Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma MAALARI PINTAKÄSITTELIJÄ Hyväksytty Näyttötoimikunnassa xx.xx.20xx Ammatillisen koulutuksen johtaja Voimassa alkaen

2 Sisällys 1. JOHDANTO PERUSTUTKINNON OPISKELU Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Alan osaamistarpeet Pirkanmaan alueen maalarialan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalaritutkinnon tavoitteet Opinto-ohjaus Opintojen alkuvaiheen ohjaus Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Ammatillisten tutkinnonosien jakaantuminen opiskeluajalle Koulutusohjelman valinta pintakäsittelyalan perustutkinnossa Koulutuksen järjestäminen Opetuksen järjestäminen kaikille valinnaisissa opinnoissa Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Arviointi Opintopolku Tutkinnon osien kuvaukset Kaikille pakolliset tutkinnon osat Rakennusten korjausmaalaus 30 ov Uudisrakennusmaalaus 20 ov KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT

3 Koristemaalaus 10 ov Tapetointi 10 ov Rakennusten korjausmaalaus syventävä 10 ov Puupintojen pintakäsittelyt 10 ov Pintakäsittely 10 ov Mukailumaalaus 10 ov Erikoismaalaus 10 ov OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA

4 1. JOHDANTO Tampereen seudun ammattiopisto Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (linkki) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien (ja valinnaisten?) opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ensimmäisen vuoden opintojen osalta ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt niihin liittyvät ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tampere.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 4

5 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 32/011/2010, Pintakäsittelyalan perustutkinto 2010, koulutusala Rakennusten pintakäsittelyt, ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelman maalaritutkinnon suorittanut osaa tehdä erilaisia pintakäsittelytyökokonaisuuksia ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Maalarin palveluja tarvitsevat etupäässä rakennusmaalaukseen keskittyneet maalausalan yritykset, rakennusliikkeet sekä maalituotteiden myyntiin keskittyneet yritykset. Maalari työskentelee rakennusmaalaustyökohteissa yhteistyössä muiden rakennusalan ammattiryhmien kanssa. Koulutusohjelma sisältää niin uudis- kuin korjausrakennusmaalaustakin sekä valinnaisina opiskeltavia alan erikoistaitoja. Maalarin työ on laaja-alaista rakennusten pintakäsittelyn perustaitojen sekä niihin liittyvien pienten korjausten osaamista. Alan yritysten koot vaihtelevat muutaman hengen yrityksistä suuriin konserneihin. Maalari työllistyy lähes yksinomaan ns. suorittavan tason työtehtävissä. Maalausalan käytännön tehtävissä internet ja siihen liittyvien ohjelmien osaaminen ei ole kovinkaan merkittävässä osassa. Internetin ja maalausalan ohjelmien tuntemus ja käyttövarmuus on oleellista kuitenkin hallita ammatillisen kehittymisen näkökulmasta katsoen. Tekniikan on pintakäsittelyalan osaamisen lähtökohta ja sen pohjalle rakennetaan luovaa ja esteettistä näkemystä. Kaikkien perustyötehtävien läpikäyminen alan koulutuksessa on ensisijaisen tärkeää, koska työtehtävät vaihtelevat kohteen mukaan hyvinkin paljon. Isoissa kohteissa yksilösuoritukset tapahtuvat yleensä yhtäaikaisesti muiden ryhmien ja työsuoritusten kanssa, joten yhteistyön toimintaperiaatteiden tunteminen on välttämätöntä työsuorituksen kannalta. Myös sisäisen yrittäjyyden osaaminen on vahvasti läsnä maalarin työssä. Yrittäjyys on integroituna ammatillisiin tutkinnon osiin ja ilmenee asiakaslähtöisyytenä sekä omatoimisena vastuullisena työskentelynä työkohteissa. Maalari toimii asiakaslähtöisesti, osaa markkinoida omaa osaamistaan sekä aikatauluttaa ja hinnoitella omaa työtään sekä ymmärtää työnsä merkityksen osana laajempaa kokonaisuutta. Maalarin työn omatoimisuus, vastuullisuus sekä nopeatempoisuus tuovat haasteita alalle, miten työllistyä alati muuttuvassa rakennuskulttuurissa sekä kilpailla työstä käytetyn ulkomaisen työvoiman kanssa. Tästä syystä alan kehityksen ennakointi on haasteellista ja edellyttää koulutukselta monimuotoisuutta sekä perehtymistä alan tuote- ja tekniikkaosaamiseen. Maalausalan kilpailu on kiristynyt sekä aikataulut valmistumiselle tiukentuneet. Myös taito tehdä juuri haluttua laatua on yksi työn kriteereistä. Omatoimisuus sekä siihen liittyvä vastuullisuus työn aikataulun sekä halutun laatutason noudattamisesta on onnistuneen työllistymisen avainsana. Maalari työskentelee useimmiten suuremmassa kokonaisuudessa muiden ammattiryhmien kanssa joten oman työpanoksen sijoittaminen kokonaisuuteen sekä ryhmässä toimiminen on perustekniikoiden ohella keskeisiä oppimisalueita. 5

6 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Maalarin ammatissa joudutaan työskentelemään usein telineillä ja nostimilla. Työkohteissa voi joutua myös työskentelemään ahtaissakin tiloissa yksinään. Tästä johtuen maalarin ammatinkuva ja epilepsia tai muu vastaavalla tavalla kiipeämistä ja korkealla työskentelyä rajoittava ominaisuus tai sairaus eivät sovellu yhteen. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi korkeanpaikan kammo. Myös allergioilla ja hengitystiesairauksilla on taipumusta pahentua ammattiin liittyvien liuote- ja pölyhaittojen seurauksena. Sairauksista, jotka voivat rajoittaa työllistymistä, on keskusteltava jo ennen opintoihin hakemista esim. oman oppilaitoksen terveydenhoitohenkilöstön kanssa Alan osaamistarpeet Maalarin työn luonne on aina perustunut omatoimisuuteen ja itsenäiseen vastuuseen työn valmistumisesta aikataulussa. Tämä työn kuva on entisestään painottunut rakennusalalla vallitsevan kovan kilpailun tuloksena. Kehitysnäkymät vaativat opiskelijalta yhä kasvavia vaatimuksia yrittäjyyteen. Työsuhteet ovat alan kausiluotoisuudesta johtuen olleet aina muutosherkkiä. Tällä hetkellä on ollut nähtävissä määräaikaisuuden sekä koeaikojen käytön lisääntymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa määräaikaisia työsuhteita. Myös toiminimellä ja osuuskuntien kautta tehtävät työsuoritukset ovat lisääntyneet. Asiakaspalvelu on aina ollut maalarin työssä tärkeä taito ja yhä enemmän mm. ulkomaisen työvoiman käytön vuoksi opiskelijalta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä selviytyä työtilanteista vierailla kielillä. Työturvallisuuden opetuksessa on myös huomioitava alakohtaiset tarpeet, joista mainittakoon esimerkiksi teline- ja nostintyöskentely. Alan yrittäjien ja ammatillisen neuvottelukunnan informaation mukaan ryhmätyötaidot, oman työn ja kokonaisuuksien osan aikataulutus sekä tuotantoprosessin kokonais nousevat yhä suurempaan rooliin ammattitaitovaatimuksissa Pirkanmaan alueen maalarialan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Pirkanmaalla ja Tampereella on etupäässä pienehköjä maalausalan yrityksiä. Maalarin koulutuksella pyritään vastaamaan alueelliseen työvoimantarpeeseen. Tutkintoalalla on koulutusta tukevat verkostot ja pitkät yhteistyösuhteet työelämän, teollisuuden sekä kuntasektorin kanssa. Ne ovat syntyneet pintakäsittelyalan opettajien työelämätaustojen kautta. Tutkintoalallamme pyritään toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa, opettamaan ja oppimaan todellisten asiakas- ja harjoitustöiden ja projektien kautta. Kestävän kehityksen näkökulma ja kansainvälisyys ovat myös vahvasti mukana koulutuksessa. 6

7 2.4. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalaritutkinnon tavoitteet Pintakäsittelyn perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon haussa, viestinnässä ja raportoinnissa ja hänellä on perustaidot tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Hän on kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Hän tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa käyttäytyä työyhteisössä ja asiakaspalvelutilanteissa. Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen elinikäisen oppimisen avaintaitojen mukaisesti, niitä täydentäen ja täsmentäen niin, että ne kohdistuvat pintakäsittelyalan työpaikoilla vaadittavaan ammattitaitoon. Tutkinnon suorittanut osaa työssään soveltaa oppimaansa tietoa sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän toimii suunnitelmallisesti, mutta pystyy tarvittaessa käyttämään myös vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Hän osaa suunnitella työtään, tehdä valintoja ja ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia. Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja sitä, mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään. Tutkinnon suorittanut toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän toimii työelämän toimintatavoilla ja osaa käyttäytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän on yhteistyökykyinen ja hyödyntää saamansa palautteen toiminnassaan. Hän osaa ilmaista mielipiteitään selkeästi, rakentavasti ja luotettavasti. Tutkinnon suorittanut on sitoutunut työhönsä sekä tekee työtä sovitulla tavalla ja vastuuntuntoisesti. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja suvaitseva sekä noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa. Hän pyrkii edistämään toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttöturvallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita, suojakäsineitä ja hengityksen suojaimia. Aina tarvittaessa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilösuojaimia ja turvalaitteita tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii niiden kunnosta. Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja -asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla. Tutkinnon suorittanut työskentelee taloudellisesti ja tuloksellisesti. Hän asennoituu työhönsä niin, että hän toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja pitää kiinni asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuottavuudesta. Hän toimii yritteliäästi ja on aktiivinen työyhteisön jäsen. Hän osaa laskea oman palkkansa ja arvioida palkan sivukulut sekä laskea ja arvioida materiaalikustannuksia ja yleiskustannuksia. Hän osaa tehdä työtapavalintoja kokonaistaloudellisesti Englannin kielen merkitys ammattikielenä kasvaa, kun monikansallisissa ja -kulttuurisissa työryhmissä ja tuotannoissa täytyy kyetä kommunikoimaan ymmärrettävästi ja ammattitermistöä käyttäen. Myös tietoverkkojen vahva asema osana työtehtäviä ja ammattikuvaa lisää kielitaidollisia tarpeita. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä 7

8 persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ) Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelman laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa Opintojen alkuvaiheen ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS ). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä, opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuiksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. 8

9 Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/ a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuna koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. Pintakäsittelyalan perustutkintoa koskevat asiat valmistellaan pintakäsittelyalan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 9

10 3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon voidaan yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat) Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 50 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov 10

11 3.1. Ammatillisten tutkinnonosien jakaantuminen opiskeluajalle opiskeluvuosi Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Pintakäsittelyalan perustutkinto Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma Maalari ov Ammatilliset tutkinnon osat 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat ov Rakennusten korjausmaalaus ( näyttö 3 ) ov Korjausmaalauksen perusteet ov Maalaustyöt ov Rakennusten sisämaalaus ov Uudisrakennusmaalaus ( Näyttö 1 ) ov uudismaalauksen perusteet ov uudismaalaustyöt Koulutusohjelman /Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ov 1. ammatillinen valinnainen (näyttö 2 ) ov 2. ammatillinen valinnainen (Näyttö 4 ) ov 3. ammatillinen valinnainen (näyttö 5 ) ov 4. ammatillinen valinnainen ( näyttö 6 ) 10 xx ov 4.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa xx ov 4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi ov Vieras kieli ov Matematiikka ov Fysiikka ja kemia ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto ov Liikunta ov Terveystieto ov Taide- ja kulttuuriopinnot ov Valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov yhteensä

12 Teollinen pintakäsittely ov / opiskeluvuosi opiskeluvuosi ov 4 Ammatilliset tutkinnon osat 30 ov 3.1 Metallituotemaalaus Näyttö 1 30 ov ov Metallituotemaalauksen perusteet 10 ov ov Hajotusilmaruiskumaalaus 10 ov ov Suurpaineruiskumaalaus 10 ov 30 ov 4.7 Valinnaiset tutkinnon osat Näyttö 2, Näyttö 3. Näyttö 4 Näyttö 5 Näyttö 6 20 ov 10 ov 10 ov 10 ov 10 ov ov 10 ov 10 ov Ruiskumaalaustyöt Auton perusmaalaus Auton osa- ja paikkamaalaus 2 ov 8 ov 10 ov ov Suihkupuhdistus 10 ov ov Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt 4 ov 6 ov ov Auto- ja mainosteippaus 10 ov ov Kuviomaalaustyöt 10 ov 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 8 ov 8 ov 4 ov 10 ov 5.Vapaasti valittavat ov Tehostemaalaukset 2 ov ov Monikerrosmaalaukset 2 ov ov Raidoitustyöt 2 ov ov Tarratekstien suunnittelu ja teippaus 2 ov 2 ov Omaettoinen 2 ov 120 ov Yhteensä

13 3.2 Koulutusohjelman valinta pintakäsittelyalan perustutkinnossa Valinta koulutusohjelmien välillä tehdään opiskelupaikan hyväksymisen yhteydessä. 3.3 Koulutuksen järjestäminen Työssäoppimista on vähintään 20 opintoviikkoa. Mikäli opiskelijan opinnoissa etenemisen kannalta on perusteltua, niin työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös laajennettuna, jolloin opintoviikkomäärä voi olla suurempi kuin 20 ov. Työssäoppiminen suoritetaan pääsääntöisesti 2. ja 3. vuotena. Työssäoppiminen suoritetaan normaalisti kahdessa tai useammassa jaksossa vallitsevien tilanteiden mukaan. Työssäoppimispaikoissa noudatetaan alan työehtosopimuksissa mainittuja työaikoja. Työssäoppiminen toteutetaan Tampereen seudun ammattiopiston ohjeiden mukaan, pääosin alan yrityksissä tai oppilaitoksen hyväksymillä työtilauksilla, toimeksiannoilla ja asiakastöillä. Pääsääntöisesti opiskelija etsii itselleen työssäoppimispaikan. Tutkinnon osan opettaja avustaa työssäoppimispaikan hankinnassa tarpeen vaatiessa, mutta päävastuu työssäoppimispaikan hankinnasta on opiskelijalla. Työssäoppimisen ohjauksesta vastaa tutkinnon osan lukujärjestykseen merkitty opettaja Opetuksen järjestäminen kaikille valinnaisissa opinnoissa Kaikille valinnaiset ammatilliset ja vapaasti valittavat opinnot tarjotaan alla olevien taulukoiden mukaisesti. Kaikille valinnaisia opintoja valitaan yhteensä 40 opintoviikkoa. Valinnaiset opinnot on jaettu taulukkoon oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa toteutettaviin sekäainoastaan työssäoppimispaikoissa toteutettaviin tutkinnon osiin. Ne valinnaiset tutkinnonosat, jotka voidaan tarvittaessa toteuttaa osittain oppilaitoksessa, on merkitty taulukkoon erikseen. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ammattialan sisällä opiskelija valitsee tukemaan omaa opintopolkuaan. Valinnat kirjataan ryhmänohjaajan toimesta opiskelijan Hopsiin. Kaikille valinnaiset opinnot toteutetaan 2. ja 3. opiskeluvuotena. Oppilaitoksessa toteutettavista kaikille valinnaisista toteutuvat eniten suosiota saaneet tutkinnon osat Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Koristemaalaus oppilaitos tai top 10 ov Tapetointi oppilaitos tai top 10 ov Rakennusten korjausmaalaus, syventävä (suoritettavissa vasta tutkinnon pakollisen osan; rakennusten korjausmaalaus suorittamisen jälkeen) paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov Puupintojen pintakäsittelyt oppilaitos tai top 10 ov Pintakäsittely puualan perustutkinnosta 10 ov Mukailumaalaus oppilaitos tai top 13

14 10 ov Erikoismaalaus oppilaitos tai top Ainoastaan top- jaksolla toteutettavat Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 10 ov pientalojen ulkomaalaus ( voi osan suorittaa oppilaitoksessa ) 10 ov rakennuspintojen ruiskumaalaus ( voi osan suorittaa oppilaitoksessa ) 10 ov rakennuspintojen entistäminen ( voi osan suorittaa oppilaitoksessa ) 10 ov puulattioiden pintakäsittelyt top 10 ov kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus top 10 ov elementtisaumaus top 10 ov kiviainesjulkisivujen pinnoitus top 10 ov betonipintojen etuoikaisut top 10 ov ruiskutasoitetyöt top 10 ov lattianpäällysteiden uusiminen top 10 ov rakenteiden korjaus top 10 ov parkettityöt top 10 ov mattotyöt top 10 ov märkätilojen muovimattotyöt top 10 ov julkisten tilojen lattianpäällystys top 3.4 Arviointi Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä, kokeita ja havainnointia opiskelijan taidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arvosanalla 1-3 / arviointi täydennettävä (T). Opintojakson aikana opettaja kannustaa ja motivoi, sekä antaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia. Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön perusteella. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työvälineiden, menetelmien ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen na. 14

15 3.5 Opintopolku Tampereen seudun ammattiopisto Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 10 ov ATTO 10 ov Koulutusohjelmaopinnot Annosruokien suunnittelu ja valmistus 10 ov + TO 10 ov Valinnaiset tutkinnon osat.. 10 ov..10 ov 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 15

16 4 Tutkinnon osien kuvaukset 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat Tampereen seudun ammattiopisto Rakennusten korjausmaalaus 30 ov (Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista Hopsin mukaisesti) Tutkinnon osa jakautuu 3 opintojaksoon, kunkin opintojakson oppiminen arvioidaan erikseen asteikolla 1-3, kun opintojakson oppimistavoitteet on saavutettu. Tutkinnon osa jatkuu J -merkinnällä korjausrakennusmaalaus 30 ov viimeiseen opintojaksoon; Rakennusten sisämaalaus 10 ov, jossa suoritetaan tutkinnon osan näyttö. Näyttöön osallistumisen edellytyksenä Rakennusten korjausmaalaustutkinnon osassa on 2. ensimmäisen opintojakson oppimisen arviointi. Viimeinen opintojakso eli Rakennusten sisämaalaus oppimisen arvioinnin puuttuvat elementit voidaan suorittaa näytössä. Näytön osuus opintojaksosta on 2 ov ja näytössä vähintään suoritettavat työsuoritukset ovat näyttösuunnitelmassa määritettyjä. Ammattitaitovaatimukset osaa: - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut - irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) - tehdä tarvittavat esikäsittelyt kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt - tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti - poistaa vanhoja maalipintoja - tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset - maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla - käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia - kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja normaalikorkuisiin asuinhuoneisiin - käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä - poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset - asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut rakennusosat - keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti EA1:stä vastaavan ensiavun annon - tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen Korjausmaalauksen perusteet 10 ov osaa: - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut - irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja ( esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) - tehdä tarvittavat esikäsittelyt kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt 16

17 - tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti - poistaa vanhoja maalipintoja - käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia - käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä - keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - noudattaa työaikoja ja hyviä yhteistyötapoja Maalaustyöt 10 ov osaa: - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut - irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja ( esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) - tehdä tarvittavat esikäsittelyt kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt - tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti - poistaa vanhoja maalipintoja - tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset - maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla - käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia - käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä - poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset - keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti EA1:stä vastaavan ensiavun annon - noudattaa työaikoja ja hyviä yhteistyötapoja. Rakennusten sisämaalaus 10 ov osaa: - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut - irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja ( esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) - tehdä tarvittavat esikäsittelyt kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt - tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti - poistaa vanhoja maalipintoja - tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset - maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla - käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia - käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä - poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset - asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut rakennusosat - keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet 17

18 - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti EA1.stä vastaavan ensiavun annon - tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen - kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja normaalikorkuisiin asuinhuoneisiin Arviointi OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Työssäoppimisjakson aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön kasvun tukeminen ja ohjaustutkinnon osasta (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan hygieniaosaamistodistuksen mukainen osaaminen (Evira testi S) ja perusruuan valmistaminen (Taitokoe T1- K3). Alla olevaan taulukkoon on koottu tutkinnon osan arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Ryhmänohjaaja tai opintojakson opettaja tutustuttaa opiskelijan opintojakson ja tutkinnon osan sisältöön sekä ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin Hopsien mukaisesti. Tutkinnon osan arviointi koostuu oppimisen arvioinnista opintojaksoittain sekä tutkinnon osan osaamisen näytöstä. Opintojaksoittain suoritettu oppimista ja näyttöä tukeva, osaamista mittaava materiaali voidaan tarvittaessa viedä näyttötilaisuuteen täydentämään keskeisten ammattitaitovaatimusten osaamisen arviointia työsuoritteissa, joita ei voida näytössä kiistattomasti osoittaa. Näyttöä tukevaa materiaalia ovat mm. erilaiset oppimistehtävät joista erikseen mainittakoon asiakas- ja harjoitustyöt sekä portfolio. Ryhmänohjaaja kirjaa suoritetut näytöt oppilashallinnointiohjelmaan aihetta opettaneiden opettajien arviointikokouksen jälkeen. 18

19 Opintojaksoittain oppimisen ja osaamisen arviointi kirjataan ryhmänohjaajan tai opintojaksoa opettavan opettajan toimesta sitä varten laaditulle lomakkeelle. Arviointilomakkeet viedään tarvittaessa näyttötilaisuuteen näyttöä tukevana materiaalina. Opintojaksojen sisältöjen osaaminen todennetaan ammattitaitovaatimusten mukaisesta työkokonaisuudesta näytöllä. Opintojaksot jotka on oltava suoritettuna ennen näytön suorittamista on mainittu tutkinnonosittain ja opintojaksoittain. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan maalaus RYL-käsikirjassa määritettyihin yleisiin laatuvaatimuksiin Arvioinnin kohde 1. Työprosessin Arviointikriteerit Oman työn suunnittelu ja suunnitelmallinen toteuttaminen suunnittelee ja tekee ohjattuna työprosessin osaa suunnitella eri työvaiheiden toteuttamisjärjestyksen annettujen ohjeiden mukaisesti ja toteuttaa sen pääsääntöisesti itsenäisesti Suunnittelee ja toteuttaa prosessin itsenäisesti ja valitsee käytettävät menetelmät ja suojaimet itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisesti Pystyy vähäisellä ohjauksella korjaamaan suunnitelmaansa tai työsuoritustaan pystyy korjaamaan työsuunnitelmaa työn kestäessä Työkokonaisuuden pääsee ohjauksen avulla suunnitelmassa asetettuun lopputulokseen pääsee vähäisen ohjauksen avulla asetettuun lopputulokseen ja kykenee näkemään korjattavia kohtia prosessissa pääsee itsenäisesti asetettuun lopputulokseen ja osaa itsenäisesti korjata virheellisen tai täydentää puutteellisen suorituksen tekee työn niin, että lopputulos vaatii vähäisiä korjauksia tekee työn valmiiksi huolellisesti ohjeiden mukaisesti ja kohtuullisessa ajassa tekee työn valmiiksi joutuisasti ja työsuojelulliset näkökulmat huomioiden Oman työn arviointi tiedostaa oman osaamisensa puutteet, kun tarvitsee apua osaa arvioida omaa suoritustaan suhteessa laatuvaatimuksiin korjaa työtapojaan työn kuluessa Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy neuvoa tarvittaessa. toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia. on oma-aloitteinen ja työskentelee vastuuntuntoisesti. 19

20 Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Arviointikriteerit Suojaukset ja muut valmistelutyöt kiinnittää oikein suojausmateriaaleja jja kykenee avustamaan ohjattuna valmistelutöissä suoriutuu valmistelutöistä työvaiheittai muk n annettavien ohjeiden aisesti tekee tarvittavat valmistelutyöt itsenäisesti ennakkoon annettuja ohjeita noudattaen Irrotus ja kiinnitys osaa käyttää irrotus- ja kiinnitystyökaluja tarkoituksenmukaisesti suorittaa irrotukset ja kiinnitykset huolellisesti ja huolehtii irrotettujen osien merkkauksesta ja tallessapidosta osaa arvioida maalausta haittaavien osien irrotus- ja suojaustarvetta Maalinpoisto suorittaa maalinpoistotyötä ohjeiden mukaisesti suorittaa maalinpoistot työselostuksen perusteella itsenäisesti suorittaa maalinpoistot tehokkaasti Pesut ja muut esikäsittelyt suorittaa pesuja ja muita esikäsittelyjä annettujen ohjeiden mukaisesti tekee tarvittavat esikäsittelyt työselostuksen mukaan itsenäisesti pystyy arvioimaan esikäsittelytarvetta itsenäisesti Hiontatyö tekee hintatyöt annettujen ohjeiden mukaisesti osaa valita työselostuksen perusteella hiontamateriaalin karkeuden osaa arvioida hiomatarpeen ja suorittaa hiontatyön tehokkaasti kittaus, silotus ja tasoitus tekee työn niin, että tarvitaan vähäisiä lisäositteluita ja -hiontoja tekee työn niin, että se on sellaisenaan valmis seuraavaan käsittelyvaiheeseen pystyy valitsemaan kittaus- ja silotus materiaalit tarpeen mukaan maalausvälineiden käyttö käyttää oikeita käsiotteita siveltimistä ja muista työkaluista sekä säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina työskentelee siten, että nestemäiset materiaalit eivät roisku tarpeettomasti ympäristöön valitsee parhaiten sopivan maalausvälineen kulloiseenkin työvaiheeseen sively- ja telaussuunnat ottaa huomioon päävalon tulosuunnat ottaa huomioon kohteen muodot ja materiaalin pintarakenteen viimeistelee työn huolellisesti pääasiassa yhdensuuntaisilla 20

21 vedoilla Rajaukset tekee rajaukset oikeassa järjestyksessä ja oikealle etäisyydelle kulmista ja listoituksista tekee rajaukset suoriksi ja tasaisiksi, eikä niiden pintastruktuuri erotu häiritsevästi varsinaisesta pintakäsittelystä tekee rajaukset teräväkulmaisiksi ja kauttaaltaan yhdenmukaisiksi Lopullinen pinta tekee pinnan niin, ettei siihen jää harvoja kohtia, valumia tai kasautumia tekee pinnan riittävän paksuksi, tasaväriseksi ja kauttaaltaan samankiiltoiseksi tekee pinnan niin, että työmenetelmästä johtuva jälki on tasalaatuinen ja pinnalla ei ole häiritseviä epäpuhtauksia Materiaalien valitsee ja käyttää opastettuna valitsee ja käyttää annettujen ohjeiden mukaan valitsee ja käyttää sekä osaa tarvittaessa valita vastaavan tuotteen. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotetietous tuntee tavallisimpien korjausmaalauksessa käytettävien maalityyppien peruseroavaisuudet tuntee maalityyppien soveltuvuuden erilaisille alustoille osaa arvioida rasitusluokituksen (RYL ) mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille suunnittelu ja laskenta osaa arvioida materiaalien menekkiä osaa arvioida työhön tarvittavaa työaikaa osaa laskea työkohteen pintaaloja Työselostuksen ymmärtäminen tarvitsee apua ammattiterminologian ja käsitteiden ymmärtämisessä ymmärtää ilman apua työselostuksessa mainitut käsitteet ymmärtää työselostuksessa mahdollisia olevia puutteita ja pieniä virheellisyyksiä 21

22 Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointikriteerit Oppiminen ja ongelmanratkaisu havaitsee ongelmatilanteet, mutta tarvitsee apua ratkaisuun neuvottelee ja tekee ratkaisuehdotuksia ongelmatilanteissa osaa ratkaista ongelmia ja korjata työsuoritusta työn aikana Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii työyhteisössä työryhmän jäsenenä toimii joustavasti keskustelee rakentavasti Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työtä saamiensa ohjeiden mukaan on huolellinen tekee työtä siististi ja tarkasti Terveys, turvallisuus ja toimintakyky omaa työturvallisuuskortissa vaadittavat tiedot ja taidot suojautuu maaliroiskeilta ja liuotinaltistukselta huolellisesti pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä. suhtautuu myönteisesti turvalliseen työtoimintaan ja välttää riskejä työssään vastaa itsenäisesti työnsä turvallisuudesta osaa kehittää toimintaansa turvallisemmaksi Nöudattaa annettuja turvallisuus- ja toimintaohjeita Varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ohjattuna ottaa huomioon koko työyhteisön ja noudattaa sen ohjeita poistaa ja toimittaa vähäisellä ohjauksella huoltoon vialliset välineet ja huolehtii yleisen tilan työturvallisuuden parantamisesta havaitsee ja tunnistaa työympäristöönsä ja yhteisöönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä poistaa ja toimittaa itsenäisesti huoltoon vialliset välineet ja huolehtii yleisen tilan työturvallisuuden parantamisesta käsittelee liuotinmaaleja ja liuottimia paloturvallisesti huolehtii liuotinaineista ja kuivuvista öljyistä huolehtii itsenäisesti liotinmaalien ja liuottimien turvallisesta varastoinnista, käytöstä ja jätteiden hävittämisestä sekä uudelleenkäytöstä käyttää osaa valita ohjeen osaa itsenäisesti valita 22

23 hengityssuojainta tarvittaessa käyttää suojavaatteita ja käsineitä tarvittaessa omaa tulityökorttiin vaadittavat tiedot ja taidot osaa antaa ensiapua, mutta suorituksessa on puutteita. mukaisen hengityssuojaimen ja käyttää sitä oikein Osaa huolehtia suojavaattensa siisteydestä ja kunnosta pienellä ohjauksella osaa antaa ensiapua. käyttämänsä hengityssuojaimen sekä huoltaa ja säilyttää sen oikein. Osaa tarkoituksenmukaisen suojavaatetuspukeutumisen itsenäisesti toimien kohteen ja tilanteen mukaan toimien Ammattiosaamisen näyttö 2 Ammattitaidon osoittamistavat ammattiosaamisen näytössä Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin a siltä osin kuin se liittyy yksinkertaisen rakennusmaalaustyön toteutukseen, maalaukseen liittyviin avustaviin tehtäviin ja tietotekniikkaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien a siltä osin kuin se liittyy rakennusten maalaustyön suunnitteluun ja toteutukseen työssä tarvittavan tiedon a ja soveltamista sekä asennoitumista työprosessin turvallisuuteen siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä jonkin korjausmaalaustyökokonaisuuden kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Opiskelija tai 23

24 tutkinnon osan opintojakson suorittaja osaa tehdä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaan työkokonaisuutena korjattavissa rakennuksissa tehtäviä yksinkertaisempia sisämaalaustöitä Näyttötyön tulee sisältää seinä- ja kattopintojen maalausta, oven tai sitä vastaavan pinnan maalausta ja näihin töihin kuuluvia esikäsittely- sekä tasoitustöitä. Lisäksi näytössä pitää näyttää tapetoinnin osaaminen yksinkertaisella paperi- tai kuitutapetilla. Etenemisehto Kahden ensimmäisen opintojakson hyväksytty suorittaminen on edellytys tutkinnon osan näyttöön osallistumiselle. Opiskelijalla tai tutkinnon osan suorittajalla on oltava hyväksytysti suoritettuna vähintään opintojaksot Korjausrakennusmaalauksen perusteet 10 ov sekä Maalaustyöt 10 ov voidakseen osallistua näyttöön. Kolmannen tutkinnon osaan kuuluvan opintojakson (rakennusten sisämaalaus 10 ov )osaaminen voidaan täydennettävien taitojen ja tietojen osalta osoittaa toisena opintovuonna suoritettavassa tutkinnon osan korjausrakennusmaalaus 30 ov näytössä Uudisrakennusmaalaus 20 ov Tutkinnon osa jakautuu 2 opintojaksoon, jotka molemmat erikseen arvioidaan asteikolla 1-3, kun opintojakson oppimistavoitteet on saavutettu. Opintojaksot toteutetaan 1.opiskeluvuonna. Näytön osuus opintojaksosta on 1 ov ja näytössä vähintään suoritettavat työsuoritukset ovat näyttösuunnitelmassa määritettyjä. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennustyömailla tehtäviä laajojen pintojen sisämaalaustöitä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti Tutkinnon osan suorittaja osaa - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - suorittaa ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja muut valmistelutyöt - tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten hionnat, puhdistukset ja pohjustuskäsittelyt - tehdä kipsi- ym. levyjen saumauskäsittelyt - suorittaa käsityömenetelmin tehtävät pienehköt hiekkatasoitetyöt - tehdä kittaukset ja silotukset - maalauskäsittelyjen väliin tarvittavat hionnat - maalaustyöt teloilla ja siveltimillä uudisrakennusmaalauksessa käytettävillä maaleilla - tehdä rajaustyöt käsityövälineillä - kiinnittää maalattavia seinänpäällysteitä (lasikuitukankaita tms.) - ruiskumaalauksen suoritustekniikan niin, että pystyy maalaamaan tasopintoja - laittaa ruiskumaalauslaitteen käyttökuntoon, pestä laitteiston ja vaihtaa värin - tehdä maalin tai pölynsidonta-aineen levityksen korkeapainelaitteilla - toimia ammattihenkilön apuna ruiskutasoitetyössä niin, että hoitaa laitteiston käyttö- ja huoltotyöt sekä tasoitteen sekoittamisen ja annostelun - laskea työkustannuksia - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet - selviytyä työtilanteista englannin kielellä. 24

25 Uudismaalauksen perusteet 10 ov opiskelija /tutkinnon osan suorittaja osaa - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - suorittaa ennen maalausta tehtävät suojaukset ja muut valmistelutyöt - tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten hionnat, puhdistukset ja pohjustuskäsittelyt - suorittaa käsityömenetelmin tehtävät pienehköt hiekkatasoitetyöt - tehdä kittaukset ja siloitukset - maalauskäsittelyjen väliin tarvittavat hionnat - maalaustyöt teloilla ja siveltimillä uudisrakennusmaalauksessa käytettävillä maaleilla - tehdä rajaustyöt käsityövälineillä - laskea työkustannuksia - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet Uudismaalaustyöt 10 ov opiskelija /tutkinnon osan suorittaja osaa - käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja - suorittaa ennen maalausta tehtävät suojaukset ja muut valmistelutyöt - tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten hionnat, puhdistukset ja pohjustuskäsittelyt - tehdä kipsi- ym levyjen saumauskäsittelyt - käsityömenetelmin tehtävät pienehköt hiekkatasoitetyöt - tehdä kittaukset ja siloitukset - maalauskäsittelyjen väliin tarvittavat hionnat - maalaustyöt teloilla ja siveltimillä uudisrakennusmaalauksessa käytettävillä maaleilla - tehdä rajaustyöt käsityövälineillä - kiinnittää maalattavia seinänpäällysteitä - ruiskumaalauksen suoritustekniikan niin että pystyy maalaamaan tasopintoja - laittaa ruiskumaalauslaitteen käyttökuntoon, pestä laitteiston ja vaihtaa värin - tehdä maalin tai pölynsidonta-aineen levityksen korkeapainelaitteilla - toimia ammattihenkilön apuna ruiskutasoitetyössä niin, että hoitaa laitteiston käyttö- ja huoltotyöt sekä tasoitteen sekoittamisen ja annostelun - laskea työkustannuksia - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet - selviytyä työtilanteista englannin kielellä OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: - luokka / työtila, harjoitustyömaa Menetelmät: - teoriaopetus, tehtävät, harjoitukset ja harjoitustyömaat - tekemällä oppiminen 25

26 OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön Perustustyöt- tutkinnon osasta (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) oppilaitoksessa. Kukin opintojakso arvioidaan arvosanalla T1-K3 ja otetaan huomioon näyttöä täydentävänä osaamisen arviointina tutkinnon osan arvosanaa määritettäessä Näytön numero 1 Tutkinnon osa 4.1.Uudisrakennusmaalaus 20 ov Tavoitteet, sisältö ja arviointikriteerit on kirjattu tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kohdassa Opintojaksot ja toteutus on kirjattu tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kohdassa Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opintojakson aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä laajan, rakennustyömaalla tai kohteessa sijaitsevien erilaisten uudisrakennuspintojen maalaustyön. Työn pitää sisältää seuraavia työsuorituksia: kipsi- ja muiden levypintojen saumaustyötä, katto, seinä ja kalustepintojen maalausta pohjustuksineen ja esikäsittelyineen. Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Opintojaksot arvioidaan arvosanalla T1-K3 ja otetaan huomioon näyttöä täydentävänä osaamisen arviointia tutkinnon osan arvosanaa määritettäessä Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko oppimisprosessin ajan Näytön arvosanan muodostuminen: - perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi - aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja - arvosanasta päättää opettaja 26