VARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ

Transkriptio

1 VARHAISTA TUKEA LAPSELLE JA PERHEELLE YHTEISTYÖN KEINOIN , Taivalkoski VARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ ARJA VEIJOLA TtT, yliopettaja OAMK

2 VARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ Esityksen sisältö VARHAINEN TUKI uusi eri ammattihenkilöitä yhdistävä tekijä TUEN OIKEA-AIKAISUUS MONIAMMATILLISUUDEN MAHDOLLISUUDET

3 VARHAINEN TUKI Varpu-hankkeessa ( ) varhainen puuttuminen on määritelty tuen ja kontrollin tarjoamisena varhain suhteessa työntekijän lasta tai nuorta tai ryhmää koskevan subjektiivisen huolen kasvuun, lapsen tai perheen pulmien kasautumiseen, kriiseissä aukeaviin mahdollisuuksiin, lapsen tai nuoren ikään s/edistaminen/hv_tyo

4 Tuki varhaiskasvatuksessa TUEN KOLMIPORTAINEN MALLI Tavoitteena on tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman varhain sekä tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisen tuen tasolla. Kolmiportaisen tuen muodot ovat: yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) tavoitteet ja osaohjelmat Lapset, nuoret ja lapsiperheet Palvelu-uudistuksen jatkaminen, nuoret syrjäytymisuhan alla I Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat II Rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti KASTE I ja II Varhaisen tuen mallit

6 VARHAINEN TUKI (terveydenhuolto) Asetus määrää neuvolatoiminnasta Vuonna 2009 voimaan tullut valtioneuvoston asetus (380/2009) varmistaa, että neuvolan määräaikaiset terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja perheiden tarpeet huomioon ottavia. Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää, koska varhaisella tuella voidaan vaikuttaa myönteiseen kehitykseen sekä ehkäistä vaikeuksien kasaantumista ja siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Pelkkä tuen tarpeen tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan paikallisesti on sovittava tuen muodoista ja palveluketjuista.(thl)

7 Toimintakyky, osallistuminen, elämänlaatu VARHAINEN TUKI (kuntoutus) KUNTOUTUKSEN OIKEA-AIKAISUUS KORJAAVA KUNTOUTUS VARHAISKUNTOUTUS Nykyinen käytäntö kuntoutuksen oikea kohdentuminen Erityistä tukea tarvitseva lapsi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:27) -Kun työntekijällä herää huoli kehityksestä yhteistyö vanhempien kanssa - VANHEMPIEN JA LAPSEN YMPÄRISTÖN (päiväkoti, koulu) OSALLISTUMINEN HETI, KUN HUOLI ON HERÄNNYT JOSTAKIN LAPSEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄSTÄ ASIASTA Kuntoutuksen asiantuntijat mukaan Aika (Mukaeltu Tilvis 2000, Pitkälä ym.2005)

8 HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Huoli kasvaa ja on tuntuvaa. Huolta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos tilanteeseen saatava heti. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin *) lisäämisen tarve. * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä 2009 Arnkil & Eriksson / THL 8

9 ENNEN KUIN HETI KUN SITTEN KUN LAPSEN HYVÄÄ KEHITYSTÄ TUKEVA LÄHIYHTEISÖ JA PERUSPALVELUT HUOLTA LAPSEN KEHITYKSESTÄ VARHAISEN TUEN TOIMINTA SUURI HUOLI LAPSEN KEHITYKSESTÄ Kun huoli ei pienene ERITYISPALVELUT LAPSEN JA PERHEEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

10 VARHAINEN TUKI TUEN OIKEA-AIKAISUUS Tietoa lapsen toimintakyvystä ei diagnoosia!!! Toimintakyvyn arvioinnin haasteet eri ammattiryhmien erilaiset arviointikeinot (mm.

11 TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI ERILAISEN ARVIOINTITIEDON YHTEENSOVITTAMINEN

12 ICF-CY toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus terveydentilan kuvaajana (WHO) TOIMINTAKYKY & TOIMINTARAJOITTEET RUUMIIN/KEHON TOIMINNOT & RAKENTEET SUORITUKSET & OSALLISTUMINEN KONTEKSTUAALISET TEKIJÄT YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT Fysiologiset toiminnot Anatomiset rakenteet Tehtävät ja toimet Osallisuus elämänalueisiin Fyysinen, asenteellinen ja sosiaalinen maailma

13 ICF-CY TOIMINTAKYKY & TOIMINTARAJOITTEET RUUMIIN/KEHON TOIMINNOT & RAKENTEET SUORITUKSET & OSALLISTUMINEN KONTEKSTUAALISET TEKIJÄT YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT E N N E N Muutokset fysiologisissa toiminnoissa ja anatomisissa rakenteissa Suorituskyky ja suoritustaso lapsen toteuttamissa teoissa ja toimissa ja osallisuudessa elämän rooleihin NYT Fyysisen, sosiaalisen ja asenteellisen maailman vaikutus lapsen toimintoihin, suorituksiin ja osallistumiseen

14 Varhaista tukea moniammatillisessa yhteistyössä MONIAMMATILLISUUDEN monitoimijuuden mahdollisuudet ja HAASTEET

15 YHTEENVETO: LAPE-POLITIIKAN KANSALLINEN TAHTOTILA erityisesti huono-osaisimpien ja riskiryhmiin kuuluvien lasten kasvuolosuhteiden parantaminen (köyhyyden, syrjäytymisen, hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen) lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden kehittäminen (matalan kynnyksen palvelut) varhainen puuttuminen ja tukeminen (painopiste ehkäisevään lastensuojeluun) moniammatillisen ja -toimijaisen yhteistyön kehittäminen riittävien toimintaedellytysten turvaaminen toiminnan sisältöjen monipuolistaminen ja kehittäminen perhekeskusideologian suuntaisesti

16 MISTÄ TÄNÄÄN PUHUTAAN? moniammatillisuus, moniammatillinen yhteistyö, monitoimijuus, yhteisöllisyys, tiimityö, yhteistyö, verkostotyö, voimavarojen hyödyntäminen, jaettu asiantuntijuus, moniasiantuntijuus, voimaantuminen, dialogisuus, moniäänisyys Kuvaavat erilaisia toimintatapoja henkilöiden välisessä kanssakäymisessä MITEN NÄKYVÄT ARKIPÄIVÄN TOIMINNASSA?

17 VÄÄRINYMMÄRRYKSEN PAIKKA??? VARHAISKASVATUS Kolmiportaisen tuen muodot ovat: yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki KUNTOUTUS Erityistä tukea tarvitseva lapsi Varhaiset kuntoutuksen tietoperustaa käyttävät interventiot

18 Moniammatillisen yhteistyön ydin ASIAT NÄHDÄÄN ERILAISINA Yhteistyön tekemistä hankaloittaa asioiden eri tavalla näkeminen ja toisen työnkuvan tuntemuksen puute erilaisen koulutuksen omaavat henkilöt (Moniammatillisen yhteistyön kehittämishanke /Hyks 2004 Lapsen hyvä arki hanke/pohjois näkevät Pohjanmaa asiat 2011 erilailla Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa projekti/ppshp 2011)

19 Yhteistyölle ja yhteistoiminnalle on tyypillistä ristiriidat, epäluuloisuudesta ja -tietoisuudesta aiheutuvat väärinymmärrykset, vihamielisyys, kilpailu, kateus ja pelko ( mm. Rickett 1996, Bernhofen & Opie 1997,Cott 1997, Reynolds 1999, Freeman ym. 2000, Irvine ym. 2002, Veijola 2004)

20 MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN TOTEUTUSTA VAIKEUTTAVIA TEKIJÖITÄ TIEDON PUUTE KESKUSTELUN PUUTE TASA-ARVON PUUTE Toimintaan osallistuvien roolit epäselvät Yhteistyö eri organisaatioiden välillä epäselvää Ei tietoa toisten erityisosaamisesta Toimintojen perusteet puutteelliset Päätöksiä tehtäessä ammattihenkilöt eivät keskustele asioista Vanhempien kanssa ei keskustella Toiminnan perusteista ei keskustella VANHEMMAT Kuuntelija Tiedon ja ohjeiden vastaanottaja Aktiivinen osallistuja VASTUUYKSIKKÖ Asiantuntijajohtoisuus Laaja-alainen asiantuntija AVOPUOLI Aktiivinen osallistuja Passiivinen kuuntelija TUTKIMUSTULOKSIA (VEIJOLA (KORRENSALO, 2004) LEPPÄVUORI & VEIJOLA 2011)

21 PELKO roolien epäselvyys ristiriidat ja ammattiryhmien välinen epäluuloisuus toisiaan kohtaan oman erityisaseman menettäminen ammatillinen identiteetti häviää valtataistelu reviirin puolustaminen vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen TARVITAAN KESKUSTELUA (Veijola 2004)

22 OSALLISUUDEN PORTAAT Alemmilla portailla kuntoutujalla on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa, mitä korkeammalle hän kiipeää, sitä enemmän valtaa hänellä on TUKEA MIELIPITEIDEN ILMAISUUN NÄKEMYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN MUKANA PÄÄTÖKSENTEOSSA Lapsen/nuoren/vanhempien näkemykset otetaan huomioon VALLAN JA VASTUUN JAKAMINEN Lapsen/nuoren /vanhempien kanssa jaetaan valtaa ja vastuut Lapsi/nuori/vanhemmat on mukana päätöksenteossa KUUNTELEMINEN Lasta/nuorta/vanhempia tuetaan kertomaan mielipiteensä Lasta/nuorta/vanhempia kuullaan ( Shier, H Pathways to participation: openings, opportunities and obligations. Children & Society, 15, 2, , Thomas, N Children, family and the state. Decision-making and child participation. Bristol: Policy Press.)

23 asiakasymmärrys - palveluymmärrys yhteisymmärryksen saavuttaminen edellyttää palveluntarjoajalta asiakasymmärrystä (customer insight) eli kattavaa tietoa asiakkaista (lapsi/perhe), heidän tarpeistaan - tilanteeseen kiinnittyen asiakasymmärryksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisen pohjana asiakkaiden palveluymmärrys (service insight) asiakkaiden tietoa ja käsitystä saatavilla olevista palvelumahdollisuuksista ja palvelun tarjoajan roolista asiakkaan kumppanina parhaan mahdollisen palvelun tuottamiseksi (Virtanen ym. 2011)

24 TULEVAISUUDEN HAASTEET Tarvitaan moninäkökulmaisuutta, jossa eri näkökulmat jopa ristiriitaiset ja epäsopua aiheuttavat asettuvat rinnakkain KUMPPANUUS hyvin erilaisia ajattelumalleja on yhdistettävä uudella tavalla UUSIA RATKAISUJA JA UUDENLAINEN YMMÄRRYS TILANTEESTA sekä UUDENLAISIA TOIMINTAMALLEJA JA -TAPOJA (mm. Isoherranen 2007, myös sosiaali- ja terveyspoliittiset asiakirjat)

25 KIITOS!