtakunnallisesti yhtenäinen järjestelmä osana koulutusjärjestelmän kokonaisuutta - koulutusjärjestelmän yleinen rakenne on yhtenäinen koko valtakunnassa, - koulutuksen laatu on korkeatasoista, pelastustoiminnan vaatimusten mukaista ja määrällisesti riittävää, - koulutus voidaan toteuttaa riittävän korkeatasoisena koko valtakunnassa (kurssien järjestelyt, koulutusmateriaalit, harjoitusolosuhteet, viikkoharjoitusten olosuhteet, tekninen infrastruktuuri) - alueelliset erot pelastustoimen alueen ja alueen järjestörakenteen ja palokuntien tarpeiden perusteella yhtenäistyvät - koulutuksen kustannusrakenteet ovat yhtenäiset koko valtakunnassa (rahoituksen kokonaisrakenne, hinnoittelun rakenne mm. palkkioperusteet), - koulutusjärjestelmän kokonaisuuden rahoitus on turvattu Tehokkuus ja vaikuttavuus - onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan tarve perustuu alueen pelastustoimen uhkien arviointiin ja riskianalyysiin, - muodostelmien (henkilöstön) määrä ja valmius ja koulutustaso päätetään palvelutasopäätöksellä - muiden palveluiden määrä ja laatu päätetään palvelutasopäätöksellä sekä

17 17 - muu koulutus palokuntien tai yhteisöjen tarpeiden mukaisesti 5.3 Esitys koulutusjärjestelmän rakenteen tarkistamiseksi Valtakunnallinen taso Sisäasiainministeriö ohjaa valtakunnallisia järjestelyjä. Sisäasiainministeriö määrittelee kansallisen pelastustoiminnan ja väestönsuojelujärjestelmän suorituskykyvaatimukset uhkamalleihin perustuen. Sisäasiainministeriö asettaa vaatimukset pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutukselle laadullisesti ja määrällisesti. Pelastusopisto toteuttaa ammatillisen koulutuksen ja hyväksyy sopimushenkilöstön koulutuksen opetussuunnitelmat. Pelastusopisto toimii pelastustoiminnan ja väestönsuojelun operaatiotaidon, taktiikan ja menettelytapojen tutkimuksen ja kehittämisen keskuksena. Pelastusopisto johtaa alan koulutuksen kehittämistä sisäasiainministeriön asettaminen vaatimusten mukaisesti. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto kehittää pelastuslaitosten koulutusyhteistyötä valtakunnallisesti. Kumppanuusverkosto toimii aktiivisessa yhteistyössä koulutuksen muiden toimijoiden kanssa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) Ylläpitää ja kehittää pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön valtakunnallista koulutusjärjestelmää yhteistyössä muiden pelastusalan järjestöjen kanssa osana kansallista pelastusalan vapaaehtoisten koulutusjärjestelmää. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö solmii tarvittavat sopimukset sisäasiainministeriön, Pelastusopiston, pelastuslaitosten sekä pelastusliittojen ja muiden koulutusta tarjoavien tahojen (mm. Puolustusvoimat, Aviacollege) kanssa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry - tukee sisäasiainministeriötä koulutusjärjestelmän vaatimuksia koskevalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, - osallistuu koulutuksen suunnitteluprosessiin sekä järjestää koulutuksen valtakunnallisen ohjausryhmän tukipalvelut, tai - ylläpitää osaltaan valtakunnallisen pelastusalan vapaaehtoisten koulutuksen kehittämis- ja laatujärjestelmää sekä asettaa valtakunnallisen koulutustoimikunnan, joka toimii koulutuksen kehittämisen asiantuntijana, - tuottaa koulutusohjelmat, -suunnitelmat, kurssimateriaalit, - toteuttaa kurssinjohtaja- /kouluttajakoulutuksen, - tarjoaa kurssinjohtajille ja kouluttajille mahdollisuuden pedagogisten taitojen kehittämiseen - hankkii tarvittavan rahoituksen, - ylläpitää Haka palokuntarekisteriä, - ylläpitää ja kehittää verkko-oppimisalustaa sekä muita koulutusta tukevia teknisiä järjestelmiä - huolehtii koulutusaineiston ajan tasalla pitämisestä ja jakelusta kurssinjohtajille - tuottaa koulutusaineistoa koulutettaville

18 Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutuksen valtakunnallinen ohjausryhmä (SPEKin palokuntakoulutustoimikunta) 18 Ohjausryhmässä ovat edustettuna sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Pelastusopisto, SPEK, pelastuslaitokset, pelastusliitot, palokunnat, työturvallisuusasiantuntija sekä muut tarpeelliset toimijat/järjestöt. Ohjausryhmän tehtävänä on - seurata alan kehitystä ja - tehdä esityksiä koulutuksen kehittämiseksi, - valvoa ja ohjata opetuksen käytännön toteutusta, - ohjata opetusmateriaalin valmistelua, Alueellinen taso Pelastuslaitos - antaa pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutuksen alueelliset vaatimukset (uhkien arviointi, riskianalyysi ja palvelutasopäätös, toiminnan ja talouden suunnittelu), - huolehtii pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön riittävästä koulutuksesta palvelutasopäätöksen mukaisesti, - tilaa sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstön koulutuksen sekä muun tarpeellisen koulutuksen sovitulla tavalla pelastusliitolta, - myöntää palveluksessaan olevalle henkilöstölle sivutoimiluvan kouluttajana/kurssinjohtajana toimimiseen (koulutuksen valmistelut ja koulutus on pelastusliiton palveluksessa tapahtuvaa toimintaa). Pelastusliitto Ylläpitää ja kehittää pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön alueellista koulutusjärjestelmää pelastuslaitoksen kanssa sovitulla tavalla yhteistyössä muiden pelastusalan järjestöjen kanssa osana alueellista pelastusalan vapaaehtoisten koulutusjärjestelmää. Pelastusliitto laatii tarvittavat sopimukset SPEKn, pelastuslaitoksen ja muiden tahojen kanssa. Pelastusliitto - toteuttaa koulutuksen yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa - toteuttaa pelastusliiton ja sen jäsenistöä koskevan koulutussuunnittelun, - toteuttaa pelastuslaitoksen tilaamat koulutussuunnittelupalvelut, - tuottaa pelastuslaitoksen ja palokuntien sekä muiden yhdistysten tarvitseman koulutuksen, - toimivat koulutuspalvelujen asiantuntijoina tarvittaessa, - järjestävät tarvittavan yhteistoiminnan, - hankkivat sopimuksin, omarahoitteisesti tai avustuksin tarvittavan rahoituksen

19 19 Palokunnat ja muut yhdistykset Huolehtivat palokunnan ja yhdistyksen toiminnassaan tarvitsemasta koulutuksesta - määrittelevät palokuntien ja yhdistysten koulutustarpeet pelastusliitolle, - saavat pelastustoimintaan osallistuvan ja muun sopimushenkilöstön koulutuksen pelastuslaitoksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti, - tarvittaessa vastaavat itse palokunnan tai muun yhdistyksen koulutuksesta oman tarpeensa mukaisesti tai sopimuksen edellyttämän valmiuden/muun toiminnan mukaisesti pelastuslaitoksen tai muun tahon kanssa solmitussa sopimuksessa sovitulla tavalla, - kirjaavat henkilöt ja heidän koulutuksensa Haka palokuntarekisteriin Esitys koulutusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen vastuista (rahoituksen osalta kaaviossa nykyinen tilanne) 6. Esitykset toimenpiteiksi Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisen palokunnan, pelastuslaitoksen toimenpidepalkkaisen henkilöstön, laitospalokunnan, teollisuuspalokunnan, sotilaspalokunnan (sopimuspalokunnat) tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön koulutuksen kehittämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä.

20 6.1. Koulutus liitetään osaksi pelastustoimen koulutuksen suunnitteluprosessia, koulutustarpeet määritellään ja vahvistetaan valtakunnallisesti 20 Pelastustoiminnan koulutuksen kehittämisestä laaditaan valtakunnallinen prosessikuvaus sisäasiainministeriön johdolla. Koulutukselle määritetään uhkakuviin ja pelastustoimen (ja väestönsuojelun) järjestelyjen kansalliseen mitoitukseen perustuvat valtakunnalliset laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Sisäasiainministeriö vahvistaa pelastustoiminnan järjestelmän valtakunnalliset ohjeet. Koulutustarvetta ei ole riittävällä tarkkuudella arvioitu. Arvioinnin yhtenäisiä perusteita ei toistaiseksi ole olemassa. Tästä johtuen koulutuksen vastaavuudesta käytännön tarpeisiin ei ole riittävästi tietoja saatavilla. Koulutustarpeen arvioinnille tulee luoda yhtenäiset perusteet valtakunnallisesti Pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen, vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön yhtenäisen opetussuunnitelman laatiminen Palokuntakoulutuksen opetussuunnitelmat ovat tällä hetkellä laadittu aihekohtaisesti kursseittain. Kokonaisuuden hahmottamiseksi ja hallittavuutta helpottamaan tulee laatia yksi asiakirja: pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusohjelma, jossa on kuvattuna koulutusohjelman asema ja tavoitteet, arvoperusta, opintojaksorakenne, opintojaksot, opintojen suorittamisjärjestys ja opintosuoritusten arviointi, sekä nimettynä kunkin opintojakson vastuuhenkilö (pääkouluttaja tai vast.), jonka tehtävänä on huolehtia ko. opintojakson opintosisältöjen, tavoitteiden ja arvioinnin ajan tasalla pitämisestä Opetusaineiston laatimisen, hyväksymisen ja päivityksen prosessikuvaus Opetusaineistot laaditaan alan asiantuntijoiden toimesta, kullekin projektille erikseen nimetyn ohjausryhmän ohjauksessa. Sisältö viimeistellään yhteistyössä ko. aihe alueen kurssinjohtajien kanssa opintopäivillä. Viimeistelty aineisto käsitellään palokuntakoulutustoimikunnassa ja hyväksytetään Pelastusopistolla. Sisällölliset päivitykset tehdään kurssinjohtajilta saadun palautteen mukaisesti aihealueelle nimetyn vastuuhenkilön toimesta verkossa olevaan aineistoon, useita kertoja vuodessa. Prosessi tulee olla jokaisella kouluttajalla ja koulutettavalla selvillä ja prosessin sujuvuutta tulee voida arvioida. Tämän vuoksi laaditaan prosessikuvaus em. koulutusohjelman liitteeksi Koulutuksen järjestämisen prosessin kuvaaminen ja hallinnointityökalun (Haka) kehittäminen Kurssinjohtajaohjeessa on lueteltuna koulutuksen järjestämiseen liittyvät tehtävät. Näiden tehtävien hoitamisesta tulee sopia kurssinjohtajan ja koulutuksen järjestäjän kesken kurssikohtaisesti. Asian käytännön sujuvuutta helpottamaan, tulee Hakan yhteyteen rakentaa koulutuksen järjestämisen työkalu, jossa mm. kurssiohjelman laatiminen, kurssipaikkojen ja kaluston varaaminen, aineiston tilaaminen ja tulostaminen, osallistujaluetteloiden ja nimilappujen tekeminen, kurssikutsun lähettäminen, kurssihakemusten vastaanottaminen, kurssilaisten valinta, kurssivahvistuksen lähettäminen, palautteiden kerääminen, kurssitodistusten ja suoritusmerkintöjen kirjaaminen on joustavaa ja avointa Koulutuksen järjestämissopimuksen laatiminen koulutusta järjestävien tahojen kesken SPEK sekä kaikki koulutusta järjestävät tahot eli pelastusliitot ja pelastuslaitokset, sekä Puolustusvoimat ja Aviacollege tekevät koulutuksen järjestämissopimuksen keskenään. Sopimuksessa määritellään pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutuksen mukaiset järjestelyt sekä Keskusjärjestön ja liiton tehtävät sekä rahoituksen jako.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 17.5.2013 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 7.5.2013 Petri Jaatinen Palokuntajohtaja Oppilasmäärät kursseittain Vanhemm. sammutusmiehen Toimi oikein paloilmoittimella Suojelutoiminta Sisäpalosimulaattorikurssi

Lisätiedot

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Palokuntalaisten opintopäivät 2017 Palokuntakoulutuksen uudistus vaikutukset palokunnille

Palokuntalaisten opintopäivät 2017 Palokuntakoulutuksen uudistus vaikutukset palokunnille Palokuntalaisten opintopäivät 2017 Palokuntakoulutuksen uudistus vaikutukset palokunnille 6.5.2017 Original Sokos Hotel Arina, Oulu Koulutuspäällikkö Markku Savolainen Pelikentällä monta pelaajaa Palokunta

Lisätiedot

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? 8.9.2014 Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? SPPL Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä 6.9.2014 Sokos Hotel Alexandra Markku Savolainen Koulutuspäällikkö Taustaa Pelastustoimintaan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Poikkeusolojen riskianalyysi

Poikkeusolojen riskianalyysi Poikkeusolojen riskianalyysi Vesa-Pekka Tervo riskienhallintapäällikkö Väestönsuojelun neuvottelupäivät, Käpylä, 25.4.2013 KUP:n organisaatio Pelastusjohtaja Apulaispelastusjohtaja Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista

Lisätiedot

Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä - seminaari koulutusten järjestäjille. Minna Hirvonen & Kirmo Savolainen 30.1.

Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä - seminaari koulutusten järjestäjille. Minna Hirvonen & Kirmo Savolainen 30.1. Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä - seminaari koulutusten järjestäjille Minna Hirvonen & Kirmo Savolainen 30.1.2019 Pelastustoimen uudistus /sote Pelastusalan koulutusjärjestelmäuudistus

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu

Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelu Palokunta Pelastusliitto SPEK Jäsenistö Hallitus Yleinen kokous Jäsenistö Toimikunnat Hallitus Vuosikokous Jäsenistö Toimikunnat Ohjausryhmät Hallitus Valtuusto Järjestötoimikunta

Lisätiedot

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen 04.12.2017 LAHTI MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa? Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS?

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Turvalliseen huomiseen VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Kimmo Kohvakka Toimitusjohtaja VARAUTUMISSEMINAARI Ritarihuone 4.12.2008 ESITYKSEN RAKENNE 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSISTA 2. UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Koulutusuudistusseminaari 15.4.2015 Vantaa

Koulutusuudistusseminaari 15.4.2015 Vantaa Koulutusuudistusseminaari 15.4.2015 Vantaa Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelmauudistus (2014-2015) Uudistuksen yleiskatsaus missä nyt mennään? Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely XXVI Palokuntalaiskokous Kotka

Palokuntien viikkoharjoituskysely XXVI Palokuntalaiskokous Kotka Palokuntien viikkoharjoituskysely XXVI Palokuntalaiskokous 17.9.2011 Kotka Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa? Kysymykseen vastanneet

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PELASTUSTOIMEN VAPAAEHTOISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Jakelussa mainitut

LAUSUNTOPYYNTÖ PELASTUSTOIMEN VAPAAEHTOISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ 1.2.2012 Jakelussa mainitut Viite: Ohje vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta 18.8.2004 PELASTUSTOIMEN VAPAAEHTOISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Suomen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien

Lisätiedot

Sopimuspalokuntahenkilöstön koulutusjärjestelmä 2019

Sopimuspalokuntahenkilöstön koulutusjärjestelmä 2019 Sopimuspalokuntahenkilöstön koulutusjärjestelmä 2019 Palopäällystöpäivät, 24.3.2018, Lahti koulutusjohtaja Minna Hirvonen vanhempi opettaja Kirmo Savolainen Sopimushenkilöstön koulutuksen kehittäminen:

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Uudistuksen tuomat muutokset vuonna 2016

Uudistuksen tuomat muutokset vuonna 2016 Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelmauudistus (2014-2015) Uudistuksen tuomat muutokset vuonna 2016 koulutuksen ohjaukselle ja suunnittelulle koulutuksen järjestäjälle

Lisätiedot

PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA. Tekijä: Sanni Korpiaho

PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA. Tekijä: Sanni Korpiaho PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA Tekijä: Sanni Korpiaho Päiväys: 5.12.2013 Sisällys 1 Taustaa... 3 2 Projektin tavoitteet...

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Pelastuslaitos

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Pelastuslaitos Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 12 ten sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän kehittäminen, lausunto koulutuksen kehittämistyöryhmän esityksestä HEL 2016-004710 T 01 03 00 00

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa 2.11.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni Työturvallisuus mitä käsitetään? Työturvallisuuden käsitekartta (Tampereen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Pelastuslaitosten strateginen pohja Strategia 2020 Pelastuslaitosten strateginen pohja Pelastuslaitoksen kehittymisvaatimus Johtamisen haaste Tuottavuushyöty Yhteiskunnan/ Kunnan tavoitetaso Miten osaaminen saadaan yhteiskunnan käyttöön?

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välinen harjoitusyhteistyö

Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välinen harjoitusyhteistyö Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välinen harjoitusyhteistyö Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Jani Aaltonen aluepalopäällikkö Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Suunnitelmaviidakko Turvallisuussuunnitelma Kriisisuunnitelma Pelastussuunnitelma Valmiussuunnitelma Jatkuvuussuunnitelma Toipumissuunnitelma Kriisiviestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä - seminaari vastaaville kouluttajille. Kirmo Savolainen

Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä - seminaari vastaaville kouluttajille. Kirmo Savolainen Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä - seminaari vastaaville kouluttajille Kirmo Savolainen 20.3.2019 Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä laadun varmistaminen kansallisesti pedagoginen

Lisätiedot

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi

Lisätiedot

SPEK2020. strategia

SPEK2020. strategia SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,

Lisätiedot

Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa. Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät

Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa. Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät n työsuunnitelma Tausta Sisäministeriö asetti 15.12.2015 hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi maakuntauudistuksen myötä. Hankkeen tavoitteena on varmistaa sekä parantaa pelastustoimen suorituskykyä toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-

Lisätiedot

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA

VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA PELASTUSTOIMINNAN TYÖKUORMAN AJALLISESTA VAIHTELUSTA Pelastustoimen tutkijatapaaminen, Kuopio 6.6.2018 Hanna Rekola, Helsingin pelastuslaitos UUDENLAISIA NÄKÖKULMIA RESURSSIEN

Lisätiedot

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta Hankejohtaja Taito Vainio Yleiset pelastustoimen tavoitteet Mahdollistaa tarvittaessa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa siitä, että pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman tehokkaalla

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

HAKA - Tapahtumakalenteri sivu 1 (5)

HAKA - Tapahtumakalenteri sivu 1 (5) HAKA - Tapahtumakalenteri sivu 1 (5) 03.-03.12.2017 Yksikönjohtajakurssi Etelä-Pohjanmaa SPEK Pohjanmaa 02.-08.07.2017 HIEKKA 2017 palokuntanuorten leiri Lohtaja Lapin Pelastusliitto ry 08.-10.09.2017

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander

PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI 2017-2020 Kati Tillander 28.2.2017 Palvelutasopäätös Sisältö Riskianalyysi Toimii palvelutasopäätöksen perusteluosana ja edelleen tarkemman toiminnan suunnittelun apuvälineenä.

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

JTK 2/ /SPEK Vte

JTK 2/ /SPEK Vte 2.12.2013 JTK 2/2013 30.11.2013 /SPEK Vte valtteri.tervala@spek.fi Toimiston ajankohtaiset Hankkeet: vapaaehtoisten saatavuus Esitys hankkeeksi: miksi jäit pois toiminnasta? Oppaat Merkki ja pukuohje AS1-konseptin

Lisätiedot

Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät

Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät 9.12.2015 Tiina Männikkö Pelastustoimen strategiahanke SM asetti hankkeen ajalle 12/2014 5/2016 Ohjausryhmä Strategiaryhmä 8.1.2016 2 Strategiahankkeen

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA Loppuraportti (tiivistelmä), Pelastustoimen uudistushanke / poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastuslaitoksen riskianalyysi

Lisätiedot

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen palvelutason arviointi Hankejohtaja Taito Vainio 1 Käsiteltävät asiat Palvelutasopäätökset nyt Palvelutasopäätökset uudessa järjestelmässä 16.11.2017 OHJEEN RAKENNE 1 Yleistä... 3 1.1 Lainsäädäntö...

Lisätiedot

Palokuntakoulutuksen järjestämisestä pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön osaamisen kehittämiseen

Palokuntakoulutuksen järjestämisestä pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön osaamisen kehittämiseen Palokuntakoulutuksen järjestämisestä pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön osaamisen kehittämiseen Koulutus rullaa työpaja 12.5.2016 M/S Baltic Queen Koulutuspäällikkö Markku Savolainen 12.5.2016

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 1 23.9.2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Visio Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastusturvallisuus-

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon

Lisätiedot

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle

Lisätiedot

MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN

MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi 31.1.2019 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Lapin liiton yhteydessä 2004 alkaen. Ohjaava lainsäädäntö pelastuslain ja pelastusasetuksen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Kuntatalo PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen

Lisätiedot

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi 1 Tiina Männikkö 2 Sisältö Valtion ja maakuntien neuvottelut Simuloinnin tehtävät mitä asioita SM:n ja maakuntien välisissä neuvotteluissa käydään läpi? maakuntien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Jokilaaksojen pelastuslaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Haapanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Sopimushenkilöstön koulutuksen kehittäminen Pelastusopisto 10/2018 Pelastusopisto, Kirmo Savolainen Lspel, Terhi Kivijärvi

Sopimushenkilöstön koulutuksen kehittäminen Pelastusopisto 10/2018 Pelastusopisto, Kirmo Savolainen Lspel, Terhi Kivijärvi Sopimushenkilöstön koulutuksen kehittäminen 2018-2024 Pelastusopisto 10/2018 Pelastusopisto, Kirmo Savolainen Lspel, Terhi Kivijärvi Peo:n tehtävänä pelastustoimen lakisääteisen kelpoisuuden tuottaman

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Yhteinen varautuminen alueella

Yhteinen varautuminen alueella Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 20.10.2011, Tampere Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi,

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3. Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

Sopimuspalokunta 2020 strategia - Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet ja yksittäisen palokunnan menestystekijät

Sopimuspalokunta 2020 strategia - Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet ja yksittäisen palokunnan menestystekijät 1 Sopimuspalokunta 2020 strategia - Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet ja yksittäisen palokunnan menestystekijät Sopimuspalokuntajärjestelmä tuottaa pelastustoimen palveluita joustavasti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot