Valtakunnallisen CP-viikon Oulun teemaseminaari Nyt puhutaan kuntoutuksesta LASTEN KUNTOUTUKSEN KEHITYSHAASTEET
|
|
- Aimo Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtakunnallisen CP-viikon Oulun teemaseminaari Nyt puhutaan kuntoutuksesta LASTEN KUNTOUTUKSEN KEHITYSHAASTEET Arja Veijola TtT, Yliopettaja/kuntoutus OAMK/sote Esityksen sisältö Kuntoutuksen paradigman muutos Yhteiskunnalliset, palvelujärjestelmään kohdentuvat muutokset lasten kuntoutuksen kehityshaasteiden takana Muuttunut työelämä uudet haasteet osaamiselle ja toimintakäytännöille sekä -malleille Tutkimuksissa esille tulevat lasten kuntoutuksen kehityshaasteet Lasten hyvä kuntoutuskäytäntö haasteet toiminnan kehittämiselle Lapsen kuntoutumista tukevan yhteistoiminnan kehityshaasteet DIALOGISET TYÖMENETELMÄT KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAKSI
2 KUNTOUTUKSEN PARADIGMAN MUUTOS KUNTOUTUKSEN PARADIGMA Paradigman käsite viittaa johonkin vakiintuneeseen tieteentraditioon KUNTOUTUSTIEDE (rehabilitation science) Paradigma kertoo tutkijan ja tutkimusyhteisön tiedonkäsityksestä 2
3 TIEDONKÄSITYS Tiedontuotantomalli 1 Tieto tuotetaan tutkijayhteisössä Tieteenalakohtaisuus Yhdenmukainen osaaminen Hierarkkiset, pysyväisluonteiset organisatoriset rakenteet (vrt. yliopisto) Vähäinen tilivelvollisuus ja refelektiivisyys Kollegiaalinen laadunvalvonta Tiedontuotantomalli 2 Tieto tuotetaan sen hyödyntämisympäristössä Moniäänisyys (ammattilaiset kuntoutujat, perheet, omaiset) Erilainen osaaminen (ammatillinen kuntoutujan ja perheen asiantuntijuus) Matalat, vaihtuvat organisatoriset rakenteet Voimakas tilivelvollisuus ja reflektiivisyys Laaja ja tilapäinen toimijoiden yhteisöllinen laadunvalvonta (Rajavaara 2007) KUNTOUTUKSEN PARADIGMA Kirjallisuudessa: Elämän laatu tai elämänhallinta (empowerment) yhä useammin kuntoutuksen keskeinen tavoite (Suikkanen ym. 1995) Elämänhallinta ja valtaistuminen kuntoutuksen tavoitteena on tärkeä (Järvikoski & Härkäpää 2001) vajavuusparadigmasta kohti valtaistavaa ja ekologista paradigmaa (Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003) VALTAISTAVA PARADIGMA (UUSI PARADIGMA) Kuntoutujaa tuetaan oman tilanteensa ja toimintaympäristönsä tutkimisessa ja muutosmahdollisuuksien arvioinnissa Kuntoutuja osallistuu oman kuntoutusprosessinsa suunnitteluun ja toteutukseen (Järvikoski & Karjalainen 2008) 3
4 LASTEN KUNTOUTUS pitkäkestoinen prosessi yhteydet lapsen elin-, asuin- ja toimintaympäristöihin ovat tärkeitä (Sosiaalija terveysministeriö 1997, 74, Launonen 1998, Larin 1998, Talo ym. 2001, Kokkonen 2001, von Wendt 2001) liitetään osaksi lapsen ja perheen arkipäivää kuntoutusvastuu on nähtävä kokonaisuutena ja kuntoutussuunnitelma asiakirjana, jonka toteuttamiseen eri osapuolet sitoutuvat (Sosiaali- ja terveysministeriö 1996, 80.) ehkäistään odotettavissa olevia kehityksen esteitä toiminnassa korostetaan vanhempien ja muiden lasten kanssa toimijoiden roolia (Mittchell & Brown 1991.) huomioitava lapsen normaalin ikätason kehitykseen liittyvät tekijät sekä pitkäaikaissairaiden lasten kasvun ja kehityksen erilaisuus (Selekman 1991, Kokkonen 2001) kuntoutus on osa lasten elämää kuntoutussuunnitelmat - vaativia ja työläitä (Koivikko 1996) oppimisprosessi - lapsi itse osallistuu tavoitteiden asetteluun yksilöllinen suunnittelu - suunnittelussa tärkeintä selkeiden, yksilöllisten ja realististen tavoitteiden asettaminen kuntoutusta ei tule erottaa kasvatuksesta ja opetuksesta (Autti-Rämö 2008) LASTEN KUNTOUTUS 1980-luku Terapiakeskeisyys, lasta korjaava, normaaliin suoritukseen pyrkivää 1990-luku Erityisten, nimettyjen toimintojen harjoittaminen, toiminnallisuus, moniammatillisuus, perhekeskeisyys, vanhempien aktiivinen rooli kuntoutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa 2000-luku Osallistumisen mahdollisuus, lapsen hyväksyminen omana itsenään, verkostot, näyttöön perustuva toiminta (mm. Autti-Rämö 2008) 4
5 Yhteiskunnalliset, palvelujärjestelmään kohdentuvat muutokset lasten kuntoutuksen kehityshaasteiden takana KUNTOUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKAN OSANA Painottaa väestön työ- ja toimintakyvyn edistämistä strategisissa linjauksissa kohti vuotta 2015 tuetaan vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan Vammaisten henkilöiden toimintakyvyn parantamiseen liittyviin haasteisiin vastataan uusilla toiminta- ja yhteistyömalleilla, kehittämällä kuntoutusta (STM/Nyfors/2010/ Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuksen toteutuminen Palveluverkostossa ) 5
6 MITÄ KUNTOUTUKSELTA ODOTETAAN? Yksilön hyvää Terveyttä ja toimintakykyä Itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta Oman elämän hallintaa Osallistumista ja osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia Työkykyä ja mahdollisuutta tehdä työtä Työllistymistä ja riittävää ansiotuloa (STM/Nyfors/2010/ Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuksen toteutuminen Palveluverkostossa ) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma KASTE -ohjelma Palveluinnovaatiohanke Terveydenedistämisen p.o. Mieli hanke Laki- ym. hankkeita: Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa Työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa Yksityinen th ja sh Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th.ammattihenkilölaki Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Sosiaalipalvelujen valvonta Palvelusetelilaki Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Syövänhoidon strategia Vanhustenhuollon laatusuositus Tietoteknologiahankkeet EVO-uudistus MASTO-ohjelma HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 VOS-uudistus STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta HE: 2012 Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira HH & AV 17 6
7 Toimintakyky, osallistuminen, elämänlaatu KUNTOUTUS UUDESSA TERVEYDENHUOLTOLAISSA mm. Kunnallisen terveydenhuollon vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä Lääkinnällisen kuntoutuksen pääasiallinen sisältö Rajaukset muiden tahojen kuntoutustehtävään (erit. KELA) Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu ja järjestäminen alueellisena kokonaisuutena Hoitoon pääsyajat koskevat myös kuntoutusta Yhteistyö muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa, potilaan ohjaaminen oikeiden kuntoutuspalvelujen piiriin KUNTOUTUKSEN OIKEA-AIKAISUUS KORJAAVA KUNTOUTUS VARHAISKUNTOUTUS kuntoutuksen oikea kohdentuminen Erityistä tukea tarvitseva lapsi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:27) -Kun työntekijällä herää huoli kehityksestä yhteistyö vanhempien kanssa -Lapsen ohjaaminen tutkimuksiin ja tilanteen selvittäminen moniammatillisesti -Kirjallinen suunnitelma kuntoutus-, kuntoutus- ja hoito-, kuntoutus- ja toiminta-, lapsikohtainen oppimis-, yksilöllinen opetus-, palvelusuunnitelma - VANHEMPIEN JA LAPSEN YMPÄRISTÖN (päiväkoti, koulu) OSALLISTUMINEN HETI, KUN HUOLI ON HERÄNNYT JOSTAKIN LAPSEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄSTÄ ASIASTA Aika (Mukaeltu Tilvis 2000, Pitkälä ym.2005) 7
8 Ennakointidialogit huolen vyöhykkeillä EI HUOLEN HARMAA PIENI HUOLI SUURI HUOLI HUOLTA VYÖHYKE Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin* lisäämisestä Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti Promotiivinen ja Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyö Moniammatillinen yhteistyö primaaripreventiivinen asiakastasolla. ja verkostotyö yhteisö/kuntatason Työntekijä/asiakas, asiakastasolla. monitoimijainen yhteistyö työntekijä/työntekijä -yhteistyö Työntekijä/asiakas, Verkostopalaverit työntekijä/työntekijä - (Menetelmänä esim. (Menetelmänä esim. Ennakointidialogi/ yhteistyö Ennakointidialogit/ Alue- ja Tulevaisuuden muistelu Verkostopalaverit teemaneuvonpidot) ennakointimetodi Hilkka Honkanen työntekijöiden & Arja Veijola kesken) (Menetelmänä esim. 15 Avoimet dialogit, Läheisneuvonpito) MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ EDELLYTTÄÄ YHTEISTÄ KIELTÄ ICF toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus Tarjoaa yhteisen kielen ammattihenkilöiden toiminnan perustaksi (WHO 2001, Stakes 2004) 8
9 ICF-CY TOIMINTAKYKY & TOIMINTARAJOITTEET RUUMIIN/KEHON TOIMINNOT & SUORITUKSET & RAKENTEET OSALLISTUMINEN KONTEKSTUAALISET TEKIJÄT YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT Fysiologiset toiminnot Anatomiset rakenteet Tehtävät ja toimet HH & AV Osallisuus elämänalueisiin Fyysinen, asenteellinen ja sosiaalinen maailma ICF-CY TOIMINTAKYKY & TOIMINTARAJOITTEET RUUMIIN/KEHON TOIMINNOT & RAKENTEET SUORITUKSET & OSALLISTUMINEN KONTEKSTUAALISET TEKIJÄT YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT Muutokset fysiologisissa toiminnoissa ja anatomisissa rakenteissa Suorituskyky ja suoritustaso lapsen toteuttamissa teoissa ja toimissa ja osallisuudessa elämän rooleihin HH & AV Fyysisen, sosiaalisen ja asenteellisen maailman vaikutus lapsen toimintoihin, suorituksiin ja osallistumiseen 9
10 GAS-ARVIOINTI Kelan uudistetut standardit velvoittavat palveluntuottajat ottamaan käyttöön GAS- menetelmän (Goal Attainment Scaling) GAS-mittariston käytön tarkoituksena on tuoda yhteinen kieli ja käsitteistö kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen ja tavoitteiden toteutumisen arviointiin Tavoitteet laaditaan GAS-tavoitelomakkeelle yhteistyössä kuntoutujan (vanhempien) ja kuntoutustyöntekijän kanssa. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan GAS-asteikolla (+3) (-2). Menetelmältään GAS-mittaristo on kuntoutujalähtöinen (Kiresuk, Smith & Cardillo (2009) Goal Attainment Scaling: Applications, Theory and Measurement) Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto TOIMIA-HANKE TOIMIA on 4-vuotinen hanke ( ), joka kokoaa verkostoksi toimintakyvyn ja toimintaedellytysten mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijat, niitä tekevät ja tuloksia hyödyntävät henkilöt eri sektoreilta. Tavoitteena on parantaa toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen yhdenmukaisuutta ja laatua yhdenmukaistaa toimintakyvyn ja toimintaedellytysten kuvaamisessa käytettävää terminologiaa Käytössä olevat mittamenetelmät kootaan tietokantaan, joka sisältää myös niiden arviot sekä suositukset eri tarkoituksia varten käytettävistä menetelmistä. TOIMINTAKYKYMITTARI-PANKKI AVATAAN TAMMIKUUSSA 2011 ( (
11 Muuttunut työelämä uudet haasteet osaamiselle ja toimintakäytännöille sekä -malleille TOIMINTAMALLIT PALVELUJEN TUOTTAMISESSA KUNNISSA (AD N.1980-LUVULLE): Pitkät vakiintuneen toiminnan vaiheet, lyhyet ohimenevät muutosvaiheet TOIMINTAMALLIT KEHITETTY PITKÄLTI SAMANLAISENA JATKUVAAN TOIMINTAAN TYÖ NYT (N LUVULTA ALKAEN) Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet Ei tapaa, osaamista, välineitä käsitellä ja hallita muutosta muutokset kaatuvat päälle (Mäkitalo 2005) 11
12 KONSEPTIEN PERUSTYYPIT TIEDON JA OSAAMISEN LAADULLISET MUUTOKSET TYÖN KEHITYSVAIHEISSA (Victor ja Boynton 1998) Muutoksella on suunta Toimintamuutokset ovat ratkaisuja toiminnassa väistämättä kehittyviin ristiriitoihin KÄSITYÖ STANDARDOITU MASSATUOTANTO VAKIOPALVELU PROSESSIN PARANTAMINEN JOUSTAVA TUOTANTO LAATUPALVELU Osaamisen perusta on työprosessin tunteminen (tutkiminen) ja sen ongelmien jatkuva korjaaminen ja prosessien kehittäminen Osaaminen perustuu Osaaminen on tarkkaan yksilöllistä, ei dokumentaatioon, dokumentoitua ja ohjeisiin ja perustuu työssä työnjaolliseen tapahtuvaan oppimiseen eriyttämiseen HH & AV MASSARÄÄTÄLÖINTI ASIAKASKOHTAISTETTU PALVELU Osaaminen on verkoston hallintaa ja tuotteen/palvelun rakentamista tietyistä moduleista /osista asiakkaille Edellyttää asiakkaiden tarpeiden tuntemista VAKIOPALVELUT, JOISSA TÄRKEÄ TIUKAT TEHTÄVÄ RAJAT YHTEISKEHITTELY Osaaminen on tuotteen/palvelun jatkuvaa kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa Tutkimuksissa esille tulevat lasten kuntoutuksen kehityshaasteet 12
13 Lasten kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus ja tutkimuksen kohdistuminen Lapsen kuntoutustoiminta ja sitä koskeva tieteellinen tutkimus on laaja-alaista ja eri tieteenaloja yhdistävää. Kuntoutuskäsitteen ja käytännön toiminnan moniulotteisen luonteen mukaisesti lasten kuntoutusta voidaan lähestyä erilaisilla tutkimuksellisilla otteilla. Lasten kuntoutuksen tutkimus kohdistuu lapsen ja perheen hyvinvointiin ja toimintakykyyn sekä niiden edistämiseen. Lasten kuntoutuksen tutkimus voi kohdistua 1) yksilöihin eli lapsiin, lasten ominaispiirteisiin, lapsuuteen tai kokemuksiin, 2) perheeseen, vanhempiin ja vanhemmuuteen, 3) lasten kehitys - ja toimintaympäristöön (sosiaalinen, asenne ja fyysinen ympäristö esim. apuvälineet) sekä 4) edellisten väliseen vuorovaikutukseen; Näiden peruslähtökotien lisäksi lasten kuntoutustutkimuksen aiheena voi olla: 5) kuntoutustoiminta ja menetelmät (menetelmien yhteisvaikutus), 6) kuntoutustoiminnan tuloksellisuus, 7) kuntoutuksen suunnittelu ja järjestäminen, lainsäädäntö. Edelleen tarvitaan tutkimusta kuntoutuksen kokonaisuuden rakentumisesta ja hahmottamisesta sekä yhteistoiminnasta 13
14 Kelan VAKE-kehittämishanke / Aila Järvikoski & Kristiina Härkäpää 2010 ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ KYSYMYKSET 1. Miten vaikeavammaiset kuntoutujat arvioivat Kelan järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta 2. Millaisia muutostarpeita kuntoutuksessa on asiakasnäkökulmasta havaittavissa? 3. Millaisia toimintakäytäntöjä koskevia suosituksia voidaan tehdä? ASIAKASNÄKÖKULMA: SUOSITUKSIA KUNTOUTUKSEN HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Kuntoutusmahdollisuuksia koskeva tiedotus ja neuvonta Palvelujärjestelmä ei anna riittävästi tietoa, ei neuvo eikä ohjaa tarpeeksi Kela ei tiedota kuntoutusmahdollisuuksista riittävästi Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen saaminen vaikeata ja vaikeutunut SUOSITUS: Palvelunkäyttäjille kohdennettu tieto oltava helposti saavutettavissa, ymmärrettävää, tarpeen mukaan omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sovellettua 14
15 Kuntoutuksen suunnittelu Kuntoutujaa (perhettä) ei aina ennätetä kuunnella eikä hänen/heidän voimavarojaan ottaa huomioon Kuntoutussuunnitelmassa asiakkaan tilanteesta ei aina anneta riittäviä tietoja eikä lähiverkoston tai palveluntuottajan tietoa esim. kuntoutuksen tuloksista käytetä hyväksi Yhteistyö eri viranomaisten välillä ei aina toimi eikä yhteyshenkilöä ole nimetty Suunnitelma liian usein asiakkaan tilannetta tuntematta, joskus myös vähäisellä kuntoutuksen asiantuntemuksella SUOSITUKSET: 1. Asiakasta (ja hänen läheisiään) kuunnellaan, yhteisen arvion ja suunnitelman tekemiseen varataan riittävästi aikaa ja asiakkaalle (ja hänen läheisilleen) annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti suunnitelman tekoon 2. Tavoitteena on aina yksilöllinen suunnitelma, johon asiakas voi sitoutua ja motivoitua (yhteys arkielämän tarpeisiin) 3. Huolehditaan siitä, että palautteet aikaisemmasta kuntoutuksesta ovat käytettävissä ja otetaan huomioon 4. Huolehditaan siitä, että kuntoutujan tuntevien tahojen (esim. koulu, päiväkoti) tilannearviot ovat käytettävissä ja otetaan huomioon 5. Käytössä kuntoutuksen asiantuntemus: suunnitelman laatija tuntee hyvin kuntoutuksen toteutustavat ja mahdollisuudet Kuntoutuksen toteutus SUOSITUKSET (avomuotoinen kuntoutus) 1. Terapeuttien työote aina tavoitteelliseksi (yhteinen tavoitteiden asettaminen, saavuttamisen seuranta, motivointi) 2. Huolehditaan yhteistoiminnasta ja tiedonkulusta eri terapeuttien kesken (kuntoutuskokonaisuuden luominen) 3. Yhdistetään yksilöterapiaan myös ryhmämuotoista kuntoutusta (vertaistuen mahdollisuus) 4. Kehitetään kuntoutusta arkielämään ja kuntoutujan lähiympäristöön yhdistäviä menetelmiä 15
16 VAKE-hanke 2010/Ira Jeglinsky & Jaana Paltamaa KUNTOUTUSSUUNNITELMAT Aineisto: yksi osa CP-kuntoutujien kuntoutussuunnitelmat Kuntoutussuunnitelmat eivät aina olleet yksilöllisesti suunniteltuja eikä yksilön kuntoutustarvetta oltu selvästi perusteltu CP-kuntoutujien toimintakyky oli kuvattu suppeasti ja käytetyt arviointimittarit ja niiden tulokset eivät aina näkyneet kuntoutussuunnitelmissa (runsaassa puolessa kuntoutussuunnitelmassa ei mainita arviointimittaria palvelun tuottajat eivät saa kuntoutussuunnitelman kautta riittävästi tietoa terapian käynnistämiseksi) CP-kuntoutujan tavoitteita ei ollut kuvattu selkeästi VAKE-hanke 2010/Jaana Paltamaa TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI KUNTOUTUSPROSESSISSA Kuntoutujan nykytilanteen arviointi Suositus Kuntoutuksen tarve tulee arvioida ja suunnitelma laatia nykyistä moniammatillisemmin Arvioinnin tulee olla asiakaslähtöistä ICF-luokituksen käyttöä tulee edistää ICF-luokituksen tulee ohjata kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyä ja kirjaamiskäytäntöä ICF-luokitus tukee asiakaslähtöisyyttä ja moniammatillisuutta 16
17 KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI (Peltamaa 2010) Työnjakoa kuntoutusprosessin arvioinnissa tulee selkeyttää kuntoutuksen suunnittelutahon ja palveluntuottajien välillä päällekkäisten mittausten välttämiseksi sekä testien luotettavuuden säilymiseksi YHTEISTYÖ Väitöskirja-tutkimuksissa esille tulevat lasten kuntoutuksen kehityshaasteet Salla Sipari/2008 Kuntouttava arki lapsen tueksi : kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistoiminnan rakentuminen asiantuntijoiden keskusteluissa Arjen järjestämistä kuntouttavaksi edistää toiminnan perusteiden määrittely YHTEINEN VIITEKEHYS Eniten kehitettävää on paikallisen tason suunnitelmassa. Hyvää kasvatusta ja kuntoutusta ei välttämättä ennusta ammatillinen osaaminen, vaan yksilöllinen työorientaatio, tahto ja asenne yhteistoimintaan. Siihen tarvitaan osaamisen jakamista ja kuntoutuksen asiantuntemusta. Lapsen, vanhempien ja ammattilaisten lisäksi palvelujärjestelmällä on merkittävä rooli kuntouttavan arjen järjestämisessä. Sanna Uotinen /2008 Kavereista intoa liikuntavammaisen lapsen kuntoutukseen Vanhempien kertomuksista tuli esille, että nykyisissä kuntoutuspalveluissa heitä askarruttivat mm. joidenkin ammattilaisten lapsikuvan yksipuolisuus, kuntoutuksen irrallisuus lapsen arjesta sekä lapsen ja vanhempien oman osallisuuden vähyys kuntoutuksessa. Vanhemmat kokivat saaneensa tietoa ja konkreettisia toimintamalleja, miten ohjata lasta kotona. Kuntoutus arkipäiväistyi sitä ei koettu enää salatieteeksi 17
18 Tuula Tonttila/2006. Vammaisen lapsen äidin vanhemmuuden kokemus sekä lähiympäristön ja kasvatuskumppanuuden merkitys äideillä myönteisiä kokemuksia päivähoidon tuesta. (vrt. Veijola 2004) Tärkeimpänä asiana pidettiin vuorovaikutuksellista keskusteluyhteyttä päivittäin. Monet olivat saaneet tukea omaan äitiyteensä kannustuksen ja myönteisen palautteen muodossa, jolloin myös suhde omaan lapsen oli parantunut Lapsen kuntoutusta suunniteltiin yhteistyössä ja tavoitteiden toteutumista arvioitiin säännöllisesti. Kristiina From/2010 Lapsen toiminnallisen osallistumisen onnistuminen on monen tekijän summa Kasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaisten yhteistyön painopisteen suuntautuessa lapsen toimintaympäristön suunnitteluun, voi lasten keskinäisen vuorovaikutuksen huomiointi jäädä sivuosaan. Ammattilaiset ja vanhemmat kuitenkin kykenivät yhteistyön kehittyessä muuttamaan toimintatapojaan huomatessaan jonkin toiminnan olevan lapselle merkityksellistä. Samalla kasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaistenkin ohjaava rooli muuttui yhdessä toimijaksi. Keskeistä toiminnallisen osallistumisen onnistumiselle ovatkin kasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaisten ja vanhempien yhteistyökäytännöt, joilla edistetään lapsilähtöistä osallistumista osana lapsiryhmää ASIAKASNÄKÖKULMA vs. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuustutkimusten tulokset vaihtelevat, vaikka tutkittava interventio on sama Useimmissa menetelmissä on saatu sekä positiivisia että kielteisiä tuloksia Kunkin menetelmän sisällä asiakasta voidaan kuulla hyvin eri tavoin Mikä on asiakkaan kuulemisen ja sitoutumisen tuottama ero tuloksissa? (Järvikoski & Härkäpää 2010) 18
19 Lasten hyvä kuntoutuskäytäntö haasteet toiminnan kehittämiselle
20 1)Toiminnan lähtökohtana on aloitte tukitoimista ja perheen niitä varten antama suostumus ongelma tutkitaan riittävän moniammatillisesti ja saadut tulokset kuvataan perheelle niin että hoito ja kuntoutus on aitoa perheen tarpeista lähtevää yhteistyötä 2) Toimintaa ohjaa REHELLISYYS toiminta perustuu LUOTTAMUKSEEN - Tiedotuksesta neuvotteluun 3) Voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö varmistetaan SUUNNITTELULLA - kuntoutukseen ja muihin tukitoimiin annettavat suositukset on oltava suhteessa paikallisiin mahdollisuuksiin ja toiminnan sujuvuudesta on huolehdittava palveluohjauksellisen työotteen mukaan TÄMÄN TAUSTAKSI TARVITAAN TIETTYÄ ALUETTA (OULUNKAAREN ALUE) KOSKEVA SUUNNITELMA, JONKA PUITTEISSA TOIMITAAN 4) Yksi suunnitelma kattaa kaikki asiat kuntoutus ja muut tukitoimet on hyvä liittää varhaiskasvatus- tai oppimissuunnitelmaan 5) Asetuksen velvoite kuntoutuksen tarve kunnassa on lähtökohtana kuntoutuksen ja muiden tukitoimien kokonaissuunnittelussa tämä tarve on määritettävä kunnan (kuntayhtymän) strategiseen suunnitteluun liittyen (Koivikko & Sipari 2006) LASTEN KUNTOUTUKSEN YLEISET SUUNTALINJAT Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus EKOKULTTUURINEN TEORIA TOIMINNAN TAUSTAKSI (Gallimore, Weisner,Kaufman & Bernheimer 1989) Lapsen kehitystapahtumaa jäsentävä, toimintaa ja vuorovaikutusta korostava sosiaalisen oppimisen teoria Perheen merkitys keskeinen lapsen kehityksen tukemisessa Perheillä on voimavaroja, jotka ammatti-ihmisten tulee tunnistaa ja huomioida omassa toiminnassaan Teorian ydin on, että perhettä ei pidetä tahdottomina olosuhteiden uhreina, vaan korostetaan perheen omaa aktiivista roolia muutoksessa Perhe muuttaa elämäänsä (muutoksen positiivisuutta tai negatiivisuutta ei arvioida)
21 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI Lyhyt esittely 2009/ES Päämääränä on kehittää lasten, vanhempien ja ammattilaisten yhteistoimintaan perustuvia hyviä kuntoutuksen käytäntöjä ja työtapoja, sekä tukea kuntia toimimaan hyvien kuntoutuksen periaatteiden mukaan. Eeva Seppälä projektipäällikkö Tarja Nieminen suunnittelija Vajaaliikkeisten Kunto ry Projektin tarkoitus Lasten ja nuorten kuntoutukseen tarvitaan uusia toimintatapoja, jotka lisäävät yhteistoimintaa perheiden ja asiantuntijoiden välillä Päämääränä on tukea kuntia kehittämään ja muiden kasvatuksellisten tukitoimien järjestämistä Tarkoitus on, että lapsen ja nuoren kuntoutuksen toteutuminen on ensisijaisesti perheiden taakkaa vähentävää, alueelliseen yhteistoimintaan perustuvaa ja valtakunnallisesti yhdenvertaista Kansainvälisen yhteistyössä vaihdetaan tietoja ja kokemuksia aiheesta ja hyödynnetään niitä alueellisissa hankkeissa. 21
22 Osaprojekti Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuskäytännön ja toiminnallisten kuntoutusverkostojen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle Tarkoitus Parantaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vastuualueella kuntoutuksen suunnittelua, tavoitteellisuutta, tavoitteiden toteutumista, toteutumisen seurantaa ja yhteistä ymmärrystä kuntoutuksen päämääristä asianosaisten välillä. Kuntoutusprosessien selvityksen kautta saada selville mahdollisia ongelmakohtia Saada vanhemmat sitoutumaan lastensa kuntoutukseen entistä paremmin Parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä ja vuoropuhelua kuntoutuspalveluiden mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi hyödyntämiseksi. OAMK opinnäytetöiden kiinnittyminen Oulun osaprojektiin YAMK Opinnäytetyö 3 SARI MÄKIVUOTI AMK Opinnäytetyö 3 KATARIINA & SARI JUSSILA & EMMI AMK Opinnäytetyö 2 MARJO PALOVAARA & LAURA RÄSÄNEN AMK Opinnäytetyö SISKO KELONEVA & JAANA KORPELA OULU osaprojekti LAPSEN JA NUOREN Projektin HYVÄN ohjausryhmä KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI Oulun asiantuntijatoimikunta Liisa, Seija Miettinen (ylihoitaja OYS), Mari Sipilä (neuron osastonhoitaja Oys), Krista Jylänki (pt Oys), Timo Pehkonen (Oulun kaupunki, kuntoutus ylilääkäri), Leena Vaininpää (neuron apulais ylilääkäri),mirja Luotonen (foniatri Oys Eija Häyrynen (Tervaväylän opettaja) ja Tiina Vuononvirta (Iin kunta) Liisa Virkkunen (pj), MInna(sihteeri), Raija Viitasaari(kuntoutusohjaaja OYS), Heli (Tervaväylä), Merja Luukinen (OYS), Arja Holappa (tt OYS), Helena Törölä (pt Oys), Anna-Maija Nikulainen (OYS; neuron hoitaja) YAMK Opinnäytetyö 1 MINNA KARJALAINEN YAMK Opinnäytetyö 2 ARJA KORRENSALO & PIRKKO LEPPÄLUOTO AMK Opinnäytetyö MARJO PALOVAARA & LAURA RÄSÄNEN AMK Opinnäytetyö KATJA HIETANIEMI & ANU HANHELA 22
23 NYKYTILANNE VAIKEAVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSSA JA SUUNNITELMAN TOTEUTUKSESSA SEKÄ ARVIOINNISSA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA kehittämiskohteet VANHEMPIAN NÄKÖKULMA Learning cafe TERAPEUTTIEN PÄIVÄHOIDON NÄKÖKULMA OYS, TERVAVÄYLÄN KOULU NÄKÖKULMA A B C YHTEENVETO NÄKEMYKSISTÄ YHTEENVETO NÄKEMYKSISTÄ YHTEENVETO NÄKEMYKSISTÄ Learning cafe Learning cafe Yhdessä muodostettu näkemys kehittämistarpeista ja keinoista KEHITTÄMISSUOSITUKSET JA TOIMEENPANOEHDOTUKSET PERUSTELUINEEN Lapsen kuntoutumista tukevan yhteistoiminnan kehityshaasteet 23
24 LASTEN KUNTOUTUKSEN & VARHAISEN TUEN/VARHAISKUNTOUTUKSEN KEHITYSHAASTEET KOULU & koulun hyvinvointipalvelut PERHENEUVOLA PÄIVÄHOITO SEURAKUNTA & PERHEASIAIN- NEUVOTTELUKESKUS psykologi opettaja toimintaterapeutti fysioterapeutti puheterapeutti ravitsemusterapeutti OYS LAPSI JA PERHE kuntoutusohjaaja kuraattori kouluavustaja POLIISI HH JÄRJESTÖT & AV LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN OSTOPALVELUJA TUOTTAVAT TAHOT lääkäri perhetyöntekijä terveydenhoitaja suun terveyshenkilöstö (erityis)lastentarhanopettaja VAMMAIS- PALVELUT TERVEYSKESKUS väestövastuulääkäri lab, rtg NEUVOLA AIKUISTEN MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT KOTIPALVELU/LASTENSUOJELUN PERHETYÖ/ SOSIAALITYÖ MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ?????? HH & AV 24
25 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ poikkitieteellinen (transdisciplinary) tieteinen välinen (interdisciplinary) Sitoudutaan toimimaan perheen (lapsen) hyväksi yli tieteen- ja ammattirajojen PERHEEN aktiivinen rooli Kaikki ovat tietoisia omasta ja toisten rooleista sekä erityisosaamisesta Kaikki oppivat toisiltaan monitieteinen (multidisciplinary) Eri ammattihenkilöt tuovat oman osaamisensa/näkökulmansa tiedoksi muille Vuorovaikutus on vähäistä Yhteistyössä jaetaan vastuu ja keskustellaan säännöistä pitäen tieteen- ja toimijoiden rajat selvinä KUMPPANUUS (McCollum & Hughes 1990, Woodruff & McGonigel 1990, HH & Mullins, AV Keller & Chaney 1994) MILLÄ SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN TASOLLA LIIKUMME? samassa tilassa toinen kohteena eriävät intressit toisen puhe kumotaan kilpailu yhteinen tavoite työnjako sopimus IV yhteistyö luottamus yksisuuntaisuus arvostaminen V yhteistoiminta muodollisesti sisäsiisteys valta III peli II sosiaalinen vaikuttaminen Yhteistyöstä yhteistoimintaan I tilanteessa olo HH & AV (Mönkkönen 2002, 42-44) 25
26 DIALOGISET TYÖMENETELMÄT KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAKSI DIALOGINEN, VOIMAVARAORIENTOITUNUT TOIMINTA ENNAKOINTIDIALOGIT Asiakaslähtöisiä, dialogin avulla ratkaisuja etsiviä ja menneisyyden sijasta tulevaisuuteen suuntautuvia erilaisten verkostojen yhteistyöpalavereita Vuoropuhelulla haetaan yhteistyöhön uutta ymmärrystä, uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia toimia Keskeistä vuoropuhelu, kuuntelu, kaikki saavat puhua ja tulla kuulluksi, jokainen puhuu vain omasta puolestaan Eriksson, Arnkil & Rautava: ENNAKOINTIDIALOGEJA HUOLTEN VYÖHYKKEELLÄ. Verkostokonsultin käsikirja- ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn. Stakesin työpapereita 29/
27 DIALOGINEN, VOIMAVARAORIENTOITUNUT TOIMINTA TYÖTAVAT 1. Voimavaralähtöinen 2. Moniammatillinen yhteistyö/perhetyö MENETELMÄT Verkostotyö Ennakointidialogit Valtaistava yhteistyötä avaava haastattelu Aktiivinen kuuntelu / kuuleminen Voimavarojen etsintä ja esille nostaminen VARSU -arviointi- ja suunnittelumenetelmä Pikku-Portaat Kasvamaan: syntymästä kolmevuotiaaksi varhaiskasvatus- ja varhaiskuntoutusmalli Toiminnalliset menetelmät TYÖVÄLINE Tulevaisuuden muistelu -asiakaspalaveri Työntekijäpalaveri Alueneuvonpito Teemaneuvonpito HMI haastattelumenetelmä interventiona -opas VAVU -lomakkeisto Reteaming -prosessiohje Verkostokartta Videoavusteinen perheohjaus Perheen tavoitelomake, VARSUarviointilomakkeet Egologinen suunnitelma, Vuorovaikutus ja päivittäiset toiminnot -materiaali Kokko & Koskimies (2007) Ennakointidialogit moniammatillisena yhteistyömuotona. Dialogisten verkostopalaverien välitön palaute. Ennakointidialogien käytöstä on kerätty systemaattisesti palaveripalaute vuosina yhteensä 17 kunnassa/kaupungissa 188 ennakointidialogia (92 tulevaisuuden muistelua, 23 alue- ja teemaneuvonpitoa, 69 suunnittelupalaveria) 2513 henkilön palaute (asiakkaat/aikuiset, lapset, nuoret, läheiset, työntekijät) Arvosana 8,2 (asteikko 1-10) Palavereja pidettiin hyödyllisinä 27
28 VOIMAVARASUUNTAUTUNUT TYÖSKENTELY Keskeiseksi ei nouse perheen ongelmat, vaan perheen jo käyttämät toimivat menetelmät selviytyä Ammattihenkilön tehtävä on johdattaa perhe joko näkemään voimavaroja ja ratkaisuja tai toimimaan niiden mukaisesti Yksikin pieni muutos positiivisempaan suuntaan auttaa/tukee/innostaa ihmisiä yrittämään muitakin muutoksia (mm. O`Hanlon & Weiner-Davis 1990 ) KIITOS! Onnellinen lapsuus on salainen puutarha, täynnä katoamatonta kauneutta, aamukastetta, lintujen laulua, kukkien tuoksua, puiden huminaa, valoa, varjoja Sylvi Kekkonen
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotKouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin
LisätiedotLAPSIPERHEPALVELUIDEN MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET PROSESSIT
LAPSIPERHEPALVELUIDEN MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET PROSESSIT PaKaste-hankkeen loppuseminaari Rovaniemellä 4.-5.10.2011 Yliopettaja TtT Hilkka Honkanen & Yliopettaja TtT Arja Veijola ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotTulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011
Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotKUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA
KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA Metropolian Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2009-2010 Keski-Äijö Sinikka Oravamäki Maisa Rantanen Marita
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotVARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ
VARHAISTA TUKEA LAPSELLE JA PERHEELLE YHTEISTYÖN KEINOIN 18.4.2012, Taivalkoski VARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ ARJA VEIJOLA TtT, yliopettaja OAMK VARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ
LisätiedotHallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen
Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi palvelusetelilaki - taustaa Aiemmat palvelusetelisäännökset voimaan 2004 Sääntely keskittyi kotipalvelun
LisätiedotTerveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne
Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011
LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUTEEN PERHEPALVELUISSA - työhyvinvointia, yhdessä kehittämistä ja oppimista
LAPSEN HYVÄ ARKI- hanke II ajankohtaisfoorumi 23.9.2010/Taivalkoski YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUTEEN PERHEPALVELUISSA - työhyvinvointia, yhdessä kehittämistä ja oppimista ARTO RAAPPANA 2006 ARJA VEIJOLA, TtT,
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotKunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio
Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotPaikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa
Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten
LisätiedotVajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi
Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotKelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke
Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Virittäytyminen aiheeseen Mieti ja kirjaa itsellesi lyhyesti joku konkreettinen kokemus läheisen ohjauksesta Palaamme tähän
LisätiedotKelan koulutus 6.3.2012
Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotMikä muuttuu palvelukuvauksissa?
Mikä muuttuu palvelukuvauksissa? Terapiajärjestöjen ja -liittojen tapaaminen 20.11.2018 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Terapiat 1.1.2019 alkaen Yksilöterapiat Fysioterapia
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotTOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.2010 Rovaniemi VLK ry www.vlkunto.fi Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotCP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotVARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotNäin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi
Näin me teimme sen Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä 2006-2009 Teija Karvonen terveydenhoitaja Rovaniemi 1 Esityksen rakenne Taustaa Perheiden palvelujen rakenne ja sisältö Kehittämisen haasteet
LisätiedotKuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotVammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi?
Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Terve-Sos, Helsinki, 14.5.2009 lakimies Jaana Huhta, STM 15.5.2009 Vammaispalvelulain muutokset Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: asiakkaan yksilöllinen
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotPosken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi
Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely 17.1.2017 Marjo Romakkaniemi Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa 2 TL
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotEHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!
EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotOnko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?
Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotSosiaalityön tulevaisuusselvitys
Sosiaalityön tulevaisuusselvitys Pekka Karjalainen, THL Maakunnallistuva aikuissosiaalityö -kehittämisverkosto 6.11.2018 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asettaminen STM on asettanut 2.10.2018 selvityshenkilöryhmän
LisätiedotToimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:
Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-asiantuntijaverkosto ja tietokanta Päivi Sainio, projektipäällikkö TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Toimintakyky-yksikkö THL 2 Väestön toimintakyvyn
LisätiedotLapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012
Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat
LisätiedotMihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?
Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
Lisätiedot