hapiirien säilyminen kokonaisuutena tulisi turvata. tää selkeänä. Uudisrakentamista tai vanhojen raken- - -

Transkriptio

1 eivät sulje avoimia näkymiä. hapiirien säilyminen kokonaisuutena tulisi turvata. tää selkeänä. Uudisrakentamista tai vanhojen raken vän museotoiminnan lähtökohtana tulisi olla alueen jeet. sa. talonpoikaiskauden talousrakennuksilla on merkitystä osana Kuokkalan kylä ja koskimiljöötä. ympäristö Kuokkalankosken ympäristö arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvat ristön ominaispiirteitä. tä. Arvokohteiden suojelutaso määritellään kehityshankkeessa tai asemakaavoituksessa Kuokkalan kylän vanhoihin kantataloihin kuuluvan kyläkeskustan risteysalueella. ja Kuokkalankosken maisemassa. Kyläympäristön ra lyneisyys taajamarakentamisen keskellä. Kylä ja kos keinoja edustavan saarekkeen taajamarakenteessa. levaa taajamaa. kylän pajaja ajokalutehtaan historiaan. Vanhalla myl 55

2 kosken ja kylän maisemassa. Kylän nuorempi asutus 1900luvun alkupuolella. Kylävaiheessa kivikkoisella niemellä sijaitsivat Kuokkalan kylän mylläreiden men kärjen puutarhamainen pihapiiri huvila ja talousrakennuksineen edustavat 1900luvun alun huvi ranlahden vesistömaisemaan. kyläkuvaa edustavalla rakennuksella on näkyvä ase massa. kennetulla asuinrakennuksella on keskeinen asema la on merkitystä aikakauden rakennustavan edustamuodostavat rajapinnan vanhan kylämaiseman ja uudemman taajamarakentamisen rajalla. na ja myöhemmin kahvilana toiminut rakennus liitkylämaisemaan. Hyvin säilynyt talousrakennus edus kentamista. kenteen historia. kahvila ja majoituspalveluita tarjonnut rakennus nuksissa on toiminut pajan lisäksi kauppa ja parturi. kylästä siirtyvien kantatalojen rakennukset korvautuivat kauppa ja käsityöpajoilla sekä pienasutuksel vulla pienimuotoiseksi konepajaksi. säksi kaksi talousrakennusta mm. kaupan makasiini. le Lempäälän nauhataajama on rakentunut 1960luvun jälkeen.. 56

3 57

4 MA maisemaarvoja. Alueella sallitaan maa ja metsä vät sulje avoimia näkymiä. teen ja sukupolvenvaihdoksiin. välinen viljelymaisema on viimeinen esimerkki Kuokkalan suurkylän pelloista. ympäristöä edustavat rakenteet ja maiseman rajapinnat tulisi huomioida kaavoituksessa ja maan YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla on erityisiä historiallisia tai rakennustaiteellisia tai taajamakuvallisia arvoja. Alueiden ominaispiirteet ja inventoinneissa todetut laajennusten ja uudisrakentamisen yhteydessä on aaleiltaan. Tarkemmat rakentamisohjeet määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Alueiden ominaispiirteet ja arvot kuvataan osayleis sissä. historiallisten arvojen säilyminen. Suojelutarve on piiriä koskevan toimenpiteen tai asemakaavoituksen yhteydessä. teloon. huvilalla on vesistömaisemassa keskeinen asema Kirkkojärven korkean rantatöyrään päällä. tuksen aikaan sekä perinteisen kyläkuvan muutok hierarkia ja rakenne ovat edelleen hyvin nähtävis den ja avoimien peltojen yhteydessä. hyvin säilynyt Kivimäen asuinrakennus edustaa kyli viljelysmaisema sekä pienasutus muodostavat perinteisen maatalouden maiseman uudemman taajaviimeisiä Kuokkalan historiallisen suurkylän maatalousmaisemia ja 1760luvun isojaon vaikutuksia maisemassa. 8 historia. Kolkkisen 1700luvun osatalo edustaa kylästä 1760luvun isojaon yhteydessä siirtyneitä ja sillä on maisemallinen asema taajamakauden lii 58

5 rakennus on vuodelta Kokonaisuus muodos tystä ja muutostarpeita edustavan kokonaisuuden. lon sahaan ja Lempäälän kouluverkon leviämiseen allinen merkitys. sen kunnostus ja korjaustoimissa rakennuksen ajalliset kerrostumat tulisi tunnistaa ja mahdollisuuksien oman kerrostuman pihapiiriin. Vanhalla ky Liuhan kanja rakennushistoriallisia arvoja. Liuhan kantatalo on tamista edustavaan rakennuskantaan kuuluvat mm. kahden vanhan talousrakennuksen muodostaman Herralankosken kylä ja viljelymaisemaan. muodostavat keskeisen maatalousmaiseman ja taa työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Vanhat rakennus asurakennusryhmän keskeiset rakennukset edustavat vanha asuinrakennus ja keskeiset talousrakennukset sa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida 59

6 muodostaa omalei Kuokkalan kylään. Toisen kerrostuman muodostavat nauhaikkunat edustavat myös ajan teollistuvaa rakennustapaa ja materiaaleja. Lempäälässä 1950luvun näkyvämpää ja materiaaleiltaan perinteisempää asutuksen ja vapaan rakentumisen lisäksi rakennus rakennuskannan lisäksi alueella on jälleenrakennus uksien seurauksena. edelleen pienempiä ja edustavia ensimmäisen ja toisen rakennuskerrostuman kokonaisuuksia. loppupuolelta ja 2000luvun alkupuolelta. Lempää tamista sisältävään aluekokonaisuuteen kuuluvat tulisi harkita. Hakkarin pientaloalueen rakennettu maisema on 1960 luvun jälkeisen rakentamisen kentamista edustavan osan säilyminen olisi hyvä turvalmistunut rakennus kanta ja muodostamat kerrostumat tulisi inventoida tarkemmin ja alueelle olisi neen luonteen vuoksi uudisrakentamista ei ole tar hiympäristön ominaispiirteet ja uuden kerrostuman alueen historialliseen luonteeseen. tuksen leviämiseen ja nykyisen yhtenäisen nauha puukoristeluina sekä historiallisina tyylilainoina. Lujäähalleja ja viipalekoulua rakennuskannan julkisi leikkisyys näkyy mm. Hakkarin ulkoasultaan monimuotoisen ja tasoisen koulun pohjaratkaisun apilanmuotoisuudessa. Keskuskadun ja siitä erkanevan pienimuotoinen. 60

7 Lempäälän nauhataajaman reunalle rakennetut kentamisen vastapainoksi. Taajamakuvallista merkitystä on lähinnä nauhataajaman pääväylän muodos tolaisille kaavoitetun pientaloalueen arvot ovat vah sillat. kennuksen ja useiden talousrakennusten muodosta tapoja ja teknisiä ratkaisuja. Vanhat rakennusosat ja dollisissa muutos tai korjaustöissä tulisi pyrkiä alku Useista osista koostuvalla kokonaisuu na rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä osana rautateiden päärataa. Kokonaisuuteen kuuluu HämeenlinnaTampere radan ensimmäisen linjauk Hollon pysäkkiin ei kuulu rakenteita ja sen asema on häistä maanmuokkausta edustava luonne tulisi säiuudistamiseen ei kohdistu enää paineita. 61

8 Herralankosken länsirannalla sijaitseva Katepal on hyvä esimerkki kerroksellisesta kokonaisuudes van pääjulkisivun eriikäiset osat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. tavat tuotantolaitoksia sekä teollisuusmaisemaa jaton hyvä esimerkki tästä. Teollisuusalueen tulevissa julkisivun säilyminen niin kokonaisuutena kuin yksit myöhempien laajennusten seurauksena näkyvää asemaa julkisivun kokonaisuudessa. vat 1960 ja 1970luvulla nykyisen ulkoasunsa saasekä tehtaan osalta eteläinen julkisivu ja maisemas hyvin 1960luvulla autoistumisen näkymistä myös rakennetussa ympäristössä. Näiden kerroksellis 1950luvulta aina 1970luvulle tamperelainen rakenasema Lempäälän taajaman ja Herralan maaseutumaiseman rajalla. keiseen teollistumiseen ja laajemmin rautateiden luvun vaihteen eri tyyleistä lainailevaa arkkitehtuuria. umpeutuessa taajamakaudella rakentamisen ja ma supistunut. Nykyinen pihapiiri ei tue historiallista miljöötä. 62

9 1900luvun alkupuolelta. 1910luvulla yleistynyt taialkuperäisessä asussaan. vassa huomioitavia rakennetun ympäristön arvoja. rakennustapoja. Taajamarakentamisen yhteydessä on säilynyt yksit Naskalinmäki ja Honkaaho. JOLLA ON SÄILYTETTÄVIÄ YMPÄRISTÖARVOJA ranomaisten lausunto. kennushistoria. Kuokkalan kylästä jo 1700luvulla lähteneen vanhan kyläpolun ja pellon laidalle 1900 luvun alkupuolella rakentunut pieni mäkitupaalue on säilynyt poikkeuksellisen hyvin kokonai asuinrakennuksiin. lisi turvata kaavoituksessa. konaisuuden säilyminen olisi suotavaa. nus edustaa vanhojen maakirjakylien 1920luvulla. asuin ja talousrakennuksen edustava ulkoasu ja tai 63

10 sema nipuolisen kuvan aikakauden keskiluokkaistuvasta 1900luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennetun Kuokkalankosken siltapilari ten ohella alueen kokonaisuuden säilyminen tulisi rakennuksen ohella aikakauden piharakennukset ja mahdollinen täydennysrakentaminen tulisi ehdot rantamaisemassa tulisi huomioida mahdollisessa uudisrakentamisessa. Vanhojen pihapiirien rakenne Kuninkaankartas 64

11 nukset edustavat 1900luvun alun rakentamista. lat nus ja pihapiiri. rakentamista edustavat Kalliorannan huvila ja ran kentamista hyvin edustavan kokonaisuuden. maisemahistoriallisia arvoja. luvun huvilarakentaminen. Lehtoranta kuuluu samaan maisemaan laajemman huvilaalueen kanssa. edustava huvilarakennus. täin edustavan esimerkin aikakauden moniilmeisestä huvilaarkkitehtuurista. Hinnonmäen pieni rantarakennus on osa huvilaalu teiltaan uudistunut rantarakennus. den rakentamista edustava kokonaisuus on keskei Papinniemen huvila yllä ja huvila Kaleva 65

12 ympäristössä ilmenee osa asukkaiden historiasta ja teet. ki 66

13 luvun alkuun vaiheet. Taajaman pääväylän varteen rakennetun teolliset rakennusmateriaalit edustavat hyvin 1960 lukua. rivitalo parkkipaikkoineen edustavat 1970luvun teollistuvaa aluerakentamista. hiön tunnelma. Käsityövaltaisuuden ja detaljoinnin väistyminen näkyy hyvin. ta edustavan kokonaisuuden. materiaalien kirjavuus. edustavat 1970luvun teollistuvaa asuntotuotanjulkisivun jäsentely. Nämä tulisi huomioida tulevissa pillinen metsälähiön ilme luonnon metsineen tulee 67

14 asuin ja tuotantorakennus edustaa aikakauden selkeätä ja niukkaa arkkitehtuuria sekä alkavaa taaja huomioitavia aluekokonaisuuksia ei ole. ri asuin ja tuotantorakennuksineen. seurakunnan talo edustaa viereisen työväentalon arkkitehtuuri on edelleen nähtävissä. liike ja tuotantorakennus edustaa jälleenrakennuskauden rakentamista. misen. la on keskeinen rooli alkavan taajamarakentamisen kaalueinakin jälleenrakennuskauden rakentamisesta ja historiasta. mioida tarkemman kaavatason inventoinneissa ja alueisiin sisältyy pienempiä aikakauden rakentamisolisi hyvä huomioida tarkemman kaavatason inven suudet olisi hyvä huomioida inventoinneissa. kentamisen kerrostumia kylien pelto ja metsämai nuksen ulkoasussa. rakentamista sekä ajanjaksolla tapahtuvia muutoksia. nen ja rakennustapaohjeet 68

15 69

16 70

17 12 KULTTUURIYMPÄRISTÖINVENTOINTI Sarake2 Sarake3 Sarake4 Sarake5 Sarake6 Sarake7 n:o OYKehdotuksen merkinnät kohteen nimi rekesteri n:o kylä osoite ilmiö, hist.luonne rak. vuosi 1. kulttuuriy mpäristön k ehittämisalue Kuokkalan kylä ja koski Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (r asterimer kintä) 1. Hakkari Kuokkala Kuokkalantie 5 KM/kantatalo 1800luku 2. Ollila Kuokkala Kuokkalantie 9 KM/kantatalo 1800luku 3. Soramäki Kuokkala Kuokkalantie 15 KM/mäkitupa 1890luku SM 4. Hiidentien siltaraunio Kuokkala Hiidentie KM/siltaraunio, LH 1850luku 5. Koskenniemi Kuokkala Kuokkalantie 1113 KM/huvila 1920luku 6. Koskela Kuokkala Kuokkalantie 7 KM/talous ja as.rak. 1910/20luku 7. Pirttimäki Kuokkala Kuokkalantie 17 KM/asuinrak. 1940luku 8. Ajokalupaja Kuokkala Kuokkalantie 16 KM/käsit Eskolan kauppa Kuokkala Kuokkalantie 14 KM/liike ja asuinrak Sakkola Kuokkala Kuokkalantie 12 KM/asuinrak. 1940luku 11. Koskilehto Kuokkala Tampereentie 47 KM/mäkitupa n Nokkala Kuokkala Tampereentie 60 M/hu vila, kahvila, tans si 1900luku 13. Pohja Kuokkala Tampereentie 58 M/liike ja a suinrak. 1930luku 14. Tampereentien silta Kuokkala Tampereentie M/silta 1938 rasterimerkintä Kuokkalan Kuokkala H/asuinpaikka historiallinen 2. SM ja AM/s Anttilan tilake skus Herralan kylä H asutushist.,m/kantatalo 1950luvun jälp. 3a. AM1/s ja pellot MA Peltomäen tilakeskus Herralan kylä H,M 1920/30luku 3. AM/s pellot MA Liuhan tilakeskus Herralan kylä H,M,R/kantatalo 1900l alkup. 4. AM1/s pellot MA Karpin tila Herralan kylä H,M/osatalo 1920/30luku 5. AM/s Innamaan tilakeskus Kuokkalan kylä H,R/kantatalo 1900l alkup. 6. Kohdemerkintä Kr Kuokkalan koulu Kuokkalan kylä H,M 1907, laaj.1950, 70,90 7. AM/A Eskolan tilakeskus Kuokkalan kylä Tampereentie M,R,H/kantatalo 1700l muod. 8. Kohdemerkintä Kr Kolkkinen Kuokkalan kylä Tampereentie 122 H, R, M/ siirretty 1800luku Moision koulu ja Kuokkalan kylä Tampereentie H (Aarne Ervi) PY/s Hakkarin koulu ja yhdyskuntarakent. alue Kuokkalan kylä Ahertajantie Ha kkarin ko ulu arkk. P ekk a Salminen 1982/83 Hakkarin liikuntatalo arkk.pekka Salminen Le mpää län pa loa sema arkk.toim.kari Rainio 1986 Urhe ulu ke nttä, jä äha llit, ve sitorni ja viip aleko ulu 10. Kohdemerkintä Kr Hollon v ahtitupa Pappilan kylä Ratakatu H,R 1890luku 11.kohdemerkintä Kr Kuok kalanko ske n r autatiesilla t ja linjaus M,H,R ikä varm istamatta 12. T/s Katepal Oy Pappilan kylä M,H,R P/s Lempäälän pappila Pappilan kylä KM/kantatalo AP1/s Hakkarin pientaloalue: Kuokkalan kylä kerroksellinen, omalei 1900l alkup. Ylä Koskiranta Kuokkalan kylä Suvantotie Huvila 1920luku Kuusimäki Kuokkalan kylä Suvantotie Huvila 1920luku Leppäranta Kuokkalan kylä Hakkarintie Huvila 1920/30luku Pirttilä Kuokkalan kylä Hakkarintie pihapiiri, mäkitupa 1900l alkup. Vahtermäki Kuokkalan kylä Hakkarintie pihapiiri, asuinrak. 1900l alkup. Pitkämäki Kuokkalan kylä Hakkarintie maatalous, asuinrak l Mäkirinta Kuokkalan kylä Hakkarintie pieni asuinrak Siimes Kuokkalan kylä Hakkarintie asuinrak Koivula Kuokkalan kylä Hakkarintie asuinrak. 1910luku Kotimökki Kuokkaln kylä Pysäkkitie paritupa 1931 Kivimäki Kuokkalan kylä Pysäkkitie liike ja asuinrak Tiensivu Kuokkalan kylä kaupparakennus sotien jälk. 15. AP1/s Hollon jä lle enr aken nus kaud en pie ntalo alu e Pappilan kylä H luku 16. hist., AP1/s, turkoosi rasteri Hiidentie ja sen varren pienasutus: Pokela Kuokkalan kylä Kostinpolku 1 M/mäkitupa 1930l Nikkilä Kuokkalan kylä Hiidentie 31 M/mäkitupa 1930l Vainio Kuokkalan kylä Hiidentie 8 M/mäkitupa n.1900 Vainiomäk i Kuokkalankylä Hiidentie 64b M/mäkitupa n.1900 Puistom aa Kuokkalan kylä Hiidentie 4 M/T Hollon saha n Lundan Pappilan kylä Tampereentie 36 M/mäkitupa 1900l alkup. To iva Pappilan kylä Tampereentie 30 M/mäkitupa 1910luku Mäki Herrala Rypyntie 5 M/mäkitupa 1910/20l 26. Kohdemerkintä Kr Ty öväentalo Lemp. Rypyntie 12 M/T seuratalo 1901 Kuusim äki Lemp. Tarikantie 3 M/mäkitupa? 1910/20l Tiens vu Lemp. Tarikantie 2 M/mäkitupa Omatupa Lemp. Rypyntie 6 M/mäkitupa 1900l alkup. Kalli omäk i Lemp. Kenttätie 3 M/mäkitupa 1900l alkup. 18. AM/s ja pellot MA; SM4 Jaran tila ja v iljelyalue Kuokkala Kuokkalantie 35 M/kantatalo 1890luku 19. Kr Ojamäki Kuokkala Kuokkalantie 29 KM/huvila 1920/30luku 20. AP1/turkoosi rasteri Sarapiston mäkituvat: Pähkinämäki Kuokkala Sarapistotie 8 M/mäkitupa n Sar apisto Kuokkala Sarapistontie 10 M/mäkitupa n Päiväkumpu Kuokkala Sarapistontie 13 M/mäkitupa n Tapiola Kuokkala Sarapistontie 7 M/mäkitupa 1930luku 21. Kohdemerkintä Kr Kaleva Kuokkala Rautiantie 19 M/huvila 1920luku 22. AP1 /s Kikkojäven, Hiidentien ja Nokkatie n huvilat: Hyssy Kuokkala Nokkatie 5 H/huvila Hollo /6 Kuokkala Nokkatie 7 H/huvila 1930luku Marttala Kuokkala Nokkatie 9 H/huvila 1920/30luku Kauppila Kuokkala Nokkatie 11 H/huvila 1938 Karikko Kuokkala Nokkatie 13 H/huvila 1927 Hollonnokka Kuokkala Nokkatie 15 H/huvila AP/s Kirkkojärven, Hiidentie n ja Hinnontie n huvilat: Lehtoranta Kuokkala Hiidentie 25 H/huvila 1900luku alkup. Leppäranta Kuokkala Hiidentie 23 H/huvila 1920luku Korkeeranta Kuokkala Hiidentie 21 H/huvila 1900luku alkup. Sysimäki Kuokkala Hiidentie 19 H/huvila 1020/30luku Hinnomäki Pappila Hiidentie H/rantarakennus 1930luku AP/s Virtanen Pappila Hiidentie H/huvila 1920/30luku AP/s Kaskenmäki Pappila Hinnonkuja 9 a ja b H/huvila n AP/s Karinsivu Pappila Hinnonnkuja 7 H/huvila 1930luku AP/s Risukko Pappila Hinnonkuja 5 H/huvila 1920/30luku 24. Kr Papinniemi Kuokkala Papinniementie M/huvila 1900? 25.AP1 /s Kostinpolun huvilat: Suviranta Kuokkala Kostinpolku 4 H/huvila 1920luku Kallior anta Kuokkala Kostinpolku 7 MH/huvila 1950luku Suvimäki Kuokkala Kostinpolku 7 H/huvila 1920luku Tutkitaan asemakaavassa Jälleenrakennuskausi liitekartta Hakkarin kauppa Kuokkala Pirkkalantie 4 Ta 1960 Yrittäjätalo Kuokkala Tampereentie Ta 1950luku Leipom o Pappila Tampereentie 38 Ta 1950luku Helluntaiseurakunta Lempoinen Rypyntie 8 Ta 1952 Ståhlberg OY:n leipomo Lempoinen Tarikantie 13 Ta 1950luku Tutkitaan asemakaavassa Taajamakausi liitekartta Sähkön talo Pappila Tampereentie 40 Ta/liikerakennus 1966 Harakkalan kerrostalot Pappila Tampereentie Ta/kerrostaloja OllilantieLastenkodintie Kuokkala OllilantieLastenkodintie omakotitaloja 1970luku Sarapiston om akotialue Kuokkala Ta/omak.rivit.kerrostal. 1970luku MERKKINEN SELIT YS H= historialliset arvot M = maisema ja miljööarvot R= rakennushistorialliset arvot Ta= taajamakausi KH=kulttuurihistorialliset arvot LH = liikennehistoria 71

18 4.8 TEKNINEN HUOLTO Lempäälän kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lempäälän jätevedet sekä Vesilahdelta johdetut tepalin alue kuuluvat kaukolämpöverkoston piiriin. pöön. Kaukolämpöön liitetään ainakin kerros ja rivi koon päätetään erikseen. tulevaisuudessa Lempäälän jätevedet käsitellään denpuhdistamon on tarkoitus olla siirtolinjoineen puhdistamolla käsitellään jätevesiä tämänkin jäl vedenpuhdistamoalueella toimii jatkossakin suuri suuntaan. noille kuten sähköasemalle ja vedenpuhdistamolle. vialueisiin ja olemassa olevaan asutukseen nähden. tetun ja nesteytetyn maakaasun tankkausasema neena käytetään maakaasua. misesta ei ole päätöksiä. yhteystarvevaraus on esi. toon kesäaikana ja haketuksen pääasiallinen toimin TUKIASEMA maavalli melu ja näkösuojaksi. 72

19 73

20 5. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET nitelmien valmistelua ja parantaa päätöksenteon vaihtoehtojen vertailu on tehty kaavan luonnonvaiheessa. Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna on epävarmuuden vuoksi. Lempäälän Kuokkalan Hak Tämä vaikutus riippuu yleisestä kehityksestä ja valtakunnan tason päätöksenteosta. laatu 5.1 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN tukee rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellimonipuolistaa alueen toiminnallista sisältöä. Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaava täyt on yleispiirteinen suunnitelma yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaamiseen sekä toimintojen liset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun ympäristön ja rakennus ja luonnonperinnön ja nii maalueet ja rakennetun ja luonnonympäristön koh 5.2 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNALLISIIN SUUNNITELMIIN tävät alueet taajaman läheisyydessä mahdollistavat vapaamuotoisen ulkoilun ja jokamiehenoikeuksilla tapahtuvan liikkumisen. ympäristöt ja arvokas rakennusperintö samoin kuin arvokkaat luonnonalueet ja niiden monimuotoisuus töt sekä muinaisjäännökset. Kaavamerkinnöillä ja kallisia palveluita. 74 Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaava luo edellytyksiä eheytyvälle yhdyskuntarakenolevia yhdyskuntarakenteita.

21 arvokkaiden luontotyyppien säilymisen tulevaisuu liitooravan elinympäristöistä sekä lepakkojen elinpiiristä. Yleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen jon jyyden toimintaedellytyksiä. Lisäämällä kevyen liierityistä huomiota alueen sisäiseen liikennetarpeen vähentämiseen ja liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen parantamiseen. mahdollistaa turvallisemman liikkumisen. Virkistysaluetarkastelussa on puolestaan kiinnitetty erityistä huomiota virkistys ja viheralueiden sion arvioitu virkistysalueiden soveltuvuus tarkoituk säksi on arvioitu virkistys ja viheralueita yhdistävien hyödyntämällä nuorisokyselyn tuloksia. luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ot ja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. kehityksen ansioista päästömäärät eivät kuitenkaan kasva liikenteen kasvun suhteessa ja liikenteen sujuvuuden parantaminen vähentää liikenteen päästöjä. Toisaalta liikenteen sujuvuus voi myös lisätä liiken tukeutuvat suureksi osaksi olemassa olevaan katuja kunnallistekniseen verkostoon. Yleiskaava parantaa pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä ja ihmisten maan ja ennalta ehkäisemään. kaiden määrän kasvaessa. Luonnonvaroihin yleis lisääntymisen. metsätalousalueita. tössä tapahtuvat maankäytön muutosalueilla. 75

22 dollisuudet tulevaisuudessa eivät niinkään riipu rakennevaihtoehdosta vaan kaavaalueen mitoitukses ta alueesta lasketaan suuntaa antava asukasmäärä. ne ja henkilöautosidonnaisuuden vähentäminen. kävelyä edistävät kevyenliikenteen epäjatkuvuus oletetaan pysyvän ennallaan tai uusiutuvan pidemmän ajan kuluessa. Vaihtoehdot olivat siten keskenään vertailukelpoisia. vaihtoehtoja ja ehdotusta. mahdollisuuksien oivaltaminen voi luoda myös kan nitellulle reserviasuntoalueelle mm. lauhdelämmön hyödyntämisessä. Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleismaakuntakaavan Tampereen kaupunkiseudulle esi 5.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEE SEEN toinnit ja toiminnan joustavuus vaarannu. Kaavaalueen täydennysrakentamisella on yhdys kumistarpeen vähentäminen ja kevyen liikenteen tomuutokseen sopeutumista. ri ja kaukolämpö ym. verkostojen äärelle on yhdys 76

23 Rakentaminen veltuvat ja runsaimmin luonnonarvoja sisältävät alu koksi. Uusien asuntoalueiden tuoma väestön lisäys lisää delle uudelle päiväkodille keskustan tuntumassa. Li relle kunnan järjestämää toimintaa varten esim. uimahalli. ja elinkeinotoiminnan tukeminen monipuolisella kintaa. estäminen. sikosteikkojen kustannuksien on arvioitu olevan yhylläpitokustannuksia. Uuden lämmöntuotantoyksi santaloudelle ja sen eri toimijoille. Kunnan talous on nallista vesi ja viemäriverkostoa. Tämä lisää kunnan kuluja. Toisaalta osayleiskaavan rakentuminen tuo kunnal läisten kunnallisverosta ja tulevien asukkaiden kunnallisverosta. oivaltaminen kunnan menestystekijänä. Idealuonnos keskitehokkaasta rakentamisesta 77

24 5.4 VAIKUTUKSET LUONTOON Luonnon osalta osayleiskaavan vaikutusalueena on neen. Lempäälän luonto monipuolisine kasvistoineen ja oon. Luonnonsuojelualueet ja osayleiskaavassa esi Viheryhteyden merkitys on virkistyksen ohella eri Vaikutukset vesistöön kuormitus vesistöön kasvaa jonkin verran pintavalunnan määrän lisääntymisen vuoksi. Valunnan mukana myös epäpuhtauksia huuhtoutuu vesistöön. hoidollisissa toimissa. malla ehkäistään eroosiota ja tulvimista alapuolisilla ja siihen sitoutuneiden epäpuhtauksien laskeutumisen kosteikon pohjalle. Kosteikkokasvillisuus pystyy sitomaan itseensä ravinteita ja epäpuhtauksia. luonto ja virkistysarvojen säilymiselle ovat hyvät. ja rakentamisessa. teyksiä säilytetään Hakkarin metsäisillä alueilla ja kannalta rakentamisen vaikutukset ovat paikallisia Vaikutukset metsäalueisiin lehditaan elinympäristön säilymisestä eheytyvässä ta ja leikkipaikkoina samoin kuin maisemienkatse käytävät toteutuvat hyvin johtuen osayleiskaavan le ja liitooravan kulkuväylälle. la suojeltavia lajeja eikä luonnonsuojeluasetukses virkistysalueina. metsien arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaisten lajien esiintymät. Taajamametsän monimuotoisuuuhanalaisten ja harvinaisten lajien elinympäristöjä omilla merkinnöillään. Nämä uhanalaisten lajien sien reunavyöhykkeet metsä ja avomaan välillä ovat syöjälinnut. Näiden lajityhmien kannalta on oleellis uuden asumisen vuoksi laitoksen rakentaminen 78

25 tukset arvioidaan vähäisiksi. Taajametsien pienipiirteinen hoito ja metsän rakenteen monipuolistaminen lisää taajaman luonnon korritsasieniä. Näin sekapuuston ja talousmetsissä jäkälille elinympäristön. alueille. la ja vesistössä on monipuolinen linnusto ja runsaas tarkemmin Natutatarveselvityksessä. Hulevesien vaikutuksia luokituksessa vaarantunut laji. Lisäksi se on luonlisääntymis ja levähdyspaikkoja saa heikentää tai mivina. Liitooravan lisääntymis ja levähdyspaikoil maa. Liitoorava säilyy jatkossakin alueen eläimistössä. Kuitenkin voimalinjan ohjeellisen varauksen toteutuessa heikentyisi liitooravan kulkuyhteydet Kiviahon alueelta Hakkarin suuntaan. Voimalinjalle tulee löytää sopivampi vaihtoehto osayleiskaavaalueen ulkopuolelta. muutoksia hulevesien määrässä ja kasvu on pää selvitys hulevesien hallinnasta maankäytön suunnittelun edetessä ja varautua hulevesien määrälliseen hallintaan. Kumpikaan alueista ei ole suoraan purku päähulevesiviemäreiden mallinnuksen yhteydessä hulevesisilvityksen kappaleessa 5. levesiselvitys kevään 2014 aikana. Tulevan seisakkeen läheisyydessä oleva vanha puutalo piharakennuksineen ja harvapuustoinen puu alueen rakentaminen voi vähentää pohjaveden muo rakentaminen on ylipäätään uhka lähteen ja sen lähi siä sen rakentamisesta. Lehtokorpi sijaitsee virtaus käli rakennuksia puretaan tulee tarkastaa onko niissä lisääntymiskolonioita tai päiväpiilossa olevia lepaalueen merkitys lepakoiden ruokailualueena. ty vain pieneen osaan metsäisiä alueita. Näin ollen maankäytön vaikutukset ovat verrannollisia alueilla yhteydessä. 79

26 Hulevesimäärien kasvu on noin 5 % osayleiskaava toksena. päävalumaalueista suurin muutos tapah osayleiskaavaalueen hulevesistä aiheutuva kuormia. Varsinaisella muutosalueella keskimääräisen valuntakertoimen arvioidaan kasvavan arvosta 0.20 arkasvaa nelinkertaiseksi. Tämän lisäksi virtausnopeudet kasvavat tehokkaasta kuivatuksesta ja kovien pintojen pienestä virtausvastuksesta johtuen. Virtaaman laitosalueelta arvioidaan kasvan suuruusojat ja rummut eivät pysty johtamaan tällaisia vir tat ovat todennäköisiä ilman hulevesien määrällistä hallintaa. sella on vain vähäisiä vaikutuksia valumaaluetasol tävillä yleiselle alueelle tulevilla järjestelmillä on tar edetessä asemakaavatasolle. simäärää. Viivytysaltaasta vedet johdetaan säätöojaan. Hakevoimalan hulevesillä voi teoriassa olla vaikutus kautuvien tavanomaisten hulevesien kuormituksella Hakevoimalan toimintavaiheen mahdolliset haital tosalueella ei käytetä tai varastoida nestemäisiä polt ta. Huevesien hallintajärjestelyt laitosalueella tulee hallinta on mahdollista. 80

27 5.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, TAAJAMA KUVAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN teet osayleiskaavakartalla omilla merkinnöillään. töä maisemineen. Yleiskaavan vaikutukset arvokkaisiin maisemiin ja maanomistajia ja rakentajia. lutuskestävyydeltään hyvää tai kohtalaista ja joka so malinjan ohjeellisen varauksen toteutuminen ilma tamisen myötä. Näiden pitkäntähtäyksen alueiden ta ja kytkemistä tulevaisuudessa joukkoliikenteen piiriin. vassa. teet ja taajamakauden rakentaminen tulisi huomioida tarkemman kaavatason inventoinneissa ja tule ympäristön ajallinen kerroksellisuus on kaavaaluet limaan ympäristönsä erityispiirteitä ja rakentamaan selkeinä kokonaisuuksina taajamarakenteen reunoil osayleiskaavan merkintöjen ja määräysten mukaan. nuskerrostumat kyläkaudelta nykypäiviin saakka nusperinnön kohteet ja alueet inventoidaan ja arvotetaan asemakaavoitusvaiheessa. Kaavaalueen rakennetun maiseman kerrostumien asemakaavoituksessa ja tulevassa rakentamisessa osayleiskaavamerkintöjen ohjaamana. 81

28 sillä uusi rakentaminen toteutetaan asemakaavoi vistä uudisrakentamista hyvin. misen pohjaksi asemakaavoituksen yhteydessä laa piirin rakenne ja kasvillisuus. lisen maatalouden ja taajaman laajoja rajapintoja on säilynyt kaavaalueella mm. Herralan alueella. Ne on raarimaisemia sekä järvinäkymiä on mahdollista säi Yläkuvassa Hakkarin kartanon puisto Kuokkalankosken maisemassa Hakkarin koulu ja paloasema 82

29 Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään ko mintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueiden lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tar siä ja verkostoja. eella ei tänä päivänä ole joukkoliikenneyhteyksiä lu tavat mahdollista ruuhkautumista ja lisäävät turval rän ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennes sa tärkeäpää on liikenneturvallisuus ja yleinen sujuvuus. Lisäksi on tärkeää liikenteellisten vaikutusten liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantami Kaavan tärkein liikenteellinen lähtökohta on päära on alueelle. vuorokaudessa. sen hyväksynnän. Kevyen liikenteen yhteyksistä Kiviahasto Hakkarin suuntaan kulkeva kevyenliiken talinjoja parantaen kevyenliikenteen olosuhteita ja virkistykseen tarkoitetun alueen läpi ei ympäristö sen vaikeus. Kevyen liikenteen verkostoa on osayleiskaavassa ke 83

30 5.7 VAIKUTUKSET TEKNISEN HUOLLON JÄR JESTÄMISEEN JA ENERGIAN KÄYTTÖÖN Teknistä huoltoa varten ei tarvitse rakentaa uusia järjestelmiin. kenneratkaisuja. halki. Lisäksi alueella on ennestään koulu ja päivä voimajohdon sijoituksessa tulee varautua toteu yhteiset yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehuudis ja korjausrakentamisen laatutasojen seu minen. een rakennukset voivat hyödyntää lämpövoimalan 84

31 5.8 SOSIAALISET VAIKUTUKSET (vaikutukset valla. lisyyteen ja sosiaaliseen elämään. Yhdyskunnan rakenne säätelee asukkaiden arkea. kielämään. kaiden luomasta arvomaailmasta ja kokemuksista. via tekijöitä ovat mm. lähiympäristön laatu ja mahdollisuudet virkistäytymiseen luonnossa. Luonnon mahdollista saada aikaiseksi omaleimaisia ja vahvan tuu hyvää sosiaalista ympäristöä. vat Hakkarin alueen metsiköt ja Herralanvuoren alue virtaavat vedet kalastusalueineen sekä järvet uimarantoineen ja veneilymahdollisuuksineen. Hakkarin taajamametsät tarjoavat hyvän ympäristön luontosuhteen ylläpitämiseen ja samalla asuk listen suhteiden hoitamiseen. Hakkarin ja Herralan metsien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat niiden vai kaavan sisältöön. elämyksiä ja lisää samalla ympäristöarvojen ymmärtarjoavat hyvät mahdollisuudet erilaiseen niin kesäkuin talviliikuntaankin. Hakkarin lähimetsä varsinkin minen ja kunnossapito on kunnan tehtävä. osayleiskaavaalueesta asuntotyypeiltään ja asukas taasutuksen lisäksi uusia rantarakennuspaikkoja. lomarakennusten säilymisen. Näiden rakennusten laajentaminen tai uudisrakentaminen ratkaistaan van rakenne erilaisilla aluetehokkuuksilla mahdollistaa eri alueiden rakentumisen omaleimaisiksi ko veluineen sekä Hakkarin urheilualue muodostavat 85

32 säilyy jatkuvana ja nykyisillä sekä tulevilla asukkailla on mahdollisuus päästä alueen ympärillä avautuviin kutuksia taajamamaisemaan ja asukkaiden terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin. Tilojen ja paikkojen merkitys on kuitenkin ilmeinen nä. sen liikenne ja infrastruktuurin vastuualueelle har itsesäätelyn yhtenä keinona. Luonnossa olevat mielipaikat tukevat ihmisiä uusimaan voimiaan ja yllävirkistysalue sekä maisema sekä vesistömerkinnät torjunnan rakentamisesta. Näin estetään asukkai Hakevoimalan melu ja pöly muksensa säätelyssä. kuvassa ja liikenteen yhteismelu sitä seuraavassa ku päiväajan ohjearvon lähimmän asuinkiinteistön koh sä mieli ja vaaranpaikoista. Tarkoituksena on rakenpimeällä. Niiden sijoitukseen ja valaistuksen suun ta. lin kanssa ja jos keskipiste on metrin matalammal huomioon mahdollisen hakekasan ääntä vaimenta sa hakekasa on vielä hyvin matala. 86

33 lella tämä taso alitetaan. melu meluvallin kanssa. 87

34 Lämpövoimalalaitoksen toiminnasta aiheutuva pö tuulen suunta ja nopeus sekä raakapuun laatu ja kosteus. dellä. Kaakkoispuolelle suuntautuva tuuli ei ole kuitenkaan yleinen. Hakepölystä ei arvioida aiheutuvan set sijaitsevat leviämisolosuhteisiin nähden valitse minimaaliset. kemmin selvityksessä Lempäälän hakevoimalan ym tavuuteen asukkaita ja toiminevat epävirallisina tapaamispaikkoina. kävely ja pyöräilyyhteyksillä. mansuojelun osalta selvityksessä. osayleiskaavassa. 88

35 ovat riippuvaisia kaavan luonteesta ja tarkkuudesta. Keskustan osayleiskaavaa varten on tehty selvitykset levesi selvitys laaditaan jatkossa keskitehokkaan asuinrakentamisen malleista; 2012; Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan laa Luoto KuokkalaHakkariHerrala osayleiskaavan hulevesi 1. Vaihtoehtojen vertailua ja vaihtoehtojen uudet asuinalueet ja niiden laskennallinen väestö Kunnan maanomistus 5. Kaavamerkinnät ja määräykset luonnosvaiheessa 6. ja niiden vaikutustaulukko KuokkalaHakkariHerrala osayleiskaavaalueen 89

36 muun lainsäädännön nojalla siten kuin erityislaeissa säädetään. 90

37 Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91

38 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen heisyydessä. nykyisten joukkoliikennekäytävien ulkopuolelle lisimman tehokasta rakentamista. Tiivis rakentami Tehokkaat asuntoalueet ja julkiset palvelut sijaitsevat joukkoliikennekäytävien läheisyydessä. sa. läheisyydessä. sa. Vaikutukset palvelurakenteeseen löliikenneseisakkeen läheisyyteen liikunta ja urheilualueiden laajentaminen tukee asukkaiden liikuntaharrastuksia. Vaikutukset palvelurakenteeseen le. Virkistyskäytön kannalta laajat metsäalueet ja muut viherverkonosat sekä vesistöt antavat asukkaille mahdollisuuden luonnon kokemiseen.. helpomman liikkumisen palveluihin. Liikunta ja urheilualueiden laajentaminen tukee asukkaiden liikuntaharrastuksia. Virkistyskäytön kannalta laajat metsäalueet ja muut viherverkonosat sekä vesistöt antavat asukkaille mahdollisuuden luonnon kokemiseen. ulkopuolelle. 92

39 Liikunta ja urheilualueiden laajentaminen tukee asukkaiden liikuntaharrastuksia. Virkistyskäytön kannalta laajat metsäalueet ja muut viherverkonosat sekä vesistöt antavat asukkaille mahdollisuuden luonnon kokemiseen. Liikunta ja urheilualueiden laajentaminen tukee asukkaiden liikuntaharrastuksia. Virkistyskäytön kannalta laajat metsäalueet ja muut viherverkonosat sekä vesistöt antavat asukkaille mahdollisuuden luonnon kokemiseen. helpomman liikkumisen ja terveelliset elämäntavat. helpomman liikkumisen ja terveelliset elämäntavat. nostamiseksi nostamiseksi Virkistysmahdollisuudet sellä on suuri merkitys myös asukkaiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Vaikutukset maisemaan Virkistysmahdollisuudet sellä on suuri merkitys myös asukkaiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Vaikutukset maisemaan Voimajohdon yhteystarvemerkinnän mahdollinen kuvaa. Voimajohdon yhteystarvemerkinnän mahdollinen kuvaa Liikenteelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset liikenneympäristön kevyelle liikenteelle. liikenneympäristön kevyelle liikenteelle. lua palveluihin ja liikenteen verkostoon nähden. 93

40 asuinrakentamiselle. pienentyä rakentamisen myötä varsinkin Herralan alueella. Ympäristön häiriötekijät Ympristön häiriötekijät Tärinä tusta tai rakentamista on tehtävä tarkemmat tärinä Tärinä tusta tai rakentamista on tehtävä tarkemmat tärinä Hulevedet Hulevedet Uusien asukkaiden laskennallinen määrä Kunnallistekniset kustannukset Kunnallistekniset kustannukset Uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan vesija viemäriverkostoon. Yhdyskuntarakenne viemäriverkon rakentamista. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne hajautuu nykyisen joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle. vyöhykkeellä. Uusi lämmäntuotantoyksikkö Uusi lämmöntuotantoyksikkö Uusi lämmöntuotantoyksikkö on mahdollista sijoit Lempäälän nauhataajaman kupeessa lähellä kun taajaman kupeessa lähellä kunnan keskustaa. Täs pystytään ehkäisemään. ehkäisemään. maan on vähäinen ja alueen liikenteellinen saavutet maalinen. Käytännössä lämmöntuotantoyksikkö ei 94

41 95

42 96

43 LIITE 4 Alueen numero Alueen pintaala Aluetehokkuus kerrosala huoneistoja asukkaita A ,3 8614, A ,3 7138, A ,3 2613, A ,3 4457, A ,3 3464, A ,3 7697, AP ,1 2205, AP ,1 1473, A ,3 8783, AK , , AK , , AP ,3 9024, AP ,1 2365, AP , A ,3 6502, AP , , AP , , AP , , AP , kerrostalo 30 YHTEENSÄ 2128 Asemaympäristö 200 YHTEENSÄ 2328 Alueen numero Alueen pintaala Aluetehokkuus kerrosala huoneistoja asukkaita A ,3 8614, A ,3 7138, A ,3 2613, A ,3 4457, A1602 toteunut ,3 3464, A1602 toteutunut ,3 7697, AP ,1 2205, AP ,1 1473, AK 30 AP ,1 2028, AP ,2 6016, AP ,1 2365, AP , A ,3 6502, AP ,1 2663, AP ,1 2017, AP ,1 3536, AP , A/res , A/res , , YHTEENSÄ 2567 Asemaympäristö 200 YHTEENSÄ

44 98

45 ja rakennuslain mukaisista yleiskaavamerkinnöistä ja määräyksistä. 99

46 100

47 101

48 102

49 103

50 104

51 105

52 106

53 LIITE 8 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 107

54 108