YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUTEEN PERHEPALVELUISSA - työhyvinvointia, yhdessä kehittämistä ja oppimista

Transkriptio

1 LAPSEN HYVÄ ARKI- hanke II ajankohtaisfoorumi /Taivalkoski YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUTEEN PERHEPALVELUISSA - työhyvinvointia, yhdessä kehittämistä ja oppimista ARTO RAAPPANA 2006 ARJA VEIJOLA, TtT, yliopettaja HILKKA HONKANEN, TtT, yliopettaja OAMK

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. MIKSI PERHEPALVELUJA ON KEHITETTÄVÄ? 2. MITEN MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUTEEN? 3. MITEN VASTATAAN YHTEISTOIMINNAN KEHITTÄMISEN HAASTEISIIN? - Muutoksen edistäminen työntekijöitä osallistamalla ja yhdessä oppimalla

3 Miksi kehittämistä tarvitaan?

4 T E R VE Y D EN H U O L T O L A K I HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. HE: kevät 2010, voimaan 2013 KASTE -ohjelma Mieli hanke Laki- ym. hankkeita: Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa Työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa Yksityinen th ja sh Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th.ammattihenkilölaki PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Sosiaalipalvelujen valvonta Palvelusetelilaki Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Syövänhoidon strategia Vanhustenhuollon laatusuositus Tietoteknologiahankkeet EVO-uudistus MASTO-ohjelma VOS-uudistus STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta S O SI A A LI H U O L L O N L A IT HE: 2012 Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira

5 PARAS-hanke ja PUITE-laki Toimintamallit palvelujen tuottamisessa kunnissa (ad n.1980-luvulle): Pitkät vakiintuneen toiminnan vaiheet, lyhyet ohimenevät muutosvaiheet TOIMINTAMALLIT KEHITETTY PITKÄLTI SAMANLAISENA JATKUVAAN TOIMINTAAN TYÖ NYT (n luvulta alk.): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet Ei tapaa, osaamista, välineitä käsitellä ja hallita muutosta muutokset kaatuvat päälle (Mäkitalo 2005)

6 Mikä on tyypillistä työelämässä juuri nyt murros on tyypillistä työelämässä juuri nyt: laajempi murros MEGATRENDIT PAIKALLINEN TYÖPAIKKATASO talouden muutokset uusi tietoteknologia ihmisten tarpeiden muutokset toimintakonseptien muutokset organisaatioissa ja työpaikoilla kiire, päällekkäisiä töitä, mahdottomia tehtäviä MITÄ TEHDÄ? - väsyttävä viivytystaistelu, vanhaan takertuminen??? VAI - kehitykseen tarttuminen, vaikuttaminen?????? (Mäkitalo 2006) YKSITTÄISEN TYÖNTEKIJÄN SILMIN

7 KONSEPTIEN PERUSTYYPIT TIEDON JA OSAAMISEN LAADULLISET MUUTOKSET TYÖN KEHITYSVAIHEISSA (Victor ja Boynton 1998) MISSÄ VAIHEESSA OLETTE??? Muutoksella on suunta Toimintamuutokset ovat ratkaisuja toiminnassa väistämättä kehittyviin ristiriitoihin KÄSITYÖ Osaaminen on yksilöllistä, ei dokumentoitua ja perustuu työssä tapahtuvaan oppimiseen STANDARDOITU MASSATUOTANTO VAKIOPALVELU Osaaminen perustuu tarkkaan dokumentaatioon, ohjeisiin ja työnjaolliseen eriyttämiseen PROSESSIN PARANTAMINEN JOUSTAVA TUOTANTO LAATUPALVELU Osaamisen perusta on työprosessin tunteminen (tutkiminen) ja sen ongelmien jatkuva korjaaminen ja prosessien kehittäminen MASSARÄÄTÄLÖINTI ASIAKASKOHTAISTETTU PALVELU Osaaminen on verkoston hallintaa ja tuotteen/palvelun rakentamista tietyistä moduleista /osista asiakkaille Edellyttää asiakkaiden tarpeiden tuntemista YHTEISKEHITTELY Osaaminen on tuotteen/palvelun jatkuvaa kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa

8 Häiriöiden käsittely työyhteisössä JÄRJESTELMÄTASO Mistä tämä ongelma kertoo? Mikä tekee tämän mahdolliseksi? Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa HENKILÖRISTIRIITA, ASENTEENMUODOSTUS, YKSILÖTASO VUOROVAIKUTUKSEN KENEN SYY VAIKEUTUMINEN TÄMÄ ON?!!!! (J. Virkkunen 1995, muokattu)

9 Työyhteisöpalaverissa: eri näkökulmia työssä tapahtuvaan muutokseen Johdon näkemys arjen ongelmista ja muutosta aikaansaavista tekijöistä ja nykyisen toiminnan kehitystarpeista Toiminnan historia ja historiallisesti muotoutuneet toimintatapojen erityispiirteet TOIMINNAN ANALYYSI Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja asiakkaiden tuomat haasteet tulevaisuudessa Työntekijöiden kokemat työn arjen ongelmat ja toiminnan kehitystarpeet

10 Kaikki kansalliset ohjelmamme korostavat erityisesti huono-osaisimpien ja riskiryhmiin kuuluvien lasten kasvuolosuhteiden parantamista lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden kehittämistä varhaista puuttumista ja tukemista. kuntien moniammatillisen yhteistyön kehittämistä riittävien toimintaedellytysten turvaamiseen ja toiminnan sisältöjen monipuolistamiseen. kotikäyntien kehittämistä, varhaisen puuttumisen käytäntöjen vakiinnuttamista, jatkohoitomahdollisuuksista huolehtimista sekä huomion kiinnittämistä riittävän ajoissa syrjäytymiseen johtaviin tekijöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma (STM 2008) Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma (STM 2008) Valtioneuvosto 2007a. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Valtioneuvosto Valtioneuvosto 2007b. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtioneuvosto Mielenterveys ja päihdesuunnitelma..mieli 2009-työryhän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi Lastensuojelulaki, Terveydenhuoltolaki

11 Miksi lapsiperhepalvelujen kehittämiselle on tarvetta? Nykyisin pääpaino on häiriöiden tutkimuksessa ja hoidossa Lasten pahoinvoinnista johtuva palvelujen tarve ja kustannukset kasvaneet nopeasti ja kasvu jatkuu Erityisesti kasvavat kustannukset lastensuojelussa, erityisopetuksessa, erikoissairaanhoidossa

12 Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina (Tuori ym. 2006) Honkanen & Veijola

13 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuosina ( Lastensuojelu Tilastoraportti 19/2009, THL)

14 Kiireellisesti huostaanotetut ja huostassa olleet lapset vuosina (Lastensuojelu Tilastoraportti 19/2009, THL).

15 Huostassa vuosittain olleet lapset suhteutettuna vastaavaan väestöön (Lastensuojelu Tilastoraportti 19/2009, THL).

16 Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet lapset ja nuoret (Lastensuojelu 2008.Tilastoraportti 19/2009, THL)

17 ACE (Adverse Childhood Experiences)-pyramidi (suomennos ja mukaelma, Felitti 2004, ACE-Study) Kuolema Varhainen kuolema Sairaudet, vammat ja sosiaaliset ongelmat Tieteellinen kuilu Tieteellinen kuilu Riskikäyttäytyminen Sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset häiriöt Syntymä Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset

18 Mitä hyötyä tällaisesta tiedosta on? YHTEISKUNTA YHTEISKUNTA JA JA KULTTUURI KULTTUURI SUOMI SUOMI 2010-LUVULLA 2010-LUVULLA ALTISTAVAT ALTISTAVAT TEKIJÄT TEKIJÄT RISKIOLOSUHTEET PERHEESSÄ PERHEESSÄ Mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmat Päihdeongelmat Päihdeongelmat Taloudelliset Taloudelliset ongelmat ongelmat Työttömyys ja liika työ Työttömyys ja liika työ Parisuhteen Parisuhteen ristiriidat ristiriidat Avioero Avioero Yksinhuoltajuus Yksinhuoltajuus Uusperhetilanteet Uusperhetilanteet Perheväkivalta Perheväkivalta Vanhemman Vanhemman uupuminen uupuminen Vanhemman avuttomuus Vanhemman avuttomuus LAUKAISEVAT LAUKAISEVAT TEKIJÄT TEKIJÄT Toimimaton Toimimaton vanhemmuus vanhemmuus Perheen Perheen voimavarojen voimavarojen puute puute MIELENTERVEYS MIELENTERVEYS HYVINVOINTI HYVINVOINTI SUOJAAVAT SUOJAAVAT TEKIJÄT TEKIJÄT Hyvä Hyvä vanhemmuus vanhemmuus Perheen Perheen voimavarat voimavarat SEURAUKSET SEURAUKSET Lapsen Lapsen kaltoinkohtelu kaltoinkohtelu ja ja laiminlyönti laiminlyönti Lapsuuden Lapsuuden epäsuotuisat epäsuotuisat kokemukset kokemukset LAPSUUDEN KEHITYSYHTEISÖT LAPSIPERHEPALVELUT Honkanen & Veijola

19 Lasten ja lapsiperheiden tuen kaksi näkökulmaa Edistäminen HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Häiriö/tauti Kunnan hyvinvointipolitiikan Luonnonvoimainen suunta Yhteisö HÄIRIÖ- PALVELUT Korjaaminen (Rimpelä 2010)

20 27 Lasten ja lapsiperheiden tuen kaksi näkökulmaa Yhteisösuuntautuminen perhe, päiväkoti, koulu, työyhteisö tavoitteena yhteisön ja sen jäsenten vahvistaminen neuvolatyö, varhaiskasvatus, perusopetus, kouluterveydenhuolto Häiriösuuntautuminen perhe, päiväkoti, koulu, työyhteisö tauti ja oireet, oppimisvaikeudet, toimeentulo häiriökeskeinen toiminta ja osaaminen asiakkuus lastensuojelu, erityisopetus, lastenpsykiatria

21 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ PERHEEN KANSSA - KUMPPANUUS MISTÄ TÄNÄÄN PUHUTAAN? moniammatillinen yhteistyö, yhteisöllisyys, tiimityö, yhteistyö, verkostotyö, kumppanuus, voimavarojen hyödyntäminen, jaettu asiantuntijuus, moniasiantuntijuus, voimaantuminen, dialogisuus, moniäänisyys

22 MONIAMMATILLISEN PERHETYÖN HAASTEET KOULU & koulun hyvinvointipalvelut PERHENEUVOLA PÄIVÄHOITO SEURAKUNTA & PERHEASIAIN- NEUVOTTELUKESKUS psykologi opettaja toimintaterapeutti fysioterapeutti puheterapeutti ravitsemusterapeutti OYS LAPSI JA PERHE perhetyöntekijä terveydenhoitaja kuntoutusohjaaja kuraattori kouluavustaja lääkäri POLIISI Honkanen & JÄRJESTÖT Veijola suun terveyshenkilöstö (erityis)lastentarhanopettaja VAMMAIS- PALVELUT TERVEYSKESKUS väestövastuulääkäri lab, rtg NEUVOLA AIKUISTEN MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT KOTIPALVELU/LASTENSUOJELUN PERHETYÖ/ SOSIAALITYÖ

23 MONIAMMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ - KUMPPANUUTTA

24 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ tieteinen välinen (interdisciplinary) monitieteinen (multidisciplinary) Eri ammattihenkilöt tuovat oman osaamisensa/näkökulmansa tiedoksi muille Vuorovaikutus on vähäistä poikkitieteellinen (transdisciplinary) Sitoudutaan toimimaan PERHEEN hyväksi yli tieteen- ja ammattirajojen Perheen aktiivinen rooli Kaikki ovat tietoisia omasta ja toisten rooleista sekä erityisosaamisesta Kaikki oppivat toisiltaan Yhteistyössä jaetaan vastuu ja keskustellaan säännöistä pitäen tieteen- ja toimijoiden rajat selvinä (McCollum & Hughes 1990, Woodruff & McGonigel Honkanen 1990, & Mullins, Veijola Keller & Chaney 1994)

25 TOIMINTAMALLIA KUVAAVAT TEKIJÄT MONITIETEINEN (multidisciplinary) TIETEIDEN VÄLINEN (interdisciplinary) POIKKITIETEELLINEN (transdisciplinary) ARVIOINTI Kukin tiimin jäsen arvioi erikseen Kukin tiimin jäsen arvioi erikseen Tiimin jäsenet ja perhe suorittavat arvioinnin yhdessä VANHEMPIEN OSALLISTUMINEN Vanhemmat tapaavat tiimin jäsenet yksitellen Vanhemmat tapaavat tiimin tai sen edustajan Vanhemmat ovat täysivaltaisia ja aktiivisia työryhmän jäseniä YKSILÖLLISEN PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tiimin jäsenet tekevät palvelusuunnitelman kukin omalta alaltaan Tiimin jäsenet tekevät erilliset suunnitelmat yhdessä Tiimi ja vanhemmat yhdessä laativat suunnitelman, joka perustuu perheen tärkeysjärjestyksiin, tarpeisiin ja voimavaroihin SUUNNITELMAN VASTUUHENKILÖ Tiimin jäsenet vastaavat oman osuutensa suunnitelmasta Tiimin jäsenet ovat velvollisia jakamaan tietonsa ryhmälle ja toteuttamaan oman osansa suunnitelmasta Tiimin jäsenet ovat yhdessä vastuussa siitä, miten lähityöntekijä toteuttaa suunnitelmaa SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Tiimin jäsenet toteuttavat omaan alaansa kuuluvan osan suunnitelmasta Tiimin jäsenet toteuttavat osansa suunnitelmasta ja osallistuvat muuhun toteutukseen mikäli mahdollista Perheen lähityöntekijä toteuttaa suunnitelman yhdessä perheen kanssa TIEDONKULKU Epävirallista Ajoittain tapauskohtaisia kokouksia ja neuvotteluja Säännölliset kokoukset, joissa taitotietoa jaetaan työryhmän jäsenten kesken JOHTOAJATUS Tiimin jäsenet pitävät tärkeänä muilta tieteenaloilta saatavaa apua Tiimin jäsenet haluavat ja voivat kehittää, jakaa ja vastata palveluista, jotka ovat osa kokonaissuunnitelmaa Tiimin jäsenet vuoroin opettavat ja oppivat sekä tekevät yhteistyötä yli ammatillisten rajojen toteuttaakseen yhdessä sovittua suunnitelmaa HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Täydennyskoulutus itsenäisesti ja kukin omalla alallaan Täydennyskoulutus itsenäisesti joko omalta tieteenalalta tai toisilta oppien Olennainen osa kokoontumisista käytetään opiskeluun yli tieteenalojen sekä tiimityöskentelyn opettelemiseen

26 MILLÄ SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN TASOLLA LIIKUMME? samassa tilassa toinen kohteena eriävät intressit toisen puhe kumotaan kilpailu yhteinen tavoite työnjako sopimus IV yhteistyö luottamus sisäsiisteys yksisuuntaisuus arvostaminen V yhteistoiminta muodollisesti valta III peli II sosiaalinen vaikuttaminen Yhteistyöstä yhteistoimintaan I tilanteessa olo (Mönkkönen 2002, 42-44)

27 KUMPPANUUS

28 KUMPPANUUS SUHTAUTUMISENA NÄENNÄINEN YHTEISTYÖ - asiakas- ja asiantuntijalähtöisyys (asialähtöisyys) - kasvatusnäkemys: aikuislähtöinen pedagogiikka - terapianäkemys: terapeuttilähtöisyys - Ei vahvaa tietoutta yhteiskunnan muutoksista KUMPPANUUS - Tasavertaisuus - Kunnioitus - Vastavuoroisuus/ dialogisuus - Lapsi- ja perhelähtöisyys - Tietoisuus ympäröivästä yhteiskunnasta perhe osana yhteiskuntaa

29 KUMPPANUUS VUOROVAIKUTUSSUHTEENA Yksisuuntainen vuorovaikutus: palaute, tiedottaminen, ohjeiden antaminen Tulkinnat Vanhemmilla vähän tietoa palvelujärjestelmästä ja palveluista ja ammattihenkilöillä kodeista Vuoropuhelu, dialogisuus Hyväksytään erilaiset näkökulmat Ei kilpailua ja vastakkainasettelua Haetaan yhteinen näkemys lapsesta: tarve jakamiseen ja yhteisymmärrykseen Yhteinen arvopohja

30 KUMPPANUUS YHTEISTOIMINTANA Erilliset toiminnat Ristiriitaisuus, päällekkäisyys Kohtaamiset pinnallisia, näennäisiä, velvollisuus Vanhempien rooli selkeä Konkreettinen osallistuminen, kokemuksellinen osallisuus Lapsen kasvun ja kehityksen yhteisvastuullinen prosessi Keskustellaan, tehdään sopimuksia, arvioidaan yhdessä Erilaisten kohtaamisten (palaverien) tarkoitus kaikkien tiedossa

31 KUMPPANUUS TOIMINTAYHTEISÖN JAKAMANA TEHTÄVÄNÄ Tieto ryhmästä ja yksittäisestä lapsesta satunnaista Toiminnan periaatteista ei keskustella kumppanuus Ei tunnisteta tarvetta yhteiselle pohtimiselle ja keskustelulle Yhteinen, jaettu vastuu lapsen kehityksen havainnoinnista, kuntouttavan toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista YHTEINEN NÄKEMYS TOIMINNAN TAVOITTEESTA JA PÄÄMÄÄRISTÄ Yhteiset keskustelut Kokoontumiset Ilmenee yhteisön ilmapiirissä vastuut ja valtuudet selvät (jaettu vastuu)

32 KUMPPANUUS - PARTNERSHIP Asiakkaan/perheen yksilöllisestä elämäntilanteesta lähtevä tasavertainen yhteistyö ammattihenkilöiden kanssa Keskeistä yhteistyössä on, että vanhempia tuetaan ja valtaistetaan itse päättämän mitä he tarvitsevat ja mitä eivät Ammattihenkilöitä ei suljeta prosessin ulkopuolelle, vaan he ovat tärkeä osa prosessia Toimitaan yhteistyössä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi (Dale N (1996) Working with families of children with special needs. Partnership and Practice.)

33 KUMPPANUUS TÄYTTÄÄ SEURAAVAT EHDOT Molemminpuolinen avunanto ja yksimielisyys rooleista Yhdessä työskentely yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi Jaettu vastuu Luottamus ja kunnioitus toisia kohtaan Asiaankuuluva avoimuus kumppaneiden välillä Asiakkaan oikeus osallistua päätöksentekoon ja päättää, mikä on parasta heidän perheelle

34 27 Lasten ja lapsiperheiden tuen kaksi näkökulmaa Yhteisösuuntautuminen perhe, päiväkoti, koulu, työyhteisö tavoitteena yhteisön ja sen jäsenten vahvistaminen neuvolatyö, varhaiskasvatus, perusopetus, kouluterveydenhuolto Häiriösuuntautuminen perhe, päiväkoti, koulu, työyhteisö tauti ja oireet, oppimisvaikeudet, toimeentulo häiriökeskeinen toiminta ja osaaminen asiakkuus lastensuojelu, erityisopetus, lastenpsykiatria

35 YHTEISTYÖN KEHITTYMINEN

36 YHTEISTYÖ KEHITTYY VAIHEITTAIN 1. MUOTOUTUMISEN VAIHE 2. MYRSKYÄVÄ VAIHE 3. NORMITTAMISEN VAIHE 4. TOIMINNAN VAIHE (Farrell ym. 2001) Honkanen & Veijola

37 YHTEISTYÖN HAASTEET

38 ASIAT NÄHDÄÄN ERILAISINA erilaisen koulutuksen ja työ- sekä elämänkokemuksen omaavat henkilöt näkevät asiat erilailla

39 ONGELMIIN ON MONIA RATKAISUJA Sipo Art 2005

40 YHTEISTYÖN UHKIA Sisäpiirien muodostuminen yhteistyö toteutuu valikoitujen ammattiryhmien välillä Julkilausumattomat yhteistyösopimukset (mm. piilojohtaminen) Barr 2000

41 ORGANISAATIOKULTTUURI ( Schein 1985, Senge 1990) IHMISKÄDEN TYÖT ARVOT JA NORMIT USKOMUKSET JA OLETTAMUKSET

42 YHTEISTYÖHÖN LIITTYVIÄ HAASTEITA ARVOKRIISI - Kaikki eivät hyväksy toteutettavaksi valittuja toimenpiteitä SITOUTUMINEN TOIMEENPANOKRIISI - Päätöksiä ei panna toimeen

43 YHTEISTYÖ Yhteistyölle on tyypillistä ristiriidat, epäluuloisuudesta ja -tietoisuudesta aiheutuvat väärinymmärrykset, vihamielisyys, kilpailu, kateus ja pelko ( mm. Rickett 1996, Bernhofen & Opie 1997,Cott 1997, Reynolds 1999, Freeman ym. 2000, Irvine ym. 2002, Veijola 2004)

44 PELKO moniammatillisen yhteistyön esteenä roolien epäselvyys ristiriidat ja ammattiryhmien välinen epäluuloisuus toisiaan kohtaan oman erityisaseman menettäminen ammatillinen identiteetti häviää valtataistelu reviirin puolustaminen vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen (Veijola 2004)

45 U.S. Army Photo Sukupuolten Keskustelu välinen digikuilu? Ammattihenkilöiden on ensin opittava keskustelemaan ja työskentelemään tasa-arvoisesti ylittäen ammattien ja organisaatioiden reviirien rajat, tämän jälkeen perheillä on mahdollisuus päästä tasa-arvoiseen kumppanuussuhteeseen heidän kanssa

46 MITÄ KEHITTÄMINEN ON?

47 YHDESSÄ KEHITTÄMINEN ON OSA OIKEAA TYÖTÄ

48 Jokainen suunnitelma on yhtä arvoton kuin paperi, jolle se on laadittu, ellei se saa ihmistä toimimaan ARTO RAAPPANA 2006