...\12016_KHH_kult_muin.dgn :30:30

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "...\12016_KHH_kult_muin.dgn 23.9.2014 13:30:30"

Transkriptio

1 ...\12016_KHH_kult_muin.dgn :30:30 70

2 12 KULTTUURIYMPÄRISTÖINVENTOINTI Sarake2 Sarake3 Sarake4 Sarake5 Sarake6 Sarake7 n:o OYK-ehdotuksen merkinnät kohteen nimi rekesteri n:o kylä osoite ilmiö, hist.luonne rak. vuosi 1. kulttuuriympäristön kehittämisalue Kuokkalan kylä ja koski Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (rasterimerkintä) 1. Hakkari Kuokkala Kuokkalantie 5 KM/kantatalo 1800-luku 2. Ollila Kuokkala Kuokkalantie 9 KM/kantatalo 1800-luku 3. Soramäki Kuokkala Kuokkalantie 15 KM/mäkitupa 1890-luku SM 4. Hiidentien siltaraunio Kuokkala Hiidentie KM/siltaraunio, LH 1850-luku 5. Koskenniemi Kuokkala Kuokkalantie KM/huvila 1920-luku 6. Koskela Kuokkala Kuokkalantie 7 KM/talous- ja as.rak. 1910/20-luku 7. Pirttimäki Kuokkala Kuokkalantie 17 KM/asuinrak luku 8. Ajokalupaja Kuokkala Kuokkalantie 16 KM/käsit Eskolan kauppa Kuokkala Kuokkalantie 14 KM/liike- ja asuinrak Sakkola Kuokkala Kuokkalantie 12 KM/asuinrak luku 11. Koskilehto Kuokkala Tampereentie 47 KM/mäkitupa n Nokkala Kuokkala Tampereentie 60 M/huvila, kahvila, tanssi 1900-luku 13. Pohja Kuokkala Tampereentie 58 M/liike- ja asuinrak luku 14. Tampereentien silta Kuokkala Tampereentie M/silta 1938 rasterimerkintä Kuokkalan Kuokkala H/asuinpaikka historiallinen 2. SM ja AM/s Anttilan tilakeskus Herralan kylä H asutushist.,m/kantatalo 1950-luvun jälp. 3a. AM-1 ja pellot MA Peltomäen tilakeskus Herralan kylä H,M 1920/30-luku 3. AM/s pellot MA Liuhan tilakeskus Herralan kylä H,M,R/kantatalo 1900-l alkup. 4. AM-1 pellot MA Karpin tila Herralan kylä H,M/osatalo 1920/30-luku 5. AM/s Innamaan tilakeskus Kuokkalan kylä H,R/kantatalo 1900-l alkup. 6. Kohdemerkintä Kr Kuokkalan koulu Kuokkalan kylä H,M 1907, laaj.1950, -70, AM/A Eskolan tilakeskus Kuokkalan kylä Tampereentie M,R,H/kantatalo 1700-l muod. 8. Kohdemerkintä Kr Kolkkinen Kuokkalan kylä Tampereentie 122 H, R, M/ siirretty 1800-luku Moision koulu ja Kuokkalan kylä Tampereentie H (Aarne Ervi) PY/s Hakkarin koulu ja yhdyskuntarakent. alue Kuokkalan kylä Ahertajantie Hakkarin koulu arkk. Pekka Salminen 1982/83 Hakkarin liikuntatalo arkk.pekka Salminen Lempäälän paloasema arkk.toim.kari Rainio 1986 Urheulukenttä, jäähallit, vesitorni ja viipalekoulu 10. Kohdemerkintä Kr Hollon vahtitupa Pappilan kylä Ratakatu H,R 1890-luku 11.kohdemerkintä Kr Kuokkalankosken rautatiesillat ja linjaus M,H,R ikä varmistamatta 12. T/s Katepal Oy Pappilan kylä M,H,R P/s Lempäälän pappila Pappilan kylä KM/kantatalo AP-1/s Hakkarin pientaloalue: Kuokkalan kylä kerroksellinen, omalei 1900-l alkup. Ylä-Koskiranta Kuokkalan kylä Suvantotie Huvila 1920-luku Kuusimäki Kuokkalan kylä Suvantotie Huvila 1920-luku Leppäranta Kuokkalan kylä Hakkarintie Huvila 1920/30-luku Pirttilä Kuokkalan kylä Hakkarintie pihapiiri, mäkitupa 1900-l alkup. Vahtermäki Kuokkalan kylä Hakkarintie pihapiiri, asuinrak l alkup. Pitkämäki Kuokkalan kylä Hakkarintie maatalous, asuinrak l Mäkirinta Kuokkalan kylä Hakkarintie pieni asuinrak Siimes Kuokkalan kylä Hakkarintie asuinrak Koivula Kuokkalan kylä Hakkarintie asuinrak luku Kotimökki Kuokkaln kylä Pysäkkitie paritupa 1931 Kivimäki Kuokkalan kylä Pysäkkitie liike- ja asuinrak Tiensivu Kuokkalan kylä kaupparakennus sotien jälk. 15. AP-1/s Hollon jälleenrakennuskauden pientaloalue Pappilan kylä H luku 16. hist., AP-1/s, turkoosi rasteri Hiidentie ja sen varren pienasutus: Pokela Kuokkalan kylä Kostinpolku 1 M/mäkitupa 1930-l Nikkilä Kuokkalan kylä Hiidentie 31 M/mäkitupa 1930-l Vainio Kuokkalan kylä Hiidentie 8 M/mäkitupa n.1900 Vainiomäki Kuokkalankylä Hiidentie 64b M/mäkitupa n.1900 Puistomaa Kuokkalan kylä Hiidentie 4 M/T Hollon saha n Lundan Pappilan kylä Tampereentie 36 M/mäkitupa 1900-l alkup. Toiva Pappilan kylä Tampereentie 30 M/mäkitupa 1910-luku Mäki Herrala Rypyntie 5 M/mäkitupa 1910/20-l 26. Kohdemerkintä Kr Työväentalo Lemp. Rypyntie 12 M/T seuratalo 1901 Kuusimäki Lemp. Tarikantie 3 M/mäkitupa? 1910/20-l Tiensvu Lemp. Tarikantie 2 M/mäkitupa Omatupa Lemp. Rypyntie 6 M/mäkitupa 1900-l alkup. Kalliomäki Lemp. Kenttätie 3 M/mäkitupa 1900-l alkup. 18. AM/s ja pellot MA; SM-4 Jaran tila ja viljelyalue Kuokkala Kuokkalantie 35 M/kantatalo 1890-luku 19. Kr Ojamäki Kuokkala Kuokkalantie 29 KM/huvila 1920/30-luku 20. AP-1/turkoosi rasteri Sarapiston mäkituvat: Pähkinämäki Kuokkala Sarapistotie 8 M/mäkitupa n Sarapisto Kuokkala Sarapistontie 10 M/mäkitupa n Päiväkumpu Kuokkala Sarapistontie 13 M/mäkitupa n Tapiola Kuokkala Sarapistontie 7 M/mäkitupa 1930-luku 21. Kohdemerkintä Kr Kaleva Kuokkala Rautiantie 19 M/huvila 1920-luku 22. AP-1 /s Kikkojäven, Hiidentien ja Nokkatien huvilat: Hyssy Kuokkala Nokkatie 5 H/huvila Hollo /6 Kuokkala Nokkatie 7 H/huvila 1930-luku Marttala Kuokkala Nokkatie 9 H/huvila 1920/30-luku Kauppila Kuokkala Nokkatie 11 H/huvila 1938 Karikko Kuokkala Nokkatie 13 H/huvila 1927 Hollonnokka Kuokkala Nokkatie 15 H/huvila AP/s Kirkkojärven, Hiidentien ja Hinnontien huvilat: Lehtoranta Kuokkala Hiidentie 25 H/huvila 1900-luku alkup. Leppäranta Kuokkala Hiidentie 23 H/huvila 1920-luku Korkeeranta Kuokkala Hiidentie 21 H/huvila 1900-luku alkup. Sysimäki Kuokkala Hiidentie 19 H/huvila 1020/30-luku Hinnomäki Pappila Hiidentie H/rantarakennus 1930-luku AP/s Virtanen Pappila Hiidentie H/huvila 1920/30-luku AP/s Kaskenmäki Pappila Hinnonkuja 9 a ja b H/huvila n AP/s Karinsivu Pappila Hinnonnkuja 7 H/huvila 1930-luku AP/s Risukko Pappila Hinnonkuja 5 H/huvila 1920/30-luku 24. Kr Papinniemi Kuokkala Papinniementie M/huvila 1900? 25.AP-1 /s Kostinpolun huvilat: Suviranta Kuokkala Kostinpolku 4 H/huvila 1920-luku Kallioranta Kuokkala Kostinpolku 7 MH/huvila 1950-luku Suvimäki Kuokkala Kostinpolku 7 H/huvila 1920-luku Tutkitaan asemakaavassa Jälleenrakennuskausi liitekartta Hakkarin kauppa Kuokkala Pirkkalantie 4 Ta 1960 Yrittäjätalo Kuokkala Tampereentie Ta 1950-luku Leipomo Pappila Tampereentie 38 Ta 1950-luku Helluntaiseurakunta Lempoinen Rypyntie 8 Ta 1952 Ståhlberg OY:n leipomo Lempoinen Tarikantie 13 Ta 1950-luku Tutkitaan asemakaavassa Taajamakausi liitekartta Sähkön talo Pappila Tampereentie 40 Ta/liikerakennus 1966 Harakkalan kerrostalot Pappila Tampereentie Ta/kerrostaloja Ollilantie-Lastenkodintie Kuokkala Ollilantie-Lastenkodintie omakotitaloja 1970-luku Sarapiston omakotialue Kuokkala Ta/omak.rivit.kerrostal luku MERKKINEN SELITYS H= historialliset arvot M = maisema- ja miljööarvot R= rakennushistorialliset arvot Ta= taajamakausi KH=kulttuurihistorialliset arvot LH = liikennehistoria 71

3 4.8 TEKNINEN HUOLTO Osayleiskaavaehdotus edellyttää uusien runkolinjojen (päävesijohto- ja viemärilinja) rakentamista mm. Herralan ja Sarvikkaantien varren alueille. Kaukolämpö ja energianhuoltolaitos Lempäälän kunta käyttää nykyään maakaasua. Osa kaava-alueesta eli radan itäpuolinen Moision ja Katepalin alue kuuluvat kaukolämpöverkoston piiriin. Uudet rakentamisalueet ovat liitettävissä kaukolämpöön. Kaukolämpöön liitetään ainakin kerros- ja rivitalot. Omakotitalojen liittämisestä kaukolämpöverkkoon päätetään erikseen. Osayleiskaavaehdotuksessa Lempäälän Energia Oy:n 10 MW:n lämmöntuotantoyksikköä varten on varattu maa-alue Turun tien eli tien 190 varelle. Merkintänä käytetään: ENERGIAHUOLLON ALUE Alueelle voidaan sijoittaa energiatuotantotoimintoja, jotka rekisteröidään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YSL 65). Laitoksen ympäristönsuojeluvaatimuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 750/2013. Suunnitteluohje: Alueen käyttö on suunniteltava siten, etteivät Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylity viereisillä alueilla, ja ettei alueen toiminta saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Ahtialanjärven NA- TURA alueeseen. Tontin pinta-ala on 5 ha, josta lämpökeskuksen alue on n. 2,7 ha. Alue on rajattu suojavihervyöhykkeillä asutuksen uusiin reservialueisiin ja olemassa olevaan asutukseen nähden. Energianhuoltoalueelle on esitetty myös paineistetun ja nesteytetyn maakaasun tankkausasema (cng). MAAKAASUNTANKKAUSPISTE Suunniteltu hanke käsittää ensimmäisessä vaiheessa yhden 10 MW lämpövoimala sekä polttoaineena käytettävän puhtaan puuhakkeen valmistamisen ja varastoimisen tontilla. Tontille on tarkoitus varata laajentamismahdollisuus toiselle 10 MW haketta polttavalle yksikölle. Tuki- ja käynnistys polttoaineena käytetään maakaasua. Myös hakkeen valmistukseen ja siirtelyyn käytettävien työkoneiden polttoaineena käytetään maakaasua. Hakkeen valmistus tapahtuu siirrettävällä hakkurilla, jossa on oma moottori. Haketta valmistetaan varastoon kesäaikana ja haketuksen pääasiallinen toiminta-aika on arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Suunnittelussa on varauduttu haketuksen ja hakkeen varastoinnin kattamiseen osittain tai kokonaan. Tontin pintamaista rakennetaan tontin kaakkoissivulle maavalli melu- ja näkösuojaksi. Jätevedenpuhdistamo ja vesitorni Lempäälän kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lempäälän jätevedet sekä Vesilahdelta johdetut jätevedet. Lempäälän kunta on mukana Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeessa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Lempäälän jätevedet käsitellään Pirkanmaan keskuspuhdistamossa. Keskusjätevedenpuhdistamon on tarkoitus olla siirtolinjoineen valmiina v Todennäköisesti Lempäälän puhdistamolla käsitellään jätevesiä tämänkin jälkeen, jotta vuoden 2012 mittavat investoinnit saadaan kuoletetuksi. Joka tapauksessa nykyisellä jätevedenpuhdistamoalueella toimii jatkossakin suuri pumppaamo, jolla jätevesiä johdetaan Tampereen suuntaan. Jätevedenpuhdistamon alue on osoitetu yhdyskuntateknisen huollon alue ET -merkinnällä. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE Alue varataan yhdyskuntateknisen huollon toiminnoille kuten sähköasemalle ja vedenpuhdistamolle. Alue on tarkoitettu vesitornille. Voimalinjan yhteystarve ERITYISTOIMINTOJEN ALUE VESIHUOLLON RUNKOLINJA VOIMALINJAN YHTEYSTARVE Voimalinjan 110 kv ohjeellisen varauksen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Yhteystarvevaraus on esitetty voimassa olevassa maakuntakaavassa. Voimalinjan varauksesta ei ole riittäviä selvityksiä. Matkaviestinnän tukiasemat Kaava-alueella on varattu matkaviestinnän tukiasemalle paikka lähellä Moision seisaketta. TUKIASEMA Lisäksi olemassa olevat tukiasemat on merkitty osayleiskaavaan. 72

4 Lempäälän hakevoimalan layout ( arkkitehtitoimisto J 10) ja havainnekuva Näkymä Turuntieltä 73

5 5. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 74 Vaikutusten arviointi on laissa määritelty osa yleiskaavasuunnittelua. Sen tehtävänä on tukea suunnitelmien valmistelua ja parantaa päätöksenteon laatua, vähentää ja ehkäistä kaavaehdotuksen haitallisia vaikutuksia. Alustava vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu on tehty kaavan luonnonvaiheessa. Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna on käytetty MRL 39 :ssä määriteltyjä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kaavan toteutumiseen liittyy epävarmuutta mm. väestönkasvuun ja taloudelliseen kehitykseen liittyvän epävarmuuden vuoksi. Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan laatimisessa oletuksena on, että Tampereen kaupunkiseudun talous ja kunnan väestönkasvu jatkuvat. Mikäli kunnan väkiluku ei kasva, ei kaikkien aluevarausten toteutuminen ole todennäköistä suunnittelujakson aikana. Tällöin niiden aiheuttamat vaikutuksetkaan eivät toteudu. 5.1 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen yleiskaavan tarkoituksen ja sisältövaatimuksen. Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaamiseen sekä toimintojen yhteen sovittamiseen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on myös varmistettava, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusharkinnassa on pyritty ottamaan huomioon aluevarausten kokonaisvaikutus ja on pysytty oikeudenmukaisuudessa. Tasavertaisuutta on vaikeata saavuttaa mutta kohtuutonta haittaa yleiskaava ei aiheuta. 5.2 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDEN- KÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNALLISIIN SUUNNITELMIIN Toimiva aluerakenne Toimivan aluerakenteen yleistavoitteiden mukaisesti alueen kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaava hyödyntää olevia rakenteita, ylläpitää ja monipuolistaa paikallisia palveluita. Lempäälän Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaava luo edellytyksiä eheytyvälle yhdyskuntarakenteelle hyödyntämällä ja eheyttämällä jo olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Osayleiskaavan muutos vastaa valtakunnallisten tavoitteiden ilmastonmuutoshaasteisiin tarjoamalla edellytykset taajamajunaliikenteen kehittämiseen. Tämä vaikutus riippuu yleisestä kehityksestä ja valtakunnan tason päätöksenteosta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Osayleiskaava edistää Lempäälän kunnan nauhataajaman toimivaa aluerakennetta. Osayleiskaavassa on osoitettu tiivistämisalueita, joiden kautta nykyistä nauhataajaman rakennetta voidaan hyödyntää. Uudet rakentamisalueet liittyvät nykyiseen rakenteeseen, ja näin osaltaan eheyttävät taajamarakennetta. Osayleiskaavan toteuttaminen parantaa elinympäristön laatua hyödyntämällä ja eheyttämällä olevaa yhdyskuntarakennetta ja edistämällä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Kaava tukee rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellisuuden säilymistä, vahvistaa ja hyödyntää alueen omaleimaisuutta ja ihmisläheistä mittakaavaa sekä monipuolistaa alueen toiminnallista sisältöä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaavan alueidenkäyttö edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennus- ja luonnonperinnön ja niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä osoittamalla kaavamerkinnöillä merkittävät maisema-alueet ja rakennetun ja luonnonympäristön kohteet. Kaava myös edistää luonnon virkistyskäyttöä osoittamalla pääviheryhteystarpeet ja seudullisen ulkoilureitin sijainnin. Hakkarin pohjoispuolella on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on myös erityisiä ulkoiluun liittyviä tarpeita. Riittävät alueet taajaman läheisyydessä mahdollistavat vapaamuotoisen ulkoilun ja jokamiehenoikeuksilla tapahtuvan liikkumisen. Osayleiskaavassa paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja arvokas rakennusperintö samoin kuin arvokkaat luonnonalueet ja niiden monimuotoisuus on säilytetty. Osayleiskaavassa on otettu huomioon paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sekä muinaisjäännökset. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä korostetaan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä sekä kulttuuriympäristöjen kokonaisuuksien, erityispiirteiden ja ajallisen kerroksellisuuden huomioon ottamista. Pääosin maisemarakenne ja sen toimintakyky on osayleiskaavassa turvattu. Maisemarakenteen osoittamat maiseman äärialueet, kuten selänteiden lakiosat, laaksopainanteet ja vesistöt, on yleiskaavassa otettu huomioon ja jätetty rakentamisesta vapaaksi.

6 Luontotyyppitarkastelussa on vastaavasti kiinnitetty huomiota siihen, kuinka hyvin osayleiskaava turvaa arvokkaiden luontotyyppien säilymisen tulevaisuudessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty EU-direktiivilajien elinolojen säilymiseen. Arvioinnin pohjaksi tehtiin selvitys arvokkaista luontotyypeistä kaavaalueella. Arvokkaiden luontotyyppien löytämisen indikaattorina on lisäksi käytetty arviointia varten laadittua lintuselvitystä. Lisäksi tehtiin erillisselvitys liito-oravan elinympäristöistä sekä lepakkojen elinpiiristä. Yleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen jonkin verran nykyisiä rakentamattomia alueita, mutta arvokkaat luontotyypit on pyritty järjestelmällisesti jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Virkistysaluetarkastelussa on puolestaan kiinnitetty erityistä huomiota virkistys- ja viheralueiden sijaintiin ja saavutettavuuteen. Viheraluejärjestelmän luokituksenmukaisen saavutettavuuden pohjalta on arvioitu virkistysalueiden soveltuvuus tarkoitukseensa, alueiden riittävyys sekä etäisyys asutuksesta ja esitetty puutekohteille korjausehdotukset. Lisäksi on arvioitu virkistys- ja viheralueita yhdistävien kevyen liikenteen reittien ja väylien tarve. Arviointi suoritettiin etäisyys- ja puuteanalyysin avulla sekä hyödyntämällä nuorisokyselyn tuloksia. Maaperään, veteen ja ilmaan johtuvat päästöt eivät oleellisesti lisäänny osayleiskaavan maankäyttöratkaisujen johdosta. Alueelle ei ole osoitettu sellaista uutta raskasta teollisuutta tai muuta toimintaa, joka aiheuttaisi maaperän, pohja- tai pintaveden tai ilman pilaantumista. Autoistuminen yhdessä paranevien tieyhteyksien kanssa lisää jonkin verran pakokaasuja melupäästöjä sekä energian kulutusta. Teknisen kehityksen ansioista päästömäärät eivät kuitenkaan kasva liikenteen kasvun suhteessa ja liikenteen sujuvuuden parantaminen vähentää liikenteen päästöjä. Toisaalta liikenteen sujuvuus voi myös lisätä liikennettä. Liikenteen ympäristövaikutukset kohdistuvat pääväylien välittömään läheisyyteen. Osayleiskaavassa lisätään kevyen liikenteen väyliä, mikä myös mahdollistaa päästöjä aiheuttamattoman liikenteen lisääntymisen. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon yleistavoitteiden mukaisesti kaavan liikenneverkko on kokonaisuus, joka käsittää eri liikennemuodot ja palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Lisäämällä kevyen liikenteen esteettömiä yhteystarpeita kiinnitetään erityistä huomiota alueen sisäiseen liikennetarpeen vähentämiseen ja liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen parantamiseen. Tien 190 varrelle esitetty kevyen liikenteenreitti mahdollistaa turvallisemman liikkumisen. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Osayleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä- Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Kevyen liikenteen turvallisuus on kaavassa otettu huomioon. Osayleiskaavan uudet rakentamisalueet tukeutuvat suureksi osaksi olemassa olevaan katuja kunnallistekniseen verkostoon. Yleiskaava parantaa pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä ja ihmisten terveydelle aiheuttavia haittoja on pyritty poistamaan ja ennalta ehkäisemään. Talousjätteiden määrä lisääntyy jonkin verran asukkaiden määrän kasvaessa. Luonnonvaroihin yleiskaava vaikuttaa lievästi negatiivisesti varaamalla rakentamiseen ja muuhun käyttöön aiempia maa- ja metsätalousalueita. Merkittävimmät muutokset rakennetussa ympäristössä tapahtuvat maankäytön muutosalueilla. 75

7 Suhde maakuntakaavaan Osayleiskaava toteuttaa maakuntakaavassa esitettyjä virkistysyhteyksiä. Seudullinen ulkoilureittiyhteys on maakuntakaavassa merkitty Hakkarin alueelle. Osayleiskaava-alueen sisäiset virkistysalueyhteydet johtavat asuntoalueilta seudullisesti merkittävälle ulkoilureitille. Maa- ja metsätalouden toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa eivät niinkään riipu rakennevaihtoehdosta vaan kaava-alueen mitoituksesta ja siitä kuinka paljon yhtenäistä aluetta jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Maaseutumaisen miljöön ja uuden taajamarakenteen yhteensovittamista on tutkittu suunnittelutyön edetessä. Jokaisesta alueesta lasketaan suuntaa antava asukasmäärä. Rakentamisen ulkopuolelle rajataan maisemallisesti arvokkaat alueet, liito-orava- ja lepakkoalueet sekä maaperän osalta vaikeimmat alueet. Rakentamiseen osoitettuja alueita painotettiin eri tehokkuuksilla kahdessa eri vaihtoehdossa. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei oteta laskelmissa huomioon, vaan sen oletetaan pysyvän ennallaan tai uusiutuvan pidemmän ajan kuluessa. Vaihtoehdot olivat siten keskenään vertailukelpoisia. Maakuntakaavassa osoitetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännösalueet on otettu huomioon osayleiskaavassa. Maakuntakaavoituksen liikenneratkaisut on otettu huomioon laadittaessa osayleiskaavan vaihtoehtoja ja ehdotusta. Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan pohjana on ollut vahvistetun Pirkanmaan 1.maakuntakaavan aluevaraukset ja kaava toteuttaa maakuntakaavan Tampereen kaupunkiseudulle esitettyä monikeskusmallia. 5.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEE- SEEN Lempäälän Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan suunnittelu toteuttaa Suomen tulevan aluerakenteen kehitysnäkymää HHT -vyöhykkeen kehittymisestä. Kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden kannalta osayleiskaavan tavoitteena on joukkoliikenteen varaan rakentuva tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja henkilöautosidonnaisuuden vähentäminen. Osayleiskaavassa on esitetty tiivis nauhamainen taajamarakenne, jonka joukkoliikenne reittinä toimii Tampereentie ja päärata lisäraiteineen. Pyöräilyä ja kävelyä edistävät kevyenliikenteen epäjatkuvuuskohtiin rakennettavat uudet väylät. Edellä mainitut seikat luovat erinomaiset edellytykset tavoitteiden saavuttamiseksi. Täydennysrakentamiskohteiden sijoittaminen joukkoliikennereittien läheisyyteen on yhdyskuntarakenteen kannalta positiivista. Energian saatavuus ja hinnan kehitys ovat isoja haasteita, mutta niihin liittyvät kehittämistarpeet tarjoavat myös mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin ja liiketoimintaan. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hidastaminen edellyttävät kaikilla aluetasoilla määrätietoisia toimia, mutta tässäkin asiassa uusien mahdollisuuksien oivaltaminen voi luoda myös kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty energiahuollonaluevaraus uudelle energialaitokselle. Energianhuoltolaitos sijoitettuna tien 190 varrelle luo synergiaetua suunnitellulle reserviasuntoalueelle mm. lauhdelämmön hyödyntämisessä. Kaava-alueen rakennustarpeet edellyttävät kunnan, rakennusyhtiöiden ja rahoittajien yhteistyötä. Yhteistyötavan valinnassa painottuu investointien kattaminen siten, etteivät kunnan peruspalveluinvestoinnit ja toiminnan joustavuus vaarannu. Kaupunkiseudun mittakaavassa tarkasteltuna osayleiskaava-alue on hyvä tiivistämisalue, koska se liittyy välittömästi nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Palvelut ovat lähellä ja pitkälti myös kevyellä liikenteellä saavutettavissa. Kaava-alueen täydennysrakentamisella on yhdyskuntarakennetta eheyttävä sekä tiivistävä vaikutus ja toteuttaa siten maakunnan, seutuyhteistyön ja kunnan omaa strategiaa. Tiivistämisellä tehdään mahdolliseksi palvelutason parantaminen, tehokkaammat joukkoliikenneyhteydet, ihmisten liikkumistarpeen vähentäminen ja kevyen liikenteen osuuden lisääminen. Nämä toteuttavat myös ilmastomuutokseen sopeutumista. Rakentaminen kävelyetäisyydelle palveluista, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle sekä vesi-, viemäri- ja kaukolämpö ym. verkostojen äärelle on yhdyskuntataloudellisesti edullista. 76

8 Rakentaminen Alustavien maisema-analyysien ja luontoselvitysten pohjalta on osoitettu rakentamiseen sopivat ja sopimattomat alueet. Rakentamiseen huonoimmin soveltuvat ja runsaimmin luonnonarvoja sisältävät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamisen vaihtoehdoissa on asuminen suunniteltu sijoittuvan osin rakentamattomille alueille ja osin liittyvän olevan rakentamisen lomaan tai jatkoksi. Osayleiskaava-alueen aluevaraukset ovat suurimmalta osaltaan yksityisessä omistuksessa. Asuntoja elinkeinotoiminnan tukeminen monipuolisella tonttitarjonnalla edellyttää kunnan harjoittamaa oikea-aikaista maanhankintaa. Maanhankinnalla turvataan kunnan tavoitteiden toteuttaminen, asemakaavoituksen eteenpäin vienti ja maakeinottelun estäminen. Taloudellisia vaikutuksia Taloudellinen näkökulma korostuu silloin, kun ympäristöä tulkitaan kiinteistöinä markkinoilla, osana kansallisvarallisuutta tai pääomatuloja tai kustannuksia aiheuttavana omaisuusmassana. Kiinteistönä ympäristöllä on sekä suora että välillinen merkitys kansantaloudelle ja sen eri toimijoille. Kunnan talous on riippuvainen verotuloista ja investoinneita, joiden kehitykseen useat kunnan ominaisuudet (asuinalueiden houkuttelevuus, liikenneyhteydet, palvelut) vaikuttavat. Uutena ilmiönä on myös aineettomien ominaisuuksien, kuten kulttuurin ja kunnan imagon oivaltaminen kunnan menestystekijänä. Uusien asuntoalueiden tuoma väestön lisäys lisää paineita lähipalvelujen: koulujen ja päiväkotien laajentamiselle ja uusien rakentamiselle. Osayleiskaavassa on otettu huomioon asukasmäärän kasvun aiheuttama oppilasmäärän lisääntyminen varaamalla tilaa päiväkotien ja koulujen laajentamiselle sekä yhdelle uudelle päiväkodille keskustan tuntumassa. Lisäksi on varattu yleistenrakennusten korttelialue Hakkarin urheilupuiston viereen Tampereentien varrelle kunnan järjestämää toimintaa varten esim. uimahalli. Koulujen laajennukset ja uusien päiväkotien rakentaminen vaatii investointeja. Yhden uuden päiväkodin investointikulut ovat n. 3,2 milj. Kunnan rakennusinvestointien toteuttaminen vaatii myös oikea-aikaista ja optimaaliseen paikkaan sijoittuvaa maanhankintaa. Kevyen liikenteen, vesihuollon, puistojen ja hulevesikosteikkojen kustannuksien on arvioitu olevan yhteensä n.... milj. Rakennetut alueet tuottavat myös ylläpitokustannuksia. Uuden lämmöntuotantoyksikön rakentaminen vaatii investointeja. Osayleiskaavaratkaisu lisää tarvetta rakentaa uutta infrastruktuuria, koska Herralan alueella ei ole kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa. Tämä lisää kunnan kuluja. Toisaalta osayleiskaavan rakentuminen tuo kunnalle verotuloja, joita saadaan töissä olevien lempääläisten kunnallisverosta ja tulevien asukkaiden kunnallisverosta. Idealuonnos keskitehokkaasta rakentamisesta/marita Palokoski 77

9 5.4 VAIKUTUKSET LUONTOON Luonnon osalta osayleiskaavan vaikutusalueena on lähinnä kaava-alue, mutta välilliset vaikutukset ulottuvat kaava-aluetta laajemmalle. Luonnon arvottaminen perustuu niihin tarpeisiin ja odotuksiin, joita ihmisillä on eri ajankohtina. Kaupungistumisen myötä luonnollisen luonnon arvostus näyttää kasvaneen. Lempäälän luonto monipuolisine kasvistoineen ja eläimistöineen on osayleiskaavassa otettu huomioon. Luonnonsuojelualueet ja osayleiskaavassa esitetyt luo -alueet ovat ekologisen verkoston osia. Viheryhteydet liittävät luonnon viheralueita toisiinsa. Viheryhteyden merkitys on virkistyksen ohella erityisesti ekologinen. Parhaiten ekologisina yhteyksinä toimivat luonnontilaiset alueet. Hakkarin ja Herralan alueet ovat osa ekologisen verkoston maakunnallista luonnon aluetta. Osayleiskaava-alueen metsissä on runsaasti avainbiotooppeja. Kohteet suositellaan otettavaksi huomioon metsänhoidollisissa toimissa. Osayleiskaavaehdotus säilyttää metsäalueet laajoina ja yhtenäisinä siten, että edellytykset alueen luonto- ja virkistysarvojen säilymiselle ovat hyvät. Virkistys- ja ekologiset yhteydet on turvattava metsänhoidossa sekä yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakentaminen pienentää jonkin verran Hakkarin luontoaluetta reuna-alueilla. Selkeitä ekologisia yhteyksiä säilytetään Hakkarin metsäisillä alueilla ja Hakkarin alueelta Moision alueelle on osayleiskaavaan esitetty laaja viheryhteystarve. Luontoarvojen kannalta rakentamisen vaikutukset ovat paikallisia eikä rakentaminen vähennä merkittävästi luonnon monimuotoisuutta. Osayleiskaavassa on merkitty ekologinen verkosto omalla merkinnällään, joka osaltaan takaa luonnonsuojelullisten arvojen säilyttämistä. Ekologiset käytävät toteutuvat hyvin johtuen osayleiskaavan laajoista MY- ja MU-alueista lukuun ottamatta voimalinjavarauksen ulottumista ekologiselle käytävälle ja liito-oravan kulkuväylälle. A/res-aluevaraus Sarvikkaantie varrella ei heikennä valtakunnallisesti merkittävän geologisen kallion arvoa, eikä vaikuta saniaislehdon alueeseen. Alueelta ei ole löytynyt lintu- tai luontodirektiivin perusteella suojeltavia lajeja eikä luonnonsuojelu-asetuksessa lueteltuja uhanalaisia lajeja. Asuntorakentaminen ei turmele Birgitan polun reittiä. Osayleiskaavaehdotuksen mukainen lämmöntuotantoyksikön aluevaraus sijoittuu Tien 190 varteen. Alueella ei ole tutkimusten mukaan merkittäviä luontokohteita. Alueen lähistölle kaavan mukaisen uuden asumisen vuoksi laitoksen rakentaminen edellyttää laitoksen mahdollisten haittojen (pöly, melu ja mahdollinen maisemahaitta) eliminoimista mm.puustoisin suojavyöhykkein. Suojavyöhyke onvarustettu EV -aluevarausmerkinnällä. Natura-tarveselvityksessä todettiin hakevoimala- ja asuinrakentamishankkeiden yhteisvaikutuksista, ettei niillä ole yksittäisinä hankkeina eikä yhteisvaikutuksiltaan häiritsevää vaikutusta Ahtialanjärven linnustolle. Vaikutukset vesistöön Ekologisena yhteytenä toimivat myös alueen vesistöt. Suunnitellun maankäytön rakentamisen myötä kuormitus vesistöön kasvaa jonkin verran pintavalunnan määrän lisääntymisen vuoksi. Valunnan mukana myös epäpuhtauksia huuhtoutuu vesistöön. Vesistön kuormittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, joten hulevesien hallintatoimenpiteiden suunnittelu on perusteltua. Kaavassa varatuilla ohjeellisilla hulealueilla, kosteikoilla pystytään hidastamaan ja viivyttämään suuriakin hulevesimääriä ja samalla ehkäistään eroosiota ja tulvimista alapuolisilla purkureiteillä. Viivyttäminen auttaa kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden epäpuhtauksien laskeutumisen kosteikon pohjalle. Kosteikkokasvillisuus pystyy sitomaan itseensä ravinteita ja epäpuhtauksia. Vaikutukset metsäalueisiin Riittävillä viheralueilla ja laadukkailla puistoilla huolehditaan elinympäristön säilymisestä eheytyvässä ja tiivistyvässä kuntarakenteessa. Puistoja ja muita viheralueita käytetään levähtämis- hiljentymis-, liikunta- ja leikkipaikkoina samoin kuin maisemienkatselupaikkoina. Osayleiskaavassa pyritään turvaamaan rakennettuun ympäristöön lomittuva viheralueiden verkko, jonka avulla on mahdollista virkistäytyä. Viheralueet (MU, MY, VR,VU, VL ja virkistys- ja kevyenliikenteen reitit) on osoitettu omilla merkinnöillään kaavakartalle. Maa- ja metsätalousalueet, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta omalta osaltaan toimivat virkistysalueina. Osayleiskaavaa varten kartoitettiin kaava-alueen metsien arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaisten lajien esiintymät. Taajamametsän monimuotoisuuden turvaamiseksi osayleiskaavassa on osoitettu uhanalaisten ja harvinaisten lajien elinympäristöjä omilla merkinnöillään. Nämä uhanalaisten lajien esiintymispaikat (liito-orava, pähkinäpensaslehto) ja arvokkaat elinympäristöt on pyrittävä säilyttämään niin, että niiden ominaispiirteet säilyvät. Metsien reunavyöhykkeet metsä ja avomaan välillä ovat tärkeitä pesimis- ja ruokailuympäristöjä linnuille, reunasuosijoihin kuuluvat mm. satakieli, kultarinta sekä viita- ja luhtakerttunen. Metsän reunoja suosivat myös mesipistiäiset, perhoset ja monet hyönteissyöjälinnut. Näiden lajityhmien kannalta on oleellis- 78

10 ta, että aivan metsäreunoissa säilytetään lehtipuita ja pensaita tiiviinä ryhminä, erityisesti kukkivia lajeja, kuten raitaa, tuomea ja pihlajaa. Taajametsien pienipiirteinen hoito ja metsän rakenteen monipuolistaminen lisää taajaman luonnon monimuotoisuutta. Kullakin puulajilla on omat seuralaisensa, joihin kuuluu lehtiä ja neulasia ravintonaan käyttäviä kasvinsyöjiä, lahopuulla eläviä mykorritsasieniä. Näin sekapuuston ja talousmetsissä harvinaisten puulajien, kuten jalopuiden, suosiminen lisää monimuotoisuutta. Erityisesti vanhat, lahovikaiset ja ontot lehtipuut tarjoavat monille harvinaisille ja uhanalaisille hyönteisille, sammalille ja jäkälille elinympäristön. Liikkumisen aiheuttama kuluminen vaikuttaa välillisesti alueiden luonnontilaan ja säilymiseen. Vaikutukset liito-oravalle Osayleiskaava-alueella esiintyy liito-oravia. Liitoorava on EU:n luontodirektiivin IV laji ja uhanalaisluokituksessa vaarantunut laji. Lisäksi se on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla rauhoitettu eikä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saa heikentää tai hävittää ja myös kulkuyhteydet tulee säilyttää toimivina. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoille ei ole osoitettu rakentamista ja kulkuyhteydet on turvattu asianmukaisin kaavamerkinnöin. Osayleiskaava ei näin ollen heikennä liito-oravan asemaa. Liito-orava säilyy jatkossakin alueen eläimistössä. Kuitenkin voimalinjan ohjeellisen varauksen toteutuessa heikentyisi liito-oravan kulkuyhteydet Kiviahon alueelta Hakkarin suuntaan. Voimalinjalle tulee löytää sopivampi vaihtoehto osayleiskaavaalueen ulkopuolelta. Vaikutukset lepakoihin Kaikki Suomessa tavatut lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla rahoitettuja. Ne kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden levähdys- ja lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Tulevan seisakkeen läheisyydessä oleva vanha puutalo piharakennuksineen ja harvapuustoinen puutarha (kohde 4) sekä Eskolan harvapuustoinen pihapiiri (5) ja maakellari, varttunutta puustoa ja vanhoja piharakennuksia Tampereentien itäpuolella (6): mikäli rakennuksia puretaan tulee tarkastaa onko niissä lisääntymiskolonioita tai päiväpiilossa olevia lepakoita. Puustoa raivatessa suositellaan selvitettäväksi alueen merkitys lepakoiden ruokailualueena. Osayleiskaava-alueelle sijoittuu laajempia metsäalueita, joilla voi esiintyä metsäalueille tyypillisiä viiksi- ja/tai isoviiksisiippoja. Maankäyttöä on esitetty vain pieneen osaan metsäisiä alueita. Näin ollen maankäytön vaikutukset ovat verrannollisia alueilla harjoitettavan metsä-talouden vaikutuksiin ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Asemkaavoitusvaiheessa on syytä tehdä kesäaikaan detektorikartoitus rakentamiskäyttöön osoitetuille alueille. Vaikutukset linnustoon Osayleiskaava alueen laajoissa metsissä, peltoalueilla ja vesistössä on monipuolinen linnusto ja runsaasti EU:n lintudirektiivin liitteen lajeja. Rakentaminen ei uhkaa linnustolle sopivia elinpiirejä, niitä jää riittävästi ja yhteydet laajemmille metsäalueille ja vesistöön säilyvät. Vaikutuksia linnustolle on selvitetty tarkemmin Lempäälän Ahtialanjärven lähistön hankkeiden NATURA-arvioinnin tarveharkinnassa/faunatica, Selvityksessä todetaan, ettei osayleiskaavan mukaisilla energianhuoltoalueen ja asumisen alueiden toteutuksella ole häiritseviä vaikutuksia. Hulevesien vaikutuksia Suunniteltu maankäyttö aiheuttaa vain paikallisia muutoksia hulevesien määrässä ja kasvu on pääsääntöisesti pientä. Vain kahdella osavaluma-alueella (3.3.2 ja 6.6.2) valumakertoimen arvioitiin kasvavan yli 30 %. Näillä alueilla tulee tehdä tarkempi selvitys hulevesien hallinnasta maankäytön suunnittelun edetessä ja varautua hulevesien määrälliseen hallintaan. Kumpikaan alueista ei ole suoraan purkuvesistöön rajautuva, jolloin vaikutukset ja tarkempi suunnittelu tulee ulottaa koko virtausreitille. Osavaluma-alueen tilannetta on käsitelty tarkemmin päähulevesiviemäreiden mallinnuksen yhteydessä hulevesisilvityksen kappaleessa 5. Osavaluma-alueella ja on vireillä Lempäälän Lämpö Oy:n hanke hakevoimalan toteuttamiseksi, josta on laadittu tarkempi hankekohtainen hulevesiselvitys kevään 2014 aikana. Osavaluma-alueella sijaitseva lähde (luontokohde nro 4) voi kärsiä välittömässä läheisyydessään olevan AP-alueen rakentamisesta. Yläpuolisen APalueen rakentaminen voi vähentää pohjaveden muodostumista tai muuttaa sen virtausta ja tätä kautta aiheuttaa lähteen kuivumista. Viereisen AM-aluevarauksen länsireuna sijaitsee lähteen kohdalla, jolloin rakentaminen on ylipäätään uhka lähteen ja sen lähiympäristön säilymiselle. Lähteen säilyttämisen edellytyksiä tulee tarkastella lähemmin AP-alueen suunnittelun yhteydessä. Osavaluma-alueen eteläreunassa Kiviahon alueen eteläpuolella sijaitseva lehtokorpi (luontokohde nro 8) rajautuu uuteen AP-aluevaraukseen ja voi kärsiä sen rakentamisesta. Lehtokorpi sijaitsee virtaussuunnassa pääosin AP-alueen yläpuolella jolloin sen kosteusolosuhteiden säilyttäminen pitäisi olla mahdollista. Lehtokorven säilyttämisen edellytykset tulee tarkastella AP-alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä. 79

11 Yhteenveto osayleiskaavan hulevesien vaikutuksista ja valuma-aluetason toimenpiteistä Hulevesimäärien kasvu on noin 5 % osayleiskaavatasolla, mitä voidaan pitää hyvin vähäisenä muutoksena. Päävaluma-alueista suurin muutos tapahtuu osa-alueella 3, jossa hulevesimäärä kasvaa noin 13 %. Yksittäisistä osavaluma-alueista suurin muutos olisi alueella 3.3.2, jossa kasvu olisi noin 50 %. Hulevesien laadun osalta muutos on marginaalinen eikä osayleiskaava-alueen hulevesistä aiheutuva kuormitus ole merkittävä tekijä purkuvesistöjen kannalta. Osayleiskaavan mukaisen maankäytön toteutumisella on vain vähäisiä vaikutuksia valuma-aluetasolla tai osayleiskaavakokonaisuutta tarkasteltaessa. Selvitysalueelta on tunnistettu muutamia erilliskohteita, joissa maankäytön aiheuttama muutos on todennäköisesti niin suuri, että hulevesien hallinta kiinteistökohtaisesti tai asemakaavatasolla määritettävillä yleiselle alueelle tulevilla järjestelmillä on tarpeen. Näillä alueilla tulee laatia tarkempi suunnitelma hulevesien hallinnasta maankäytön suunnittelun edetessä asemakaavatasolle. Hankevoimalan hulevesivaikutuksia Hakevoimalan hulevesillä voi teoriassa olla vaikutusta Ahtialanjärven tilaan, mutta se on epätodennäköistä, koska järven vedenlaatu on riippuvainen Vanajaveden laadusta sekä Ahtialanjärven itäpäähän purkavan Myllyojan (valuma-alue n. 60 km2) vedenlaadusta. Pintavesien ekologinen tila -määrittelyn mukaan Myllyoja on luokitukseltaan välttävä. Ottaen huomioon Vanajaveden ja Myllyojan vaikutus voidaan luotettavasti todeta, että selvitysalueelta purkautuvien tavanomaisten hulevesien kuormituksella ei ole mainittavaa haitallista vaikutusta Ahtialanjärven tilaan eikä Natura-arvoihin. Hakevoimala muuttaa noin 2,7 hehtaarin alueen lähes kokonaan läpäisemättömiksi katto- ja asfalttipinnoiksi. Alueeseen kuuluu myös viheralueiksi jääviä osia, joissa ei tapahdu muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Varsinaisella muutosalueella keskimääräisen valuntakertoimen arvioidaan kasvavan arvosta 0.20 arvoon 0.80 eli sateella muodostuvan valunnan määrä kasvaa nelinkertaiseksi. Tämän lisäksi virtausnopeudet kasvavat tehokkaasta kuivatuksesta ja kovien pintojen pienestä virtausvastuksesta johtuen. Virtaaman laitosalueelta arvioidaan kasvan suuruusluokkatasolla noin kymmenkertaiseksi verrattuna nykytilanteeseen. Voimala-alueen alapuoliset peltoojat ja rummut eivät pysty johtamaan tällaisia virtaamia, mistä johtuen eroosio ja paikalliset tulvahaitat ovat todennäköisiä ilman hulevesien määrällistä hallintaa. Laitosalueen hulevedet kerätään yhteen pisteesen, jonne rakennetaan hulevesien viivytysallas. Altaan tilavuus n. 280 m3 vastaa reilun 10mm sateen vesimäärää. Viivytysaltaasta vedet johdetaan säätökaivon ja roskavälpän kautta meluvallin alitse peltoojaan. Ahtialanjärven arvo lintuvetenä perustuu ympäröiviltä viljelyalueilta virtaaviin ravinteisiin, eivätkä hakevoimalan hulevedet olennaisesti muuta järven ravinnetasoa. Hakevoimalan vaikutuksia ilmasuojeluun AX -suunnittelun selvityksen ( ) mukaan hakevoimala ei aiheuta ympäristölleen haittaa ilmasuojelun osalta. Polttotekniikaksi on valittava ko. kokoluokan parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi koettu leijukerroskattila, jossa hiukkaspäästörajat saavutetaan sähkö- ja kuitusuodattimella. Hakevoimalan vaikutuksia linnustoon Hakevoimalan hulevesien ja melun vaikutukset linnustolle arvioidaan hyvin mitättömiksi NATURA-arvioinnin tarveselvityksessä (FAUNATICA Oy, 2014). Hakevoimalan toimintavaiheen mahdolliset haitalliset laatuvaikutukset liittyvät poikkeustilanteisiin laitoksella, joista aiheutuisi yksittäinen päästö. Laitosalueella ei käytetä tai varastoida nestemäisiä polttoaineita paitsi osa työkoneista, mistä johtuen esim. öljypäästön todennäköisyys on pieni ja vaikuttavuus erittäin pieni. Vaikuttavuudeltaan suurin päästöriski liittyy tulipaloon, jolloin sammutusvesien mukana voi kulkeutua erilaisia epäpuhtauksia ja haitta-aineita. Hulevesien hallintajärjestelyt laitosalueella tulee toteuttaa siten, että poikkeustilanteissakin vesien hallinta on mahdollista. 80

12 5.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, TAAJAMA- KUVAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN Osayleiskaavaa varten on tehty muinaisjäännös- ja kulttuuriympäristöselvitykset. Taajamakuvan kehittymisestä ja kulttuuriympäristöjen säilymisestä on huolehdittu osoittamalla arvokkaat alueet ja kohteet osayleiskaavakartalla omilla merkinnöillään. Osayleiskaavan merkinnät ohjaavat vaalimaan ja hoitamaan nykyistä rakennettua kulttuuriympäristöä maisemineen. Yleiskaavan vaikutukset arvokkaisiin maisemiin ja kulttuuriympäristöihin ovat välillisiä, mutta myös välittömiä. Osayleiskaavalla varmistetaan, että kulttuuriperinnön arvot välittyvät asemakaavoitukseen, muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen. Yleiskaavan ohjausvaikutus kulttuuriympäristöissä on usein yleispiirteisyytensä vuoksi riittämätön. Kulttuuriympäristömerkinnät informoivat suunnittelijoita, maanomistajia ja rakentajia. Pääosa rakentamisesta sijoittuu alueelle, joka on kulutuskestävyydeltään hyvää tai kohtalaista ja joka sopii maastorakenteeltaan rakentamiseen. Maisemallisesti osa uusista rakentamisalueista (Sarvikkaantien varsi ja 190 tien varren A/res) sijoittuu suljettuun tai puoliavoimeen tai jopa avoimeen maisematilaan. Kiviahon eteläpuolelle suunniteltu omakotialueen laajennus sijoittuu osittain hakkuualueelle ja osittain peltomaisemaan. Moision laaksopainanteessa voimalinjan ohjeellisen varauksen toteutuminen ilmajohtona vaikuttaisi negatiivisesti maisemakuvaan. Lähes kaikki tiedossa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt on osayleiskaavassa varustettu kulttuuriympäristömerkinnöillä patsi moderni rakennuskanta. Samoin muinaisjäännöksiä koskevat tavoitteet toteutuvat osayleiskaavassa. Tarkoituksena on säilyttää alueen omaleimaisuutta ja kerroksellisuutta. Rakennusten vaaliminen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen säilyminen vahvistavat alueen identiteettiä. Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus on kaava-aluetta rikastuttava tekijä ja kertoo alueen historiaa. Rakennetusta ympäristöstä huolehtiminen on samalla suomalaisen kulttuurin vaalimista. Merkinnöillä pyritään aktivoimaan kyseisten alueiden asukkaita vaalimaan ympäristönsä erityispiirteitä ja rakentamaan alueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisen kerrostuneisuuden säilyminen lisää elinympäristön viihtyisyyttä. Taajama on kasvanut voimakkaasti liikennereittien suunnassa. Viljelymaisemaa on silti säilynyt hyvin selkeinä kokonaisuuksina taajamarakenteen reunoilla. Raja taajaman ja maaseudun välillä on paikoin hyvinkin selkeä, pohjautuen vanhaan pellon ja metsän rajaan. Osayleiskaava asettaa asemakaavoitukselle laatutavoitteita ja antaa perusteita kulttuuriympäristön ja maiseman hoidolle. Avoimen viljelymaiseman säilyminen on tavoiteltavaa. Siitä kertovat osayleiskaavaan MA merkinnät Herralan ja Jaran alueilla. Mahdollinen uusi pientalorakentaminen laajentaa yhdyskuntaa reunoiltaan, mutta mielekäs rajautuminen avoimeen maisematilaan saadaan aikaan perinteikkäästi mm. kasvillisuuden avulla. Lempäälän omaleimaisia maisemia, muinaisjäännöksiä ja kulttuuriympäristöjä koskevat tavoitteet toteutuvat osayleiskaavassa hyvin kulttuuriympäristön arvoaluemerkintöjen avulla. Kuitenkin Eskolan tilakeskus on osoitettu asuntorakentamiselle ja Kolkkisen alue on varattu palveluille, koska alueet sijaitsevat joukkoliikenteen välittömässä vaikutuspiirissä. Alueiden rakentaminen toteuttaa yhdyskuntarakenteen valtakunnallisia tiivistämistavoitteita. Osayleiskaavassa asumiseen tarkoitettuja reservialueita osoitettu nykyisille avoimille peltoalueille, joten viljelymaisemat muuttuvat mahdollisen rakentamisen myötä. Näiden pitkäntähtäyksen alueiden toteuttaminen vaatii kunnallistekniikan rakentamista ja kytkemistä tulevaisuudessa joukkoliikenteen piiriin. Esteettisesti tasapainoinen rakennettu ympäristö, joka on suunniteltu ihmisiä varten ja jonka kulttuuriset kerrostumat (muinaisjäännökset ja rakennettu kulttuuriympäristö) ovat havaittavissa, toteuttaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kulttuuriympäristöinventoinneissa esitellyt merkittävät kohteet ja alueet on otettu huomioon suurelta osin omilla yleiskaavamerkinnöillään. III luokan kohteet ja taajamakauden rakentaminen tulisi huomioida tarkemman kaavatason inventoinneissa ja tulevina inventointikohteina kun tehdään koko kuntaa koskeva kulttuuriympäristöraportin päivitys. Osayleisaava-alueen kyläkauden monipuolinen, kehitystä ilmentävä rakentaminen, piirteet ja miljööt tulee ottaa huomioon tulevissa asemakaavoissaosayleiskaavan merkintöjen ja määräysten mukaan. Kokonaisuutena maisemaan liittyvät selkeät rakennuskerrostumat kyläkaudelta nykypäiviin saakka tunnistetaan ja huomioidaan lähtökohtina tulevissa suunnitelmissa ja rakentamisessa. Moderni rakennusperinnön kohteet ja alueet inventoidaan ja arvotetaan asemakaavoitusvaiheessa. Kaava-alueen rakennetun maiseman kerrostumien avaimia ovat Herralan alueen viljelymaisemat, Hiidentie, Tampereentie ja rautatie. Herkintä ympäristöä edustaa kyläkauden Hiidentie. Näiden kulttuuriympäristöjen historialliset ominaispiirteet, luonne ja sietokyky otetaan huomioon asemakaavoituksessa ja tulevassa rakentamisessa osayleiskaavamerkintöjen ohjaamana. Osayleiskaava ohjaa hoitamaan ja kehittämään ny- 81

13 kyistä rakennettua ympäristöä osoittamalla sen arvoalueet ja kohteet. Osayleiskaavalla on suhteellisen vähän täysin suoria vaikutuksia taajamakuvaan, sillä uusi rakentaminen toteutetaan asemakaavoituksen kautta. Uusia alueita etenkin Tampereentien ja rautatien lähiympäristössä toteutetaan tiiviinä rakenteina joten taajamakuva muuttuu aiempaa kaupunkimaisemmaksi. Tampereentien ja rautatien ympäristöt ovat mittakaavaltaan ja ympäristöiltään jo taajamakauden rakentamista, joten ne kestävät tiivistä uudisrakentamista hyvin. Kulttuuriympäristöjen korjaus- ja täydennysrakentamisen pohjaksi asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan rakennustapaohjeet, jossa otetaan huomioon aikakauden rakentamisen ominaispiirteet: väritys, mittakaava, julkisivujäsentely, materiaalit sekä pihapiirin rakenne ja kasvillisuus. Kaava-alueen maisema käsittää lukuisia rajapintoja, jossa eri aikakausien kerrostumat kohtaavat, nämä rajapinnat on pyritty ottamaan huomioon osayleiskaavamerkinnöissä. Erityisen merkittäviä rajapintoja ovat mm. Jaran tilakeskukseen liittyvä avoimet tilat, joita taajamarakentaminen selkeästi rajaa. Historiallisen maatalouden ja taajaman laajoja rajapintoja on säilynyt kaava-alueella mm. Herralan alueella. Ne on otettu huomioon kaavoituksen historiallisina lähtökohtina. Esimerkkinä Herralan alueen A/res alueet, jotka voidaan toteuttaa niin, että uusi rakentaminen muodostaa taustan ruraalimaisemalle, jolloin agraarimaisemia sekä järvinäkymiä on mahdollista säilyttää. Yläkuvassa Hakkarin kartanon puisto Kuokkalankosken maisemassa Alakuvassa Kuokkalan museoraitilla sijaitseva portti Hakkarin koulu ja paloasema 82

14 5.6 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Kaava-alueen liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. Joukkoliikenteen laatukäytävä kulkee Tampereentiellä. Osayleiskaava-alueen itäosassa eli Herralan alueella ei tänä päivänä ole joukkoliikenneyhteyksiä lukuunottamatta expres-vuoroja. Kaava-alueen uudet asukkaat lisäävät autoliikennettä, mutta Tampereentien muuttaminen katumaiseksi vähentää taajaman läpikulkuliikennettä. Ostosliikenteen ja liityntäliikenteen arvioidaan lisääntyvän. Kiertoliittymät helpottavat mahdollista ruuhkautumista ja lisäävät turvallisuutta. Kaavan tärkein liikenteellinen lähtökohta on pääradan lisäraiteiden sijoittaminen yhdyskuntarakenteeseen ja henkilöliikenneaseman rakentaminen Moision alueelle. Edellytyksenä suunnitellun lisärakentamisen positiivisille vaikutuksille liikennejärjestelmään ja taajamarakenteeseen on, että alueen synnyttämästä liikkumistarpeesta pääosa on kevyttä liikennettä ja suuntautuu joukkoliikenteen käyttöön, myöhemmässä vaiheessa erityisesti taajamajunaliikenteeseen. Tämä edellyttää kevyen liikenteen yhteyksien täydentämistä ja pysäköintipaikkojen rakentamista sekä linja-autopysäkkien optimaalista sijoittamista. Urheilukadun, Tampereentien ja Moisionaukean kieroliittymä Osayleiskaavassa ehdotetaan Moisionaukean liittymän korvaamista uudella kiertoliittymällä, Urheilukadun liittymä siirtyy jonkin verran pohjoiseen ja yhdistyy uuteen Moisionaukean kieroliittymään. Liittymän siirtämiselle ei ole teknisiä esteitä. Uusi liittymä edistää liikenneturvallisuutta ja sujuvoittaa Tampereentien liikennettä vähentämällä risteyksiä Katepalintien, Turuntien ja Ahtialantien liittymät Osayleiskaavan liikenneselvityksessä Katepalintien ja Turuntien liittymän järjestelyissä havaittiin ongelmia, merkittävämpänä sivusuunnasta liittymisen vaikeus. Liittymäratkaisuja ehdotettiin parannettavaksi porrastettuna liittymänä tai kiertoliittymänä. Liittymän kehittämisessä ennakoidaan Turuntien ja Katepalintien liikennemäärien kasvu. Turuntien liikennemäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä lähes kaksinkertaiseksi. Hakevoimala aiheuttaa vähäistä liikenteen kasvua, mutta liittymäratkaisussa tärkeäpää on liikenneturvallisuus ja yleinen sujuvuus. Lisäksi on tärkeää liikenteellisten vaikutusten kannalta se, miten hakevoimala liittyy liikenneverkkoon. Osayleiskaavassa Turuntien, Katepalintien ja ahtialantien risteysalueet. on varustettu parannettavat risteysalueet -merkinnällä viranomaisneuvottelun tuloksena. Tämä edellyttää investointeja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Sivusuuntien palvelutasoa pyritään parantamaan ja hakevoimalan raskasta liikennettä sujuvoitetaan. Paikka on luonteva kohta muuttaa maantien 80 km/h nopeusrajoitus 60 km/h. Hankevoimalan yhteyteen on esitetty biokaasun tankkauspistettä, johon sujuva ja helposti hahmotettava käynti olisi erinomainen ratkaisu. Kaasun siirto tankkausasemalle voidaan toteuttaa putkisiirtona tai säiliöautolla. Biokaasun tankkauspisteen liikennetuotoksen mahdollinen vaihteluväli on suuri. Se riippuu biokaasun yleistymisestä liikennepolttoaineena sekä tankkausasemaverkoston tiheydestä. Epätodennäköistä on, että liikennetuotos ylittäisi 100 käyntiä vuorokaudessa. Hakevoimalan liittymistä suoraan Turuntiehen kiertoliittymän kautta vaatii toteutuakseen ELY -keskuksen hyväksynnän. Kevyen liikenteen yhteyksistä Kiviahasto Hakkarin suuntaan kulkeva kevyenliikenteen yhteys parantaa uusien ja kehittyvien asuin- ja palvelualueiden välistä saavutettavuutta luontoaluetta rikkomatta. Aiempaa lyhyempi ja nopeampi yhteys houkuttelee kävelyyn ja pyöräilyyn Kiviahosta etelään suuntautuvilla matkoilla. Suunniteltu yhteys tukee valtakunnallisen liikennepolitiikan suuntalinjoja parantaen kevyenliikenteen olosuhteita ja palveluiden parempaa saavutettavuutta kestävillä kulkutavoilla. Moottoriajoneuvoliikenne ohjataan kiertämään Tampereentien kautta, sillä sen kulku virkistykseen tarkoitetun alueen läpi ei ympäristönäkökohtien vuoksi ole perusteltua. Kevyen liikenteen verkostoa on osayleiskaavassa kehitetty epäjatkuvuuskohtien poistamisella. Linjauksille on osoitettu mm. uusia kevyenliikenteen siltoja ( Kuokkalankosken ylitys). Asukkaiden vastustuksen vuoksi poistettiin Pyykkipolulta Suvantopulle johtava kevyenliikenteen siltavaraus. Kevyen liikenteen reitit pyritään toteuttamaan osayleiskaavan merkintöjen mukaisesti esteettöminä. 83

15 5.7 VAIKUTUKSET TEKNISEN HUOLLON JÄR- JESTÄMISEEN JA ENERGIAN KÄYTTÖÖN Teknistä huoltoa varten ei tarvitse rakentaa uusia runkoyhteyksiä Tampereentiehen tukeutuvassa rakenteen tiiviatämisessä, vaan maankäytössä esitetyt uudet alueet on mahdollista liittää olemassa oleviin järjestelmiin. Osayleiskaavan Herralan alueen reservialueet edellyttävät uuden vesi- ja viemäriverkon rakentamista. Vaikutukset energian käyttöön Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 mukaiset tavoitteet ohjaavat osaltaan Lempäälän kaavoitusta ja tulevaa rakentamista, lämmöntuotantoyksikön käyttämää energiaa sekä liikenneratkaisuja. Seudun ilmastotyön päävision mukaisesti Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna. Lisäksi on tunnistettu tärkeimmät kuntien yhteiset toimenpiteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamista pyritään edistämään valtion ja seudun kuntien yhteisellä maankäytön, liikenteen ja ilmaston sopimuksella ovat: yhteiset yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemisen pelisäännöt seudulle, uudis- ja korjausrakentamisen laatutasojen seudullinen määrittäminen ja yhteisen energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamissuunnitelman toteuttaminen (korjaustuet, lämmitysratkaisut ym.), uudistuvan energian käyttöä edistävät pilottiprojektit, joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä tehostavan liikennejärjestelmän toteuttaminen ja ilmastomyönteisen hankintamenettelyn kehittäminen. Ohjeellinen 110 kv voimalinjan varaus Alueen pohjoisosassa maakuntakaavan mukaan kulkee uuden voimalinjan yhteystarve (z 007), jonka linjauksesta ja toteuttamisesta ei ole olemassa riittäviä selvityksiä. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että maankäytöllä tai rakentamisen suunnittelulla ei saa estää esitetyn varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Voimalinjan ohjeellisen varauksen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Ohjeellinen linjaus vaikeuttaa pääradan Moision henkilöliikenneseisakkeen maankäytön kehittämistä. Ohjeellinen varaus kulkee uhanalaisen liito-oravan esiintymisalueen ja kulkureitin halki. Lisäksi alueella on ennestään koulu ja päiväkoti. ( Tampereen teknillisen yliopiston TTY ympäristöterveyden selvityksessä todetaan seuraavaa: Suurten käyttöjännitteiden 110 kv ja 400 kv johtoja suunniteltaessa tulee pyrkiä kuitenkin siihen, ettei niitä rakenneta esimerkiksi asuntojen, päiväkotien, leikkikenttien ja koulujen läheisyyteen ). Voimalinjan toteutuminen vaikuttaisi negatiivisesti luontoarvoihin, maisemakuvaan ja sen sosiaaliset vaikutukset olisivat mittavat. Maakuntakaavaa uudistettaessa tulee voimalinjalle löytää sopivampi tilavaraus tai voimajohdon sijoituksessa tulee varautua toteutukseen maakaapelina. Kunta, mahdollisesti Pirkanmaan liitto ja sähköyhtiö Elenia neuvottelevat asiasta vielä jatkosuunnittelussa. Uusia energianhuoltolaitos hakelämpövoimala Turuntien ja Ahtialantien väliin jäävälle alueelle on osayleiskaavassa varattu energianhuoltoalue hakelämpövoimalalle, joka käyttää puhdasta puuhaketta. Lämpövoimala tuottaa puhdasta energiaa taajaman kaukolämpöverkkoon. Lähistölle varattu A/res-alueen rakennukset voivat hyödyntää lämpövoimalan lauhdelämpöä ja aurinkoenergiaa. 84

16 5.8 SOSIAALISET VAIKUTUKSET (vaikutukset ihmisiin) Sosiaalisten vaikutusten arviointi on prosessi, jossa ennalta arvioidaan osayleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, hyvinvointiin, viihtyvyyteen, terveellisyyteen ja sosiaaliseen elämään. Yhdyskunnan rakenne säätelee asukkaiden arkea. Rakentamisen sijoittaminen ja tehokkuus, palvelujen ja viheralueiden sijainti sekä kulkuyhteyksien sujuvuus vaikuttavat asukkaiden elämään asuinalueella ja ovat omiaan joko helpottamaan tai vaikeuttamaan sitä. Ajankohtainen haaste on pyrkimys eheyttää yhdyskuntarakennetta. Tämä moniulotteinen tavoite näyttäytyy asukkaalle elinympäristön tiivistämispolitiikkana, jolla pyritään kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin. Varmaa ei ole, että asukkaiden elinympäristön laatuun liittyvät toiveet toteutuvat tiivisti rakennetussa ympäristössä ja miten yhdyskunnan rakenne vaikuttaa asukkaiden arkielämään. Asuin- ja elinympäristö on kokonaisuus, joka koostuu fyysisestä, toiminnallisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Alueen fyysiset ja toiminnalliset rakenteet voidaan suunnitella, mutta alueen sosiaaliset ulottuvuudet muodostuvat asukkaiden luomasta arvomaailmasta ja kokemuksista. Osayleiskaavaprosessin aikana järjestettiin lukuisia kaavakävelyjä ja yleisötilaisuuksia sekä tutkittiin lasten mieli- ja vaaranpaikkoja. Näiden tilaisuuksien ja tutkimusten kautta saatu tieto on vaikuttanut yleiskaavan sisältöön. Osayleiskaavan sosiaalisia vaikutuksia on tarkasteltu osayleiskaavatyön edetessä työryhmässä, jossa taajamasuunnittelun lisäksi sosiaali- ja sivistystoimi, liikunta- ja vapaa-aikavirasto, kiinteistö ja vihertoimi, kulttuuritoimi sekä tekninen toimi ovat edustettuina. Lisäksi järjestettiin osalisten työpaja Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen haasteita ovat erityisesti asukkaiden elämänlaadun ja ympäristön säilyttäminen viihtyisänä, terveellisenä ja turvallisena. Uudet rakentamisalueet on pyritty sijoittamaan kestävän yhdyskuntarakenteen mukaisesti. Erilaisten talotyyppien myötä on mahdollista luoda osayleiskaava-alueesta asuntotyypeiltään ja asukasrakenteeltaan monipuolinen. Asuntokannan monipuolisuus antaa uusia vaihtoehtoja muuttuviin tarpeisiin, tukee elinkaariasumista ja luo edellytyksiä erilaisiin asuntojen hallintamuotoihin. Suuri osa uusista asuinalueita toteutettaneen tiiviinä ja matalana rakentamisena. Osayleiskaava ei tue olevan ranta-asutuksen lisäksi uusia rantarakennuspaikkoja. Osayleiskaava turvaa kuitenkin nykyisten asuin- ja lomarakennusten säilymisen. Näiden rakennusten laajentaminen tai uudisrakentaminen ratkaistaan asemakaavoituksella, tapauskohtaisesti poikkeusluvalla. Esteettinen vaikutelma on olennainen alueiden luonteen ja viihtymisen kannalta, ja sitä voidaan pitää tärkeänä myös kokemusten, identiteetin ja paikkaan kotiutumisen kannalta. Elinympäristön viihtyvyyteen ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. lähiympäristön laatu ja mahdollisuudet virkistäytymiseen luonnossa. Luonnon ympäristön ja historian huomioon ottamisella on mahdollista saada aikaiseksi omaleimaisia ja vahvan identiteetin omaavia asuinalueita. Samalla muodostuu hyvää sosiaalista ympäristöä. Osayleiskaava-alueella luonnon kokemiseen tarjoavat Hakkarin alueen metsiköt ja Herralanvuoren alue virkistysreitteineen ja talvella latuineen sekä lähellä virtaavat vedet kalastusalueineen sekä järvet uimarantoineen ja veneilymahdollisuuksineen. Hakkarin taajamametsät tarjoavat hyvän ympäristön luontosuhteen ylläpitämiseen ja samalla asukkaiden virkistäytymiseen, liikuntaan ja jopa sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Hakkarin ja Herralan metsien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat niiden vaivaton saavutettavuus. Metsäympäristössä asukkaat saavat elvyttäviä kokemuksia, joilla on vaikutusta hyvinvointiin, terveyteen ja rentoutumiseen jne. Turvallinen metsä tarjoaa kokemuksen luonnosta, elämyksiä ja lisää samalla ympäristöarvojen ymmärtämistä. Lempäälän Hakkarin taajamametsien reitit tarjoavat hyvät mahdollisuudet erilaiseen niin kesäkuin talviliikuntaankin. Hakkarin lähimetsä varsinkin asutuksen läheisyydessä vaatii vielä kehittämistä erityisesti monipuolisten hiihtolatujen muodossa. Ulkoilulaissa ( /606) säädetään ulkoilureiteistä. Ulkoilureittien perustamiseksi on laadittava ja vahvistettava ulkoilureittisuunnitelma sekä pidettävä paikalla ulkoilureittitoimitus. Ulkoilureittien tekeminen ja kunnossapito on kunnan tehtävä. Osayleiskaava-alue sijaintinsa ja luonnonläheisyytensä (yhteydet ulkoilualueille ja vesistön rannoille) ansiosta osayleiskaava-alue on luontevaa mieltää viihtyisäksi taajama- ja asuinalueeksi. Osayleiskaavan rakenne erilaisilla aluetehokkuuksilla mahdollistaa eri alueiden rakentumisen omaleimaisiksi kokonaisuuksiksi. Taajamakuvallisesti Tampereentien varsi on julkista taajamatilaa, jossa sijaitsevat bussipysäkit. Samoin Moision - Hakkarin junaseisake palveluineen sekä Hakkarin urheilualue muodostavat selkeää julkista tilaa. Osayleiskaavaan on osoitettu riittävästi ulkoilu-, kävely- ja pyöräilyreittejä, jotka helpottavat liikkumista alueelle. Lisäksi kaavassa on osoitettu esteettömiä reittejä omalla merkinnällään. Osayleiskaava-alueen tiivistämisestä huolimatta alueen viherverkko 85

17 säilyy jatkuvana ja nykyisillä sekä tulevilla asukkailla on mahdollisuus päästä alueen ympärillä avautuviin metsiin. Virkistysaluemerkinnöillä on positiivisia vaikutuksia taajamamaisemaan ja asukkaiden terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin. Tilojen ja paikkojen merkitys on kuitenkin ilmeinen niin yksilöiden kuin ryhmienkin toiminnan ja identiteetin kannalta. Luonto toimii elvyttäjänä. Voidaan todeta Ulrichin (1983) tutkimuksiin perustuen, että ihmiset suosivat luonnonmaisemaa, mikäli siinä on seuraavia ominaisuuksia: näkymä ei ole liian monimutkainen tai yksinkertainen, maisemalla on jokin rakenne ja muoto, ja näkymässä on jokin kiintopiste tai osa-alue, johon huomio kohdistuu, näkymällä on syvyyttä, ja maiseman sisään voidaan mennä, maan pintarakenne on tasalaatuinen ja te kee etenemisen ja liikkumisen mahdollisek si, näkymää peittää jokin tekijä, kuten joen mutka, polunmutka tai kumpu, uhkatekijöitä ei ole näkyvissä ja vesi tai kasvillisuus on näkymän pääsisältö nä. Ympäristöpsykologiset tutkimukset mieli- ja luontopaikoista valottavat ympäristön käyttöä psyykkisen itsesäätelyn yhtenä keinona. Luonnossa olevat mielipaikat tukevat ihmisiä uusimaan voimiaan ja ylläpitämään sisäistä tasapainoa. Osayleiskaavan laajat virkistysalue-, maisema- ja vesistömerkinnät tukevat luonnon psykologisen merkityksen huomioon ottamista ympäristösuunnittelussa. Psyykkisesti kuormittaviin ympäristöihin, kuten esim. kouluihin olisi tarpeellista suunnitella elvyttäviä mielipaikkoja. Samoin tämä psykologinen puoli tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisessa lähiympäristön vihersuunnittelussa, puistojen suunnittelussa ja rakennusten ikkunanäkymien suunnittelussa. Ihminen voi käyttää mielipaikkojaan ja luonnon elvyttävyyttä yhtenä keinona mielialansa ja minäkokemuksensa säätelyssä. Sosiaalinen turvallisuus Fyysisellä ympäristöllä on selvä yhteys alueen sosiaaliseen turvallisuuteen. Häiriöiden ja turvattomuuden yleisyys vaihtelee erityyppisillä alueilla. Erityisesti turvattomuutta lisää pääradan läheisyys. Tämä tuli voimakkaasti esille Moision koulun 5. luokkalaisille suunnatussa osayleiskaavan liittyvässä kyselyssä mieli- ja vaaranpaikoista. Tarkoituksena on rakentaa turva-aidat sellaisille rata-alueille, joille pääsy on helppoa tai liian houkuttelevaa. Alikulkutunnelit koetaan usein pelottavina varsinkin pimeällä. Niiden sijoitukseen ja valaistuksen suunnitteluun on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Ympäristöhäiriöt Kaava-alueella huomattavimpia melunlähteitä ovat päärata, Tampereentien ja Pirkkalantien sekä tie 190. Melun torjuntaa hoidetaan asemakaava- ja rakentamisvaiheessa mm. rakennusten sijoittelulla ja rakennusten rakenteellisilla keinoilla sekä katu- ja tiesuunnittelun avulla. esim. Tampereentien ja tien 190 meluhaitan vähentämiseksi esitetään ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueelle harkittavaksi nopeuksien hillitsemistä tai hiljaisen asfaltin käyttöä. Ratamelua voidaan torjua rakennusten sijoittelulla ja rakentamalla radan tuntumaan melua sietäville toiminnoille tiloja sekä meluaitoja. Asuinalueille, jotka sijoittuvat rautatie- ja tieliikenteen mahdollisille melualueille, on osayleiskaavaan merkitty meluntorjunnan tarve, jolloin kunnan tulee rakentamisen yhteydessä huolehtia riittävän melun torjunnan rakentamisesta. Näin estetään asukkaiden altistumista liikenne- ja muulle melulle. Hakevoimalan melu ja pöly Hakevoimalan layout-suunnitelmissa on esitetty tontin kaakkoisreunalle rakennettava meluvalli, joka toteuttaa osayleiskaavan EV alue merkintää. Valli toimii meluesteenä ja näkösuojana. Melumallinnuksessa valli on otettu huomioon +100mpy tasolla olevana. Melusuojauksen vaikutus pelkän hakettimen aiheuttamaan meluun on esitetty seuraavalla sivulla kuvassa ja liikenteen yhteismelu sitä seuraavassa kuvassa. Mallinuksen perusteella suunnitellusta meluvallista huolimatta haketuksen aikainen melu ylittää päiväajan ohjearvon lähimmän asuinkiinteistön kohdalla ja melu voidaan kokea häiritseväksi.sen vuoksi esitetään hakettimen sijoittamista varastohalliin. Mallinnuksessa oletettiin, että hakettimen akustisen keskipisteen korkeus on +3 metriä maanpinnasta. Jos keskipiste on metrin korkeammalla, lisää se melutasoa +5 db lähimmän talon kohdalla meluvallin kanssa ja jos keskipiste on metrin matalammalla, vähentää se melutasoa -2 db lähimmän talon luona meluvallin kanssa. Mallinnuksessa ei ole otettu huomioon mahdollisen hakekasan ääntä vaimentavaa vaikutusta, vaan mallinnus vastaa tilannetta, jossa hakekasa on vielä hyvin matala. 86

18 Kummassakin tilanteessa lähin loma-asunto on 55 db:n päivämelutason rajalla, mutta Ahtialantien eteläpuolella tämä taso alitetaan. Voimalan meluvaikutukset eivät ole linnustolle merkittäviä, koska hakevoimala sijoittuu kaus järveltä, välille jää näkösuojaa ja melu hiljentäviä metsäalueita. Hakettimen aiheuttamat melutasot meluvallin kanssa. Hakettimen ja liikenteen yhteismelu meluvallin kanssa. Hakettimen ja liikenteen yhteismelu meluvallin kanssa. 87

19 Arviota hakevoimalan pölyämisestä Lämpövoimalalaitoksen toiminnasta aiheutuva pölyselvitys on toteutettu asiantuntija-arviona. Merkittävintä pölyämistä arvioidaan muodostuvan haketuksen yhteydessä. Pölyn leviämiseen vaikuttavat tuulen suunta ja nopeus sekä raakapuun laatu ja kosteus. Lähin yksittäinen rakennus sijaitsee hankealueesta katsottuna kaakkoispuolella noin 60 metrin etäisyydellä. Kaakkoispuolelle suuntautuva tuuli ei ole kuitenkaan yleinen. Hakepölystä ei arvioida aiheutuvan haittaa lähiympäristön asukkaille, koska rakennukset sijaitsevat leviämisolosuhteisiin nähden valitsevien tuulensuuntiin edullisesti. Kun haketus katetaan, ympäristöön kohdistuvat pölyvaikutukset ovat minimaaliset. Hakevoimalan ympäristövaikutuksia on kuvattu tarkemmin selvityksessä Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvitykset, Sito Oy, 2014 ja AX -suunnittelu AX-prosessit OY:n ympäristönsuojeluvaatimukset ilmansuojelun osalta -selvityksessä. Vaikutuksia palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuuteen Palveluiden saavutettavuus ilman yksityisautoa on yksi asuinalueiden tärkeistä sosiaalisista ulottuvuuksista. Erityisesti ikäihmisten ja autottomien kannalta olennaista ovat ruokakaupat. Myös useat pienliikkeet, pankit ja erikoiskaupat, kahvilat jne. palvelevat asukkaita ja toiminevat epävirallisina tapaamispaikkoina. Osayleiskaavan tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia toteuttaa liiketiloja erityisesti tulevan henkilöliikenneaseman (seisakkeen) läheisyyteen. Palvelujen saatavuutta parannetaan laadukkailla esteettömillä kävely- ja pyöräily-yhteyksillä. Julkiset palvelut sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien ja joukkoliikenteen varteen, mikä palvelee myös autottomia kuntalaisia. Väestön ikääntyminen ja liikuntarajoitteisten liikkuminen on otettu huomioon esteettömien kevyenliikenteen reittien merkintänä osayleiskaavassa. Herralan aluetta, etualalla Ahtialanjärvi 88

20 6. OSAYLEISKAAVAN SELVITYKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavassa tehtävien ratkaisujen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten tarve ja tarkkuus ovat riippuvaisia kaavan luonteesta ja tarkkuudesta. Osayleiskaavaa varten on tehty selvitykset alueen luonnosta ja maisemasta, rakennusperinnöstä, liikennejärjestelmästä, melusta ja kaupallisista palveluista, satama- ja venepaikoista. Lisäksi on laadittu tärinä- ja hulevesiselvitykset sekä NATURA -tarveselvitys. Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, 2006 Kyliä ja taajamarakentamista Kuokkalan kosken varrella, Finnish Consulting Group, 2010 Lempäälän Kuokkalan Hakkarin ja Herralan muinaisjäännösselvitys, 2009 Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan a lustava lepakkoselvitys, Finnish Consulting Group, 2012 Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, vheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet , Pauli Riihinen Tampereen seudun lisäraiteiden tilantarveselvitys, Tampereen kaupunkiseutu ja Ratahallintokeskus, Sito Tampere 2008 Lempäälän liito-oravaselvitys vuonna 2012, Faunatica Oy 2012 Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala Tampere, VR Track Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esteetön Lempäälä, toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia, Lempäälän vammaisneuvosto, 2013 Liikennejärjestelmä selvitys, Sito Oy 2013 Melu- ja tärinä selvitys, Sito Oy 2013 Maisema- ja luontoselvitys, Lempäälän kunta Marita Palokoski ja Kari Laamanen, 2012 Natura tarveselvitys, Lempäälän kunta Marita Palokoski ja Kari Laamanen Sosiaalinen arviointi, yhteistyössä eri hallintokunten Lempäälän kanssa,2013 kestävä Marita kehitys Palokoski vuonna mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna raportti Kuokkalan - Hakkarin - Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointi, laajennusalue 2013, Jari Heiskanen, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Kuokkalan - Hakkarin -Herralan osayleiskaavan laajennusalueen arkeologinen inventointi, 2013, Kirsi Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto YKR -Teemakartat, Lempäälä, Sito Oy, 2003 Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaavan hulevesiselvitys raporttiluonnos, Sito Oy, Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaava-alueen arkeologinen täydennysinventointi 2013, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvitykset, Sito Oy, 2014 AX suunnittelu AX-prosessit OY:n ympäristönsuo- Lempäälän Ahtialanjärven lähistön hankkeiden NA- TURA -arvioinnin tarveharkinta sekä hankkeiden vaikutukset kuusamakääpiökoin esiintymään, Faunatica, 2014 Viranomaisten suunnitelmia ja selvityksiä: Pirkanmaan 1. Maakuntakaava, 2007 Pirkanmaan liitto Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaava, 2012 (liikenne ja logistiikka) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, seutuhallitus , Tampereen kaupunkiseutu, Pöyry MAL -aiesopimus ; Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030, seutuhallitus Tampereen kaupunkiseutu TASE kehittämisohjelma, seutuhallitus , Tampereen kaupunkiseutu, STRAFICA Tampereen kaupunkiseutu ilmastostrategia 2030, seutuhallitus , Tampereen kaupunkiseutu, SITO Oy, VTT Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030, seutuhallitus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma; seudullinen toteuttamisohjelma , A-insinöörit suunnittelu Oy, seutuhallitus Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys (loppuraportti)3/2012 Keskitehokas rakentaminen. Esimerkkejä keskitehokkaan asuinrakentamisen malleista; 2012; Markku Hedman LIITTEET: 1. Vaihtoehtojen vertailua ja vaihtoehtojen uudet asuinalueet ja niiden laskennallinen väestö 2. Osayleiskaavan vaihtoehdot VE a ja VE A/a 3. Osayleiskaavan vaihtoehdot VE B ja VE B/b 4. Kunnan maanomistus 5. Kaavamerkinnät ja määräykset luonnosvaiheessa 6. Kiinteät muinaisjäännökset -luettelo 7. Tampereentien vaihtoehtoisten risteysjärjestelyjä ja niiden vaikutustaulukko 89

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

...\12016_K_H_H_OYK_luonto.dgn 23.9.2014 13:10:44

...\12016_K_H_H_OYK_luonto.dgn 23.9.2014 13:10:44 ...\12016_K_H_H_OYK_luonto.dgn 23.9.2014 13:10:44 45 Hulevedet Koko suunnittelualue jaettiin pinnanmuotojen mukaan osavaluma-alueisiin (kuva alla), joiden rajoja tarkistettiin rakennettujen alueiden osalta

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen.

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Tavoitteet Kh 13.6.2016 106 Kh liite 5 Kate 8.6.2016 47 kate om Asia 350/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins. AMK

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

N 178 Hakalanrinteen asemakaava

N 178 Hakalanrinteen asemakaava N 178 Hakalanrinteen asemakaava Tavoitteet (Ridalinmetsän kaavan, N 148, tavoitteiden tarkennus) kh 14.3.2016 43 kh liite 6 Kate 2.3.2016 19 Kate om Asia 14/10.02.03/2016 (Aikaisempi käsittely kaavan N

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4. Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.2015 16.4.2015 Esityksen rakenne Kaavajärjestelmä Suomessa Valtakunnalliset

Lisätiedot

hapiirien säilyminen kokonaisuutena tulisi turvata. tää selkeänä. Uudisrakentamista tai vanhojen raken- - -

hapiirien säilyminen kokonaisuutena tulisi turvata. tää selkeänä. Uudisrakentamista tai vanhojen raken- - - eivät sulje avoimia näkymiä. hapiirien säilyminen kokonaisuutena tulisi turvata. tää selkeänä. Uudisrakentamista tai vanhojen raken vän museotoiminnan lähtökohtana tulisi olla alueen jeet. sa. talonpoikaiskauden

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

HYVÄRISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA ASUKASTILAISUUS

HYVÄRISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA ASUKASTILAISUUS HYVÄRISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA ASUKASTILAISUUS 6.6.2017 Hyväristönmäen suunnittelun vaiheita Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi 2013-2014 Kaupunginvaltuuston päätös 8.12.2014

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristöministeriö, työpaja 26.11.2012 Maisema-arkkitehdit MARK Elina Kataja ja Elina Kalliala SISÄLTÖ Lakiviittaukset aiheeseen liittyen (MRL, MRA, YVA, Eurooppalainen

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos

N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos Tavoitteet kh 14.4.2014 70 kh Liite 3 Kate 9.4.2014 51 Kate 12.3.2014 Kate om. xx kate om Asia 285/10.02.03/2013 Kaavan laatija: Matti Hult, kaavasuunnittelija,

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot